Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt
1) Data.suomi.fi -sivustolle on listattu ns. avoimena datana tarjolla olevia julkishallinnon tietovarantoja. Mitkä julkishallinnon tietovarannot tulisi seuraavaksi avata vastaavalla tavalla uudelleen käyttöä varten?
2) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksesta, joka koskee avoimen datan lisenssimallia?
3) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksista, jotka koskevat tietoluovutusten maksuja?
****************************************************************************************************************
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/076_ict/20120208Julkis/name.jsp
Tietojen yhteiskäyttöön on tähdätty julkisen sektorin tietohallintoa sekä tietoyhteiskunnan kehittämistä koskevissa linjauksissa jo yli 20 vuotta. Tavoitteena on, että tieto kerätään sen syntymisen yhteydessä ja sitä käytetään sen jälkeen aina kun tietoa tarvitaan eri julkisorganisaatioissa. Periaatetta on pitkään toteutettu perusrekisterien tietojen ylläpidossa ja tietojen hyödyntämisessä. Tavoite on eräiden tietovarantojen käytön osalta vahvistettu 1.9.2011 voimaan tulleessa laissa julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (10.6.2011/634 ).
Suomessa on hyvin ylläpidetty tunnusjärjestelmä (esim. yritys- ja henkilötunnukset) ja perustietovarannot. Tietojen ylläpitoon osallistuvat valtio, kunnat sekä itsepalvelujärjestelmien kautta jatkuvasti enemmän myös kansalaiset ja yritykset. Tunnusjärjestelmä ja tietojen yhteiskäyttö on tehnyt mahdolliseksi erilaisten hallinnollisten menettelyjen keventämisen ja automatisoinnin. Monista hallinnollisista tiedonkeruista on myös voitu kokonaan luopua. Tietojen yhteiskäytön esimerkkejä ovat mm. esitäytetty veroilmoitus, rekistereihin pohjautuva väestölaskenta, osoitteen muutos, vaalitietojärjestelmä ja eläkejärjestelmän tiedonhallinta.
Julkisen sektorin tietoja on pitkään käytetty erilaisten tietopalvelujen aineistona yksityisellä sektorilla. Perinteisiä palveluja ovat mm. lakitietopalvelut ja julkaisut ja kartat. EU on pyrkinyt lisäämään mahdollisuuksia tietojen uudelleenkäyttöön mm. vuonna 2003 voimaan tulleella direktiivillä julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (2003/98/EY, ”PSI-direktiivi”) ja vuonna 2007 voimaan tulleella direktiivillä Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (2007/2/EY).
Viime vuosina useat valtiot ovat pyrkineet parantamaan mahdollisuuksia hyödyntää julkisen sektorin tietoja ns. avoimen datan politiikalla. Toimenpiteinä on ollut mm. tietojen uudelleenkäyttöön liittyvien ehtojen selkeyttäminen sekä tietojen saatavuutta parantavat tietoluettelot ja latauspalvelut. Valtioneuvosto teki 3.3.2010 periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä.
Samanaikaisesti tämän työryhmän kanssa on toiminut valtiovarainministeriön Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat -työryhmän, joka käsitteli tietojen yhteis- ja uudelleenkäyttöön liittyviä teknisiä asioita. Samanaikaisesti toimi myös liikenne- ja viestintäministeriön asettama Julkisen tiedon saatavuus -työryhmä, joka mm. osallistui 3.3.2010 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen –oppaan laatimiseen.
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti käsitellyt julkishallinnon tietovarantojen yhteiskäytön ja tietojen uudelleenkäyttöön liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia kysymyksiä sekä vaikutuksia eri osapuolille.
Tietoluovutusten toimintatapojen kehittämiseksi työryhmä on laatinut kaksi yleiskäyttöistä mallia:
- Ehdotus perusrekisterien tietojen käsittelyä koskeviksi yleisiksi käyttöehdoiksi
- Ehdotus julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimalliksi
Tietoluovutuksista perittävien maksujen osalta työryhmä ehdottaa eri tilanteisiin sovellettavaksi kahta periaatetta. Periaatteiden tavoite on selkeyttää nykyisiä vaihtelevia maksukäytäntöjä ja tukea julkisen sektorin hallussa olevien tietojen käytön lisäämistä.
Seuraavia periaatteita noudatetaan silloin, kun tieto luovutetaan vakiomuodoissa teknisen rajapinnan kautta tai kysely-yhteydellä. Tietojen vastaanottaja maksaa tietojen luovuttajalle aiheutuneet kustannukset, mikäli tietojen luovutusta joudutaan sovittamaan vastaanottajan tarpeisiin tai palvelutasoa joudutaan nostamaan.
Vakiomuotoisella tarkoitetaan, että tieto on tietovarannosta saatavissa sähköisessä/digitaalisessa muodossa sellaisenaan hyvin dokumentoidun, yleisesti hyväksytyn (”avoin rajapinta”) ja julkisesti käytettäväksi annetun rajapinnan tai muun teknisen käyttöyhteyden kautta.
Avoimilla rajapinnoilla tarkoitetaan sellaisia ohjelmistoon toteutettuja vapaasti käytettäviä, huolellisesti dokumentoituja liittymäpintoja, joiden välityksellä ohjelmistot vaihtavat tietoja keskenään[1].
Periaate 1: Julkisen hallinnon viranomaisten välisestä tiedon sähköisestä vakiomuotoisesta luovutuksesta viranomaistarkoituksiin ei peritä maksuja. Tietojen luovutuksessa otetaan huomioon luovutus- ja muut rajoitukset.
Periaate 2: Julkisen hallinnon viranomaisten sähköisessä muodossa olevat tiedot ovat mahdollisimman laajasti kansalaisten, yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja koko yhteiskunnan saatavilla tietoja koskevat luovutus- ja muut rajoitukset huomioon ottaen. Tiedot luovutetaan ensisijaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla. Tietoluovutuksesta veloitetaan enintään PSI-direktiivin mukaisesti.
Näitä periaatteita soveltamalla siirrytään käytäntöihin, joissa julkishallinnon viranomaisten em. tiedot olisivat pääsääntöisesti maksutta saatavissa. Valtionhallinnon maksuja koskevaa lainsäädäntöä ja muita normeja tarkastellaan tältä pohjalta niitä uudistettaessa. Kunnallishallinnossa periaatteita sovelletaan kuntakohtaisin ratkaisuin ja kunnan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kunnat päättävät maksuistaan kuntalain mukaisesti.
Tieteelliseen tutkimuksen ja tilastoinnin sekä viranomaisen tutkimus- ja selvitys
tehtävien hoitoon tarvitaan usein tietoa, jonka luovuttaminen edellyttää lupia ja aiheuttaa myös muita kustannuksia tietovarannon ylläpitäjälle. Työryhmä esittää jatkoselvityksen kohteeksi, miten tietojen luovutusta em. tarkoituksiin voidaan edistää uudistamalla rakenteita, alentamalla käyttäjille aiheutuvia kustannuksia ja korvaamalla tietovarantojen ylläpidolle näistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset.
Hallitus päättää periaatteiden toteutuksesta valtionhallinnossa kehys- ja talousarviomenettelyssä. Periaate 1 ehdotetaan toteutettavaksi vuoden 2013 talousarvioesityksessä. Periaate 2 toteutettaisiin vaiheittain aloittaen perusrekistereistä. Toteutuksessa tähdätään suunnitelmalliseen, hallittuun etenemiseen ottaen huomioon muutosten taloudelliset vaikutukset ja tietovarantoja ylläpitävien viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vaikutuksiin viranomaisten maksutulojen vähenemiseen, viranomaisten investointitarpeisiin ja maksumuutoksella saavutettaviin rekisterikohtaisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin.
Työryhmän arvion mukaan julkisuuslaki ja valtion maksuperustelaki mahdollistavat sen tekemien tietoluovutuksista perittäviä maksuja koskevien ehdotusten toteuttamisen.
Lainsäädäntö ei työryhmän käsityksen mukaan ole merkittävästi rajoittanut tietojen luovuttamista toisten viranomaisten toimintaa varten. Uudet tiedonsaantitarpeet edellyttävät toisinaan lainsäädännön muuttamista. Näissä tilanteissa eduskunta päättää tietojen käytön laajentamisesta erilaisten asiaan liittyvien näkökohtien painottamisen pohjalta. Hallinnon prosessien kehittämisen kannalta kyse on lähinnä kehittämishankkeisiin tarvittavan ajan arvioinnista, koska lainsäädäntömuutokset vaativat yleensä varsin paljon aikaa. Työryhmä ehdottaa, että ministeriöt käynnistävät ja organisoivat hallinnonalansa tietovarantojen kartoituksen valtiovarainministeriön ohjauksella, evaluoivat niiden sisällöt, ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin sekä selvittävät mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet tietojen yhteiskäytön ja uudelleen käytön kannalta
Työryhmä on selvittänyt virastojen tietoluovutuksista saamat tulot, niiden määräytymisperusteet sekä tulot asiakassektoreittain. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskevan lain 10 §:ssä mainittujen tietovarantojen osalta tietoluovutustulojen jakautuminen on selvitetty hallinnonaloittain. Näiden tietovarantojen osalta valtiovarainministeriö on sisällyttänyt vuosia 2013 – 2016 koskevien valtiontalouden kehysten valmisteluun työryhmän ehdotuksen siirtymisestä vakiomuotoisen tietojen luovuttamisessa julkishallinnon sisällä maksuttomuuteen, jonka toteuttamiseksi on tarkoitus uudelleen kohdentaa määrärahoja tietoja luovuttavien viranomaisten käyttöön.
Työryhmä on tehnyt ehdotuksia tietojen yhteis- ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia parantavista toimenpiteistä, kuten metatietojen lisääminen ja hyödynnettävissä olevia tietoja koskevan tiedon tarjonnan parantaminen. Työryhmä ehdottaa kuntien tietovarantojen ja tietopalvelujen tilannetta koskevan selvityksen tekemistä.
[1]Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) –työryhmä: Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu. Määrittely. Versio 0.9. Luonnos. Päiväys 31.5.2011.
Johdannossa keskusteluun todetaan: "Kunnallishallinnossa periaatteita sovelletaan kuntakohtaisin ratkaisuin ja kunnan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kunnat päättävät maksuistaan kuntalain mukaisesti." Tämä on riittämätön toimenpide ja kuntia pitäisi rohkaista avoimen datan lisäämiseen sekä isommilla kepeillä että porkkanoilla. Paikkatietolainaamossa esimerkiksi esiintyy tieto Kuopion kaupungin kaavoitusaineistoista, jotka eivät tosiasiassa ole saavutettavissa. Linkit eivät ole kunnossa, tietomuodot ovat suljettuja ja kansalaiselle outoja ja kaikki maksaa älyttömästi. Siispä kunnat tulee velvoittaa julkaisemaan aineistoja selvästi nykyistä laajemmin ja niille on tarjottava teknistä osaamista tueksi tämän tekemiseen kestävällä tavalla.
Luettelosta puuttuvat Patentti- ja rekisterihallituksen, verottajan sekä YTJ:n rekisteritiedot, jotka ovat jo nyt jossain määrin saatavilla. Näiden tietojen käyttöä rajoittaa merkittävästi puuttuvat keinot hakea tietoa verkosta yksittäistapauksia suurempina erinä ja toisaalta sikamaiset hinnat yhteisöjä koskevassa tiedossa.
Kuntaliitolla on hallussaan erinomainen aineisto aluejaoista, mutta se kulminoi yhden tärkeän ongelman: meiltä puuttuu välineet esittää dataa karttapohjalla järkevästi. Tarvitaan ennen muuta AIKAAN ja PAIKKAAN täsmällisesti kohdistettuja tietovarantoja jotka ovat ajantasalla ja joiden hyödyntäminen on mahdollista. Tarvitaan siis geokoodausta ja aluejaoista tietoisia kartta-aineistoja.
Edellä on noussut jo esille useammassa kohtaa tietojen muodon ongelma. Julkista dataa ei koskaan saisi jakaa suljetussa muodossa. Sen pitäisi olla absoluuttisen sovellus- ja järjestelmäriippumatonta. Nykyään vain 3/4 käyttäjistä käyttää Microsoftin tuottamaa käyttöjärjestelmää. Viimeisen neljänneksen jakavat Apple ja Linux jossain suhteessa. Tästä seuraa väistämättä, että sovellukset joilla tietoa käsitellään ovat kirjavat.
Avoimen lähdekoodin yhteisöhankkeita pitäisi suosia ja tukea. Näillä hankkeilla ei useinkaan ole järjestäytynyttä yhteisömuotoista organisaatiota, joten myös lisenssiehtojen tulisi olla sellaiset, että julkinen data olisi niiden käytettävissä.
Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. Tällöin ei myöskään tehtäisi sopeuttamista. Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan. Tarkoitus on kuitenkin edistää myös julkiseen dataan perustuvaa liiketoimintaa, joten ansaintalogiikka ei voi olla voiton kerääminen julkisella datalla.
Aikaa ei ole paljon. 2016 alkaa olla jo ehdoton takaraja ja kaiken merkittävän pitäisi tapahtua 2012-13.
Samaa mieltä
17
Eri mieltä
1
"Mutta kaupalliseen käyttöön data voisi olla aina maksullista, jos maksujen riittävän alhaisesta tasosta huolehditaan."
- Riittävän alhainen taso johtaa helposti siihen, että tiedon hankinta-, laskutus-, seuranta- ja maksukustannukset tulevat sitä (tasoa) kalliimmiksi, mikä jälleen ehkäisee tiedon käyttöä ja lisäarvon tai mahdollisten uusien palvelujen syntyä itse datan käytöstä. Tämä voi erityisesti koskea uusia ja innovatiivisia palveluja, ideoita ja yrityksiä.
Samaa mieltä
1
Eri mieltä
0
Jos data on avointa, mutta rajapinnan toteutuksen tarjouspyyntö tehdään ilman ammattitaitoa, josta johtuen toteutus on kallis ja huono, niin silloihan datan julkistuksen maksavat kaikki kansalaiset. Kilpailutus tehtävä joustavasti yritysmaailman tapaan - ei niinkuin nyt. Lisäksi katsottava kuluja pitkällä aikavälillä ja ylläpidettävä rajapinnan kehittämistä vielä julkaisun jälkeenkin.
Datan muoto pitäisi ehdottomasti olla uusimpien standardien mukaisia (esim. JSON) jota myös Facebook ja twitter käyttävät.
Ytj:n tiedot pitäisi avata ensimmäisenä, sekä muiden suosittujen palveluiden joiden käyttöliittymät ovat kömpelöitä ja rajattuja ("hakutuloksia yli 200, korjaa hakua" - 200 kpl ei ole nykypäivän tietokoneille mikään ongelma!)
2 & 3) Hinnoittelu pitäisi ehdottomasti olla sama kuin (muistaakseni) twitterissä. Ilmaista jos kyselyitä tulee alle miljoona / kymmenen miljoonaa per päivä. Näin vasta saadaan todella suomen nuoret ohjelmistokehittäjät tekemään parhaansa jolloin myös dataa tullaan hyödyntämään avoimesti eikä se jää vain "ison piirin" hyödynnettäväksi. Mikäli jonkun sovellus tulee niin suosituksi että liikennöintikuluja aihetuu veronmaksajille liikaa, niin ohjelman kehittäjällä on toivottavasti tällöin tuloja joilla maksut voidaan "korvata"
tai sitten kuten edellä "Lisenssimalleissa olisi syytä huomioida, että data olisi aina ilmaista yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön. "
Samaa mieltä
12
Eri mieltä
0
1) Kaikki data pitäisi tietysti avata mahdollisimman pian.
Aivan erityistä hyötyä olisi uskoakseni säätietojen laajemmasta avoimuudesta. Ilmatieteen laitoksella on esimerkiksi n. 170 paikallista säähavaintoasemaa (ks. http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemakuvaukset ), joiden keräämä luotettava ja yksityiskohtainen tieto on tällä hetkellä ulkopuolisten tavoittamattomissa.
Siitä syystä kaikki maailman sääaiheiset tietokoneohjelmat, pluginit, widgetit, portaalit, verkkopalvelut, älypuhelinapplikaatiot sun muut joutuvat tyytymään vain muutamasta suurimmasta kaupungista saataviin säätietoihin. Tämä tieto on niin karkeaa, että nämä hienot ohjelmistot ovat suurimmassa osassa maata hyödyttömiä.
Mutta jos säähavaintoasemien keräämä data annettaisiin vapaaseen käyttöön, nämä valmiit sääsovellukset muuttuisivat suomalaisille hyödyllisiksi miltei välittömästi. Lisäksi olemukseltaan aivan uudenlaisten palveluiden kehittäminen alkaisi näyttää houkuttelevalta.
Samaa mieltä
2
Eri mieltä
0
1) Data.suomi.fi -sivustolle on listattu ns. avoimena datana tarjolla olevia julkishallinnon tietovarantoja. Mitkä julkishallinnon tietovarannot tulisi seuraavaksi avata vastaavalla tavalla uudelleen käyttöä varten?
Kaikki ne julkishallinnon tietovarannot jotka eivät vaaranna kansalaisten turvallisuutta tai yksityisyyttä (tähän kuuluu kaikki terveydenhuollosta puolustusvoimiin asti).
2) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksesta, joka koskee avoimen datan lisenssimallia?
Verovaroista maksetut tietovarannot ovat julkista omaisuutta. Eli kaikki saavat kopida, käyttää ja editoida niitä ehdoitta.
3) Mitä mieltä olet työryhmän ehdotuksista, jotka koskevat tietoluovutusten maksuja?
Erilistä maksua ei tarvita, sillä ne ovat verotuksen kautta jo kerran maksettu. Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Periaatteessa 2 sanotaan: "Tiedot luovutetaan ensisijaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla." Tämä lähtökohta on virheellinen ja uhkaa vesittää koko aloitteen.
Mitä tahansa palvelua rakennettaessa, palvelun toiminta suunnitellaan vastaamaan tavoitteita. Mikäli tavoitteena on kerätä maksuja, palvelu suunnitellaan sellaiseksi, että maksujen keräysperuste täytyy. Jos taas tavoitteena on aidosti tukea tietojen hyödyntämistä, tuleen tietojen luovutuksen olla aina maksutontonta. Kun tietojen luovuttaminen määrätään maksuttomaksi, keino toteuttaa palvelu halvalla ja helposti kyllä löytyy. Jos taas luovuttaminen saa aiheuttaa kustannuksia, kustannukset kyllä löytyvät. Palvelun muuttaminen sellaiseksi, että dataa on helppo luovuttaa, voi vaatia prosessimuutoksia, mutta näitä muutoksia ei ikinä tulla tekemään, jos oman talon ongelmat voidaan aina laskuttaa ulkopuolisilta.
Tietenkin mikäli tietojen tilaaja haluaa lisäpalvelua, esimerkiksi datan suodattamista tai koostamista haluamaansa yksilölliseen muotoon, voidaan tästä periä hinnaston mukainen maksu. Lisäpalvelun tilaaminen ei kuitenkaan voi koskaan olla vaatimuksena nimellisesti ilmaisen datan luovutukselle.
Tiivistettynä:
Perusdataan pääsyn pitää aina olla ilmaista. Samaa mieltä
3
Eri mieltä
1
Vastaus kysymykseen 1: Floridan Gainesvillessä kaupungin omistaman sähköyhtiön asiakastietoja pidetään julkisena datana. Tämä olisi hieno esimerkki Suomessa noudatettavaksi, sillä näiden tietojen avulla Gainesvillessä rakennettiin nettisivu Gainesville-Green.com, jonka avulla asukkaat voivat vertailla omaa energiankulutustaan naapureiden kulutukseen. Oli se sitten katkeraa kateutta ja omaneduntavoittelua tai leikkisää kisailua niin yhtäkaikki tuloksena on energian käytön selvä tehostuminen. Eikä siihen tarvita sen kummempaa keppiä tai porkkanaa -- ainoastaan tietoa.
Samaa mieltä
1
Eri mieltä
0
Raportissa on mainittu kaksi periaatetta: (1) viranomaiset luovuttavat tietoja toisilleen maksutta ja (2) viranomaisten tiedot ovat mahdollisimman laajasti muidenkin käytettävissä.
Viranomaisten toisilleen luovuttama data on tyypillisesti yksikkötason tietoa - esimerkiksi henkilöön liittyvää. Viranomaisten muille tahoille julkaisemien tietojen ("avoimen datan") on varmaankin ajateltu olevan lähinnä tilastotietoa tms.
Kaipaisin vielä kolmatta periaatetta: Henkilöllä on oikeus saada itseään koskevat viranomaisen sähköisessä muodossa olevat tiedot itselleen maksutta. Henkilöllä on oikeus ja mahdollisuus antaa haluamilleen toimijoille pääsy itseään koskeviin viranomaisen sähköisessä muodossa oleviin tietoihin. Nämä oikeudet koskevat sekä luonnollisia että juridisia henkilöitä.
EU:n uudistuva tietosuojalainsäädäntö tulee antamaan yksilöille oikeuden saada itseään koskevat tiedot itselleen sähköisessä muodossa: The Commission also wants to guarantee free and easy access to your personal data, making it easier for you to see what personal information is held about you by companies and public authorities, and make it easier for you to transfer your personal data between service providers – the so-called principle of “data portability” (http://ec.europa.eu/justice/data-protection/document/review2012/factsheets/2_en.pdf)
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Jos hallinonaloilla ruvetaan nyt selvittämään, mitä tietoja on mahdollista avata (1) muiden viranomaisten ja (2) muun yhteiskunnan käyttöön, mietintä ei saa jäädä siihen, että yksityisen sektorin toimijoille tarjotaan vain anonymisoitua tilastotietoa. Tilastoista saa toki tehtyä kivoja visualisointeja, mutta eniten vaikuttavuutta saadaan, kun henkilöä, tämän asuntoa, ajoneuvoa, lupia, terveystietoja yms. koskevia tietoja voidaan välittää julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen välillä. Kansalainen toimii useissa tilanteissa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
Viranomainen ei yleensä voi luovuttaa henkilötason tietoja yksityisen sektorin toimijalle ilman henkilön omaa suostumusta tai toimeksiantoa. Viranomaisten rekisterien rajapinnat pitää siis suunnitella ja toteuttaa niin, että ne mahdollistavat henkilöä koskevien tietojen haun vain tämän oman suostumuksen perusteella. Julkishallinnon perustietovarantojen rajapintaratkaisussa ei vielä näy tällaista toiminnallisuutta. Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D16572077.-%3B)
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 9/2/12
Yksi tapa saada loppukäyttäjät rahoittamaan tietojen käyttöä on tehdä palvelun tuottajan puolesta yhteenveto-loki loppukäyttäjien IP-osoitteista ja näiden operaattoreista ja laskuttaa könttäsummalla suoraan oikeassa suhteessa operaattoreita esim. siirretyn datamäärän mukaan. Operaattorit laskuttavat asiakkaitaan normaaleita internet-yhteyksiä normaalisti.