| |
Kirjaudu nimimerkilläsi:
Linkkejä:
Vaikuttajan tietopankki- HARE
Valtioneuvoston hankerekisteri
- Finlex.fi
Lait ja asetukset
|
 |
Sopivatko järjestöt ja media hallinnon kumppaneiksi osallistumiskanavilla? - (18 viestiä)
Oikeusministeriö
Ottaisitko kantaa valmisteltaviin asioihin järjestöjen ja median verkkofoorumeilla, jos saat varmuuden siitä, että keskustelulla on vaikutusta hallinnossa? Vai olisiko parempi, että julkishallinto pitää omat fooruminsa ja vaikuttamiskanavansa erillisinä?
Lue lisää
Keskusteluun johdattavat kysymykset:
| 1. | Minkälaisia etuja ja haittoja näet yhteistyössä? |
| 2. | Minkälaisia muotoja kumppanuuksille tulisi kehittää? Minkälaisia periaatteita tulisi noudattaa? |
| 3. | Kenen tulisi toimia käynnistäjänä ja vastuullisena tahona? |
|
|
|
|
Sopivatko järjestöt ja media hallinnon kumppaneiksi osallistumiskanavilla?
Oikeusministeriö |
|
|
|
|
|
|
Hyvä idea
Pohtija | 29.04.2008
|
1. Näen ainoastaan etuja tuossa toiminnassa, aina on hyvä jos kansalaiset voivat helposti tuoda mielipiteitään julki.
2. Kumppanuus voisi olla laaja-alaista, mutta tietojen keruu keskitettyä. Varmaankin joku ratkaisu missä vastaumahdollisuus linkittyy kumppanin sivulta valtionhallinnon ylläpitämälle sivustolle.
3. Valtionhallinnon tai jonkun ehdottomasti puolueettoman tahon tulisi toimia järjestäjänä ja vastuullisena tahona. Koska viestejä pitäisi moderoida ja koostaa yhteenvedoiksi, niin puolueettomuus pitäisi olla taattua.
Omasta kokemuksesta käynyt niin että kun osallistuin yhden iltapäivälehtemme keskustelupalstalla Nato keskusteluun ja mainitsin ilmeisesti liian kielteisiä asioita eräästä valtiosta niin kirjoitukseni sensuroitiin (argumentit olivat kuitenkin tärkeitä mielipiteeni vahvistamiseksi), kirjoitin myös moderaattorille kysyäkseni että mitä minun pitäisi jättää pois kirjoituksestani jotta kommenttini menisivät eteenpäin, mutta en koskaan saanut mitään vastausta. Se oli jotakuinkin turhauttavaa. Tämän takia tuon moderoinnin pitäisi mielestäni olla puolueettomalla, luotettavalla toimijalla joka myös vastaa kyselyihin jos/kun niitä tulee.
|
|
|
|
|
Valtajako uusiutuu joka tapauksessa...
Anneli Patjas | 30.04.2008
|
Kysymys kumppanuuksista on outo. Uusien medioiden vahvistuessa on selvää, että vähitellen myös virallisten rakenteiden suhde näihin uusiin keskustelualustoihin tulee muuttumaan. Joko hallitusti tai paineen alla. Tai tätä viimeisimpää lienee jo tämäkin prosessi.
Mutta: Valta on aina valtaa ihmisiin. Eli kun päätöksen toimeenpanija tekee ratkaisunsa, hän käyttää valtaa. Jos kyse on virallisesta hallintokoneistosta, päätöksillä voi olla merkittäviäkin seurauksia.
Kolmas sektori on yhtä lailla perinteistä suomalaista valtarakennetta kuin mediakin.
Suomalaisen yhteiskunnan merkittävä rakenne-ero moniin muihin on ollut, että nämä rakenteet ovat olleet synkronissa.
Etu näiden ja virallisen hallintokoneiston yhteistyössä on yksittäisten henkilöiden mielipiteen kokoaminen käsiteltävän asian osalta. Hankaluus syntyy toisaalta tavoitettavan ryhmän demografian vastaavuudesta koko käsittelyssä olevan teeman ryhmään ja toisaalta vastausten tulkinnasta: Miten ja kuinka hyvin osataan kysyä; käytetäänkö vapaata palautetta vai esim. ennakkoäänestystyyppisiä koontijärjestelmiä!
Manipulointi on mahdollista, kun vallan eri osatoimijat lähennetään ja hämärretään rajaa. Tämä ilmiö on selvästi jo vaikuttamassa yhteiskunnassamme. Lopullinen valtahan on sillä taholla, joka tulkitsee.
Jos käytetään esim. pitkään OPH:ssa vallalla ollutta järjestelmää, jossa järjestelmään leivotut ulkopuoliset asiantuntijat ovat päätöksiä laadittaessa juuri eikä melkein niiden takana. Paljon ei tarvitsisi rapsuttaa...
Kyse on pitkälti kansallisesta moraalista, joka on selvästi muuttumassa sekin. Jopa vielä tänään olemme rehellinen, suora ja avoin kansa useimpiin maailman kansoihin nähden. Miten tukea tältä pohjalta tapahtuvaa suoraa kommunikointia ja yhteistyön rakentamista välttäen karikot?
|
|
|
|
|
Sopiiko järjestöt ja media?
soihe | 30.04.2008
|
Ilman muuta sopivat. Olen ihan toivonutkin, että edustajat huomioisivat niitä paremmin kuin tähän mennessä on toteutunut. Viisaimmatkin tuntuvat olevan pihalla joissakin asioissa, joten olisi välttämätöntä ottaa huomioon.
|
|
|
|
|
Kanavia löytyy
Möttönen | 01.05.2008
|
Median sensuroi arimpia asioita ja saattaa ajaa esim. kaupallisilla kanavilla omia etujaan liiaksi ollakseen uskottavia. Järjestöjen toimintaan ja tiedoittamiseen olen positiivisestikkin yllättynyt, mutta toisaalta järjestöjä ei voida tulkita demokraattiena vaikutuskanavana, korkeintaankin jonkin asteen asiantuntijana.
Ihmettelen sinäänsä kysymyksen luonnetta, koska mikään ei estä hallintoa tutustumasta kansalle vapaisiin keskustelukanaviin. Toisaalta moni hyvinkin totuudenmukainen, mutta luonteeltaan vahva kirjoitus on näilläkin palstoilla sensuroitu. Pelottavaksi mielikuvaksi minulle on jäänyt se, että ongelmia vähätellään.
|
|
|
|
|
Re:Kanavia löytyy
Seppo Jyrkinen | 04.05.2008
|
Julkishallinnon ja kansalaisten nykyistä tiiviimmällä kanssakäymisellä on paljon annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Mitä tehokkaammaksi se saadaan, sen suurempi hyöty.
Asiapalsta ja mielipidepalsta ovat eri asioita, vaikkakin välissä on ainoastaan se veteen piirretty viiva. Näitä on syytä tarkastella eri tavoin.
Mahdollisuuksia
Kansa elää reaaliaikaa, julkishallinto tulee kuukauden tai vuoden - tai vuosikymmenen - jälkijunassa. Asioihin havahtuminen kansalaisaktiivisuuden kautta tapahtuu suuruusluokkaa nopeammin kuin virkatietä.
Toinen merkittävä seikka on tiedon määrä. Asiantuntemus tulee yksilöillä olevasta tiedosta ja kymmenellä tuhannella rekkakuskilla on suurempi tietomäärä rekkaliikenteestä kuin kuin kymmenellä virkamiehellä. Näkökulma on tietenkin erilainen ja kokonaisuuksien hallinta on eri asia kuin arkipäivän työ. Pietariin tavaraa rahtaava rekkakuski ymmärtää itärajan rekkajonot ja niiden ratkaisut virkamiehiä paremmin. - Tarjoa rekkakuskeille vaikutuskanava, niin saat asiantuntevaa tietoa reaaliaikaisesti ja maksutta.
Julkishallinto on tehoton, jos sen toimilla ei ole kansalaisten aitoa tukea. Kieltolaki 20-luvulta on esimerkki epäonnistuneesta vallankäytöstä. Hallinnon ei pidä nostaa itseään kansan yläpuolelle, sillä se ei toimi. Eikä sen demokratiassa tulekaan toimia. - Keskusteluyhteys on elintärkeä ja internet tarjoaa siihen suuruusluokkamuutosta.
Ongelmia
Julkisen vallan toteuttaman moderoinnin tulee olla puolueetonta mikä helposti johtaa latistumiseen. Valtion viralliset palstat ovat näivettymisuhan alaisia.
Toinen uhka on jo aiemmin mainittu manipulointi sekä korruptio. En pidä mahdollisena, että valtion virallinen palstaverkosto pysyisi vapaana tarkoitushakuisesta ohjailusta. Ylläpito pystyy päättämään, mistä asioista keskustellaan, ja ohjaamaan keskusteluja haluamaansa suuntaan. Puolueiden jäsenkirjojen määrä hallinnossa tarkoittaa, että näkökulmat ovat jo valmiiksi rakenteellisesti suodatettujen.
Tavallinen kansalainen on muuttumassa Kekkosen ajan anteeksipyytävästä ihmisestä itsetietoiseksi kansalaiseksi. Tämä muutos muuttaa myös kansalaisen ja julkishallinnon välisiä suhteita, mitä voi olla vaikea huomata viraston näkökulmasta. - Keskustelupalstoja ajatellen tuo tarkoittaa velvollisuutta toimia "asiakkaiden ehdoilla". Virastojen on mentävä kansan luo, kansa ei tule virastojen luo.
Ratkaisuja
Tärkeänä pidän sen tosiasian tunnustamista, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa muotoa, joka kestäisi elinvoimaisena. Eli ratkaisua on lähdettävä hakemaan erilaisista yhteistyökuvioista.
"Valtion virallista palstaa" kannattaa toki kokeilla, sosiaalipsykologinen testaaminen yhtenä taka-ajatuksena. Jokin asiapainotteinen ja teknokraattinen valtionhallinnon ala, jossa tietämys ohittaa mielipiteet, voisi perustaa oman palstansa. Viestintäpuoli voisi sopia tällaiseen.
Toinen malli voisi perustua virkamiehille määrättävään velvollisuuteen osallistua vapaiden kansalaisjärjestöjen ylläpitämien palstojen keskusteluun. Osin siten, että virkamieskytkös tulee selvästi esiin, osin anonyymisti, ainoastaan ammatillisen pätevyytensä esiin tuomalla.
Kolmas malli voisi olla sopimusoikeuden käyttö. Valtion virasto tekee 5-vuotisen sopimuksen jonkun palstanpitäjän kanssa oman alansa aiheiden käsittelystä. Virkamiehet syöttävät asiainformaatiota ja tukevat keskustelua - ja ottavat palautetta vastaan. Me-olemme-oikeassa -todistamisia ja juupas-eipäs -väittelyä visusti karttaen. Palstan täydellinen hallinta säilyisi sen ylläpitäjällä.
Kakunpalan vuokraaminen olemassa olevalta keskustelufoorumilta voisi myös tulla kysymykseen (edellisen variaatio). Virasto sopisi palstanpitäjän kanssa itsenäisestä, viraston moderoimasta siivusta. Tekninen toteutus ja huomattava asiakasliikenne olisi jo valmiina.
Huom: oleellinen osa keskustelua on palstan tekniset ratkaisut. Otakantaa ei kuulu kärkipäähän.
|
|
|
|
|
Lissabonin sopimus
anonymous | 04.05.2008
|
Mielestäni on loistavaa, että kansalaiset voisivat suoraan vaikuttaa sähköisen viestinnän kautta.
Näistä keskusteluista tulisi tosin tehdä täysin julkisia ja vapaita, joista olisi sensuuri täysin poistettu. Epäilen vahvasti, että se ei toteudu tällä keskustelupalstalla ja kaikkein arimmista asioista vaietaan tai ne vaiennetaan, minkä huomaa siitä, että kaikki viestit tarkastetaan.
Osallistumiskanavoiksi paras muoto olisi internetsivusto, joka olisi ilman varsinaista valvojaa, eikä missään nimessä eduskunnan, hallituksen tai viranomaisten alla.
Haluan kysyä eduskunnalta, miksi ihmeessä Suomessa ei järjestetä kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta? Jota voisi pitää uutena perustuslakina, josta suomalaiset vaativat kansanäänestystä. Sopimuksessa on vain käytetty sanankäänteitä perustuslain muodolliseen muuttamiseen ja samalla pienennetty fonttia ja lisätty tekstiä, vaikka sopimuksen oikeudellinen arvo pysyy yhä samana. Käytännössä katsoen tämä sopimuksen virallisen allekirjoittamisen jälkeen Suomessa valta on enää nimellisesti kansasta ja kaikki päätökset tulevaisuudestamme tehdään diktaatturimaisesti Brysselissä. Tätä aihetta ei olla juuri uutisoitu mediassakaan ja jos on niin se on ollut kovin propagandamaista. Jos suomalaiset saisivat tietää enemmän tämän sopimuksen yksityiskohtia, sitä enemmän he sitä vastustaisivat.
Joten kysyn vielä uudestaan.. Miksi Suomessa ei järjestetä sopimuksesta kansanäänestystä? Ja tämän jälkeen voitaisiinkin kysyä voidaanko Suomesta käyttää enää nimeä kansanvalta tai demokratia jos se ei täällä toteudu?
|
|
|
|
|
Re: Hyvä idea
Jukka Sinivaara | 05.05.2008
|
Vapaasti muokattava tietosanakirja Wikipedia määrittelee kolmannen sektorin olevan
yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset (yhteiskunnalliset) tavoitteet. Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Kolmannen sektorin toimintaa on usealla eri yhteiskunnan alalla. Sen osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3-7 %.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kolmannen sektorin toimijoita ovat mm. Suomen Mielenterveysseura, Suomen Setlementtiliitto ja Mielenterveyden keskusliitto.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut hankkeen vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Hankkeessa paneudutaan työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen, masennuksen ehkäisemiseen, masennuksen hoidon tehostamiseen sekä kuntoutuksen ja hyvien sairauspoissaolokäytäntöjen kehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta masennuksen yhteydessä sekä vähentää masennusperusteista työkyvyttömyyttä. MASTO-hankkeeseen on kutsuttu mukaan kolmannen sektorin toimijoista Mielenterveyden keskusliitto ry. Mikä periaatteellisella tasolla tuntuu ainakin oikean suuntaiselle toimenpiteelle.
Koska kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan järjestöjen toimintarahoista ministeriön esittelystä valtioneuvosto myöntää jopa yli 80 %, joiden maksatuksesta huolehtii Raha-automaattiyhdistys, olisi varsin suotavaa, että valtiovalta ainakin ohjeistaisi näiden rahojen käyttöä. Vielä parempi olisi, jos valtiovalta keräisi palautetta näiden rahojen käytön hyödyistä ja haitoista niiden kohteena olevilta henkilöiltä. Kaikkein parasta olisi valtiovallan esityksestä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa luoda selkeät pelisäännöt!
|
|
|
|
|
Aika kaukaa haettua
Nibjen | 07.05.2008
|
Ideahan olisi hieno, mikäli se toimisi. Mutta ei se toimi. Ei siksi, etteikö olisi mielipiteitä, vaan siksi että niitä ei kuunnella. Kuunteleeko esim. Sarkomaa? Ei.
Otetaan vaikkapa rasittavuuksiin asti mennyt NATO-keskustelu (en ota kantaa koko touhuun, käytän sitä vain esimerkkinä). Kansalaiset sanovat mielipiteensä, joka on kielteinen ja silti asiaa ajetaan pikku hiljaa eteenpäin. Tämä yksinkertaisuudessaan vain heijastaa kaikkea "vaikuttamista".
Ensisijaisempaa olisi tuottaa muutosta sinne, jossa otetaan huomioon ne mielipiteet siten, että ne todellakin otettaisiin huomioon.
Mitä järkeä on siis hakea mielipiteitä mistään tai "vaikuttamisen keinoja", jos niillä ei ole vaikutusta?
Muutakaa siis ensin poliitikot.
|
|
|
|
|
Tuumasta toimeen
puujalka | 11.05.2008
|
Ymmärtämätön kysyisi, miksi ei vaikuttamiskana-
vaksi kelpaa valtionhallinnon ylläpitämä kes-
kustelufoorumi, varsinkin jos saisi varmuuden
siitä,että keskustelulla on vaikutusta hallin-
nossa?
Tällainen kumppanuus olisi mielestäni kuitenkin helposti kuviteltavissa kanalaisjär-
jestön (ei poliittinen puoluejärjestö) ja jul-
kishallinnon välille, perustuen ao. järjestön
tiedotukseen verkkosivuillaan ylläpidettävästä
foorumista ja tästä yhteistyöstä.
|
|
|
|
|
Kaksi piippua
Tero Tilus | 14.05.2008
|
Asioita käsitellään joka tapauksessa kaikilla mahdollisilla foorumeilla puistonpenkistä ja vessanseinästä alkaen. Mainitun "hallinnon" on tietysti hyödyllistä olla kuulolla.
En tiedä miten paljon vaihtoehdot ovat käytännössä toisensa poissulkevia, mutta näkisin mieluiten hallinnon omien käsittelyfoorumien avautuvan. Ennemmin valmisteluwiki kuin virkamiehet kampaamassa suomi24:ää ja nettihesarin kommenttituubaa.
|
|
|
|
|
|
|
| | |
