EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka - keskustelu alkoi 15.11.2007 klo 09:00
<MinisteriHäkämies> Tervetuloa verkkokeskusteluun
<Riku> Mikä on Suomen vaikutusvalta EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Miten sitä voisi lisätä?
<MinisteriHäkämies> Yksi ääni, yksi maa. Aktiivisuus ja se onko asialle kevereita vaikuttaa, yksin ei EUssakaan saa suuria aikaan. Kaikki päätökset näissä asioissa tehdään yksimielisesti
<harrycallahan> Miten Suomella riittää osaavaa henkilökuntaa kaikkiin niihin kriisipesäkkeisiin, joihin nuoria upseereita haluttaisiin?
<Riku> Pitäisikö suomalaisten määrää kriisinhallintatehtävissä lisätä, jos kriisien määrä maailmalla kasvaa tulevaisuudessa?
<OlgaS> Minkä tasoinen on Suomen huoltovarmuus kriisitilanteita varten tällä hetkellä?
<MinisteriHäkämies> Periaate että Suomi osoittaa noin tuhat henkilöä sotilaalliseen kriisinhallintaan rajaa toki, päätämme aina huolella mihin Suomi osallistuu, riskit pitää ottaa huomioon ja henkilöstön turvallisuus erityisesti.
<MinisteriHäkämies> Huoltovarmuus on jatkuva haaste, erityisesti globalisaatiokehitys eli että tuotantoa siirtyy ulkomaille. EUn merkitys huoltovarmuutta turvatessa korostuu.
<Riku> Aiheutuuko Suomessa rekrytointiongelmia Eu:n nopean toiminnan joukkoihin mikäli joukkoa ei taaskaan lähetetä mihinkään?
<Riku> onko Eu:lla yhteinen puolustusbudjetti ja jos on, niin kuinka suuri?
<MinisteriHäkämies> On epäiltävissä, että tämä saattaa vaikuttaa motivaatioon. Siksi pyrimme hyödyntämään EU:n taisteluosastoihin koulutettuja joukkoja muissa kriisinhallintaoperaatioissa.
<MinisteriHäkämies> Ei ole.
<Riku> Eli kulut maksetaan omista puolustusbudjeteista?
<MinisteriHäkämies> Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan rahoitetaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön määrärahoista.
<kh> Mitkä ovat kriisinhallinnan tärkeimmät kohdemaat Suomen näkökulmasta?
<MinisteriHäkämies> Tällä hetkellä suomalaisia sotilaita on eniten Kosovossa, Afganistanissa ja Bosnis-Hertsegovinassa. Nyt suunnittelemme osallistumista EU-operaatioon Tshadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan.
<OlgaS> Millä periaatteella nuo kohdemaat valitaan?
<MinisteriHäkämies> Osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti sekä EU:ssa että Suomessa. Kriisin luonne vaikuttaa totta kai. Suomessa päätöksentekoon osallistuva t presidentti, hallitus ja eduskunta.
<OlgaS> EU:n ja Venäjän välinen puolustusyhteistyö kiinnostaa. Mitä sillä rintamalla on tapahtumassa?
<kh> Mikä on Suomen painoarvo EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa? Olisiko se vaikuttavampi NATOn jäsenmaana?
<MinisteriHäkämies> Venäjä on tervetullut osallistumaan EU:n kriisinhallintaoperaatioihin, mutta toistaiseksi se ei ole halunnut osallistua kolmantena maana niihin. Vuoropuhelua ja asiantuntijakontakteja on säännöllisesti EU:n ja Venäjän välillä. Suomella on tiiviit kahdenväliset suhteet Venäjään mm. virkamiesvaihdon puitteissa.
<MinisteriHäkämies> EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Suomen painoarvo on sama kuin minkä tahansa jäsenmaan. Natossakin päätökset edellyttävät jäsenmaiden yksimielisyyttä.
<Riku> Onko Suomen ja Venäjän puolustusyhteistyö jossakin vaiheessa poissuljettu vaihtoehto?
<Ylläpito> Keskustelu päättyy 5 minuutin kuluttua.
<MinisteriHäkämies> Suomella on oma puolustus, mutta tottakai meillä on yhteistyötä naapurimaiden kanssa - tämä koskee myös Venäjää.
<MinisteriHäkämies> Kiitokset kaikille keskustelijoille!
<Ylläpito> Kiitokset keskustelijoille. Online-keskustelu on päättynyt ja keskustelu suljetaan.