Kielitaito avaa ovia. Ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmä etsii uusia innovatiivisia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta ja oppimista voitaisiin parantaa kaikilla koulutusasteilla. Vaikka on kouluja, joissa kiinnostus ruotsin opiskeluun on suuri, näyttää motivaatio ruotsin kielen oppimiseen kokonaisuudessaan vähentyneen. Suomenkieliset oppilaat esimerkiksi kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Kehittämistyöryhmä toivoo vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten ruotsin kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää? Mitä mahdollisuuksia kielen kotimaisuus voisi tuoda sen opettamiselle ja oppimiselle verrattuna vieraisiin kieliin?
2. Osaan julkishallinnon viroista sisältyy lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osalta, jotta palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä pystytään käytännössä varmistamaan. Kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla? Entä mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta?
Jos ruotsin asema virallisena kielenä oikeasti halutaan säilyttää niin sen opiskelu olisi aloitettava huomattavasti varhaisemmalla iällä. Lapset oppivat tunnetusti helposti ja ovat usein vielä innokkaita opiskelijoita. En näe mitään estettä sille, että ensimmäinen kieli aloitettaisiin jo ensimmäisellä luokalla ja ruotsi vaikkapa toisella. Näin ehkä päästäisiin hieman eroon nykyisestä "asennevammasta". 13-vuotiaat eivät parhaassa mahdollisessa iässä aloittamaan kieltä, jota puoli maata vihaa. Kuitenkin mielestäni olisi järkevää, että ruotsista olisi mahdollista hakea vapautusta, jos oppilaalla on esimerkiksi todettu oppimisvaikeuksia. Ei ole mitään järkeä päntätä kahta vierasta kieltä, jos hädin tuskin osaa 13-vuotiaana kirjoittaa omaa äidinkieltään. Tämän näen vain oppilaiden ja koulun resurssien hukkaamisena.
Kielten opetusta pitäisi yleisestikin kehittää pois "koulumaisuudesta" ja vähentää oppikirjojen sekä kaikenmaailman aukkotehtävien käyttöä opetuksessa. Olisi huomattavasti järkevämpää keskittyä oikeaan kielen käyttöön sekä siihen, että oppilaat uskaltaisivat puhua sen vähän mitä osaavat. Tämä on yleisesti ottaen suomalaisten helmasynti eikä kieltenopetus (ainakaan sellaisena mitä se oli 90-luvulla) auta siihen yhtään. Totuushan on se, että kukaan (tai ainakin aniharva) oppii kieltä vain sitä koulussa/yliopistossa opiskelemalla. Oikeasti puhumaan oppii vain käytännössä ja siinä maassa missä kys. kieltä puhutaan. Näin oppilaiden pitäisi jo nuorena päästä ryhmässä puhumaan ruotsia ja käydä esim. ruotsinkielisissä kouluissa/instituutioissa tutustumassa siihen. Tärkeää olisi oppia, että viime peleissä ratkaisevaa ei ole se osaatko sanoa en/ett oikeassa paikassa vaan se, että tulet ymmärretyksi ja uskallat avata suusi.
Samaa mieltä
38
Eri mieltä
129
Olen helt och hållet samaa mieltä että on sitten kysymys mistä tahansa kielestä on riittävän ajoissa aloitettu opiskelu avain nykyistä positiivisempaan opiskeluasenteisiin edellyttäen että asia on järjestetty sopivalla tavalla. Kiletenopetuksessa ala- ja yläasteilla tulisi siirtyä yhä enemmän kielikylpymäiseen malliin ja opettaa lukuaineita rohkeasti soveltuvin osin myös muilla kielillä. Ja aina sitä omaa "tuotantoa" on kyse sitten puheentuottamisesta tai teksteistä tulee korostaa as early as possible. Täysi tuki kirjoittajan ajatuksille:)
Samaa mieltä
15
Eri mieltä
106
Olen "Tuntemattoman" kanssa samaa mieltä: riittävän aikaisin aloitettu toisen kotimaisen opiskelu on ratkaisu. Ykkösvuonna voi aloittaa leikkien ja laulaen ja lisätä harjoitusta niin, että neloselle mennessä on jo pohja luotu.
Vaikka muinaisen oppikoulujärjestelmän kieltenopetusta ei voi ihannoida, ehdottoman hyvää siinä oli, että kielten oppiminen alkoi ruotsista ja heti oppikoulun ensimmäiseltä luokalta (Oppilaiden ikä vastasi nykyisten viidesluokkaisten ikää.) Kun ruotsia oli koko 8 vuotta aina vain tiukentuvin vaatimuksin, vieläkin kielitaito on tallessa.
Motivointikeinona todellakin olisivat matkat ja yhteydenpito naapurimaihin. Ruotsalainen Facebook-ystävä jokaiselle koululaiselle! Nyt 20-vuotias poikani havaitsi äsken ruotsin kielen merkityksen, kun hakeutui Tanskaan opiskelemaan ja kaikki informaatio, jota yliopistosta ja asuntovälitysyrityksestä tuli, oli vain tanskaksi. Poikani totesi, että kyllä hän tästä selviää ruotsin (ei niin hyvänkään kouluruotsin) perusteella, mutta miten on esimerkiksi puolalaisen opiskelutoverin laita.
Samaa mieltä
27
Eri mieltä
132
Kyllä on joillakin hemmetin fiksuja lapsia kun pärjäävät Tanskassa ruotsin avulla. Kummallista vaan, että meidän tuttavat Tukholmasta käyttävät Tanskassa aina englantia kun eivät halua mennä arvailemaan mitä tanski puhui.
Sitäpaitsi lausumisessa tanskankieli on monesti lähempänä englannienkieltä. Kun tanski sanoo Haderslev (eli Heatherslev) luulee olevansa Britanniassa.
Samaa mieltä
75
Eri mieltä
18
Aiempi kirjoittaja kertoi pojalleen yliopistosta ja asunnonvälityksestä tulleesta tanskankielisestä [kirjallisesta] informaatiosta. Siitä kyllä saa aika hyvin selvää myös sillä kouluruotsilla, sillä kirjoitettu tanska (ja erityisesti norjan kirjakielen tanskan kieleen pohjautuva kielimuoto bokmål) ja ruotsi eivät toisistaan niin paljon eroa. Siinä mielessä yhden skandinaavisen kielen taito on myös avain kahden muun skandinaavisen kielen ymmärtämiseen vähintään kirjoitetun kielen osalta. Joitakin skandinaavisten kielten yleisten arkisanojen eroavaisuuksia esitellään jopa joissain suomalaisissa ruotsin kielen oppikirjoissa.
Puhutun kielen ymmärtäminen, erityisesti tanskan, on sitten toinen juttu. Luulisin silti, että olitpa turisti, opiskelija tai liikemies vaikkapa juuri Tanskassa ja vaikka puhuisitkin paikalisten kanssa englantia, niin olisit silti paremmassa asemassa muihin verrattuna ja enemmän yhteiskunnan, kulttuurin ja vaikkapa liike-elämän sisällä, koska pystyisit niin hyvin ymmärtämään kirjoitettua informaatiota lehdissä, Internetissä, ilmoituksissa, kylteissä, tiedotteissa...
Samaa mieltä
7
Eri mieltä
5
Viranomaispropagandan uskottavuuden parantamiseksi kannattaisi keksiä ruotsin kielelle kotimainen tunnus ja lopettaa Ruotsin lipun käyttö kotimaisen kielen yhteydessä.
YTM Jarmo Ryyti
Samaa mieltä
14
Eri mieltä
2
Aika on harhaa, kaikki aika on aina läsnä, ikä on mielentila ja ikääntymisestä puhuminen negatiivista manipulointia, Ikä on mielentila, lapsen leikkimieli, aikuisen terveissä rajoissa pysyttelevä krittisiyys ja vanhuksen viisaus ovat aina läsnä iästä riippumatta, open on vaan ongittava ne esiin optimaalisten tulosten saavuttamiseksi. Kieltä voi oppia minkä ikäisenä tahansa.
Tietynlainen leikkimieli edistää nopeaa spontaania oppimista, saavatko lapsetkaan aina leikkiä edes suomen kielellä, sanat otetaan liian vakavasti. Uusi kieli avaa uudenlaisen ajattelumahdollisuuden, toisaalta sanotaan kielen rakenteiden olevan dna: ssa, opiskeltava kuitenkin on. Ruotsia pidettiin ennen tärkeämpänä ja katsottiin tv:stäkin ruotsinkielisiä ohjelmia. Ruotsin kieli on kaikkien tavoitettavissa vieläkin, peruskouluruotsia on jatkuvasti helpotettu jopa. Pojat ovat useammin erityisopetuksessa ruotsissakin, olisiko ympäristö liiankin virikkeellinen?
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Ruotsin kielen sanastoa olisi hyvä käydä jo esikoulussa läpi ja tehdä kevyitä kieliharjoituksia ja ensimmäisellä luokalla aloitettava varsinainen opetus. On muutenkin outoa, että suuressa osassa maata toisen kotimaisen opetus alkaa vasta 7.luokalla.
Samaa mieltä
13
Eri mieltä
77
Ruotsin kielen opetus aloitettavaksi 1.luokalla ja joka kuukausi voisi olla vaikka pari koulupäivää jolloin kaikki opetus järjestettäisiin ruotsiksi. Näin tulisi sitä ruotsia myös käytettyäkin. Pari hassua ruotsintuntia viikossa ei riitä mitenkään, jos ei sitä muuten tule puhuttua missään.
Samaa mieltä
12
Eri mieltä
63
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 1/8/11
Mielestäni tärkeintä olisi tarjota aikuisille riittäviä mahdollisuuksia kielen oppimiseen ja kielitaidon ylläpitämiseen työelämän ja työnhaun tarpeiden mukaan. Kaiken opettaminen kaikille varmuuden vuoksi on resurssien tuhlausta.
Ei se kerran koulussa saatu kielitaitokaan riitä työtehtävistä selviytymiseen, jos sitä ei ole aktiivisesti ylläpidetty, vaikka sellainen riittäisi viransaantiin.