| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Kirjaudu nimimerkilläsi:
Linkkejä:
Vaikuttajan tietopankki- HARE
Valtioneuvoston hankerekisteri
- Finlex.fi
Lait ja asetukset
|
 |
 |
|
Onko 16 vuotta riittävä ikä kunnallisvaaleissa äänestämiseen? |
|
|
Oikeusministeriön työryhmä on arvioinut sekä edellytyksiä että vaikutuksia, joita syntyisi jos kunnallisvaalien äänestysikärajaa alennettaisiin 16 vuoteen. Keskusteluja ja mahdollista jatkotyötä varten työryhmä luovutti arviomuistionsa ministeri Tuija Braxille tiistaina 8. kesäkuuta 2010. Työryhmä haluaa tämän foorumin kautta kuulla, miten sinä suhtaudut äänioikeusikärajan mahdolliseen alentamiseen. Lausuntokierros on elo-syyskuussa. |
|
|
Työryhmän muistiossa on myös arvioitu, miten äänioikeusikärajan alentamista kunnallisvaaleissa voitaisiin käytännössä kokeilla ja mitä lainsäädännön muutoksia kokeilu vaatisi. Lisäksi muistiossa käsitellään mahdollisen kokeilun kustannuksia ja kokeilun arviointia.
Äänioikeusikärajan muuttaminen on ennen muuta poliittinen päätös eikä työryhmä siksi ole ottanut siihen omalta osaltaan kantaa.
Arvioita äänestysikärajan alentamisesta
Asiantuntija-arviot äänestysikärajan alentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista ovat osittain ristiriitaisia.
- Myönteistä mahdollisessa ikärajan alentamisessa olisi mm. että se voisi:
- lisätä nuorten painoarvoa kunnallisvaaleissa, tämä on nähty väestön ikääntyessä tarpeellisena
- lisätä nuorten ehdokkaiden ja kunnanvaltuutettujen määrää ja luoda hyvän motiivin tuoda demokratia ja kansalaiskasvatus aiempaa näkyvämmin mukaan koulujen opetus- ja kasvatustehtävään.
- vahvistaa kodin piirissä käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Ikärajan alentaminen myös kytkisi nuorten ensimmäisen äänestyskokemuksen tiukemmin omaan kotikuntaan.
- voisi osaltaan vahvistaa äänestämisnormia ja pidemmällä aikavälillä yleistä äänestysaktiivisuutta.
- Kielteisíä puolia puolestaan olisivat:
- Nuorten tietopohjaa politiikasta on pidetty riittämättömänä.
- On arvioitu että politiikan pinnallistuminen, julkkisehdokkaiden määrä ja ääriliikkeiden suosio saattaisivat äänestysikärajan laskemisen myötä kasvaa.
- Mikäli nuorten äänestysaktiivisuus jää alhaiselle tasolle eikä heidän osallistumisvalmiuksiaan kyetä riittävästi tukemaan, on riski että yhä suuremmat joukot nuoria kasvavat pysyvästi äänestämättömyyteen.
- Nuorten matala äänestysaktiivisuus voisi näin ollen myös ennestään lisätä eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eriytymistä ja heikentää pidemmällä aikavälillä yleistä äänestysaktiivisuutta entisestään..
Tukitoimet tarpeen
Työryhmä pitää tärkeänä, että mikäli äänioikeusikärajaa päätetään alentaa, nuorten äänestämistä tuetaan riittävin tukitoimenpitein. Muussa tapauksessa on vaarana, että äänestysikään varttuu entistä nuorempia äänestämättömyyden omaksuvia ikäluokkia.
Lisätietoa aiheesta
Lisätietoa ja työryhmän mietintö löytyvät täältä, pdf. |
|
|
Hankkeesta vastaa: |
|
Neuvotteleva virkamies /Konsultativ tjänsteman Sari Aalto-Matturi ja/och erityissuunnittelija / specialplanerare Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö / justitieministeriet |
| |
Keskusteluun johdattavat kysymykset:
| 1. | Onko 16 vuotta riittävä ikä kunnallisvaaleissa äänestämiseen? |
| 2. | Millä perusteilla äänestysikärajan alentaminen olisi kannatettavaa? Mitkä seikat puolestaan sinusta puoltavat nykyisen 18 vuoden iän säilyttämistä? |
| 3. | Miten nuorten äänestämistä ja yhteiskunnallista osallistumista voisi mielestäsi tukea?
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
