EU:n ympäristöpolitiikka - keskustelu alkoi 29.10.2007 klo 13:00
<MinisteriTiilikainen> Tervehdys chattaajat! Tervetuloa keskustelemaan EU:n ympäristöpolitiikasta.
<chatchat> Mitä ajankohtaista kerrottavaa sinulla olisi?
<MinisteriTiilikainen> Olen juuri valmistautumassa huomiseen EU:n ympäristöministerien ko0koukseen. Siellä lyödään lukkoon tavoitteitamme ilmastoneuvotteluissa.
<MinisteriTiilikainen> Moi Purjo!
<chatchat> Siis Suomen linja on jo käynyt suuressa valiokunnassa ja pitäisi saada vielä yhteinen EU:n linja?
<purjo> Hei,
<MinisteriTiilikainen> Juuri näin , chatchat!
<MinisteriTiilikainen> Oikeastaan Eu:n yhteinen linja on jo luotu viime kevään eurooppa-neuvostossa. Nyt uutena tulee kantamme ilmastomuutoksen torjunnan rahoitukseen.
<tEUvo1> No mikäs se Suomen kanta sitten on ilmastonmuutoksen torjunnan rahoitukseen?
<MinisteriTiilikainen> Tiivistäen: julkisella rahoituksella ei saada maailmaa pelastettua. Oleellista on miten yksityiset investoijat saadaan suuntaamaan rahoitusta ilmastoa säästäviin ratkaisuihin.
<chatchat> Onko tarkoituksena luoda jotain markkinamekanismeja, jolloin yritykset saavat jotain alennusta tai hyvitystä tms. tällaisista ratkaisuista?
<MinisteriTiilikainen> Maailman laajuinen päästökauppahan olisi jo tällainen mekanismi. Hiilipäästön hinta tuo yrityksille mahdollisuuden valita. Satsataan joko parempaan teknologiaan tai ostetaan päästöoikeuksia markkinoilta.
<MinisteriTiilikainen> Muita mekanismeja, joita tulevaisuudessakin voidaan toivottavasti käyttää, ovat puhtaan kehityksen mekanismit sekä yhteistoteutushankkeet. Äh meni slangin puolelle, tsorry.
<purjo> Saastuttaja maksaa periaatee näyttäytyy nykyään valossa se saastuttaa, jolla on varaa. kuinka oikeudenmukaisena/tasavertaisina voidaan taloudellisia ohjauskeinoja pitää ilmastonmuutoksen torjunnassa?
<chatchat> Kerropa vähän toisilla käsitteillä, että mitä nuo olisivat.
<MinisteriTiilikainen> Mut hei, maanläheisemmistäkin aiheista saa kysyä tai kommentoida!
<MinisteriTiilikainen> Purjolle: esim päästökauppa vaatii oikein toimiakseen sen, että määräajoin kokonaispäästömääriä supistetaan. Silloin ohjaava vaikutus säilyy.
<MinisteriTiilikainen> Puhtaan kehityksen mekanismeja ovat esimerkiksi hankkeet, joita joku päästöoikeuksia tarvitseva yritys toteuttaa omien päästöjensä vastapainoksi kehitysmaissa.
<MinisteriTiilikainen> Yhteistoteutuksessa periaate on sama , mutta osapuolena ei ole kehitysmaa. Esimerkiksi Suomesta rahoitetaan tuulivoimainvestointia Virossa ja saadaan siten päästövähennyksiä syntymään.
<chatchat> Onko se ympäristöpolitiikka, jos pyritään pääsemään öljystä eroon?
<MinisteriTiilikainen> Onhan se, kun hiilidioksidipäästöjen määrää oleellisesti pudotetaan öljyn käyttöä vähentämällä.
<chatchat> Mitä EU on tämän asian eteen tehnyt?
<MinisteriTiilikainen> Ei suoraan öljyn vähentämiseksi, mutta sitoutuessaan 20 % päästövähennyksiin välillisesti.
<MinisteriTiilikainen> Myös tavoite uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi syrjäyttää öljyä ym. fossiileita, samoin liikenteen biokomponentit.
<purjo> Mikä teidän mielestä on tärkeintä Suomen kannalta EU:n ympäristöpolitiikassa?
<MinisteriTiilikainen> Kansainvälisesti kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen saaminen. Toinen Suomelle merkittävä on esimerkiksi typen ilmapäästöjen rajoitus, koska se vaikuttaa suoraan siihen mitä taivaalta sataa esimerkiksi meille Suomeen.
<purjo> Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että kaikille kansalaisille EU:n alueella tulee henkilökohtaiset päästökiintiöt ja jos näin uskotte tapahtuvan, niin koska se toteutuisi?
<MinisteriTiilikainen> Palaan vielä markkinamekanismien oikeudenmukaisuuteen. Ilmastonmuutoksen torjunnan rahoituksesta sopiminen on tärkeää juuri siksi, että myös kaikkein köyhimmillä mailla olisi mahdollisuuus osallistua sitoviin sopimuksiin.
<MinisteriTiilikainen> Henkilökohtaisiin kiintiöihin en oikein usko. Ne asettaisivat myös eri maissa asuvat kovin erilaiseen asemaan. Meillä esimerkiksi on pakko huusholleja lämmittää ja välimeren alueella ilmastoida.
<purjo> Kiitoksia vastauksista ja voimia haasteelliseen työhönne (täytyy jatkaa omia töitä;)Hei
<MinisteriTiilikainen> Kiitos Purjo aktiivisesta mukanaolosta. Voimia myös sinulle päivän töihin.
<MinisteriTiilikainen> Jos ilmasto alkaa olla loppuunpuitu, niin Itämerestäkin voitaisiin keskustella.
<MinisteriTiilikainen> Tervetuloa Balticsea, yritinkin juuri herätellä keskustelua itämerestä.
<MinisteriTiilikainen> Hei Timo, tervetuloa mukaan!
<chatchat> Mikä nyt on parhaan arvion mukaan Itämeren suurin saastuttaja tällä hetkellä?
<balticsea> Itämeren tila on ehkä huolestuttavin ympäristöongelma Pohjois-Euroopassa. Paljon on sen eteen jo toki tehtykin, mm. PU:n puitteissa. Mitkä voisivat olla seuraavat konkreettiset askeleet Pohjoismaisessa ja EU-tason yhteistyössä Venäjää unohtamatta?
<MinisteriTiilikainen> Valmistaudumme juuri helcomin ministerikokoukseen Krakovassa parin viikon kuluttua. Siellä tavoitellaan ravinnepäästökaton saamista Itämeren alueelle.
<MinisteriTiilikainen> Tapaan myös keskivikkona Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunnan sekä pohjoismaiden ministerikollegat, sielläkin keskustellaan toimista Itämeren hyväksi.
<Timo> Kuinka paljon Itämerellä ja erityisesti matalalla Suomenlahdella on enää aikaa odottaa "ravinnepäästökattojen saamista" ja muuta jahkailua?
<MinisteriTiilikainen> Suurimmista saastuttajista maittain merkityksellisin on Puola.
<MinisteriTiilikainen> Timo meni asian ytimeen. Tarvitaan toimia heti. Kuukausi sitten käyttöönotettu Pietarin jätevesipuhdistamon kemiallinen fosforinpoisto poistaa Suomenlahden fosforikuormasta vähintään 300 tonnia vuodessa. Sen pitäisi näkyä jo viiden vuoden sisällä meren tilassa.
<balticsea> Hieno juttu, Krakovan kokous on varmasti tärkeä ravinnepäästökaton aikaansaamisessa, Suomi on ollut aktiivinen toimija helcomissa, onhan sen päämajakin meillä. Myös tiivistä pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan, mutta suurimmat saastuttaja Venäjä ja Puola, jotka ministeri nostaa esille, pitää yrittää kytkeä mukaan muilla tavoin. Olisikohan Itämeren maiden neuvostosta mitään hyötyä?
<MinisteriTiilikainen> Itämeren mailla on yhteinen parlamenttien välinen yhteistyöelin. Se kokoontui viimeeksi elokuussa berliinissä ja siellä ehdotettiin mm. Sternin raportin mallista tarkastelua Itämeren suojelusta.
<Timo> Aivan näin: tehdyt toimet näkyvät vasta viiveellä. Eli jollei toimita riittävän nopeasti, on ainakin seuraavat 3-6 kesää yhtä "puurosia", ja pahemmaksi menee. Ruotsalaistuttuvien vakiokeskustelu kesän alussa on Tukholman saariston sinilevätilanne.
<MinisteriTiilikainen> Timon huomio on oikea, toipuminen vie paljon aikaa, vuosikymmeniä. Tosin uskon luonnon toipumiskykyyn, kunhan sille annetaan mahdollisuus.
<balticsea> Vaikuttaa siltä että ajatuksia ja toimia Itämeren pelastamiseksi on esillä monilla foorumeilla, ehkäpä joku taho voisi ryhtyä kokonaisvaltaiseen Itämeri-koordinaatioon, jossa osaaminen ja toimijat kohtaisivat riittävän korkealla ja asiantuntevalla tasolla siten, että Itämeren maiden valtiot, ympäristöjärjestöt ja myös bisnesyhteisö tulisi saman pöydän ääreen.
<MinisteriTiilikainen> Yksityisten yritysten mukaantulo Itämeritalkoisiin on tärkeä. Yksityiset säätiöt niin Suomessa kuin Ruotsissa osallistuvat työhön ja esimerkiksi Pietarin puhdistamihankkeessa nopeuttivat merkittävästi asioiden etenemistä.
<Ylläpito> Keskustelu päättyy 5 minuutin kuluttua.
<MinisteriTiilikainen> No moi Ylläpito :)
<MinisteriTiilikainen> Vielä ehtii siis kysyä, olkaa hyvät!
<chatchat> Mitä mieltä muut ministerit ovat olleet näistä chat-keskusteluista?
<MinisteriTiilikainen> Kyllä ministerit ovat pitäneet välittömästä vuorovaikutuksesta, niin myös minä.
<chatchat> Matin chatin jälkeen porukkaa on kyllä ollut vähemmän. Mutta aina tällaista voi kokeilla.
<chatchat> Mikä olisi tärkein ympäristöpoliittinen asia muistettavaksi tästä keskustelusta?
<balticsea> Suomessa mm. John Nurmisen säätiö tekee tärkeää työtä Itämeren puolesta. Itämeri on noussut myös poliittiseen keskusteluun viime kuukausien aikana, mikä on erittäin hyvä juttu. Kesällä keskustelu meni välillä valitettavasti "syyllisten" etsimiseksi, tärkeämpää on kuitenkin etsiä ratkaisuja kuin syyllisiä ja sitoa kaikki toimijat yhteistyöhön, tämä keskustelukin on hyvä areena vaikka keskustelijoita ei kovin montaa olekaan. Toivottavasti Itämeren parantamiseen käytetään myös kaikki tutkimuksen tarjoama tieto hyväksi. Ehkä yliopistoyhteisökin vaikkapa HY:ssä voisi vähän "skarpata" Itämeren puolesta.
<MinisteriTiilikainen> Pääministerillä on luonnollisesti vetovoimaa.
<MinisteriTiilikainen> Kiitoksia kaikille tasokkaista kysymyksistä ja väitteistä.
<Ylläpito> Kiitokset keskustelijoille. Online-keskustelu on päättynyt ja keskustelu suljetaan.