Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa vuosille 2012–2015. Ohjelmaluonnoksesta on pyydetty lausunto 160 eri taholta niin valtionhallinnosta, kunnista kuin kansalaisjärjestöistä.
Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Edellinen kehittämisohjelma kattoi vuodet 2007–2011. Ohjelmaa kutsutaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi, koska se sisältää myös lasten kasvuun liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille lapsille ja nuorille luodaan ikäryhmä huomioiden enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä koulutuksen että työmarkkinoille sijoittumisen osalta. Lisäksi halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa on valmisteltu edellisen, vuodet 2007–2011 kattaneen ohjelman arvioinnin pohjalta. Kehittämisohjelman valmistelun tueksi kuultiin toukokuussa 2011 Nuorten paneeli 2011-kyselyn kautta nuoria, lisäksi järjestettiin avoimet keskustelutilaisuudet 8.6.2011 ja 15.8.2011 sekä tehtiin useita verkkokyselyitä. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla ja Facebookissa pidettiin esillä kehittämisohjelman ajankohtaisia luonnoksia ja kerrottiin valmistelun etenemisestä.
Linkki kehittämisohjelman luonnokseen:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/Kehittxmisohjelma_2012-2015/Liitteet/Lanuke_2012_15_lausuntokierros.pdf
Kysymyksiä
1. Mitkä ovat mielestäsi kolme eniten lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä heikentävää, aktiivista kansalaisuutta estävää tai elinolojen parantumista haittaavaa asiaa? Miten perustelet näkökulmiasi?
2. Löytyvätkö kohdassa 1 esittämäsi asiat Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnoksesta?
3. Miten kohdassa 1 listaamasi asiat pitäisi mielestäsi ratkaista? Ehdota konkreettisia toimia.
4. Onko teksti mielestäsi yleisesti ottaen ymmärrettävää? Jos ei, annatko esimerkkejä vaikeasti kirjoitetuista kohdista.
1.Rasismi, Syrjintä ja Suvaitsemuus. Koska nämä ovat mielestäni ei-toivottuja ihmisen piirteitä. Jos koti palaa tai jonkun vanhemmat kuolee Häntä/Heitä pitäisi ottaa vastuuta.
2.Kyllä
3.Ihmisille pitäisi koulussa opettaa suvaitsemaan muita ihmisiä. Koska ihmisiä on ne muutkin.
4.Kyllä
Samaa mieltä
1
Eri mieltä
0
Kohtaan 1 löysin kolme hyvää esimerkkiä listasta "Strategisia tavoitteita", joita oli kaikkiaan kymmenen.
Haluan kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi opetetaan karttamaan yhteiskunnan toimiin osallistumista. On verrattava tätä nykyiseen käytäntöön kielipolitiittisen keskustelun tukahduttamisessa ja kielipolitiikan asettaminen tabuksi (kohta 1.1), ruotsin- ja suomenkielisten asettaminen jo ala-asteikäisissä eriarvoiseen asemaan sekä eristämisesimerkin antaminen ruotsinkielisten poliitikkojen vaatimuksella eristää suomen- ja ruotsinkieliset toisistaan (kohdat 2.1 ja 2.2) sekä ruotsinkielisten suhteettoman suuri määrä eri koulutusasteilla määrän vain noustessa ylemmille tasoille mentäessä (kohta 4.1)
Strateginen tavoite 1
Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan.
1.1 Kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Miten lapset voi opettaa aktiivisiksi kun vaikuttamismahdollisuudet evätään koska hallitusneuvotteluissa jo ennen vaalien tuloksia on päätetty tiettyjen asioiden kohdalla? Tällä viestitään vain että demokratian polkemisen täysi hyväksyntä voi olla maan tapa. Hyvä esimerkki vuoden 2010 Kokoomuksen puoluekokouksen päätöksestä hyväksyä yksi ehdotus, jonka seurauksena vain puolueen puheenjohtajan ilmoitus riitti päätöksen hylkäämiseen. Tällä tavallako nuoria opetetaan toimimaan tai innostamaan osallistumiseen politiikan tekoon?
Strateginen tavoite 2
Yhdenvertaisuutta tuetaan.
2.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus
2.2 Alueellinen yhdenvertaisuus
Miten voidaan kuvitella, että nuori oppii kunnioittamaan toista, kun politikointi sallii laillisesti yhdenvertaisen kansanosan syrjimisen mm koulutuksessa? Huomioitavaa on tässäkin se, että nimenomaan ruotsinkielinen puoli on ollut erittäin aktiivinen rakentamaan raja-aitoja ja muureja lapsille, että kosketus suomenkieliseen väestöön pysyisi mahdollisimman vähäisenä.
Yhdenvertaisuuslaki: 2 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta;
Sitten todetaan seuraavaa:
3 § Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta:
1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;
Strateginen tavoite 4
Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan.
4.1 Alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy
Poistamalla nykyinen kiintiöjärjestelmä ja lisäämään toimenpiteitä siihen suuntaan, että ruotsinkielinen väestö omassa ympäristössään voisi suuntautua koulutuksessa enemmän palveluammatteihin nimenomaan ruotsinkielellä, eli omalla äidinkielellään. Tämä olisi luontevin tapa turvata ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielisten palvelut. Tunnettu tosiasiahan on, että nykyinen järjestelmä, jossa suomenkieliset koulutetaan ruotsinkielisten palvelijoiksi ei toimi.
Samaa mieltä
5
Eri mieltä
1
1. Liiallinen turvallisuuden korostaminen, arjen hyötyliikunnan katoaminen osalta nuorista, vallitseva päihdekulttuuri.
Lapsen pitäisi saada tutkia maailmaa itsenäisesti, jotta elämä ei olisi vain muiden ohjauksessa kulkemista ja passiivista viihdekulutusta. Vanhemmille tukea siihen, että lapselle opetetaan oman koskemattomuuden ja turvallisuuden perusaisat ja sitten eikun rohkeutta laittaa liikkumaan!
Omilla lihaksilla liikkumisesta pitäisi saada oletus, josta tarpeen tullen poiketaan. lapsena liikkuminen omin ehdoin on hieno kokemus ja kannustaa jatkamaan liikuntaa terbeysden ylläpitämiseksi.
Päihteiden tilalle elämän monia nautintoja, joista ei tule myrkytystilaa, unen häiriöitä ja muita riskejä: erityisesti edulliset laulu, tanssi, nauru, ja liikunta ja taide yleisemmin ottaen.
2. Pitäisi olla painokkaammin, hyötyliikuntaa ei ollut.
3. PItäisi puuttua ylilyövään turvallisuuspuheeseen ja tuoda esiin vain oleellisia riskejä ja niiden välttämistä ja toisaalta hyväksymistä niin, ettei lapsen kehitystä turruteta pumpuliin. Ympäristötietoisuus on yksi tärkeä tekijä tässä, yhteiskunnan ymmärtäminen ja maailmanlaajuisen resurssien yhteisvastuun käsitteleminen.
Hyötyliikunnan mahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti se, minkälaisia asuinympäristöjä suunnitellaan ja miten niitä kohennetaan.
Päihdekeskusteluun enemmän esiin ne vähintään yhtä nautittavat vaihtoehdot humalajuhlinnalle, joilla pääsee eroon haitoista. Lapsesta asti tulisi saada mahdollisuus oppia arvostamaan erilaisia ilmaisutaiteita ja liikunnan iloa.
4. Teksti tuntui varsin kapulaiselta ja etäiseltä.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1. Ihmisten alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus.
Työ- ja/tai koulutuspaikan puute heijastuu kaikkiin kohdassa 1 mainittuihin asioihin. Alueellisesti on suuria eroja siinä, kuinka hyvät mahdollisuudet on kouluttautua tai työllistyä omalla kotiseudullaan. Myös muiden ns. peruspalveluiden osalta ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa vuoksi.
2. Kyllä, mutta toimenpidevalikoima keskittyy lähes pelkästään erityisryhmien yhdenvertaisuuteen.
3. Pysyvää resurssiohjausta aluellisen eriarvoisuuden poistamiseen (EI hankerahoitusta).
4. Teksti on pääosin ymmärrettävää, mutta kiireessäkirjoitetun tuntuista. Esim. strateginen tavoite 6: Nuorten työllisyysasteen muutoksilla voidaan kuvata työmarkkinoille pääsyn helppoutta tai vaikeutta. NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTE KUVAA PARHAITEN JO TYÖMARKKINOILLA OLEVIEN NUORTEN TYÖLLISTYMISEN VAIKEUDESTA. Tarkoittaa mitä???
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Teineille ja lapsille pitää opettaa vastuuta ja lakipykälien noudattamista. Väkivaltarikollisia ei pidä helliä, joten heihin ei pidä soveltaa 'alle kakskymppinen' -hellyyspykälää.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Mainiota, että kiinnitätte huomiota myös kielenkäyttöön. Edistystä on siis tapahtunut, mutta vieläkin ongelmia on. Ehdotan, että kamppailua vaikeaselkoista kieltä vastaan tehostetaan ottamalla käyttöön Ilmoita kapulakielestä -painike ( http://www.yksityinenkielitoimisto.net/yk/sana/). Käyttäjä voisi ilmoittaa hankalasta tekstistä samaan tapaan kuin asiattomista viesteistä keskustelupalstoilla. Osallistumisen kynnystä on jo mukavasti muutenkin alennettu Samaa mieltä- ja Eri mieltä -linkeillä.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 12/10/11
1.PALVELUT HEIKENTÄVÄT , SYRJINTÄ , RASISMI ,JOS TAPAHTTU SUURIA MUUTOKSA VANHEMMAT KUOLEE TAI TALO PALAA TAI VANHEMMAT HALVAANTUU
2.EI
3.VÄHENTÄÄ NUORTEN JA LASTEN PALVELUA ENEMMÄN ITSE TOIMINTAA
4.KYLLÄ ON YMMÄRETTÄVÄÄ