Kuinka kansalaisia voidaan kuulla oikeusministeriön toiminnassa?
Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen ministeriön kansalaisyhteiskuntalinjaukseksi. Linjauksessa pyritään tunnistamaan oikeusministeriön keskeisimmät yhteistyömuodot kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä paikantamaan yhteistyön haasteet.
Linjauksen valmisteluvaiheessa on kartoitettu hyviä käytäntöjä haastattelemalla järjestöjen edustajia ja ministeriön virkamiehiä. Lisäksi valtionhallinnon yhteisellä keskustelufoorumilla otakantaa.fi:ssä on ollut mahdollisuus osallistua keskusteluun kansalaisten mielipiteiden ja kokemusten huomioimisesta oikeusministeriön toiminnassa. Alkukartoituksen tuottaman tiedon pohjalta työryhmä on laatinut nyt lausuntokierrokselle lähtevän linjausluonnoksen.
Taustamateriaalina voit käyttää linjauksen valmisteluvaiheessa käynnissä ollutta keskustelua.
http://www.otakantaa.fi/aihe/kuinka-kansalaisia-voidaan-kuulla-oikeusministeriön-toiminnassa
Voit kommentoida linjausta vapaasti tai vastata alla oleviin kysymyksiin.
1. Onko mielestäsi linjauksessa huomioitu riittävästi kansalaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ministeriön toimintaan?
2. Puuttuko linjauksesta mielestäsi joitain keskeisiä teemoja, joita siellä tulisi olla?
Linkki oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntalinjauksen luonnokseen:
http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Kehittamishankkeita/1302673737927
Kansalaisvaikuttamisesta tuli mieleen eilinen tv-ohjelma liikenneministeri vastaan oikeusministeriö suhteessa promillerajaan. Vaikka kansalaislinjauksen luonnos vaikuttaa oikein hyvältä, niin missä kohtaa kansalainen voi ilmaista kuulluksi tullen kantansa asiaan, jossa ministeriöt pallottelevat kysymystä. Kansanäänestykelläkö vai ihan vaan otakantaa.fi-keskutelulla???
Perustelu, ettei promillerajan laskeminen vähennä törkeiden rattijuolumusten määrää on riittämätön sílle, että promilleissa autolla ajamista ei kriminalisoida. Todennäköisesti 0.2 promillen raja silti laskisi alle 0.5 promillen tilassa ajavien määrää - hyvä tulos sekin, jos ja kun nollaan pyritään. Otetaan vaikuttavuudessa keskusteluun polkupyöräilijöiden kypäräpakko, vaikka sen käyttämättäjättämisestä ei rangaista, niin laki lisäsi selkeästi kypärän käyttöä - hyvä tulos sekin. Kannattaa muistaa että "paras on hyvän vihollinen".
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
1
Ohjeistus näytti varsin kattavalta. Tästä olisi mallia otettavaksi esimerkiksi MMM:lle ja TEM:lle!
Vaikutusten arviointi on hyvä pitää mukana koko prosessin ajan, alusta alkaen.
Seurannalle kannattaa kehittää feedback-kanavia, jotta ilmenneet dysfunktiot voitaisiin myös korjata - ei vain kuvata!
Kansalaispaneeleilla ja -raadeilla ei tietenkään voi korvata järjestöjen osallistumista työryhmiin tms., se ei varmaan ole ollut tarkoituskaan.
Jo työn alkuvaiheessa pidettävä sidosryhmätilaisuus olisi hyvä käytäntö.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
1
On hienoa, jos kuulemista laajennetaan, ja se toteutetaan niin että siihen voi todella vaikuttaa. Resurssointia miettiessä kannattaa muistaa, että julkinen valmistelu osaltaan tuo uuden säädöksen laajempaan tietoisuuteen, ja siten nopeuttaa sen käyttöönottoa.
1) Kuullut ja päätöksiin vaikuttuneet intresiryhmät ja heidän kantansa tulisi selkeästi tuoda esiin. Kannanotto voi olla vain julkista (ja julkisella tarkoitetaan avointa ja jäljitettävää) - säädöksen mahdollisiin vaikutuksiin pääsee helpommin kiinni kun näkee kuka sitä ajaa tai vastustaa. Intressivapaita säädöksiä ei ole.
2) Koko dokumetissa vitattiin vain lyhyelti lakialoitteisiin, ja viittaus "Ministeriön osastoilla ja yksiköillä on erilaisia periaatteita, joiden mukaan palautteita käsitellään." kuulostaa vähemmän asialliselta.
Ilmeisesti palaute ja aloitteet päätyvät johonkin jos päätyvät, aloitteiden merkityksen kasvusta vaikka kumulatiivisesti ei ollut mitään viittausta. Aloitteista ei ilmeisesti myöskään pidetä tilastoja, tai tehdä analyysejä, heikkojen signaalien havainnoinnista puhumattakaan..?3) Kuulemisjärjestelmän tulisi heti alunpitäen perustua avoimeen tietoon, ja tietoaineksen tulisi tarttua erilaisiin hakukoneisiin ja seurantaohjelmiin.
4) Myös lakimuutosten vaikuttavuusanalyysit ja muu jälkiseuranta tulisi esittää julkisesti ja säädöksen identiteetin tulisi jatkua ehdotuksesta, valmisteluun (ilmaistuin intressiryhmin) säädäntään, valvontaan ja toimivuuden arviointiin.
5) kannattaa myös huomata, että esim. finlexin hakutoiminto on käsittämättömän huono - alustan pitää tukea tiedon hakijaa, vaikka asiasanoitus ei menisikää ihan oikein.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
1
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D16345457.-%3B)
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 21/2/12
Näyttää ihan hyvältä alulta.
Monissa paikoissa on käytössä usein kysyttyjen kysymysten kokoelma ja vastauksia niihin. En heti löytänyt matalan kynnyksen tapaa esittää kysymyksiä nimettömänä.
Voisin kuvitella että esim. seuraavat kysymykset ovat kiinnostavia:
1. Lain mukaan puolueeseen kuuluminen ei voi olla valintaperuste työhön otettaessa. Kuitenkin jopa kansallisissa lehdissä kerrotaan, mille puolueelle mikin paikka on varattu. Mistä tällainen näennäinen ristiriita johtuu?
2. Suomi on useaan otteeseen saanut korjauspyyntöjä autoverotukseen EY-oikeudelta:lta. Miksi autoverotuksen korjaamiseen on tarvittu useita kierroksia, eikä asiaa ole saatu kerralla korjattua kuntoon? Onko EY-tuomioistuimen kanta ollut liian epäselvä? Mitkä ovat perusteet nykyiselle autoverotukselle? Prosessista jää helposti mielivaltainen kuva.
3. Onko Suomella olemassa riippumatonta toimivaltaista elintä, johon kansanedustajien virheistä voi valittaa? Entä presidentin?