Nykyinen eläinsuojelulaki (247/1996) tuli voimaan 1.7.1996. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Lakia sovelletaan ihmisen hoidossa tai valvonnassa oleviin eläimiin, kuten seura- ja harrastuseläimiin, tuotantoeläimiin ja tarhaeläimiin. Näiden lisäksi lakia sovelletaan myös luonnonvaraisiin eläimiin.
Eläinsuojelulainsäädäntö on eläinten kuljettamista ja koe-eläintoimintaa lukuun ottamatta nykyisellään kolmiportainen. Eläinsuojelulaki on luonteeltaan puitelaki, joka sisältää eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat yleiset perusvaatimukset. Laissa esimerkiksi määritellään, millaiset eläinten pito- ja hoitomuodot ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä. Lisäksi lakiin sisältyy eläinsuojeluvalvontaa ja viranomaisia koskevia säännöksiä sekä eräitä seuraamuksia koskevia säännöksiä. Lain nojalla annetussa eläinsuojeluasetuksessa täsmennetään laissa olevia vaatimuksia. Yksityiskohtaiset eri eläinlajeja ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevat säännökset sisältyvät sen sijaan lukuisiin valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelun. Ennen varsinaista uudistustyötä maa- ja metsätalousministeriö haluaa kartoittaa eri tahojen näkemyksiä voimassa olevan eläinsuojelulain uudistamistarpeista. Mielipiteiden kartoitus toteutetaan kyselyillä, jotka suunnataan eläinsuojeluviranomaisille ja eläinsuojeluvalvojille, eläinten pitäjille ja muille sidosryhmille sekä kansalaisille yleisesti. Tämä kysely on suunnattu kansalaisille.
Yhteenveto keskustelusta toimitetaan lakiuudistuksen valmistelijoiden käyttöön.
Mitä mieltä sinä olet?
1. Mitä parannettavaa on voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä?
2. Mitkä olisivat parhaita tapoja edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön keinoin? Millä muilla keinoilla eläinten hyvinvointia voitaisiin edistää?
3. Millaista tietoa sinä kansalaisena ja kuluttajana haluaisit saada niiden eläinten olosuhteista ja hyvinvoinnista, joita käytetään ruoantuotantoon ja erilaisten palvelujen (esim. ratsastuskoulut, sirkukset, eläintarhat, kennelit) tuottamiseen?
Eläinperäisiin tuotteisiin pitäisi saada merkintä, joka takaa sen että eläin on elänyt hyvän lajityypillisen elämän ja se on kuollut kivutta ja stressittömästi. Eettisyysmerkki ei ota kantaa "luomuuteen", vaan pelkästään eläimen kohteluun.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1. Panostaminen tehostetumpaan ja laajempaan valvontaan, sekä valtuuttaa valvovalle taholle laajennettu määräysvalta.
Mikä tahansa sellainen elämiin liittyvä toiminta, jota harjoitetaan taloudellisen hyödyn tavoittelun puitteissa, tulisi säännellä ja valvoa entistä tiukemmin.
Lainsäädännön muotoilussa tulisi entistä korostetummin pyrkiä viestittämään ja vahvistamaan eläinten itseisarvoa
Velvoite yleisestä ilmoitusvelvollisuudesta tulisi kirjata lakipykäliin. Tämä koskisi kaikki sellaiset tilanteet jolloin on syytä epäillä sellaista tapahtuvaa tai tapahtunutta toimintaa, joka on ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa.
Kaupanteko lemmikkieläimillä tulisi rajoittaa ja tiukentaa. Lemmikkieläinten hankkimiselle tulisi luoda tiukemmat kriteerit (eläviä olentoja ei hankita ”kuin tavaraa kaupan hyllystä” -asenteella).
2. Seuraamukset mitä tulee laiminlyöntiin ja tuottamuksellisuuteen
rangaistukset tulee nostaa sille tasolle että määräyksien rikkomisella/laiminlyönnillä on selvä taloudellinen haitta elinkeinoharjoittajalle/tekijälle. Myös rikosrangaistukset tulisi soveltaa laajemmassa skaalassa törkeissä ja/tai jatkuvasti tapahtuvien rikkomusten tapauksissa.
Ympäristön, luonnon ja luonnonvaraisten olioiden itseisarvon tärkeys tulisi sisällyttää pedagogisena kokonaisuutena peruskouluopetukseen. Myös eettisen kuluttamisen periaatteet tulisi sisällyttää tähän viitekehykseen.
3. Tuotanto-olosuhteiden ja eläinperäisten raaka-aineiden alkuperän läpinäkyvyys olisi taattava kuluttajalle kaikkien elintarvike-, kulutus- ja palvelutuotteiden osalta (laajennettu alkuperä-selvitys). Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää varsinkin kaikkien tuontiartikkelien suhteen (eläinten kohtelu on Suomen ulkopuolella lähes poikkeuksetta ja monessa suhteessa selvästi ala-arvoinen).
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1.
A. Ylivoimaisesti TÄRKEIN ja pahiten retuperällään oleva seikka on eläinrääkkäyksen ja eläinten laiminlyönnin olemattomat rangaistukset. Poislukien jaksamisesta johtuva heitteillejättö, tuomiot ovat aivan naurettavia, sillä harvoin annetaan edes sakkoja, vaikka eläinsuojelutarkastajat ovat heristelleet eläinten oloille sormiaan jo kauan. Myös suunnaton julmuus, kuten koiran paiskaaminen seinään tunnutaan rinnastavan esineeseen kohdistuvaan ilkivaltaan. Eläintä ei voi kohdella laissa, kuten esinettä! (nykylaki antaa ilkivallastakin suuremmat sakot...) Tuomiota EI myöskään voi perustella sillä, että ne olisivat samassa linjassa muutenkin alhaisten ihmisiin kohdistuvien rikosten rangaistusten kanssa, koska niissäkin on koventamisen varaa... Tahallisista teosta tulisi pääsääntöisesti tulla vankeutta, muuntamatta sitä muuksi näennäiseksi tuomioksi, sekä eläintenpitokieltoa, joka pitäisi olla tuntuvan pitkä (5 tai 10 vuotta). Nykyinen laki johtaa siihen, että pentutehtaat saavat lyhyitä eläintenpitokieltoja, joita ne eivät edes noudata, tai jatkavat toimintaansa hetken kuluttua. Eläinten omistaminen ei ole kansalaisoikeus, eikä tarpeellista jokaiselle ihmiselle. Eläintenpitokielto pitää määrätä pysyväksi, jos huomataan kieltoa rikottavan tai toiminta on jatkuvaa osoittaen näin piittaamattomuutta.
B. Nykyisin eläintenpitokiellon kiertäminen on aivan liian helppoa siirtämällä eläinten omistus lähisukulaiselle kuten puolisolle, samaan talouteen, jolloin mikään ei muutu. Tuomitun eläinomistuksilla kikkailu pitää kieltää: esim. eläimen luovuttaminen lähisukulaiselle tai eläimen jättäminen asumaan samaan talouteen.
C. Etenkin koirien sairaaloisiksi lihottaminen on yleistynyt. Se aiheuttaa tutkitusti nivel- ym. vaurioita ja pitäisi siis määritellä eläinsuojelurikokseksi siinä missä nälkiinnyttäminenkin.
D. Eläimelle tulee antaa oikeus hengittää vaivatta ja elää kivuttomasti. Monille koiraroduille on jalostettu äärimmäisyyksiin asti sairaita piirteitä tai niille on kehittynyt perinnöllisiä ja rakenteesta aiheutuvia vaivoja, joita rotujärjestöt vähättelevät tai näkevät vaaleanpunaisten lasien läpi ''normaaleina persoonallisina piirteinä''. Eläinlääkärit pitää velvoittaa kieltäytymään korjaamasta selvästi jalostuksesta syntyneitä vikoja tai avustamasta koiran keisarinleikkauksessa, jos sen tarve selvästi johtuu vinoutuneesta jalostuksesta (suurin osa englanninbulldogeista ei kykene synnyttämään itsenäisesti suureksi jalostetun pään takia). Sen sijaan eläinlääkärit voivat tarjoutua lopettamaan moniongelmaiseksi jalostetun koiran.
E. Yllä olevaan viitaten myös broilereilla on oikeus kasvaa ilman nopeaan kasvuun liittyviä kipuja tai rakenteellisia vikoja. Lainsäädännön pitää vaatia sitä, tai kieltää toiminta, joka ei eläinten hyvinvointiin kykene.
F. Turkistuotanto pitää kieltää tai vaatia tuottajia takaamaan lajille luonnonmukaiset olot (joita ei nykyisin pysty kukaan tarjoamaan). Turkistuotanto-olot tiheästi ahdetuissa häkeissä aiheuttavat eläimille suunnatonta stressiä, jota ne purkavat pureskelemalla toisiaan. Alustat aiheuttavat makuuhaavoja ja hankaumia, mutta muunlaiset materiaalit eivät kestäisi käytössä. Tuotanto saattaisi siirtyä Kiinaan tms, MUTTA se ei ole yhtään pätevämpi perustelu, kuin lapsityövoiman uudelleensallimisen perustelu sillä, että pystyisimme takaamaan suhteellisesti paremmat (huonot) olot. Olojen parantaminen pitää aloittaa omasta maasta, tässäkin tapauksessa. Olemme lainsäädännössä jo Ruotsia jäljessä. Ei Ruotsikaan perustellut tuotannon siirtyvän Suomeen tai jäänyt odottelemaan meitä.
G. Eri eläinlajeille pitää määritellä sopivat olot, jotta emme joudu enää tilanteeseen, jossa käärmeen huonoihin oloihin ei voitu puuttua, koska ei ole määritelty miten käärmeitä ja muita eksoottisia eläinlajeja pitää kohdella. Tarvitaanko ''maalaisjärjen käyttö on sallittua''-pykälää?
H. Uusien eksoottisten eläinlajien maahantuonti lemmikeiksi pitää ensisijaisesti kieltää. Niille sopivista oloista ei ole tarpeeksi tietoa ja todennäköisesti oloja ei pystytä järjestämään.
I. Sian älykkyys on koiran tasoa, silti koiraa ei saa pitää koko elämäänsä stressaavassa, ahtaassa ympäristössä ilman virikkeitä. Laissa määrättävää sian minimipinta-alaa pitää lisätä, samoin virikkeitä.
J. Uudet navetat ja uudet tuottajat pitää velvoittaa siirtymään pois parsinavetoista.
2.
A.Suomen täytyy edistää eläinten hyvinvointia EU:ssa aktiivisemmin. Me olemme ilmeisesti edelläkävijöitä kiellettyämme kissojen ja koirien myymisen eläinkaupoissa. SUOMEN PITÄÄ AJAA KISSAN/KOIRAN MYYNTIKIELTOA ELÄINKAUPOISSA KOKO EU:HUN. Eläinkaupoissa isommista eläimistä ei kyetä yksilöllisesti huolehtimaan eikä liikuttamaan tai kouluttamaan niitä. Olot useissa eurooppalaisissa eläinkaupoissa ovat epähygieeniset. Eläimet ostetaan pentutehtaista ja yli-ikäiset pennut myydään alennuksella vähät välittäen asiakkaiden sitoutuneisuudesta lemmikin hoitoon tai lopulta pennut lopetetaan ylijäämäisenä ''tavarana''.
B. Suomen pitää pitää huolta, että EU:ssa todella myös annetaan sanktioita häkkikanaladirektiiviin leväperäisesti suhtautuville maille. Se estäisi Suomen huononevan kilpailuaseman ja edistäisi Euroopan eläinten hyvinvointia.
C. Maatilojen lihan suoramyynnin edistäminen ja nykyisin pedanttisten hygieniatilavaatimusten helpottaminen lyhentää teurasmatkoja. Hevosen teurastamisen ja hevosenlihan myynnin helpottaminen estää vanhojen ''kaakkien'' jälleenmyyntirumban (huonosti kohdelluiksi) kiertolaisiksi, mitä nykyisin harrastetaan, koska kuollut hevonen muuttuu lähinnä vaivalloiseksi ongelmajätteeksi, josta ei pääse eroon ja jota kaikki teurastamot eivät huoli.
D. Eläintarkastajia ei ole (itsensä mukaan) tarpeeksi. Pitää varmistaa, että he kykenevät hoitamaan hommansa ja että he ovat riippumattomia tuottajista, eivätkä joudu vaikeaan välikäteen tutkiessaan eläinten laiminlyöntisyytöksiä, niin kuin ilmeisesti on käynyt?
E. Kennelliittoa pitää ohjeistaa ja sanktioin patistaa laittamaan rajat koirien sallitun ja epäterveen rakenteen välille ja tarvittaessa erottaa väärin toimivia jäsenyhdistyksiä. En tiedä voiko siitä jotenkin muotoilla lakia? Tilanne on kamala: Rypyt aiheuttavat iho-ongelmia. Lyttykuonot hengitysvaikeuksia. Pyöreät silmät muljahtelevat päästä. Ridgeback aiheuttaa toisinaan avoimen selkäydinkanavan. Viivasuorat polvikulmaukset menevät sijoiltaan. Liian kulmavat lonkat ja ranteet rasittuvat. Kallonmuoto voi estää aivoydinnestettä kiertämästä normaalisti, mikä aiheuttaa julmaa kipua. Joidenkin rotujen risteytyksiä tai kieltämistä pitää vakavasti harkita.
3.
Haluaisin jonkinsorttisen standardisoinnin muidenkin eläinten, kuin munintakanaloiden kanojen virikevaatimuksille. Helppokäyttöisen pakkauksiin vaadittavan numeroinnin sikojen ja nautojen hyvinvoinnin mittariksi.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1. Koirien koulutukseen tulisi yksiselitteisesti hyväksyä käytettävksi niin sähköpannat kuin koulutuskaulaimetkin. Nämä kun ovat oikein käytettyinä erittäin koiraystävällisiä välineitä. (Nythän kuitenkin kaikilla tuotantoeläimillä saa käyttää sähköpaimenta aitauksessa ja hevosilla saa/pitää käyttää kannuksia ratsastettaessa.)
Lehmien jatkuva kytkettynä pitäminen tulisi kieltää. Sioilla tulisi olla määriteltynä isompi määrä kuiviketta käytössä kuin mikä on tämänhetkinen määrä.
2. Tuotantoeläintiloilla ilmeneviin puutteisiin tulisi puuttua huomattavasti kovemmin, esim. tukia vähentämällä. Hyvä asia olisi myös, jos lihapakkauksissa olisi merkintä siitä tilasta, jolta liha on peräisin. Tällöin ihmiset voisivat helpommin päättää millaista tilaa haluavat tukea.
3. Haluaisin tietää miltä tilalta lihapaketin liha on peräisin.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Turkistarhaus lopetettava.
Virikkeettömästä ja ahtaasta elinympäristöstä johtuen turkistarhojen eläimet ovat usein pahasti häiriintyneitä. Niillä esiintyy paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, eli ne voivat tunnista toiseen toistaa samaa liikerataa, esimerkiksi pomppia häkin etuseinästä toiseen taukoamatta. Puutteellisten olosuhteiden seurauksena turkiseläimet voivat myös alkaa purra itseään tai toisiaan, ja ne voivat jopa syödä häkkitoverinsa. Turkistarhoilta voikin löytää häkeistä puoliksi syötyjä eläimiä. Myös omien poikasten tappamista esiintyy, huomattavasti enemmän kuin luonnossa.
Eläimet ovat myös pelokkaita ja kärsivät koko sen ajan, mitä ovat elossa.
On yleinen harhaluulo, että tarhaus työllistää, monelle se on sivuelinkeino. Ja vaika se olisi pääelinkeinokin, niin eihän sellaista elinkeinoa pidä ylläpitää, missä rikotaan lakia.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1. Miksi on olemassa laki jota ei noudateta, laki on sinällään ihan selkeä, mutta sitä ei noudateta eikä siitä välitetä.
2.. tuotantoeläinten olosuhteet kuntoo ja viipymättä. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta asetusta sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi. Sikojen hyvinvointiin liittyy huomattava määrä ongelmia, kuten on nähty.
Valmisteltavan sika-asetuksen luvattiin parantavan sikojen hyvinvointia selvästi, mutta näin ei ole käymässä. Elämille on saatava kunnolliset riittävät tilat, sekä kuivikkeet ja virikkeet ja lääkintä kuntoon.
Sikaloissa ei saa käyttää ritilöitä, sillä ne aiheuttavat mm. mm. jalkavaivoja ja paiseita.
Tuottajille ollaan kuitenkin antamassa käsittämätön 15 vuoden siirtymäaika lattioiden korjaamiseksi, miksi ihmeessä näin pitkä aika ???
siirtymäaika on ehdottomasti lyhennettävä muutamaan vuoteen!
Emakoiden on saatava porsia vapaasti kuten Ruotsissa. Tutkimustieto puoltaa vapaata porsitusta ja esimerkiksi Ruotsissa on kielletty porsitushäkit, ja on eläinsuojelulakia rikkovaa, että emakot eivät mahdu kääntymään häkissä. Tähän on puututtava myös välittömästi ilman mitään siirtymiä. Sikojen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liikkumismahdollisuus on välttämätön ja tätähän myös nykyinen laki jo edellyttää.
Kivunlievitys on myös annettava kastroinnissa, myös siihenkin jo nykyinen laki antaa edellytykset, mutta miksi tätäkään lainkohtaa ei ole noudatettu !
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Eläinten huonosta kohtelusta on saatu aivan liian lyhyitä minimi rangaistuksia, lakia pitäisi tiukentaa ja rangaistus kynnystä alentaa. Jo kissan / koiran heitteelle jätöstä pitäisi olla seurauksena sakkojen lisäksi määräaikainen eläinten pitokielto. Kiellon toteutumista pitäisi seurata. Törkeissä tapauksissa täydellinen eläinten pito kielto estäisi uudet kärsimykset.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Maatilapalot ovat kasvaneet räjähdysmaisesti. Tilat ja eläimet pois tiloita, jotka eivät ole asianmukaiset.
Valvontaa maatiloille, jotta siellä ei poltetta eläimiä maatilapaljoissa.
ennaltaehkaisy kuntoon välittömästi, jos ei ole hälytysjärjestelmät asianmukaiset sekä navetat asian- ja ajanmukaiseti, niin välittämästi sanktio tai laitetatva laitteet kuntoon
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
1. Laki on olemassa, mutta miksi sitä ei noudetata ja toimita sen mukaisesti. Nykyisen lain nojalla esim. turkistarhaus on aivan yksiselitteisti vastoin lakia, samoin koe-eläinten käyttö - miksi lakia ei noudateta näissä.
. Tuomiot pitää oikeasti tehdä niin tiukoiksi, että niitä noudatetattaisiin.
2. Valvojia lisää uhanalaisten eläinten salakaatojen ehkäisemikseksi. . Tuomiot pitää oikeasti tehdä niin tiukoiksi, että niitä noudatetattaisiin.
Valvojia pitää palkata kuntiin valvomaan eläinten pitoa tuotannossa sekä myös lemmikkieläinten oloja.
Poliisin, eläinsuojeluviranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen on lisättävä yhteistyötä, se on oltava kunnan tai valtion tehtävä, järjestää säännöllisesti 4-5 kertaa vuodessa lääneittäin sekä valtakunnallisesti foorumi, jossa käydään läpi aluelllisia ongelmakohtia ja myös puututaan niihin.
Tuomioistuimien väkeä on koulutettava ja lautakuntiin yms. on asetettava kiintiöpaikoin eläinsuojeviranomainen, joka tuo esille eläimiin kohdistuvat rikkeet.
On koulutettava poliiseja, tuottajia sekä ihmisiä, että ovat tietoisia eläinten oloista ja vaatimuksista.
Samaa mieltä
0
Eri mieltä
0
Kirjoittanut Tuntematon, päivämäärä 3/2/12
Eläinten myyminen tulisi sallia ainoastaan sellaisissa tiloissa, joissa kullakin eläimellä on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Lemmikkieläinkaupoissa tämä ei toteudu. Kauppojen tulisi myydä ainoastaan lemmikkieläintarvikkeita. Eläinten myyminen kaupoissa on väärin siitäkin syystä, että se on eläinten esineellistämistä ja vaikuttaa erityisesti lasten käsityksiin siitä, mikä eläin on.