Kuntauudistus
Kunnallishallinnon rakenneryhmä luovutti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle 8.2.2012. Virkamiestyöryhmän selvitys esitellään osana kuntien kuulemista alueellisissa tilaisuuksissa helmi-maaliskuussa. Kunnat antavat selvityksestä lausuntonsa 13.4. mennessä valtiovarainministeriölle.
Saadun palautteen ja kuulemisten jälkeen hallitus tekee keväällä 2012 linjaukset uudesta kuntarakenteesta. Kuntarakennelain ohella käynnistyy rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kuntalain kokonaisuudistus.
Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.
Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.
Tämä kysely on suunnattu kansalaisille. Yhteenveto keskustelusta toimitetaan rakennelakiuudistuksen valmistelijoiden käyttöön. Toivomme tässä keskustelussa kannanottoja uudistuksen kokonaisuudesta.
Mitä mieltä sinä olet?
1. Millainen on elinvoimainen kunta?
2. Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
3. Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
4. Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
5. Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
Lisätietoa: www.kuntauudistus.fi
Selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.
Alueittaista keskustelua on mahdollisuus käydä maakunnittain 14.2.- 13.4.2012 erillisessä keskustelu-ympäristössä: www.owela.fi/kuntauudistus.
Meillä on hyvää osaamista kasvatuksessa, terveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa. Ei se mihinkään katoa, vaikka kuntarajat poistuvat. Hallinto keveämmäksi tästä puhuttu jo vuosikymmeniä.
Mikä on kunnan perustehtävä?
Sairaista ja heikompi osaisista huolehtiminen?
Kasvatuksesta ja vanhuksista huolehtiminen?
Minusta ainakin.
Samaa mieltä
79
Eri mieltä
19
Vaikka puhutaan siitä, että palvelut eivät katoa minnekään, tulee se todellisuudessa kuitenkin tapahtumaan. Kaavailluissa mammuttikunnissa palvelut tulevat tottakai keskittymään ainakin pitkällä aikavälillä. Sen myötä kunnan laita-alueilta tiettyjen palveluiden saanti, mm. virastoissa asiointi muuttuvat käytännössä katsoen kadonneiksi, kun kunnan laitamilta voi olla matkaa kuntakeskukseen toista sataa kilometriä.
Lisäksi tulee myös ongelmia, kun mietitään asiaa palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Koska kaavailtujen kuntien kuntakeskukset ovat väkimäärältään suurimpia, ajaudutaan tilanteeseen, jossa valtuustoihin pääsee ylivoimainen enemmistö kuntakeskuksen etuja ajavia ehdokkaita. Tämä johtaa syrjäseuduille investoitavan rahamäärän pienenemiseen ja sen kautta palveluiden heikentymiseen.
On muuten huvittavaa, kun alueselvityksissä mainitaan myös uimahallien määrät eri kunnissa. Kuntalaisen näkökulmasta on aivan sama, onko omassa kunnassa uimahallia vai ei. Se, että kuntaliitoksen myötä pääsee asumaan hallintoalueella, jossa on uimahalli, ei tarkoita sitä, etteikö uimahallille olisi edelleen yhtä pitkä matka, kuin aiemminkin. Ellei sitten tämä tarkoita sitä, että kuntaliitoksissa säästetyillä varoilla voidaan rakentaa uudet uimahallit myös aluille, joissa niitä ei ennen ollut. Ja tätä kyllä vahvasti epäilen.
Samaa mieltä
121
Eri mieltä
33
Juuri näin, Kouvola on tästä supermalliesimerkki. Vauraat kunnat Elimäki ja Valkeala ajetaan alas, kaikki palvelut siirretään entiseen Kouvolaan, jossa ei ole edes pysäköintitilaa mm. terveyskeskus. Ei missään tapauksissa enää yhtään kuntaliitosta. Hevon hemmettiin tällaisen älyttömyyden keksijät ja puolestapuhujat sieltä päättäviltä palleilta.
Samaa mieltä
56
Eri mieltä
27
Miksi ihmeessä nämä vauraat kunnat saivat miljoonatolkulla verotulontasausta? Eikö tätä "köyhäinapua" olisi ollut reilumpaa maksaa vähemmän vauraille kunnille?
Samaa mieltä
37
Eri mieltä
6
-
Kunhan rahanjako kunnille lopetetaan, niin kyllä Siperia opettaa Maaseudun tulevaisuudenkin asiantuntijoille, että raha ei kasva puussa. Jos valtio haluaa rahojaan (=velkarahaa) kunnille jakaa, niin sama euromäärä per capita jakoon. Kunnanisät varmaankin alkaisivat ymmärtää, että ihan oikeasti on tehtävä jotain - ainakin jotain muuta kuin marista lisää rahaa valtiolta. Eiköhän tässä ikuisessa muutosvastarinnassa ole kysymys omien etujen ajamisesta.
Suomeen ei kaivata yhtään lisää byrokratiaa (hallintotasoja). Kuntia vaan yhteen niin kauan, että tulee taloudellisesti toimeentulevia kokonaisuuksia (siis ilman valtion tukiaisia). Eikä kunnan eläteille pidä antaa missään tapauksessa mitään irtisanomissuojaa - eihän sitä saa yksityiselläkään puolella. Jos työt loppuu, niin sitten loppuu ja on haettava muuta tekenistä.
Samaa mieltä
2
Eri mieltä
2
Onko Kataisen (kok.) ja Urpilaisen (sd.) hallitusohjelma ristiriidassa Suomen perustuslain ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa?
Jokainen suomalainen voi lukea, ajatella ja vastata edelliseen kysymykseen itse, kuuntelematta poliitikkojen läpikieroa poliittista retoriikkaa, kuntien asukkaitten ja äänestäjien silmään sumutusta.
Suomen nykyisten kuntien paikallinen itsehallinto ei voi toteutua, jos PM Kataisen (kok.) hallitus ja hallituskoalition kansanedustajat vievät läpi suurkunnat, joissa nykyisten kuntien väliset maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät.
LÄHEISYYSPERIAATE
Lissabonin sopimuksen läheisyysperiaate: Päätökset paikalliseen itsehallintoon perustuvien kuntien verotulojen käytöstä tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita, asukkaitten valitsemassa lähivaltuustoissa.
Aluetason asioiden demokraattinen ohjaus tehdään kuntien asukkaitten kunnallisvaaleissa valitsemissa maakuntavaltuustoissa. Maakunnan itsenäisten kuntien asukkaat voivat vaatia helposti kuntapäättäjiä järjestämään kuntavaalien yhteydessä maakuntavaltuuston vaalin, jolloin kuntayhtymien ohjaus on demokraattista.
Kokoomuksen, SDP:n ja vihreitten hallituohjelmaan kirjaama suurkuntamalli ei ole paikallista kunnallista itsehallintoa, eikä päätöksenteko tapahdu lähellä kuntien asukkaita, eli on ristiriidassa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa, mihin Suomi on sitoutunut 1.10.1991.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmalle on paljon parempia perustuslakiin ja valtiosopimuksiin perustuvia vaihtoehtoja, joilla voidaan turvata lakisääteisten palveluiden laajapohjainen rahoitus, nykyisten kuntien itsehallinto ja päätöksenteko lähellä kuntien asukkaita.
SUOMEN PERUSTUSLAKI JA EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJA
1) Pitkien etäisyyksien maassa Suomen kuntien itsehallinto perustuu perustuslakiin.
2) Suomen lainsäädäntö on sopusoinnussa Suomen 1.10.1991 käyttöön ottaman Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa.
Miksei media – puhtaaksi viljelty objektiivinen ja poliittisesti riippumaton journalismi – kerro suomalaisille näistä asioista?
Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja
FINLEX ® - Valtiosopimukset: 66/1991
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910066
Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat
Sivu 19
Julkisuudessa on jo mainittu, että valtio ryhtyisi vähentämään yleisiä valtionosuuksia uhanalaisille kunnille, jotta ne kypsyisivät vapaaehtoisiin liitoksiin. Tämä jos mikä olisi harkintavallan väärinkäyttöä, jonka kieltäminen on yksi koko oikeusjärjestyksemme luja lähtökohta. Menettely olisi myös hallintolain vastainen, koska silloin hallituksen päätös perustuisi ”epäasiallisiin tai muuten vieraisiin perusteisiin”
Sivu 118
Rahoitusperiaate, kuten perustuslaissa vahvistettu kunnallinen itsehallinto ylipäätäänkin, suojaa nykyisiä kuntia ja niiden asukkaita.
Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.
Samaa mieltä
1
Eri mieltä
0
Maaseudun Tulevaisuus 20.2.2011
"Asiantuntijat eivät usko kuntaliitosten tuovan säästöä"
Jäljempänä olevan linkin, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen sivuilla 96–104 ovat Suomen kunnat paremmuusjärjestyksessä peruspalvelutuotannon kustannustehokkuuden suhteen.
Helsingillä on etuna moniin pieniin kuntiin nähden suuri asukastiheys, minkä pitäisi merkitä suurta kustannustehokkuutta eli kansantaloudellista säästöä. Mitä vielä! Helsinki on Suomen suurin kunta, sillä on Suomen suurin hallinto, mutta silti – tai juuri siksi – sen sijaluku on Kunnallisalan kehityssäätiön tutkimuksessa aivan hännän huippu – 317.
Kustannustehoton suuri Helsinki ei tuota säästöä kansantaloudelle, kun sen sijaan kustannustehokkaasti toimivat pienet ja keskisuuret kunnat tuottavat parast´aikaa kansantaloudellista säästöä.
Hallitaanko Suomea kansalaisten ja omien äänestäjien poliittisella sumutuksella?
Yksikään ministeri tuskin uskaltaa väittää suomalaisille kuntien asukkaille, että jos liitettäisiin kustannustehokkaita pieniä ja keskisuuria kuntia suureen ja kustannustehottomaan kuntaan, suuri kunta muuttuisi pelkällä liitoksella yhtä kustannustehokkaaksi kuin liitetyt pienet kunnat ovat.
Kävisi juuri päinvastoin: pienten kuntien asiat hoidettaisiin pitkien matkojen etäisyydeltä, mikä ei takuulla lisää kustannustehokkuutta ja säästöjä, vaan päinvastoin, uusi kokonaisuus olisi nykyistä kuntarakennetta kustannustehottomampi.
Siis ei suuria kuntaliitoksia, koska se pahentaa tilannetta, kun huoltosuhde muuttuu.
Hallitukset vaihtuvat, mutta ministerien tulee aina vaatia tai "pakottaa" kustannustehottomia kuntia parantamaan tuottavuutta. Seuraavan linki sivuilta 96–104 Suomen kansa, valtiovalta ja kansanedustajat voivat katsoa kustannustehottomat suuret kunnat ja vaatia niitä parantamaan tuottavuutta pikaisesti, koska tuottavuuden kehittäisessä olemme Suomessa vähintään kymmenen vuotta myöhässä!
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus
Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002
http://www.kaks.fi/sites/default/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
PIENET JA KESKISUURET KUNNAT KANNATTAA SÄILYTTÄÄ
Kaksitasoinen kuntajärjestelmä turvaa kunnat, lähidemkratian ja lähipalvelut
Ahvenanmaalla on jo nyt kaksitasoinen kuntajärjestelmä. Siellä toimii maakuntaitsehallinto ja 16 kuntaa.
Monissa maissa on käytössä kaksitasoinen kuntajärjestelmä, koska sillä voidaan turvata pienten ja keskisuurten kuntien talous kymmeniä vuosia eteenpäin. Ei tehdä suuria kuntaliitoksia veropohjan laajentamisen vuoksi, koska siitä aiheutuu enemmän kustannuksia, eikä säästöjä.
Ruotsin fiksuun kaksitasoiseen kuntajärjestelmään järjestelmään voi tutustua:
http://www.skl.se/kommuner_och_landsting
Kaksitasoisessa kuntajärjestelmässä kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa valtuutetut
1) pienten, keskisuurten ja suurten kuntien kunnanvaltuustoihin, joita on Manner-Suomessa 320
2) Maakuntavaltuustot (Suomessa 18) sekä suurkaupunkiseutujen seutuvaltuustot (Suomessa 5)
Kaksitasoisessa kuntajärjestelmässä Suomessa olisi siis kaikkiaan 320 + 18 + 5 = 343 kutien ja kuntien asukkaiden asioita demokraattisesti käsitteleviä luottamushenkilövaltuustoja.
Kaksitasoisen kuntajärjestelmän kuntademokratia on:
1) Paljon parempi kuin nykyinen kuntademokratia, missä on 320 kunnanvaltuustoa, mutta ei lainkaan kuntien yhteistyötä, maakuntatason asioita ja suurkaupunkiseutujen asioita käsitteleviä valtuustoja.
2) Erittäin paljon parempi kuin nykyisen kuuden puolueen malli, missä Suomessa olisi vain 69 itsehallinnollista kuntaa, ja niiden kunnanvaltuustot.
KAKSITASOISEN KUNTAJÄRJESTELMÄN RAHOITUSVASTUIDEN JAKAMINEN
Hallituksen ja eduskunnan on kaikkein ensimmäiseksi siirrettävä Suomen kunnilta lakisääteisten tehtävien rahoitusvastuuta itsehallinnollisille maakunnille ja valtiolle.
Keskisuomalainen 13.10.2011
"Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen.
Muualla terveydenhoito on suuremmilla hartijoilla."
SITRAN selvityksiä:
Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2016.pdf?download=Lataa+pdf
Ei ole mikään ihme, että Suomessa kunnat ovat ahtaalla, kun ne ovat kymmeniä vuosia vastanneet KAIKISTA lakisääteisistä tehtävistä, kun muualla rahoitusvastuuta on JAETTU kuntien, maakuntien ja valtion kesken.
Suomen eduskunta voi korjata tilanteen vaatimalla hallitusta siirtämään ennen vuoden 2012 kesälomia euromääräisesti 50 prosenttia Suomen kuntien kunnallisveroilla rahoittamia lakisääteisiä tehtäviä tulevalle maakuntaitsehallinnolle sekä valtiolle. Vation rahoitettavaksi siirtyy ainakin 5 yliopistosairaalaan keskitetty erityistason erikoissairaanhoito sekä palo- ja pelastustoimi.
Kun 320 kunnan – erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien – ei tarvitse rahoittaa muuta kuin keskeiset lähipalvelut, niin kunnat ovat vahvoja ja elinvoimaisia, ja kaiken huipuksi paljon kustannustehokkaampia ja tuottavampia kuin esimerkiksi suuri Helsinki, joten pienet tuottavat kunnat ovat sitä mitä kaikki suomalaiset varmasti haluavat: omaa rahaa riittää lähipalveluihin, ei ole kunnallisveron kovia korotuspaineita, – sokeri pojalla:
lähipalveluista päätetään lähellä asukkaita omassa paikallisvaltuustossa.
Samaa mieltä
41
Eri mieltä
8
Miten tehtävien siirto kunnilta maakunnille tai valtiolle toisi säästöjä? Jos tehtäviä siirretään, tulee myös rahat siirtää. Sitäpaitsi valtiohan tässä velkaisin on. Et kai kuvittele, että kunta voisi pitää nykyiset tulonsa ja puolet tehtävistä siirrettäisiin muualle?
Samaa mieltä
16
Eri mieltä
2
%7Cutmccn%3D(direct)%7Cutmcmd%3D(none)%3B%2B__utmv%3D31681967.-%3B)
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 8/2/12
Kuntauudistuksen pointtihan on päivänselvästi se että pakotetaan ihmisiä matkustamaan kymmeniä kilometrejä kantakaupungin halki jotta pääsisivät siihen ainoaan vapaana olevaan päiväkotipaikkaan.
Näin kuntalaisia pakotetaan hankkimaan yksityinen lastenhoitopaikka tai sitten maksetaan bensaverossa.