Keskustelussa tulevaisuuden liikenne

Uuisissa kerrottiin, että tulevaisuuden bussit ovat kuljettajattomia ja semmoisen voi tilata tekstarilla kotiovelle. 

Eikö mallia voisi soveltaa pikkupalikoista tehtyyn autojunaan eli vaikka automaattisia smartteja liitettäisiin letkaksi ja jokainen auto voisi hakea kyytiin erikseen ja liittyä sitten letkaan, joka on menossa oikeaan suuntaan.  Komento olisi etummaisella autolla ja moottoreita voisi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa.  Letkasta voisi poistua, kun on kohteessa tai sitä lähellä.

Malli olisi varmasti aika taloudellinen ja joustava, toisin kuin nykyiset yhdenkoon bussit.

Minä kaipaisin juuri joustoa ja mukavuutta, mitkä puuttuvat ainakin kaupunkibusseista.

Kaupunkeihin tarvitaan lisää pyörä teitä.  Täytyy olla melkoinen rämäpää, että uskaltaa ajaa autojen joukossa vaikkapa Mechelinin kadulla.

Vaikka ajan autolla tosi vähän niin

- pysäköinti on liian vaikeaa ja kallista

- liikennevalot pitäisi optimoida suurimmille väylille

- pääteistä nelikaista teitä

- kaikki menevät punaisia valoja päin surutta.  Eikö niitä tolppia voisi siirtää teiltä risteyksiä valvomaan

- pyöräily- ja jalankulkukulttuuri on sekavaa.  Voitaisiinko sallia pyöräily jalkakäytävän tien puoleisessa reunassa ilman pyörötien tekemistäkin.  Autojen sekaan en kyllä mene.

Ratkaisuja lähinnä PK-seudun ongelmiin.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Rakennetaan asuinpaikkoja sinne missä työpaikat on. Moni menee omalla autolla töihin, koska asuvat niin kaukana työpaikalta. Esim. asunto Kauklahdessa ja työpaikka Helsingin keskustassa.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Pitäisi päästä helposti liikkumaan paikasta toiseen. En halua pelkästään Helsingin keskustan suuntaista liikennettä.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Tukemalla + pitämällä pyörätiet myös talvella aurattuina.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Ruuhkat.

Suurin ongelma liikenteessä on mielestäni alinopeutta ajavat autot. Kun normaalilla tiellä menee rekkoja tai autoilijoita jotka ajavat satasen alueella 90km/t on ajaminen todella raskasta kun ei meinaa turvallista ohituspaikkaakaan tulla..

Hei,

1)Kaikki ei vät voi käyttää bussi ja junia. Itse vien lapset kouluun ja yhden eskariin. Ovat totaalisen eri suunnissa. Myöskään töihin en pääse julkisilla muuten kuin ylivoimaisen vaikeasti(lisäksi lasten kuljetus, harrasteet yms) Valtio valta terrosoi autoilijoita joilta on helppo lypsää rahaa. Mitenkäs tämä "väliaikainen" autoveron kävikään? Se on ollut väliaikainen  20 vuotta. Tien pinnat on huonossa kunnossa ja ne rasittavat autoja. Ennemminkin kannustaisin ihmisiä ostamaan vähäpäästöisiä autoja kuin että ihmetellään miksi Suomessa on vanha autokanta.

Olen sen verran köyhä, että uuteen ei ole varaa. Ja makso bensa mitä makso autolla on pakko kulkee, se on sitten ruokapöydästä ja muusta kulutuksesta pois.

2) Halpaa ja kätevää. Tällähetkellä mahdotonta. Ei onnistuisi asoiden hoito eikä kaupassa käynti ilman omaa kulkupeliä. Miten pääsisi esim. Soukasta käteväst konalaan? Mahdotonta.

3) Lisätkää jälka pyöräteitä

4) 1 autoilusta rangaistaan

    2 huonot tiet(reikiä monttuja ym

    3 liikenettä liikaa versus ajoväylät

    4 kallis polttoaine

    5 bussit ajaa päälle

4. Suurin ongelma on autoilijoiden agressiivisyys ja välinpitämättömyys

ajetaan tuntuvaa ylinopeutta, ei völitetä liikennesäännöistä, ei käytetä suuntavilkkua kun käännytään, lähdetään ohittamaan mutta palattaessa omalle kaistalle käytetään, liikenneympyrästä poistuttaessa ei vilkusta tietoakaan.

Sain oman ajokorttini 80-luvulla jolloin oli vielä liikenne poliisi ja valvontaa: Liikenne toimi kohtuu mukavasti. Nykyään autot tosi tehokkaita joten liikenteen vaarallisuus on korostunut myös tästä syystä.

Pakotetaan autoilijat takaisin ruotuun: tutkia , valvontaa, sakotusta:: saadaan hyvintoimivan liikenteen lisäksi myös valtion kassaan rutkasti rahaa ja poliiseille lisää työpaikkoja.

asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista voisi helpottaa lopettamalla kuntien yhdistämistä ja palveluiden keskittämistä yhteen pisteeseen. hajautettut palvelut on helpommin saavutettavissa kuin suuret kokonaisuudet yhdessä pisteessä minne kaikkien pitää kaukaakin ajaa. jos joka taajamas on kourallinen pieniä palveluja niin ei tarvi joka maitopurkin takia ajaa kaupunkeihin. suomessa ihmiset asuu hajallaan , täällä ei toimi ulkomailta mallin ottaminen palveluiden keskittämisestä.  sillä saavutetaan vaan taajamien kuolema ja ihmisten muuttaminen lähiöihin missä niiden työllistyminen on heikompaa.

Metrohan on mitä nopein ja kätevin kulku väline. Mutta kun joutuu vaihatamaan bussista metroon ja toisin päin, ovat jo odotus ajat kohtuuttoman pitkät. Keskustassa on tosi näppärä liikkua julkisilla.Ratkaisuna ilmaiset liittymä pysäköinit Asemien läheisyyteen kasvattaisi metron käyttöä. Enen jatkoinkin matkaani Ruoholahdesta eteen päin metrolla, kunnes pistivät parkkeerauksen maksulliseksi. Jatkoin autolla ajoa loppuun saakka....

Lisäksi on Espoosta naurettavaa maksaa YHDESTÄ pysäkin välistä seutulipun hinta. Jos kaksikin ihmistä menee bussilla ruoholahteen/kamppiin on jo halvempaa mennä sinne autolla, kun maksaa seutulipusta. Jos ei jatka matkaa metrolla tai raitsikalla tai bussilla eteen päin voisi tuo yhdensuuntainen bussi matka maksaa sen sisäisen verran.

Tässä pitää kyllä oll lomake, gallup-tyylisesti, en usko että montakaan kommenttia tulee. Kaikenlisäksi tänne on erittäin hankala "eksyä" eli ei häävistu tule kommenttie, alkeelliseenkin galluppiin tarvitaan yli tuhat haastattelua, ihme jos tämä saa parikymmentä kommenttia.

 

1 Pitää laittaa maakunnissa maantiet kuntoon, etenkin soratiet ovat karmivassa kunnossa. Linja autojen tukirahoja lisättävä, että edes joku bussi kulkee joskus.

2 kulkisi edes se onnikka useammin kuin kerran päivässä, miten sitä voi vuorotöissä. kun ei ole mitään linja-autoliikennettä

3 maanteillä liian kapeat penkat, jotain kymmenen senttiä', ei niillä voi kävellä tai pyöräillä, kun on autoliikennettäkin.

4 - VR- kokonaisuudessaan

    - kaiken liikennerakenteen keskittyminen vain pariin isonpaan kaupunkiin, maaseutu unohdettu täysin käy maalaisetkin töissä ja muutama miljoona suomalaista nyt vaan sattuu asumaan maalla.

    -  suuri virhe oli siisträä tavara liikenne rekkoihin junista. teillä aivan liikaa rekkoja tien tukkona, junalla tavara kulkisi paljon halvemmalla ja helpommalla rekat kulkee ostoöljyllä, juniin saa kotimaista atomisähköä

  - tuperät nopeusrajoitukset maanteilla kyllä rajoitukset pitää saada vaihtuviksi. monesti taölvell parempi ajokeli ja vähemmän liikennettä kuin kesällä. silti pitää köröttää kahdeksaa kymppiä, vaikka hyvin voisi ajaa sataa viittäkymppiä. yleensäkin liian alhaiset nopeusrajoitukset, lisäksi maanteillä pitäisi miettiä sitä, miten saataisiin enenpi ohitusteitä pikkupaikkakuntiin, jossain kärsämäellä on kolme liikenneymoyrää, keskellä suomen tärkeintä päätietä, eurooppa nelosta- se pitää se kylä siirtää muualle tai linjata tie erilailla.

1. Joukkoliikenne joustavaksi. Poikittaisliikennettä enemmän. Lippujen hinnat järkeviksi.

2. Poikittaisliikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla ovat vielä puutteelliset. Siinä olisi apua, voisi ainakin joskus valita toisen liikkumistavan.

3. Liikuntabonus työpaikan puolesta. Jos kerran kannustetaan bonuksen avulla ottamaan vähäpäästöinen työsuhdeauto, miksi tätä samaa kannustinta ei voida käyttää muuhunkin.

4. Vanhentunut tieverkosto, huonot risteysjärjestelyt. Yhä vielä rakennetaa huonosti ohjattu valoristeyksiä, kun kiertoliittymällä saadaan paljon luistavampi liikenne aikaiseksi.

Uusissa liittymissäkin liityntäkaistat idioottimaisia, liian lyhyitä, mutkat liian tiukkoja ja ympärillä on tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon.

Tuntuu siltä, että asioita tehdään vanhan kaavan mukaan, ja ei oteta oppia muualta. Meidän liikennemäärillä ei pitäisi saada aikaan sellaisia ruuhkia kuin nyt on!!!!

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Kaavoitusratkaisuilla, jotka pitävät asumisen, työpaikat ja palvelut lähellä toisiaan. Siis kaupungin rakentamista nykyisen peltolähiö-automarketti-teollisuusalue huuhaan sijaan. Tätä tukemaan tehokas raideliikenne.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Ilmaista, siistiä, tehokasta ja käytettävissä myös öisin. Jotta siirtyisin 100% julkisen liikenteen käyttäjäksi, tarvittaisiin pikaisesti panostusta myös syrjäytymisen ehkäisyyn, nykyinen julkinen liikenne kun haisee virtsalta ja viinalta lähes poikkeuksetta.

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Helsingin pyörätieverkosto on mukavasti kasvanut viimevuosina, samanlaisen kehityksen soisi jatkuvan. Kävelykeskusta olisi hieno asia, kuitenkin siten toteutettuna, että henkilöautollakin pääsee tarvittaessa ainakin lähelle keskustaa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Raitiovaunujen toimiminen ilmaisena taukotupana alkoholisteille, nisteille ja muulle roskasakille ja kuljettajien täydellinen välinpitämättömyys asiaan.

- Huonot ratkaisut, jotka ruuhkauttavat turhaan. Bussikaistojen sulkeminen henkilöautoilta ruuhka-aikojen ulkopuolella on yksi näistä aivopieruista. Autoilu ei ratkaisulla vähene, ainoastaan muuttuu epämiellyttävämmäksi ja hitaammaksi kaikille. Päästövaikutus olisi myös syytä tutkia.

- Asenteet eivät kaikilta osin ole täysin kunnossa. Punaisia päin ajetaan esimerkiksi porkkalankadun ja mechelininkadun risteyksessä päivittäin varmasti kymmeniä, ellei satoja kertoja. Suojatien eteen pysähtyneen auton viereen ei pysähdytä. Nopeusrajoituksia ei totella, osin tietysti siksi, että ne ovatkin osittain perusteettoman matalia.

1. massiivisten kauppakeskus kompleksien rakentaminen kaupunkikeskustojen kehittämisen kustannuksella pitäisi lailla kieltää. Jos liikenne aiheuttaa murheita, miksi sen kasvua pitää ruokkia?

Lähipalvelut pitää säilyttää. Kuntien määrän lasku kasvattaa liikennöintiä kaupunki keskuksiin. Seuraava haaste on sitten parkkipaikkojen rakentaminen. Pienissä kunnissa kuntien palveluiden tuominen lähemmäs "normi" kuntalaista.

2. poikittainen liikenne on olematonta Suomessa. Lentoliikenne ei toimi itä-pohjois suunnassa

3. kävely ja polkupyöräily ei lisäänny jos ruokaa saa ainoastaa kauppakeskuksista joissa pienin perunapussin koko on 10kg. (tosin polkupyörä olisi hyvä näissä kaupoissa)

4. liikenteessä turvattomuus lisääntyy autoilun kasvun myötä

1. katu-ja tieverkoston kehittämiseen varattavat määrärahat tulee kohdentaa sinne missä liikennemäärät ovat suurimpia. Aiemmin poliittisin perustein kohdennetut määrärahta ovat vieneet hankkeita alueille, jossa tarve ei ole suurin ja esim pääkaupunkiseudun kehätiet, jossa panostusten vaikutukset olisivat suremmat ovat kehittyneet liian hitaasti.

2. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee panostaa sujuvien raideliikenneyhteyksien kehittämiseen ja huolehtia liityntäpysäköintimahdollisuuksista sekä raideliikenteen käytön mahdollistavien bussireittien kehittämisestä

3. Itse pyöräilisin enemmän jos kevyen liikenteen väylät olisi suunniteltu fiksummin. Pyöräteillä liikkuminen ei ole sujuvaa, koska ne on suunniteltu niin, että korkeusvaihtelut ovat suuria ja vähän väliä jutuu pysähtymään liikennevaloihin ja siirtymään ajoradan toiselle puolelle. Autoliikenteen ajoradat on tasoitettu ja leikattu siten, että korkeusvaihtelut ovat kohtuullisia, mutta pyörätiet kipuavat kaikki mäet ja notkot ja mäen alle on useimmiten laitettu risteys tai mutka, jossa alamässe saatu vauhti täytyy jarruttaa harakoille. Lisäksi pyörätiet on tehty aivan ajoväylien varteen, jossa melu ja nastarenkaiden irrottama pöly ja rapa vievät nautinnon pyöräilystä. Pyörätiet tulisi sijoittaa erilleen autoliikenteen väylistä, jolloin melu- ja pölyhaitat eivät haittaisi pyöräilyä

4. Pahimmat ongelmat ovat pääkaupunkiseudun ruuhkautuminen sekä nastarenkaiden aiheuttama pöly ja ajoradan kuluminen (erityisesti etelä-suomessa), josta syystä kannatan nastarenkaiden käyttöä vähentäviä toimenpiteitä. Itse olen nauttinut yli kymmenen vuotta kitkarenkaiden mukavuudesta ja kehittyneistä pito-ominaisuuksista, enkä halua vaihtaa takaisin nastarenkaisiin. Käyn useamman kerran vuodessa myös lapissa, jossa kitkarenkaat toimivat vähintään yhtä hienosti kuin Etelä-Suomessa

1. Liikenneväylien jattkuva kehittäminen ja kunnossa pito. Tämä koskee, sekä tie-, että rautatieliikennettä. Työpaikkakeskittymien hajauttaminen vrt. Valtionhallinnon muutokset.

2. Metro ja sen laajennus länteen

3. Vapaa-ajan likuntamuotoja etupäässä. Sen puolen aktivoiminen kouluissa saattaisi edistää näillä muodoin liikkumista aikuisiässä , myös työmatkojen osalta.

4. Tieliikenteessä , edelleen väylien kunto ja aika suurimuotoiset korjaus/parannustyöt. Rautateillä tekniset ongelmat. Bussiliikenne toimii , samoin Metro.

1.h.gin lähikunnat (Tuusula,Kerava,Järvenpää,Nurmijärvi,Sipoo)väkisin mukaan YTV joukkoliikenne systeemiin,kun se ei näköjään muuten onnistu,jotta saadaan liikenne sujumaan koko pääkaupunki seudulla.

2.Liikenteen ajoittaminen ruuhka-aikoihin ja sen ulkopuolelle klo 5-22 välille tasaiseksi huomioiden pahimmat ruuhka -ajat riittävällä määrällä Busseja ja Junia.

3.Valaistukset ja kevyenliikenteen väylien kunnossapitoa parannettava.

4. a) joukkoliikenteen käyttö/hinta haja-asutus alueilla(Tuusula hyrylä-Hki,Tuusula lahela - Helsinki)

b)joukkoliikenteen pokittais linjojen olemattomuus.(Hyrylä-Myyrmäki,Hyrylä-Espoo)

c)kulkuyhteydet pääkaupunki seudulla yleensä

1. liikkumista helpotetaan LISÄÄMÄLLÄ julkista liikennöintiä esikaupunkialueella. Ja tiivistämällä asutusta keskustan ympärille ( ei saa rakentaa etäpesäkkeitä joissa 15km keskustaan, mm. Tampereen Kämmennniemen lisärakentaminen pitäisi kieltää, koska liikennemäärät eivät mahdu nykyteille ). Yksi hieno mahdollisuus olisi ratikka kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin, ja samalla tietulli esim. 5€/päivä omalle autolle jotta ratikan 2€ kertamaksu olisi riittävä syy vaihtaa julkisiin.
2. joukkoliikenteen reitit eivät kohtaa, eikä voi kohdata kaikkia kaupungin liepeillä asuvia, se vain pitää hyväksyä ja tiivistetyssä kaupunki-infrassa joukkoliikenteen suunnittelu on helpompaa.
3. kävely ja polkupyöräily tulee kannattavaksi jos tie/kaupunki tietulli tulisi voimaan lähellä keskustaa asuville. kaupunkisuunnittelussa pitää rakentaa AINA kävely/pyörätiet kaikkien isompien teiden vierelle (yli 30-40km/h alueille).
4. suurin ongelma on lisääntynyt liikenne, se ruuhkauttaa kun kaikki asuu etäpesäkkeissä ja työpaikat ovat liian tiiviissä ryppäissä. Liikkuvien henkilöautojen määrä on lisääntynyt 20 vuodessa taajamissa varmaankin 500%.
 

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Etätyöt olisi paras, mutta harvalle tämä sopii ja työpaikatkin ovat nihkeitä asian suhteen vaikka sopisikin. Joustoa jos saa työhönsä niin helpompaa liikkuminenkin eri vaihtoehdoilla. Aina ei näin ole edes autottomana päivän. Asuminen / palveluja voisi parantaa aina palvelua tehostamalla. Ulkomailla asuessani mummot kävelivät kauppaan ja taksilla takaisin. Tämä oli helppoa koska taksista ei tarvinnut maksaa itseään kipeäksi. Kuka tahansa voi ryhtyä taksikuskiksi kun tekee sopimuksen ja laittaa lampun katolle. Kyllä kysyntä ja tarjonta määrää sen jälkeen, paitsi kotomaassa. Toinen vaihtoehto olisi saada että ruokatavarat kotiin kuljetuksena. Näitä palveluita taitaa olla pääkaupungin seuduilla, mutta mummot jotka asuvat muualla eivät tälläistä palvelua osaa käyttää / ei ole tarjolla. Tästä kehittämällä saataisiin ainakin minun kuljetuskeikkoja vähemmälle.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Minua parhaiten hyödyntävä joukkoliikenne hakisi kotoa läheltä ja veisi lähelle työpaikkaa. Toiveena olisi vielä niin että ehtii paikalle ja pois ajoissa. Nyt ei todellakaan ole niin. 30 min autoilua omalla tai 2h bussin kanssa on pelleilyä parhaimmillaan. Jos päivästä voit kuluttaa tunnin autoiluun neljän sijasta niin ei tarvi paljoa miettiä vaikka kuinka tähän panostettaisiinkin. Viherpiipertäjä sanoo että pitää muuttaa keskustaan että voi mennä pyörällä, mutta sinne kun ei kaikki vain mahdu. Jos joukko liikenteen saisi jotenkin yhtenäiseksi esim. jatkuva linja joka käy asemalla 30 min välein ja pyörii tasaisesti työn ajan ja jälkeenkin järkevästi. Näin se osassa paikoista toimii, mutta ei kaikkialla. Dilemma taitaa olla että pitäisi olla asiakkaita että voidaan lisätä linjoja jne. Hinnat jos olisi vain edulliset ja ajat oikeat niin käyttäisin mieluusti julkisia, mutta kumpikaan asia ei kohtaa. Autoilukin kallistuu niin pakko olla työttömänä kohta kotona ja syödä kynsiä. Upeaa elää 2000-luvulla kun kehitys on huipussaan. Kävellen kauppaan?

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Viitaten edelliseen vastaukseen niin eiköhän tähän päästä automaattisesti kohta. Lisäämällä verotusta ja muita kuluja liikenteestä niin kaikki kävelee kohta. Kroisokset ovat tietenkin tätä mieltä että autoilu pitäisi olla huippujen hommaa. Pois persaukiset liikennettä tukkimasta. 

Jos palvelut / työpaikka olisi lähellä ja kulkuyhteydet kunnossa niin kuka tahansa terve ja normaali ihminen osaa käyttää pyörää. Työt ovat vain nykyään missä sattuu tai vaihtoehtoisesti olet työtön ja menet pyörällä kuitenkin? Ikävää vain polkea sohjossa talvella kun kaupungin rahat on loppu eikä varaa pitää teitä kunnossa... näinkin on jossain.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

1. Teiden kunto. Teiden kuntoon käytetyt rahat ovat menneet kyllä jonnekkin muualle. Teiden nopeuksia lasketaan kun ei ole varaa korjata ja kyllä....harmittaa... ajaa omalla autolla kun ei tiedä kauan auto kestää hyppimistä. Jos nyt joku sanoo vielä että nostetaan autoilusta hintaa että on varaa korjata tiet niin heti saunan taakse piestäväksi.

2. Ruuhkat / liikennejärjestelyt. Nämä asiat tuntuu minusta olevan suhteellisen kuralla ainakin täällä pirkanmaalla. En tiedä onko vika ihmisissä jotka eivät osaa ajaa että joka mutkassa on valot tai liikennejärjestelyistä vastaavassa insinööristä joka ei omista korttia. Sapettaa kuitenkin että liikenne tökkii ja syvä mahdottomuus mennä kahdesta vihreistä läpi. 

3. Nopeusrajoitukset. Nämä ovat siis laskeneet ja kuri tiukentunut. Mikään ei pistä enempää käsiä pursitaan rattia lujempaa kun jumalaton suora ja peltoa sekä oikealla ja vasemmalla. Tielle lätkästy naurettava nopeus ja kasa poliiseja pidättään kun olet liikenteen uhka ja surma. Muutenkin suomessa suurimmat rikolliset millä on pahimmat rangaistukset rikoksista ovat autokuskit joilla on liian paksu pohja kaasujalan kengässä. Iso maa niin toivoisi että täällä pääsee edes jotenkin inhimillisesti liikkuun.

4. Kulttuuri liikenteessä. En tiedä miten suoraan ihmisten ajatuksiin ja käytökseen voi vaikuttaa. Päästettäisiin kiltisti ne jalankulkijat eteen ja malttia lähiliikenteessä. Hermostuneita rallikuskeja kylät väärällään. Tämä nyt voi osin johtua huonoista järjestelyistä. Kaippa tähänkin ainoa helppo keino on sakottaa ja pistää mainos pyöriin radioon. Ei vain paljoa ole auttanut vuosien matkaan.

Kohtaan yksi ja kaksi.

 

Lsten kotihoitajat tulee saattaa alennusten pariin.

 

Eli isät ja äidit, jotka saavat lasten kotihoidon tukea tulee asettaa samaan asemaan kuin muutkin pienituloiset ryhmät, eli alimpaan maksuluokkaan.

Haja-asutusalueille pitäisi koko maahan saada yhtenäinen ja yhteisillä pelisäännöillä toimiva kutsupohjainen joukkoliikenne. Joukkoliikenne kurjistuu kurjistumistaa haja-asutusalueilla, joten kohta meidänkin, jotka emme autoa kaupungissa tarvitse, on sellainen hankittava jos aiomme käydä myös maaseudulla.

Taksiyrittäjiä on kaikkialla maassa, joten palvelu on olemassa. Nyt kutsujoukkoliikenne toimii joissakin kunnissa ja kaikissa eri tavoin.

Tarvitaan

- yhteinen tai yhtenäistä logiikkaa noudattava puhelinnumero

- yhteiset pelisäännöt, mm palveluajat

- yhtenäiset taksat

- verkkopalvelu, jossa on tiedot palvelusta karttapohjaisella käyttöliittymällä.

1. Teiden, raiteiden ja vesistöjen kunnospito! Vaatii panostuksia

2. Ilmaista

3. Kävelykadut ja pyörätiet

4.1. Teiden huono kunto

4.2 Ajoneuvojen ja polttoaineen korkea verotus

Keskustelun ei pitäisi keskittyä vain liikenteen sujuvoittamiseen tai tiettyjen liikennemuotojen edistämiseen, vaikka esitetyt kysymykset johdattelevat siihen suuntaan. Pitäisi kysyä seuraavaa:

 * Miten liikenteen aiheuttamia haittoja hillitään ja vähennetään.

Esimerkinluontoisesti otan vertailukohteiksi kaksi Helsingin kaupunginosaa: Töölön ja Pohjois-Lauttasaaren. Kummankin kautta kulkee tärkeä sisääntuloväylä: Mannerheimintie ja Länsiväylä. Töölössä liikenneratkaisu on toteutettu ympäröivät kaupunkirakenteen ehdoilla, kun taas Lauttasaaressa kaupunkirakenne (tai sen puute) liikenteen ehdoilla. Töölö on tiiviisti rakennettu ja arvostettu kaupunginosa. Pohjois-Lauttasaarikin voisi olla, jos sitä ei halkoisi moottoritie leveine meluvyöhykkeineen. Sijaintihan on erinomainen.

Seuraavassa näkökulma on rehellisen pääkaupunkiseutukeskeinen; muualle soveltuvat ehkä hieman eri tyyppiset toimenpiteet.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Väen keskittyessä yhä enemmän pääkaupunkiseudulle tarvitaan ratkaisuja, jotka kannustavat vähempään yksityisautoiluun, sillä tähän rajalliseen tilaan ei mahdu enempää autoja liikenteen sujuvuuden kärsimättä. Autoilun ympärille suunniteltu kaupunkirakenne taas tekee etäisyyksiä kasvattamalla kaiken muun liikkumisen hankalaksi. Siis: vähemmän parkkitilaa (ja se vähä maan alle), ja rakennettakoon sitäkin markkinaehtoisesti (siis kunnalliset normit säädettävä uudelleen) siten, että kustannukset kohdistuvat autoiluinfraa tarvitseville autoilijoille.

Kaavoituksen ja rakentamisen on perustuttava keskeisten raideyhteyksien varaan, ja näiden välille pitää rakentaa toimivat poikittaisyhteydet. Pelkkä porkkana ei kuitenkaan riitä vaan yksityisautoilua on lisäksi rajoitettava aikaan ja paikkaan sidotuin tiemaksuin. Pyöräilyyn pitää alkaa suhtautua liikennemuotona (ei liikkumis-) ja sisällyttää se liikennejärjestelmäsuunnitteluun kunnolla.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Luotettavaa, nopeaa, turvallista, helposti saavutettavaa.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Siellä missä pyöräilyä halutaan edistää, on lakattava puhumasta kävelystä. Pyörä on ajoneuvo, ja pyöräily (kaupungeissa) on rinnastettava ajoneuvoliikenteeseen. Tällä on radikaaleja seurauksia katuinfran suunnittelussa ja toteutuksessa. Moottoriajoneuvojen ajonopeuksia tulee laskea suuressa osassa kaupunkeja 40 ja 30 kilometriin tunnissa. Pyöräreiteissä on keskityttävä laatuun, määrän voi unohtaa. Erityisesti reittien jatkuvuus risteysalueilla tarkkaan syyniin.  Näin parannetaan kaiken (kaupunki)liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Pyöräteitä ei enää saa rakentaa erottamalla maalilla pyörätie jalkakäytävästä, eron on oltava rakenteellinen. Tämä on oleellinen parannus myös jalankulkijoiden liikkumisturvallisuuteen.

Lisäksi pitäisi tarjota välineitä työnantajille, jotta ne voisivat tarjota kannusteita työmatkapyöräilyyn, ja karsia vääristävät etuudet (kuten oman auton käytön ylikompensointi ylisuurin kilometrikorvauksin).

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Yksityisautoiluun keskittyminen (parkkipaikkanormit, liian suuret nopeudet, yhdyskuntarakenne, joukkoliikenteen hinta ja laatu, kohtuuttomat edut, kaupunkitilan haaskaus, jne.)

- 60-lukulainen pyöräilysuunnittelu (liittyy edelliseen, SCAFT), jossa pyörä on ennemmin jalankulkuväline kuin ajoneuvo

- heikko liikennekuri (esim. ylinopeudet, suojateiden kunnioitus, jalkakäytäväpyöräily (joka on seurausta tosin edellisestä))

Rautateiden kehitykseen pitäisi mielestäni panostaa. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin ison strategisen valinnan edessä. Joko jatketaan yhden toimijan mallilla; eli VR:n harjoittamssa liikenteessä, tai sitten siirrytään kilpailtuun monen operaattorin järjestelmään. Jos pysytään VR:n mallissa, tulee sen liikemuodon olla jokin muu kuin osakeyhtiö, tai sitten vähintäänkin kuorma-autoliikenne yms. pitäisi lohkaista konsernista pois. Nykyinen malli jossa VR yrittää olla samaan aikaan huippumoderni liikeyritys ja julkispalveluita tuottava laitos on kaikkeista kelvottomin.

1.Osta oma auto.

2. Joukkoliikenteen pitäisi olla ilmaista. Jokaiselle tielle oma bussikaista.

3.ei tarvetta lisätä.

4.
-hidastetöyssyt; ei hyödytä ketään.
-liikennevalot turhissa paikoissa (kehätiet, yms)

-vanhukset ja naiset ratissa. Tien tukkeena, korttipois.
-alhaiset nopeusrajoitukset moottoriteillä.

1.

- Enemmän ilmaisia liityntäpysäköintipaikkoja esim. juna-asemien ja ratikkapysäkkien läheisyyteen

- Kiinteistöjen ja tonttien hintoja laskemalla, verotusta pienentämällä ja kaavoituksen tiukkaa regulaatiota vähentämällä voitaisiin mahdollistaa nykyistä yksilöllisempien ja monipuolisempien palveluiden syntymistä muualle kuin pelloille tai teollisuusalueille eli parempien yhteyksien varrelle. Massiivisia kauppakeskuksia ei tule kieltää, mutta niille tulisi luoda kilpailua ja sen kautta vaihtoehtoja. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Iso-Britanniasta, jonka pienimmissäkin kylissä on yleensä olennaisimmat palvelut lyhyen kävelymatkan päässä - ja mikä tärkeintä, näiden palveluiden hinnat eivät eroa suuresti kauppakeskusten tarjoamista hinnoista. Julkisia palveluitakaan ei tule keskittää, vaan paikallispalvelut tulee säilyttää ja niitä tulee tarpeen mukaan kehittää.

 

2.

- Opiskelijahinnat ovat riittävän edullisia, mutta yksittäiset kertaliput tulisi saada halvemmiksi. HSL:n yhden vyöhykkeen (esim. Helsingin) sisäisen kuukausilipun maksaneen henkilön tulisi voida matkustaa toiselle vyöhykkeelle (esim. Vantaa) ostamalla pelkästään tämän toisen vyöhykkeen sisäisen lipun eikä niin, että joutuu ostamaan seutulipun ja periaatteessa maksamaan uudestaan myös jo kertaalleen maksetulla alueella matkustamisesta.

- Ainakin busseissa on huomattavasti parannettavaa matkustusmukavuuden suhteen. Kesäisin niissä tulisi olla tehokkaampi ilmastointi, ja talvisin taas tehokkaampi lämmitys.

- Joukkoliikenteessä tulisi panostaa enemmän nopeisiin ja ruuhkavapaisiin kulkuvälineisiin eli metroon, junaan ja mahdollisuuksien mukaan vesiliikenteeseen. Esim. busseissa ei ole henkilöautoon nähden matkustajan näkökulmasta mitään ajallista etua, sillä ne seisovat samoissa ruuhkissa ja liikennevaloissa kuin autotkin. Metrot ja junat (silloin kuin tekniikka pelaa) sen sijaan ovat  keskusta-alueilla usein huomattavasti autoja nopeampia.

3.

- Kävelyn ja pyöräilyn roolia tehokkaina liikuntamuotoina voitaisiin korostaa entisestään. Vaikka koululiikunta ei ole ratkaisu kaikkeen, sitä ei tule ainakaan vähentää, sillä ainakin omaan urheilullisuuteeni on vaikuttanut vahvasti se, että olen liikkunut paljon pienestä pitäen. Sama koskee vanhempien roolia pyöräilyyn ja kävelyyn kannutajina. Minua ei ainakaan aina haettu joka paikasta autolla, vaan sain ajaa pyörällä pidempiäkin matkoja (vaikka autolla hakeminen on toki tietyissä tilanteissa järkevä vaihtoehto).

-Kaupunkialueista tulisi tehdä mukavamman ja eloisamman näköisiä esim. kasvillisuuden, kauniin arkkitehtuurin ja pienyritysten (kahvilat, pikkukaupat jne.) kautta, jotta kiva ympäristö tai kauniit maisemat kannustaisivat hitaampaan liikkumiseen.

- Pyöräilijänä kaupunkialueilla kaipaan enemmän alikulkutunneleita tms., sillä jatkuva liikennevaloihin pysähtyminen on ärsyttävää.

-Kävelyyn ja polkupyöräilyyn kannustaessa tulisi kuitenkin ymmärtää se, että maassa, jossa sääolot ovat usein inhottavat (erityisesti pimeys, kylmyys ja sateisuus) ihmisen halu kävellä tai pyöräillä on ehkä pienempi kuin esimerkiksi lämpimimpien olosuhteiden alueilla. Tämä väittämä tosin perustuu täysin subjektiivisesti omiin mieltymyksiini. Esim.  talvipakkasten kannalta olisikin tärkeää, että keskeisimmät palvelut löytyisivät niin läheltä, että niihin voisi kävellä tyytyväisenä kylmällä ja pimeälläkin säällä, ja kauemmas mennessä voisi matkustaa hyvällä omatunnolla lämpimästi autossa tai joukkoliikennevälineessä.

4.

- Autoilu on jo kallista, ja siitä yritetään tehdä jatkuvasti yhä kalliimpaa. Tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa (esim. mökille tm. syrjäseudun kohteeseen matkustaminen, paljon liikkumista paikasta toiseen sisältävän työn tekeminen, kiireessä tai kylmällä säällä liikkuminen alueilla joilla joukkoliikennevälineet kulkevat harvoin, painavien tavaroiden kuljettaminen, lemmikkien kuljettaminen jne.) tehokaskaan joukkoliikenne ei pysty aina kilpailemaan yksityisautolla liikkumisen kanssa, ja siten päättäjien tulisikin hyväksyä se, että autoilu on monelle tärkein tai jossain määrin tärkeä liikkumismuoto jatkossakin, erityisesti Suomen kaltaisessa kylmässä pitkien etäisyyksien maassa.

- En kannata sitä, että kaikki kansalaiset yritettäisiin keskittää suurkaupunkeihin.Kaikki eivät halua asua kerrostalossa, vaan monet kaipaavat esimerkiksi omaa isoa pihaa, rauhallista luontoa ja puutarhaa, jossa puuhailla, ja monella ei näihin ole varaa esim. Helsingissä tai muilla hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla kaupunkien korkeista tonttihinnoista johtuen. Myös maaseudun ja välialueiden elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, että niissä säilyvät asukkaat ja palvelut.

- Autoilun asteittaisen "kieltämisen" sijasta kannattaisikin keskittyä siihen, että vähäpäästöisimpien ja energiatehokkaampien (eli yleensä uusien) autojen ostaminen ja käyttö olisi halvempaa. Ydinkeskustan liikenneruuhkien välttämiseksi esimerkiksi metro- ja juna-aseminen (myös kantakaupungin metro- ja juna-asemien, kuten Sörnäisten ja Hakaniemen) läheisyyteen tulisi saada riittävästi ilmaista parkkitilaa (tässä kannattaisi keskittyä erityisesti maanalaisiin ratkaisuihin, jotta maanpäällinen tila jäisi muuhun käyttöön).

- Parkkitilaa kaupunkialueilla on liian vähän ja parkkeeraaminen on usein turhan kallista. En kannata sitä, että kaikki kadunvarret ovat täynnä autoja, mutta lisätilaa voitaisiin tarjota esim. maanalaisilla ratkaisuilla.

- Poikittainen joukkoliikenne Helsingissä on liian vähäistä. Jokeri-linja on ihan hyvä keksintö, mutta vastaavia tarvittaisiin lisää muillekin aluielle, tosin mieluummin esim. metrolinjan muodossa.

-Ainakin Helsingissä taksit ovat naurettavan kalliita ja niiden saatavuus perjantai- ja lauantai-iltoisin talviaikaan ei vastaa kysyntää. Taksimonopoli tulisi avata niin, että saataisiin uusia taksiyrittäjiä ja enemmän kilpailua. Tämä tuottaisi myös lisää työpaikkoja.

- Joukkoliikenne eri kaupunkien välillä (esim. Tampere-Helsinki, Turku-Helsinki jne.) on liian kallista. Junat ovat kyllä mukavan nopeita, mutta jos matkustajia on enemmän kuin kaksi, oma normaalikulutuksen mukainen auto on heti edullisempi vaihtoehto. Kaupunkien välillä liikkuvat bussit ovat liian hitaita, joten niitä tuskin käyttäisin kuitenkaan.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

En asu pääkaupunkiseudulla joten liikkuminen on jo nykyiseltään varsin helppoa

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Halvempaa kun omalla autolla ajaminen, tällä hetkellä maksan 3euroa 20senttiä muuteman kilometrin matkasta, ja moneen paikkaan joutuu matkustamaan useammalla bussilla + tietysti sama takaisin, oma auto on huomattavasti halvempi vaihtoehto.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Enpä keksi tuohon muuta kun asenne muutoksen ihmisten taholta, tuskin kukaan lähtee pyörällä tai kävellen liikkumaan jossei halua, niin pitkää kun autoilu on järkevissä hinnoissa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Ylinopeus: Tuntuu että suomalaisilla on perus +10km/h "mittari virhettä" varten ja toinen mokoma koska riski ja rangaistus ovat häviävän pieniä, eli jos liikenteessä ei tahdo jäädä jalkoihin, pitäisi ajaa 100kmh mittarin mukaan 80kmh tiellä...

Turvavälit: Edelliseen kohtaan viitaten, jos ajaa maksimissaan sen mittarivirheen verran tiellä, tulee väkisinkin letka perään vähitellen, ja monesti turvaväli on järkyttävän pieni, jos itse joutuu jarruttamaan äkkinäisesti, tilanteesta tulee 100% varmasti kolari.

Ratsiat: Ajan itse joka viikonloppu edestakaisin 2h matkan vilkasta 80-100kmh tietä, enkä ole ikinä nähnyt ratsiaa, ei mikään ihmekkään että ihmiset ei välitä ajavansa ylinopeutta jossei sitä kukaan valvo?

Sitä en tiedä miten suomalaiset saisi nämä asiat ymmärtämään.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- järeistämällä liikkumista- tekemällä yksityisautoilusta sujuvaa siellä missä ei ole järkevää väkisin ylläpitää isoa julkista liikennettä -ympäristökin säästyisi kun bussit ei ajele tyhjillään ees taas.

-siellä missä olisi edellytykset julkiselle liikenteelle sitä tulisi suosia, ei rankaista yksityiautoilusta koska siinä kärsii nekin joilla ei ole vaihtoehtoa.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Valitettavasti varsin suuri osa omasta liikkumisesta on sellaista ettei siihen ole joukkoliikennettä kohtuudella saatavilla.,enkä usko kannatavan yritääkkään.

Muuten sellaista että sillä voi liikkua virka-ajan ulkopuolellakin kohtuudella. eikä matka-ajat veny kohtuuttomiksi kuten nykyisten meritähdistä kopioitujen reittien takia.

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- tässä tulee mieleen lähinnä kevyen liikenteen väylien kunnossa pito ja rakentaminen

- Työn antajien kontolle taas taitaa jäädä riittävien suihku ja pukuhuone ja kaappitilojen järjestäminen, joka kokemukseni mukaan näkyy suoraan työmatka pyöräilyssä. Kun voi käydä suihkussa, pistää hikiset kamppeet kuivumaan ja vaihtaa työpäiväksi  kuivat vaatteet päälle vaikka pienestäkin kaapista, lisääntyy työmatkapyöräily reilusti.Verotuki työn antajille hyvien tilojen rakentamiselle, niin työmatka pyöräily lisääntyy ja sitä myöten muukin pyöräily kun siihen tottuu ja pääsee sinuksi.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

4.1) Liian vähän liikenteestä kerättyjä varoja palautuu teiden kunnossapitoon -> tieverkko ja liikenen ympäristö on rapistunut jo pitkän aikaa.

4.4) nopeusrajoitukset ei useinkaan vastaa liikenne ympäristöä. Monin paikoin voisi nykyillä teillä olla korkeampi nopusrajoitus ja toisaalla taas matalampi-  Kun liikkujat kokevat että rajoitukset ja säännöt on järkeviä, niitä noudatetaan paremmin.

4.3) Liikenteen valvonta keskittyy liiaksi nopeusvalvontaan. Muu valvonta ei ilmeisesti tuota tarpeeksi sakkotuloja. Silti tiellä näkee päivittäin törkeitä ohituksia, liina lähelä ajamista, puhelin korvalla ilamn vilkkua kääntyviä ja kaistaa vaihtavia. jne jne.

4.4) Teknouskovaisuus. suunnattomia summia hukataan erilaisten teknisten vehkeiden ja järjestelmien kehitykseen ilman että mietitään mistä ongelma oikeasti johtuu ja mitä sille voisi tehdä olemassa olevilla menetelmillä halvemmalla ja tehokkaammin kuin rakentamalla taas uuden teknisen systeemin paikkaamaan jotain muuta huolimattomuutta. Tekninen ratkaisu voi olla hyväkin mutta kuljettajan muuttaminen koneiden holhokiksi aiheuttaa sen että hän ei ole mukana liikenteessä mieleltään- vaikka se juuri olisi tärkeää että kuljettaja keskittyy liikenteeseen eikä vain omaan viihdyttmiseensä/tylsyyteensä matkan aikana

4.4) Ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta käytetään "natsi korttina" - liki kaikkia maksuja ja kiristyksiä perustellaan monesti hyvinkin köykäisin perustein ehkä jopa valheellisesti ympäristöllä ja turvallisuudella - vaikka läpi paistaa rahan keruu. Ja jos vastustat tuota rahankeruuta niin vastustat samalla ympäristöystävällisyyttä ja  turvallisuutta. jos oikeasti noihin haluttaisiin parannusta, etsittäisiin ne todelliset syyt ja ongelmat ja mietiitäisiin ratkaisuja niihin mistä irtoaa paras tulos edulisimmin.

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Pikkukauppoja muuallekin kuin yhteen kasaan useita supermarketteja.
Järkevää kaavoitusta.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Vaihtoliput pidemmäksi aikaa voimaan, umpijuopoille kielto busseihin,
junat pitäisi olla aikataulussa eikä liian kalliita.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Tukemalla (rahallisesti) muutakin kuin autolla pörräämistä. (siitähän oli uutisissa, voi tienata tonneja vuodessa ajamalla tarpeeksi).

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Turhat pörrääjät
- Juopot ja huumekuskit
- Ei älykkäästi toimivat liikennevalot (istut tyhjässä risteyksessä ja punaiset valot)
- Ruuhkat
 

1, 2 ja 5. a) Uutena rautatienä Heinola-Mikkeli ja näin sähköistettynä koko Lahti-Mikkeli väli, ehkä jopa kaksi raiteisena. Saataisiin Itä-Suomi lähemmäksi Helsinkiä ilman Kouvolassa käyntiä.

b) lento- ja automatkustamiseen vaikuttava rautatie Kontiomäki-Kuusamo(Ruka)-Kemijärvi-Ylläs-Kolari. Kaikki talvilomakohteet rautatien varteen. Saisiko samalla kannattavaksi perusparantaa ja ottaa uudelleen Nurmes-Kontiomäki välin rautatien, saisi korvaavan reitin Kuopion reitille Itä-Suomeen. Tämä samalla toisi vaihtoehtoisia reittejä matkustaa pohjoiseen, koska nyt kaikki Oulusta asti yhden yhteyden varassa.

c)ELSA-rautatie, Espoo-Nummela-Lohja-Salo ja mahdollisesti kaksiraiteisena Turkuun asti. Tätä jatkokehittääkseen kohta d)

d) Turku-Uusikaupunki perusparannus ja sähköistäminen sekä radan jatkaminen pikkuhiljaa aina Kokkolaan asti (Uusikaupunki-Rauma-Pori-Vaasa-Kokkola), näin vaihtoehtoinen reitti rannikkokaupungeille ja näin satamat useamman reitin päässä sekä helpommin tavoitettavissa.

e)vaihtoehtoinen reitti nykyiselle Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu radalle joko Kuopion kautta, tähän auttaisi myös tuo kohta a) joka lyhentäisi matka-aikaa huomattavasti.

f)Orivesi-Pieksämäki välin rautatien kaksiraiteistaminen, saisimme poikkisuuntaisen vaihtoehtoisen kunnon kapasiteetin reitin nykyiselle Riihimäki-Kouvola reitille. 

g)nykyisen valtatieverkon ylläpitäminen liikennemääriä vastaavalla tasolla

Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

 

1. Ratkaisu: virkamiehet lopettavat autoilijoiden kroonisen vihaamisen.

2. Rakennetaan jokaisen asunnon eteen pysäkki ja siihen bussit ajamaan 5 minuutin välein. Toki bussien määrä tulee olemaan noin 7500 kertaa suurempi kuin nykyisen henkilöautokannan, mutta maailmaahan tässä ollaan pelastamassa.

Tietenkään pelkästään riittävä määrä busseja ei riitä, vaan jokaiselle on oltava bussissa eristetty tila, jotta ei joudu kuuntelemaan sekakäyttäjien tappeluita, mummojen kyttäystä ja kakaroiden huutoa.

Noiden toimien jälkeen voin harkita bussilla matkustamista.

 

3. Järjestämällä sotilaat vartiomaan että ihmiset pyöräilevät. Samalla voimme vaihtaa yhteiskuntamuoto nykyisestä näennäisdemokratiasta suoraan diktatuuriin.

 

4. Vihreät ja muu ympäristöhömppä. Jos oikeasti oltaisiin huolissaan jostain ympäristötstä, jalankulkijat olisivat toissijaisia tielläliikkujia, vihreitä oli heille vain yksi kymmenetä nykyisestä. Jokainen sekunti auton tyhjäkäyntiä odottaessa jalankulkijoita lisää päästöjä. Jos jalan on lähtenyt liikkeelle, ei todennäköisesti ole kiirekään.

PS. Ihan oikeasti. Polttoaineverot alas ja vähän nopeasti, sekä tiet kuntoon. Suomi on niin harvaan asuttu maa, tääällä 90% kansasta pärjää ilman autoa. Nämä punaviherhöttö&kansanalistamisunelmat on kokeiltu viime vuosisadalla, eivät toimineet, eivätkä tule toimimaan jatkossa. Mikäli mene ei muutu, kansa tulee kyllä muistamaan seuraavissa vaaleissa näitä autoilijoiden vihaajia.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Edulliset hinnat, työmatkoihin sopivat aikataulut ja reitit.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Järkevät aikataulut, bussiliikennettä suosivat liikennejärjestelyt (kaistat, liikennevalot jne.), vakikäyttäjää suosiva hinnoittelu, verovähennykset maksimiin, hyvä kalusto, turvallinen matkustaminen.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Hyvät yhteydet ja reitit, pyöräparkki joukkoliikenteen solmukohdissa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Bussikaistat ovat tukossa. Liikennevalot eivät anna etuoikeutta busseille. Junaliikenne tökkii. Bussilippujen hinta saattaa päästä käsistä ellei kunnille anneta lisää rahaa tukea työmatkustusta.

Liikennettä on muuallakin kuin Helsingissä ja se liikenne tapahtuu kyllä autolla kun toimivaa joukkoliikennettä suuremmassa osassa Suomea ei ole.  Toivottavasti siis haja-asutusalueella asujatkin otetaan huomioon tässä selonteossa eikä tuijoteta asioita pelkästään kapunkien perspektiivistä.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Ne joilla on toimiva joukkoliikenne (esim. HELSINKI-VANTAA-ESPOO) alueella ajoneuvoverot suuremmiksi, koska heillä on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Näin ne, joilla ei ole päivittäistä joukkoliikennemahdollisuutta veroja voitaisiin alentaa.

Työpaikkoja muuallekin kuin Helsingin keskustaan. Kyllä ruuhkat vähenee, kun työpaikat ovat Kehä 3:n ulkopuolella.

Etätyötä enemmän niille,  joille se on mahdollista. Ja muutenkin työaikoihin joustoa. Ei ruuhkia ole juurikaan kun tulee kello 6:ksi ja lähtee kello 14-15.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Kyllä sen pitäisi tapahtua ovelta ovelle ja vähintään 15 minuutin välein. Itse asun 80 km päässä työpaikasta ja koska osasta matkaa ei kulje mitään julkista liikennettä, niin auto on todellakin pakollinen. VR:llä en kulje mistään hinnasta, koska siinä menee vain hermot ja palaa turhaan vapaa-aikaa.  Linja-autokin olisi varmempi kuin VR. Helposti en kyllä julkiseen lliikenteen asiakkaaksi ryhdy, jo nyt aikaa kuluu matkoihin päivässä 2h. Ja autolla on valinnan vapaus lähteä juuri silloin kun haluaa.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Maalla taitaa olla vähän vaikeaa. Muttaa kyllä niitä pyöräteitä saisi muuallekin tehdä kuin vain  kaupunkeihin. Nytkin pyörätietä odotetaan lähimmän pikitien varteen, mutta tulekohan sitä koskaan. Maalla vaan se pyörätie ei kyllä tarkoita, että joku töihin joka päivä (ainakaan talvisaikaan) menisi pyörällä tai kävellen.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

-Epäoikeudenmukaisuus autoilun hinnoittelussa (polttoaine, verot)  varsinkin niitä kohtaan, joilla ei ole kunnollista julkista liikennettä käytettävissä. Autoilusta ei saa tehdä rangaistusta maalla asumisen valinnelle, sillä meitä rangaistaan kallimmalla asumisella jo muutekin ihan tarpeeksi.

-Tiet ovat vuosi vuodelta muuttuneet huonokuntoisemmiksi. Rahaa kyllä riittää ulkomaille jakaa, vaikka sitä tarvittaisiin omaan infrastruktuurin ylläpitoon. Juuri tässä vähän aikaa sitten ilmoitettiin että pelkkiä tienkorjauksia on rästissä miljoonien eurojen edestä. Saati sitten, että tehtäsiin jotain uutta.

-Nykyisestä rajoitusten ja keltaisten viivojen käytöstä puuttuu maalaisjärki. Kun ei ole ole järkeä rajoitusten viljelyssä, niin kukaan välitä ei noudattaa. Keltasta maaliakin on ostettu jokin ylimäärävarastollinen, kun jokaikisellä pikkutiellä on vedetty sitä kilometri tolkulla. Sellaisillekin teille on vedetty nyt keltaista viivaa, joissa edes pyöräilijää ei voi ohittaa ilman keltaisen viivan ylitystä. Kyllä usko jo keltaiseen viivaan on mennyt. Oikeat vaaran paikat eivät erotu enää. Ja joka vuosi sitä pitää maalata uudelleen, kun pienien teiden mutkista kuluu talven aikana pois. Ja mikä kumma siinä on että kun tien varressa ei ole pyörätietä niin nopeusrajoitus on 80. Mutta auta armias kun pyörätie rakennetaan, niin sitten nopeus lasketaan 60:iin?. Onko pyörätie niin 'vaarallinen' että nopeus autoille on laskettava?

-Tien varsien kunnossapito on käytännössä lopetettu. Ennen aina tienvierustoilta kaadettiin heinät yms.  puskat tien vastapekkaan asti, nyt vain enää metrin verran niitetään tienpiennarta. Vähänkin pienempien pikiteiden varret ovat jo nyt pusikoituneet  niin paljon, että pienempien teiden risteyksistä puuttuu näkyväisyys. Myöskään hirviä ei pysty havaitsemaan ajoissa, kun puskat ovat levinneet tien laidalle asti. Kyllä siinä likkenneturvallisuus alkaa kärsiä ja pahasti. 

Lisäksi Sateelliittipaikannuksen suunnittelu on ihan turhaa. Aivan liian kallis järjestelmä kerätä maksuja näin harvaan asutussa maassa. Toimivaa joukkoliikennettä on kuitenkin niin pienellä alueella Suomessa, että suurimassa osassa Suomea ainut todellinen kulkuneuvo on auto. Varsinkin kun palvelut viedään aina vaan kauemmaksi ja kauemmaksi.

1. Esteettömyys on yhteiskunnan laadun tärkeä kriteeri. Niin myös joukkoliikenteen, jonka kalusto on saatava toimivalla tavalla esteettömäksi (saavutettavaksi). Sitten voimme puhua siitä, että joukoliikenne palvelee kaikkia. Mistä pääsee pyörätuoli, siitä on helppo kulkea rollaattorilla ja viedä lastenvaunut. Keinot ja välineet ovat olemassa, toteutus puuttuu. Keinot ovat tahdosta kiinni, välineet eivät nykytekniikalla ole kohtuuttoman kalliita.

2. Lyhyesti kerrottuna sekä kulkuneuvoihin että niiden pysäkeille/asemille tarvitaan sekä näyttö että kuulutus, pysäkkitasot on tehtävä korotetuiksi kuten laituritasot jo suurimmaksi osaksi ovat. Pääsy pysäkeille/laiturielle on tehtävä esteettömääksi ja myös lyhyeksi, ts. helpoksi, myös näkövammaisille, mikä tarkoitta myös ja turvalliseksi kaikille.

3. Yksinkertaiseksi tekemällä kevyen liikenteen väylät helpoiksi ja turvallisiksi, mihin liittyy ehdottomasti erilliset väylät jalankululle ja pyöräilylle. Siten ehkä samalla vähennettäisiin jalkakäytävillä pyöräilevien, lapsille ja vanhuksille vaaraksi olevien määrää.

4. Bussiliikenteen puuttuva esteettömyys ja huono saavutettavuus.

Jalankulun ja pyöräilyn salliminen "laillisesti" sekaisin keskenään.

Puuttuvat ja keskeneräiset kevyen liikenten väylät sekä niiden alimittaisuus.

Rautateillä vähäisten pyörätuolipaikkojen pilaaminen sillä, että niiden tilaan on yhdistetty lastenvaunujen säilytys. Pyörätuolilla ei ahtauden takia aina pääse edes vessaan. VR:llä on vammaisten kannalta muutakin tasa-arvoa loukkaavaa.

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Liityntäpysäköintipaikkoja pitäisi lisätä. Mm. Itäkeskuksesta ja Herttoniemestä on arkipäivisin vaikea löytää vapaata paikkaa.

Reittiopas kännykässä on erinomainen esimerkki siitä, miten tietotekniikka auttaa liikkumisessa. Monet vain eivät tiedä tai osaa käyttää reittioppasta, esim. jos ei ole sopivaa kännykkää. Ohjelmaa voisi kehittää opastamaan jäämään pois oikealla pysäkillä tms.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Tiheät vuorovälit ja lisää reittejä poikittaisliikenteeseen.


3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Polkupyöräilijät ja jalankulkijat pitäisi laittaa eri väylille.

Suunnitellaan pyörätiet sujuviksi reiteiksi. Monesti risteykset on suunniteltu pelkästään autoilijoiden ehdoilla. Voisitteko kuvitella, että liikennevaloihin tulevan autoilijan pitäisi aina pysähtyä ja nousta autostaan painamaan nappia, että valot vaihtuu. Voisiko liikennevaloja kehittää havaitsemaan lähestyvät pyöräilijät ja jalankulkijat? Liikennevalojen painonapit on joissain paikoissa sijoitettu pyöräilijän kannalta hankalasti.

Pyöräilijän pitäisi aina päästä noudattamaan oikeanpuoleista liikennettä eli ajamaan tien oikeassa laidassa. Nyt monissa paikoissa pyörätie on laitettu kulkusuuntaan nähden tien vasempaan laitaan. Tämän takia risteyksistä tulee pyöräilijälle hankalia ja jopa vaarallisia. Esimerkiksi oikealle kääntyminen (lähtien tien vasemman laidan pyörätieltä), vaatii pyöräilijältä aika joustavaa asennetta liikennesääntöihin. Risteyksissä autoilijat ei osaa odottaa “väärästä” suunnasta lähestyvää pyöräilijää.

Katutyöt haittavaat sujuvaa pyöräilyä. Kaukolämpöputket tms. kaivetaan yleensä jalkakäytävän/pyörätien alle. Kaivamisen ajaksi yleensä huolehditaan autoilijoiden sujuvasta ohipääsystä, mutta pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat väistämään. Esimerkkinä huonosta työmaasta oli viime kesänä Viilarintien kaivuut. Siellä pyöräilijöijoiden ja jalankulkijoiden reitti työmaan ohi oli ala-arvoinen. Voisiko katukaivuulupien yhteydessä edellyttää urakoitsijalta kunnollista suunnitelmaa, miten kevyen liikenteen sujuva kulku työmaan ohi järjestetään?  

Jalkakäytävät ja pyörätiet on saatava niiden oikeille käyttäjille! Kadunvarren pyörätietä käytetään surutta pysäköintiin ja työmaiden kohdalla tarvikkeiden ja työkoneiden säilytykseen. Jostain syystä autoilijat luulevat, että pyörätielle pysäköinti on luvallista eikä haittaa ketään.


4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Autoilijoiden asenteet liikenteessä. Autoilija ei aina ymmärrä oman toiminnan vaikutusta liikenteen sujuvuuteen. Esimerkiksi monet autoilijat pysähtyvät suojatien/pyörätien päälle odottamaan risteykseen ajoa ja tukkivat näin muiden kulkemisen. Samoin ajetaan risteyksiä “tukkoon” asenteella, kun minä en pääse tässä eteenpäin, niin ei pääse kukaan muukaan.

Helsingissä on joihinkin risteyksiin maalattu valkoinen ruudutus alueista, joihin autolla ei saa jäädä seisomaan. Tämä on ihan typerää, koska liikennesäännöt kieltävät risteykseen ajon, jollei risteystä pääse ylittämään sujuvasti. Nyt valkoiset ruudut kertovat sen, että muka risteyksessä muualle saa jäädä hölmöilemään. Barcelonassa oli (kauan sitten) risteyksissä merkitty alueet, joihin saa pysähtyä odottamaan. Nämä alueet oli paikoissa, joissa seisominen ei estänyt risteävän liikenteen kulkua. Muualla seisominen sai muut autoilijat soittamaan torvia.

Helsingissä auton omistaminen tulee kalliiksi (itse auton lisäksi pitää ostaa omassa talossa hallipaikka). Julkinen liikenne toimii pääosin hyvin. Lisäksi käytän jonkin verran taksia, koska säästän kuitenkin paljon siinä, että minulla ei ole omaa autoa. Harva tulee tätä edes laskeneeksi!

Taksia voisi käyttää useamminkin, jos esimerkiksi voisi ostaa jotain alennettuja taksiseteleitä säännöllisempään käyttöön. Monet käyttää henkilöautoa työajojen takia, mutta hyvällä järjestelmällä niitäkin voisi varsin hyvin korvata taksimatkoilla. 

Itse valitsin asuin- ja työpaikkani osin julkisten yhteyksien takia. Hyvien yhteyksin yhteyteen vaan tiivimpää asutusta! Sitä ei voi välttää, että syrjemmässä asuvat joutuvat käyttää omaa autoa (paitsi jonkinlaisella edellä kuvatulla taksijärjestelmällä). 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Ensin tarvittaisiin reaalista tutkimusta, millaista reittiä ihmiset käyttävät ja miksi. Asuntojen, kauppojen ja työpaikkojen sijoittuminen suhteessa julkisten kulkuvälineiden reitteihin. Nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla poikittainen liikenne on painajaismaista. Lippujen pitäisi olla edullisia, eikä niiden hankkiminen saisi olla liian vaikeata (nyt jonottamista jossain HKL:n konttoreissa..). Bussien numeroinnin pitäisi kertoa mihin ne ovat menossa. Pieniä vuoroja voitaisiin ajaa myös pikku-busseilla.

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Sen pitäisi limittyä, vr:n lipulla pitäisi saada alennusta HSL:n lippuun - Ovelta ovelle.
Ajantaisaista, nopeaa ja luotettavaa. Polkupyörien säilytykseen tulisi kiinnittää huomiota. Sekä Tikkurilan, että Pasilan yhteyksiä seutu(poikittais)liikeenteeseen pitäisi parantaa, myös pitkänmatkan linja-autoilla pitäisi olla keskustan ulkopuolinen liikennenapa. Jos ei muu niin lentokenttä.

Pienempien paikkakuntien paikallisliikenne pitäisi mieltää osaksi vanhusten- ja nuortenpalvelua. Myös lyhyet välimatkat voivat olla ylitsepääsemättömiä huonokuntoisille - hyvä ratkaisu voisi olla kirkonkylän minibussi, jolla kuljettaisiin.

Yhteiskuntavetoisia kuljetuksia voisi myös yhdistää vaikka aluksi kirjastoauton, postiauton ja linja-auton. Ehkä myös kauppa-auton?

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Polkupyörät pitäisi saada kulkemaan halvalla junassa, polkupyörille pitäisi olla kaksi kaistaa (hitaat, nopeat), pyöristetyt reunakivet. Esteettömyys- ja polkupyöräselvitykset voisi yhdistää.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Infrastruktuurin alasajo, lyhyt näköinen liikennepolitiikka, ympäristönäkemyksen puuttuminen liikennepolitiikasta, laivakuljetusten vähyys, tiekuljetusten suuri määrä, junaliikenteen epätäsmällisyys, julkisenliikenteen kalliit liput.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- tukemalla kimppakyytejä jo kahdesta matkustajasta henkilöautossa tulisi saada oikeus ajaa bussikaistaa. Tätä tulisi edes kokeilla jotta saataisiin tulokset arvioitavaksi. Tämä ei maksa mitään.

- yksityisautoilua tulee tukea syöttöliikenteessä myös pysäköinnin osalta, jotta siirtyminen julkiseen liikenteseen liittymispysäköinnin tulee olla nykyistä paremmin järjestetty. P-paikkoja tulee olla paljon enemmän ja niiden tulee olla maksuttomia tai julkisen liikenteen lipulla kuitattavissa (so. maksuttomia esim. kk-lipun haltijoille)

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- verkoston kattavuutta ja vuoroja on lisättävä erityisesti Espoon poikittaisreiteillä

- toimiva kokonaisuus yksityisautoiluun yhdistettynä siten että lopputyömatka keskustaan hoituu julkisilla

- lippuvaihtoehtona tulee olla järkevän hintaisia työmatkalaisille, jotka käyttävät myös autoa suureen osaan matkasta. Lipun hinta tulisi määräytyä ajettavan matkan mukaan eikä Hki-keskeisen ison vyöhykemallin mukaan. Lisäksi työmatkalaisille tulee tarjota lippuja, jotka kelpaavat vain arkipäivinä ja ovat siksi edullisempia. Kausilipun hintaan tulee aina sisältyä liityntäpysäköinti maksutta.

Käytännön esimerkki: Hanasaaren liityntäparkki kunnan rajalla ja bussipysäkki on  juuri ja juuri Espoon puolella ja työpaikka Helsingin keskustassa --> joudun ostamaan seutulippua loppumatkan takia kun kunnanraja ylittyy.

Pendejöijän näkökulmasta (työmatka 50 km suuntaansa) valtateiden kunto on on paikkapaikoin todella surkea (asfaltissa mm. ammottavia reikiä) ja kaistat kapeat ja kuluneet - rospuuttoajalla tämä voi olla jopa hengenvaarallista! Ruuhkaisilla valtaväylillä näyttävät hurjia esityksiä liikenteen joukossa moottoripyörät ja viritetyt muut vehkeet. Ajokulttuuri on hengenvaarallista: oikealta kaistalta tullaan rekan editse vasemmalla oleva eteen, eteen kiilataan muutoinkin riittämättömään väliin - käsimerkit ovat tavallisia - 120 km/H -nopeudessa ajetaan takapuskurissa kiinni, että saataisiin edessä ajava pois tieltä tai ajamaan ylinopeutta jne... Kiilaamista tapahtuu säännönmukaisesti myös Helsingin keskustassa. Ajonopeuksien vähentämiseen ei poliisin tarkkailulla ole ollut mitään vaikutusta.

Olen sitä mieltä, että kaupunkiliikenteen sekaan ei ole asiaa sellaisella henkilöllö, joka ei osaa liikennesääntöjä - ei ede pölkupyörailijällä - saatikka muilla päin punaista hortoilijalla. Katson, että minulla on oikeus ajaa vihreillä suojatien yli! Lastenvaunut eivät oikeuta punaisilla ylitykseen! Ei myöskään se, että ylitys on matkaltaan lyhyt.

En missään nimessä kannata pyöräilyn tai moottoripyöräilyn  lisäämistä!

Pääkaupunkiseutunäkövinkkelistä:

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista? 2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Pysäkki max 500metrin päässä, ei vaihtoja. Nyt Itä-Espoosta työpaikalle Helsinkiin menee aikaa julkisia käyttäen hieman yli tunnin, omalla autolla ruuhka-aikaan 30minuuttia (ruuhkan ulkopuolella 20min).

- Metrojunien soveltuvuutta myös lähijunaraideliikenteen seassa pitäisi tutkia ainakin teknis-kaupallisesta näkövinkkelistä. (Junat eivät mahdu metrotunneliin, mutta metron kyllä junaraiteille). Visio avaisi aika paljon uusia mahdollisuuksia parantaa joukkoliikennepalveluta; Yhdellä metrolla vaihdotta Vuosaaresta lentokentälle tai pieni lisälenkki rakentamalla Espoonlahdesta Leppävaaraan. Tai Korsosta Herttoniemeen.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Tähän ajatteluun myös realistisuutta mukaan. Suomen ilmasto on mitä on. Erityisesti syksy ja talvi. Pyörät, mopot, moottoripyörät ja vastaavat kulkuvälineet eivät oikeastaan missään muodossa ole käyttökelpoisia 6kk vuodesta. Silti ihmisten tulee kyetä liikkumaan ilman ruuhkia myös talvikuukausina.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Joukkoliikenne ei ole läheskään  kaikille realistinen liikkumisvaihtoehto edes pääkaupunkiseudulla. Siten ongelmana on autoilun sujuvuus ja hinta. 1) Helsinginniemen alittava tunneli, Turun moottoritien päättyminen, Vihdintie ovat esimerkkejä parannuskohteista 2) Liikennevalojen määrä (ja sujuvuus) 3) Sähköautojen tuleminen on unohdettu kokonaan. Tulevat lähivuosina voimakkaammin, joten tarvitaan esim latauspaikkoja 4) Julkisen liikenteen puolella vaihdot haittaavat liikkumisen nopeuttaa (sujuvuutta) 5) Tiet ja kadut ovat myöskin Suomen kaupunkimaisen ikkuna ulkomaalaisille. Turisteille tai liikematkalaisille. Tästä on kokemusta itselläni riittävästi ulkomailla työreissuja tehdessä. Kunto ja siisteyst on tärkeä imagoasia ensikuvaa muodostettaessa !!!!

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

etätöitä tekemällä. etenkin julkisen vallan tulisi edistää suuressa määrin etätyön tekemistä ja etäpalaverien pitoa. Itse säästään jokaisena etätyöpäivänä selvää rahaa 8 e.  

Työpaikkoja tulisi siirtää Kehä III ulkopuolelle, miksi kaikkien pitää pakkautua pienelle alueelle.

Rakentamalla esim. KEHÄ II KEHÄ IV, Itäkeskuksen liitymä, Klaukkalan ohikulkutie ja parit muutkin pääkaupunkiseudun isot väylät ja ongelmalliset riseykset kuntoon ja rakentamalla lisäajokaistoja. Miksi rakennetaan jonnekin Kuopioon motaria kilometri tolkulla, mutta pääkaupunkiseudulle ei saada isompia teitä edes kuntoon. Taisi valtion tarkastuvirastokin huomauttaa että liikennehankepäätöksien pitäisi perustua HYÖTY- ja KANNATTAVUUS laskelmiin eikä politiikan lehmänkauppohin.  

esimerkiksi päiväkotien pitäisi olla auki klo 18-17.30 asti yleisen klo 17 sijaan. Näin ruuhkahuiput jakaantuisivat pidemmälle ajalle. Juuri eilen yksi isä kertoi että ollakseen tarhalla 17.00 pitää töistä lähteä jo 16 jälkeen. mutta jo 15 minuuttin myöhennys tarhasta hakuun tarkoittaa, että voi lähteä yli puolta tuntia myöhemmin töistä.

lisää ajokaistoja eikä välttämättä vain busseille.

ei rakenneta kauppoja kauas asutuksista.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

erittäin joustavaa. En tykkää kytätä kelloa ja juosta bussien perässä. Niitä tulisi mennä nin usein että odotusaika on kohtuullinen, mikä tuskin toteutuu koska asun kehä III ulkopuolella.

vaihto helpoksi: jos halutaan oikeasti saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla niin kaikkiin KEHÄ I:n ja KEHÄ III liittymät (Tuusulantie, Hämenenlinnatie, Vihdintie, Lahdentie jne). pitäisi rakentaa joukkoliikenteen ehdoilla. Nyt bussinvaihtaja joutuu juoksemaan pitkät matkat päästäkseen pysäkiltä toiselle. Menehän tuo kesällä, mutta ei sitä viitsi kukaan syksin sateissa ja talven tuiskuissa odotella ja juosta bussien perässä kylmillä pysäkeillä, kun bussejakaan ei ole mitenkään sykronoitu kulkemaan keskenään. 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

varmaan nostamalla autoilu niin kalliiksi ettei se kannata. Itsellä on 35 km työmatka, jota en varmasti tee ainakaan kävellen tai pyöräillen.

2.Joukkoliikenteesseen pitäisi saada lisää vuoroja niin ettei kulkisi vain tunnin välein.Myös hintoja tulisi alentaa, sillä kukaan ei halua maksaa 3 euroa siitä, että pääsee kouluun.Linja-autoja tulisi olla enemmän ettei 2 kilometrin matkaan menisi yli puolta tuntia.

Annetaan autoilijoiden ajaa (ferrareillaan, porcheillaan jne..) kun vielä voi ajaa ja bensa riittää...

Uhrin asema ja oikeusturva

Tämä hallituksen maalta pakottaminen täytyy loppua. Täällä maaseudulla on pakko käyttää autoa kun etäisyydet ovat pitkiä ja töihin ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla. Pitäisi saada verotuksessa matkoista enemmän hyvitystä. Koska polttoaineiden verotusta ja autoveroa korotetaan jatkuvasti.

Autoilijoiden asema pohjattomana verotulojen kaivona tulisi pikemmiten korjata poistamalla autovero ja muut teennäiset maksut, joilla rahoitetaan kaikkea muuta kuin liikennettä. Hatusta vedettyjä ympäristöasioita tekosyynä käyttäen poistetaan varsinkin pienituloisilta mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen, eikä uuteen, turvalliseen autoon ole varaa enää keskituloisillakaan. Autoveroa riistetään hiilidioksidipäästöperusteisesti enemmän tehokkaasta autosta, vaikka se vain seisoisi pihassa, samalla kun tavallinen auto kaasuttelee kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa alemmilla veroilla. Ainoa järkevä tapa verottaa päästöjen mukaan on laittaa kaikki verotus polttoaineeseen, joka on Suomessa tehty jo kauan sitten. Autoilun verotuksen ei missään nimessä pidä olla nykytasolla, laskevat verotulot eivät ole mikään syy estää muutosta.

Liikennevalvonnassa ainoaksi valvottavaksi asiaksi on jäänyt nopeus. Kiilailu, perässä roikkuminen, vaaralliset ohitukset sun muu oikeasti vaarallinen toiminta on unohtunut kokonaan, tilalla rahastus liian matalien nopeusrajoitusten ja tutkakameroiden yhdistelmä. Kameroilla rakennetaan ansoja laittamalla niitä ohituspaikkojen loppuun, matalamman nopeusrajoituksen alkuun jne. Liikenteessä poliisia tulisi kiinnostaa toiminta vaarallisuuden mukaan, ei sakkotulojen.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on harvinaisen surkeaa näin pieneksi alueeksi. Lähes kaikki linjat kulkevat keskustasta ulospäin viuhkana, poikkiliikenne on tehty lähes mahdottomaksi. Missään suuremmassa kaupungissa ei ole pystytty näin huonoon suoritukseen joukkoliikenteen suunnittelussa. Joukkoliikenteen pitäisi olla pääkaupunkiseudun peittävä keskustapainoitteinen ristikko, jossa kahdella liikennevälineellä pääsisi lyhyillä vuoroväleillä nopeasti mistä tahansa minne tahansa helposti. Bussilinjat voisi karsia kymmenennekseen, seutulinjarajat tulisi poistaa kokonaan, lippuhinnat laskea alas.

Kaikennäköistä liikennepolitiikkaa sekoittaa suuri probleema: Valtionvarainministeriö. Niin kauan kun vvm on ylimpänä huseeraamassa tässäkin asiassa, mitään uutta järkevää ja tulevaisuuteen katsovaa ei saada aikaiseksi. Vvm:n tavoitteena on pitää kiinni hyvin lyhyellä aikajänteellä katsoen kaikista veroeuroista, jolloin liikenne- taikka ympäristöministeriön kenties hyvää tarkoittavat esitykset jäävät aina alakynteen. Kun ne uhkaavat valtion verokertymää. Naurettavaa touhua, sanon minä ja luotto asioiden etenemiseen on mennyt aikoja sitten. Ja kunhan nyt saataisiin asioihin edes jonkin selkeä suunta ja linja, joka todellakin pitäisi, eikä asiassa tempoiltaisi sinne tänne. Ja on tuo ministeri Kyllänenkin osoittanut jo täydellistä elämästä irtaantuneisuutta kaikennäköisillä tiemaksukommenteillaan, vaikka ne on tietosuojavaltuutetun toimesta jo aikoja sitten tyrmätty alas. Haloo, seurataanko siellä elämää ollenkaan. Tyypillistä vasemmistolaista yksityiset ihmiset kyykyyn ajattelua. Rakentelusäädökset ja verotusseikkailut aiheuttavat koko ajan turhaa kiusaa ja estävät myöskin alan elinkeinon kehittymistä tai jopa tuotekehittelyä. Löysätkää nyt vähän pipoa siellä. Mutta kysymysten vastauksiin:

1. Mahtimääräyksillä vaikka miten, mutta koska ihmisillä on oikeus asua ja liikkua mielensä mukaan, niin käytännössä ei kait oikein mitenkään. Asia on kysynnän ja tarjonnan tasapainon hakemista. Tietysti jos ihmiset saataisiin keskitetysti asumaan, työpaikat ja palvelut lähelle, niin joukkoliikennekin kait saataisiin hyvin toimimaan. Mutta toistaiseksi suurimmassa osassa maata ihmisiä on vaan kerta kaikkiaan liian vähän, jotta monipuolisesta joukkoliikenteestä saataisiin kannattavaa.

2. No että sitä olisi. Taksimatkat saisivat olla paljon edullisempia.

3. Yhteiskuntarakenteella sekä yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisella. Asuntojen hinnat pitäisi saada suurissa kaupungeissa alas ja reilusti.

4. Verotuspolitiikka, poliitikkojen elämästä irti oleva määräyshalu, mokailu & yltiöutopiavisiot, vanhoilliset asenteet päättävissä elimissä (=yksityisautoilun näkeminen aina vaan pahana mörkönä), väylien rapautuva kunto, valtiolla vasen käsi tekee juuri toisin kuin oikea.

1. Kaavoittamalla alueille rakennuksia, joissa on sekaisin asuntoja, liiketilaa, toimistoja, jne. 

2. Tarpeeksi tiheä vuoroväli ja täsmälliset aikataulut. Ratikoissa on tasainen kulku, ei höykytä. 

3. Asuinalueilla tulee olla palveluita kävelyetäisyydellä 

4.1. VR:n epäterve monopoliasema. 

4.2. Liikenneruuhkien hetkellinen poistaminen satojen miljoonien autokatuhankkeilla 

4.3. Pääkaupunkikeskeinen liikennehankkeiden rahoitus 

4.4. Tampereella ja Turulla ei ole oikeutta tilata lähijunaliikennettä 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Perheiden arkea helpottaisi, kun kunnat optimoisivat palveluitaan (esim. päivähoito,koulut) perheiden asumisen ja työpaikan suhteen. Esimerkiksi lapsen päivähoitopaikka tulisi sijoittaa kunkin perheen kulkutarpeen kannalta siten, että aamun ja iltapäivän liikkuminen minimoituu. Samoin oppilaan sijoittaminen kouluun. Nykytilanteessa saatetaan ajaa pahimmillaan kiireessä ristiin rastiin pitkin kaupunkia. 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Asun niin pienessä kaupungissa, että normipäivä kulkee paremmin (nopeammin) pyörällä.

- halvat liput ja lyhyt vuoroväli ovat toki positiivista

- pidempimatkaiseen liikenteeseen junalippujen toteutunut alentaminen on hyvä juttu.

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- siitä on laadittu erinomainen toimenpideohjelma

- toimenpideohjelman toimien vastuuttaminen ja tiivis (puolivuosittainen) seuranta parasta edistämistä

 

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- pääkaupunkiseudun ruuhkien perussyyhyn (=yksinajamiseen)  ei ole puututtu

- liikkumattomuuden periaatetta ei ole otettu riittävän vakavasti => SADe yms. projektit mahdollistavat yhä enemmän asioiden hoitoa tietoverkkojen kautta (sisältää mm. videoneuvottelut, ei luonnollisestikaan poista kaikkea liikkumisen tarvetta)

- yrityksiä ei ole velvoitettu suunnittelemaan henkilöstönsä kestävää liikkumista => liikkuminen saatava yritysten imagotekijäksi liittämällä liikkuminen ympäristönormistoihin (direktiivit tai kansaliset lait ja asetukset) 

1. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelua pitää tehostaa kaavoituksella. Pitää uskaltaa kaavoittaa myös tiivistä ja korkeaa, ei vain tiivistä ja matalaa. Samalla pitää turvata eläinten kulkureitit ja lähivirkistysalueet, niitä ei saa tiivistää tukkoon rakentamisella ja pirstoa väylillä. Haja-asutuksen leviämiselle pitää tehdä tiukat esteet.

2. Joukkoliikenteen pitää olla hinnaltaan kilpailukykyistä. 

3. Työmatka-autoilun verovähennyskelpoisuus pois, se on ympäristölle erittäin haitallinen tuki. Ruuhkamaksut tai polttoaineveron korotus niin paljon, että henkilöautopendelöinti Helsingin keskustaan loppuu.

4. Liikenteen raskas ilmastopäästöjen taakka: viidennes maamme kasvihuonepäästöistä.

Ekologisten verkostojen pistominen uusilla väylillä ja niiden raskas ekologinen selkäreppu (kiviainesten käyttömme on Ruotsiakin suurempaa).

Autoistumisen jatkuminen joukkoliikenteen kustannuksella.

Melu on kasvava kansanterveydellinenkin ongelma.

Se, että maaseutukaupungit tukevat lentokenttiään junien kustannuksella.

 

 

 

1. Kaavoituksella pitäisi rajoittaa  välimatkaa palvelukokonaisuuksiin.

2. Kehäratikoita

3. Eritasoliittymien lisääminen, liikennevaloihin pidempi viive että autoilijat varmasti havainneet     muutoksen.

4. Vilkun käyttämättä jättäminen, punaisia päin ajaminen, rattijuopot ja huumekuskit.

1. Infra rakentamisella tulee tukea eri alueiden kehittymistä. Näin esimerkkinä Jyväskylä-Äänekoski joka soveltuu hyvänä esimerkkinä useampaan muuhunkin samantyyppiseen caseen.

Tällä hetkellä päätien heikko palvelutaso rajoittaa elinkeinoelämän hankkeita. Lisäksi liikennemäärät menevät yli tien nykyisen tason. Osuudella myös Jyväskylän seudun tärkeä lentoasema. Selkeä rahoituspolku moottoritien rakentamiseen Kirri-Äänekoski. Lisäksi rataosuuden parantaminen ja sähköistys ja matkustajaliikenteen aloitus pilottina. Näin saadaan vahvistettua myös joukkoliikennettä. Käytettävä rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta. Mahdollisuus myös ei-vr operaattoriin kun Vr itse ei operoi henkilöliikenteessä. Sopivan kokoinen hanke, ei vaadi ns. Miljardia Euroa.

Tampereen seudulla ysitien suuntaan samoja ongelmia. Lisäksi Tampere kaipaa raideinvestointeja jotta lähiliikenteen aloittaminen mahdollista, Suomen oloissa hyvä asukaspohja. Ilman tätä puheet joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvattamisesta pelkkää sanahelinää. 

Pk-seudulla tärkeää Pisara-radan rakentaminen ja tieverkon osalta ennenkuin tehdään yhtää metriä uutta väylää poistaa vanhojen osuuksien pullonkaulojen poista, tasoliittymät kehä1:seltä pois (prioriteettiyksi) saadaan leppävaaran investoinnista täysi hyöty. KehäII:sen ja Länsiväylän liittymän korjaaminen Helsinkiin päin. Hyvät baanat mutta huono risteysratkaisu ruuhkauttaa liikenteen Matinkylän päässä. valoliittymä pois. 

Päätieverkko, Kanavuori-Vaajakoski pullonkaulan poisto sekä vuosittainen kehittämisraha nelostielle esim 10milj Eur. välille Lusi-Oulu. Keskikaidehankkeet ja viimesiten taajamaosuuksien ohitukset.  Toimii myös mallina muille tieosuuksille

 

Suomessa henkilöraideliikenne on VR monopolin hallussa. Esimerkit maailmalta osoittavat, että muut operaattorit kuin valtiollinen monopolitoimija maailman eri valtioiden rataverkoilla ovat tuoneet asiakkaille parempaa palvelua ja parempia yhteyksiä - usein vieläpä edullisemmin. Aiheesta on laadittu selvityksiä useita täällä Suomessakin. Vasemmistoliiton liikenneministeri ei luonnollisestikaan kannata VR:n monopoliaseman purkua ideologisista syistä, vaan vaatii taas uusia selvityksiä aiheesta. Miksi? Vanhojen selvitysten pohjalta asiaa voitaisiin jo kehittää asiaa sallivampaan suuntaan - etenkin jos halutaan aidosti kasvattaa raideliikenteen kulkumuoto-osuutta joukkoliikenteen matkoista! Nyt se on Suomessa huonompi kuin missään muut toimijat  valtiollisella rataverkolla sallivassa valtiossa. On myös huomattava, ettei valtiollinen ex. monopolitoimija ole huonosti kilpaillulta pohjalta selvinnyt missään, vaan on säilynyt suurena myös em. tilanteessa. Kilpailu sparraisi myös VR:n toimimaan asiakaslähtöisemmin aidosti kuluttajien eduksi.

Myös VR -mantran "rataverkko on täynnä, ei sinne mahdu enää lisää liikennettä" ja "Helsingin ratapihalle ei enää mahdu lisää liikennettä" todenperäisyys tulisi puolueettomasti selvittää.

Olisi myös syytä pohtia avoimesti kustannustehokkaampia ja nopeampia ratkaisuja pullonkaulojen poistamiseen kuin tässä taloudellisessa tilanteessa vallalla olevat toiveet satojen miljoonien/miljardien ratahankkeista.

Aiheeseen 2 osana:

Tampereen ja Turun on jo varsin pitkällä raitioteiden toteuttamisen suunnittelu. Tampereella laaditaan alustavaa yleissuunnitelmaa ensimmäisestä linjasta Hervanta - Keskusta - Lentävänniemi ja Turun seudulla rakennemalli 2035 - selvityksen maankäyttö tukeutuu Turusta Varissuon, Kaarinan, Martin - Hirvensalon, Linnakaupungin, Raision ja Hepokullan - Runosmäen suuntaan rakennettaviin raitioteihin.

Selvityksissä on todettu, että raitiotien väestöpohja sekä linjakilometriä että linjahaaraa kohden ylittää sekä Turussa että Tampereella Saksassa normaalin raitiotien kriteerin: 2000 asukasta / linjakilometriä ja eri haaroilla on selvästi enemmän väkeä kuin tarvittavat vähintään noin 12 000 asukasta. Esitetyt raitiotiet kattavat hyvin keskustojen suuret työpaikka-alueet ja palvelukeskukset, joiden osuus molemmilla seuduilla on noin 30-40% asioinnista ja työpaikoista, lähes kaikki korkeakoulupaikat sekä useita muita linjan varren merkittäviä asiointipaikkoja.

Raitiotie säästää liikennöintikustannuksissa; kun yksi kuljettaja kuljettaa 150 - 300 matkustajaa bussin noin 50-70 matkan sijaan, liikennöinti suuriin lähiöihin tulee oleellisesti edullisemmaksi kuin bussilla. Raitiotie myös todennäköisesti lisää merkittävästi joukkoliikenteen käyttäjämääriä, ja mahdollistaa kasvun kun kapasiteettia on riittävästi. Esimerkiksi Turussa eräillä linjoilla bussien koko kapasiteetti on jo käytössä, jolloin tilaa kasvulle ei ole.

Raitiotien rakentaminen on kuitenkin suuri investointi: maanpäällinen raitiotie maksaa noin 5 - 10 miljoonaa euroa kilometri. Sen vuoksi liikennepoliittisessa selonteossa on päätettävä hankkeiden rahoitusperiaatteista.

Valtion tulee osallistua hankkeiden rahoitukseen vastaavin perustein kuin se on osallistunut Tampereen ja Turun seudulla seudun sisäistä yksityisautoilua edistäviin moottoritieinvestointeihin.

Lisäksi hankkeille tulisi kehittää rahoitusmalli, jossa raitiotien kaupunkikehityshyötyjä voidaan ohjata rahoitukseen. Raitiotiet parantavat palvelukeskusten ja työpaikkojen saavutettavuutta, jolloin voidaan mahdollisesti soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain kehittämisaluepykälää. Raitiotiet vähentävät parkkipaikkojen tarvetta, jolloin niihin varattuja rahoja voitaisiin ohjata radan rakentamiseen. Raitiotiet myös lisäävät radan varren tonttien ja kiinteistöjen arvoa ja kysyntää, jota voidaan käyttää ainakin uudisrakentamisen yhteydessä ohjaamalla maankäyttösopimusten ja tonttimyynnin tuloja radan rakentamiseen.

Liikennepoliittisessa selonteossa tulee tehdä päätös valtion osallistumisesta näihin erittäin hyödyllisiin hankkeisiin.

Ruuhkamaksu pitää kyllä saada nopeammin kuin satelliittijärjestelmän kehittely vaatisi.

Ruuhkamaksun vaihtoehtona pidetyn valtakunnallisen kilometrimaksun voi hoitaa kätevämmin polttoaineveron korotuksella kuin satelliiteilla. Sen rahan keruuseen kun on jo hyvin toimiva järjestelmä.

- kaikki ökyliikennevälineet verolle, kun autojakin verotetaan jo kalliisti, niin kyllä kaikki mopot, mopoautot, mönkkärit, moottorikelkat, vesiskootterit, veneet jne. joutavat verolle, koska ilman niitäkin tulee toimeen. Jos on varaa ostaa saastuttava vapaa-ajanlaite, on varaa maksaa sen tuottamasta saasteesta myös yhteiskunnalle. Samanlaisia ellei pahempiakin saastuttajia ne ovat. Nuoretkin liikkuisivat pyörällä/kävellen, jos mopot olisivat kalliimpia ja niistä pitäisi maksaa vuosittain verot.

-mopojen/skoottereiden liikennekäyttäytymiseen kiinnitettävä huomiota samoin viritykset saatava pois esim. pakollisella katsastuksella. Ja enemmän huomiota siihen missä on järkevää mopojen ajaa autotiellä ja missä pyörätiellä. Nyt merkit ovat välillä älyttömiä jolloin niiden noudattaminenkin jää puolitiehen.  

-mopoautojen kuskeille pakollinen ajokortti, ihan älytöntä että autoliikenteessä sompaa autonnäköisillä kulkupeleillä kulkevia, joilla ei ole käsitystä liikennesäännöistä.

- kyllä välillä ihmettelee kuka noita tieratkaisuja oikein suunnittelee. Talot rakennetaan isoihin teihin kiinni, ettei jää mitään tilaa rakentaa lisäkaistoja tulevaisuudessa. Tästä yksi esimerkki on Helsingin Mannerheimintien Hämeenlinnantiehen päättyvä osa. Ko suora olisi pohjoiseen päin saatu pienillä muutoksilla paljon sujuvammaksi, mutta nyt uudet talot ovat tiessä kiinni eikä muutoksia enää ole mahdollista tehdä. Tiet suunnitellaan siis aivan liian lyhytnäköisesti juuri sen hetkiseen tarpeeseen ajattelematta liikenteen kasvua. Siis sillat pitäisi rakentaa isoilla teillä valmiiksi kolmikaistaisiksi.

- liian lyhyt kiihdytyskaistat esim. Hämeenlinnan tiellä on isoissa liittymissä  kuten Martinlaakson liittymät aivan onnettoman lyhyet kaistat nopeuteen nähden. Tämä aiheuttaa turhia jarrutuksia ja läheltä piti tilanteita. Sama koskee bussipysäkkejä. Eli kolmannet kaistat kaikille Helsingistä ulosjohtaville teille ainakin Kehä III asti. Toinen esimerkki on Kehä I:n ja Lahden väylän ruuhkat. Pidemmät kiihdytyskaistat ja siirtymiskaistat, jotta Kehä I:n ei ruuhkaudu Lahteen menevien takia.

- turhat liikennevalot pois ja tilalle siltoja, alikulkuja ja kiertoliittymiä

- suojateiden eteen pysähtymiseen kiinnitettävä huomiota. Nyt autot vähät välittävät tien ylitystä odottavista jalankulkijoista tai suojatien eteen pysähtyneestä toisesta autosta.

- liikennevaloihin järkevät ja modernit ohjelmat. Ei ihme, että ihmiset kävelevät ja autot ajavat punaisia päin jos pitää minuutti tolkulla odottaa vaikka muita kulkijoita ei näy missään.

- etätyön arvostusta nostettava kiireesti

- liukumat aamusta ja etenkin illasta pidemmiksi niin töissä kuin tarhoissa, jotta liikenne jakaantuisi pidemmälle ajalle. 

- liityntäpysäköintipaikkoja lisää

- palvelut ja liikuntapaikat sinne missä ihmiset ovat. Klaukkalassa lähin uimahalli on yli 15 km päässä Vantaalla ja kunnan oma yli 25 km päässä. Ja kun julkinen liikenne on olematonta, niin ainut vaihtoehto on mennä autolla. Samoin verotoimisto on Vantaalla, ja osa toiminnoista Hyvinkäällä asti kuten sairaalan päivystys.  Hyvinkäälle ei kulje oikeastaan mitään julkista liikennettä Klaukkalasta edes arkisin.

- lisää julkisia palveluita nettiin, jotta asioita voi hoitaa netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

- HSL toimii Helsingin kehyskunnissa vain jos se tuo paljon lisävuoroja päätaajamien lisäksi myös muualle. Kehyskunnat ovat isoja ja haja-asutusta paljon ja julkinen halpa liikenne olematonta. Lisäksi näiden HSL:n bussien ei tule pysähtyä joka ikisellä pysäkillä kehystuntien ulkopuolella ottaakseen matkustajia, koska muuten matka-aika venyy viimeisille matkustajille kohtuuttomaksi.

- PÄÄKAUPUNKISEUDUN TIET kuntoon ja sassiin. Pääkaupunkiseutuun panostamisella saa parhaimman höytysuhteen valtion rahoille.  

Ruuhkamaksuja EI IKINÄ, koska kohtelevat kansalaisia eriarvoisesti. Sillä RANGAISTAISIIN käytännössä pienituloisia, jotka ovat valinneet halvemman paikan asua ja niitä joilla julkinenliikenne ei vain toimi. KAIKKI eivät vain voi asua Helsingin keskustassa. 

-Lisäksi on aivan turhan kallis järjestelmä. Kehä I:n ulkopuolella joukkoliikenne kun ei toimi vaan oma auto on tarpeellinen, jos haluaa edes johonkin joskus päästä kotoaan. Vai onko tarkoitus että ihmiset pysyvät kotonaan?

Ruuhkamaksu tarkoittaisi lähinnä sitä, että rikkaat ajaisivat surutta omilla autoilla samoin ulkomaalaisissa olevat autot ja köyhät saisivat körötellä hitailla julkisilla ja värjötellä pysäkeillä. Köyhän ja köyhän lapsien vapaa-ajalla ei näytä olevan niin väliä. Kyllähän ne lapset siellä tarhassa ja kotona joutavat vanhempia odottamaan kun vielä samalla syyllistetään vanhempia pitkistä työpäivistä.

Jos ruuhkamaksut tulisivat, pitäisi ne säätää niin että Kehä III sisäpuolella asuva ja työskentelevä maksaisi tietullit moninkertaisesti, koska heillä on mahdollisuus käyttää toimivaa joukkoliikennettä. Kehä III ulkopuolelta tulevilla ja sinne työskentelemää meneviltä pitäisi ruuhkamaksu olla vähemmän, koska toimivaa joukkoliikennettä ei ole.  

1. Onko maksimaalinen helppous itseisarvo? Oltaisiinko seurauksista piittaamatta valmiita ottamaan käyttöön vaikkapa helikopteri matkojen taittamiseen, kun se olisi nopein ja tämän jälkeen muita tapoja alettaisiin pitämään mahdottoman hankalina? Kaipaisin kaikilta meiltä suomalaisilta suhteellisuudentajua - jossain Afrikassa päivittäinen vedenhakumatka on kymmenen kilometriä ja se tehdään jalkapatikassa. Täällä koti-Suomessa valitetaan, jos kauppareissulla joudutaan hieman kävelemään.

 

On kohtuutonta vaatia joukkoliikenteeltä sitä, että jokainen pääsisi ovelta ovelle ilman vaihtoja - tällöinhän joukkoliikenne ei olisi enää energiatehokkaampaa kuin yksityisautoilu. Joukkoliikenteeseen tulee kuulua energia- ja rahataloudellisuus ja linjat tulee suunnitella sillä periaatteella ja ihmisten tulee sopeutua tähän. Eli tarvittaisiin lähinnä asennekasvatusta, että ihmiset ymmärtäisivät luonnonvarojen (mm. öljyn) olevan hupenemassa ja siksi niiden kulutus tulee saada niin pieneksi kuin mahdollista. Liikenteessä tämä tarkoittaa mahdollisimman paljon omien lihasten käyttöä ja jos tämä ei ole mahdollista, mieluiten raideliikennettä ja sitten muuta joukkoliikennettä (busseja). Yksityisautoilu tulee tehdä niin kalliiksi, että sen käyttö ei kannata kuin äärimmäisessä tapauksessa, kun muu ei ihan oikeasti ole mahdollista. Nykyisellään kyllä löydetään kaikenlaisia verukkeita, että julkinen liikenne olisi mukamas liian hankalaa ja siksi sitä ei voi käyttää. Viittaan tuohon suhteellisuuteen, josta edellä kirjoitin.

Ihmettelen myös sitä, että niin monet haluavat minimoida omien lihastensa käytön arjen liikkumisessa, mutta sitten menevät erikseen kuntosaleille, kun kokevat, että kunto ei muuten säily. Eikö hyötyliikunta olisi kaikkein parasta liikuntaa? Siinä säästyisi aikaakin! Eli kun kaikki huomioidaan, yksityisautoileva elämäntapa ei ole edes helpoin - kannattaa myös huomata, kuinka paljon työtä on tehtävä ylläpitääkseen autoa!

Tietenkin liikkumista voidaan helpottaa, vaikka helppous ei saa olla keskeisin kriteeri. Sopivat runkolinjat raideliikenteellä toteutettuna ja asutuksen keskittäminen niiden varteen olisi varmasti järkevää. Lisäksi päivittäistä virkistystä varten tulee säilyttää luontoalueet kaupungissa, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä hakemaan luontoa kauempaa, ainakaan arjen keskellä. Eli luontoalueita ei missään tapauksessa pidä enää yhtään nakertaa, vaan rakentaminen tulee kohdistaa ihmisen jo ennestään käsittelemille alueille ja rakentaa korkeampia taloja hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle.

2. Olen tyytyväinen joukkoliikenteen tasoon - matalammallakin tasolla liikkuminen olisi kohtuullisen helppoa.

3. Kävely ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä säilyttämällä ympäristö niihin houkuttelevana eli jättämällä nykyinen kaupunkiluonto luonnoksi. Suuret yhtenäiset luontoalueet ovat erittäin houkuttelevia kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä ei saa johtaa myöskään siihen, että luontoalueista tulee muodoltaan pitkulaisia ja kapeita, vaan muiden syiden perusteella luontoalueiden tulee olla riittävän leveitä ja usein myös pyöreitä. Olen huomannut, että monia asioita on usein tapana suunnitella vain yhdestä näkökulmasta, mutta tästä on päästävä eroon. Luontoalueetkaan eivät siis ole pelkästään kevyen liikenteen viihtyisä ympäristö, eikä niitä pidä liiaksi pirstoa kevyen liikenteen väylilläkään. Nykyinen reitistö on pääosin aivan riittävä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, olennaisinta on, että luontoalueet jätetään rauhaan, eikä niitä enää kaavoiteta rakentamiseen.

4. Tässä näitä suurimpia ongelmia:

i) Yksityisautoilu. Oikeastaan kaikkiin viiteen kohtaan voisi kirjoittaa "yksityisautoilu", koska muut ongelmat ovat suhteessa siihen niin pieniä. Kuinka viihtyisä kaupunki Helsingistä saataisiin, jos yksityisautoilun määrä saataisiin vaikkapa kymmenesosaan nykyisestä. Uskon, että jos kaikki turha autoilu (johon lihasvoimin tapahtuva tai joukkoliikenne olisi vaihtoehtona) jäisi pois, tähän päästäisiin. Miten yksityisautoilun määrä saataisiin alemmaksi? Kokemus on opettanut, että ainakaan porkkanat eivät tunnu tehoavan, vaan niiden ehdottamista käytetäänkin yleensä verukkeena sille, ettei tarvitse tehdä mitään. Oikeasti ainut tehokas keino ovat ruuhkamaksut ja polttoaineen kovempi verotus. Myös kävelykeskusta ja kävelykatujen lisääminen helpottaisivat omilla lihaksilla tapahtuvaa liikkumista ja joukkoliikennekatujen lisääminen sujuvoittaisi joukkoliikennettä.

ii) Liikenneväylät pirstovat kaupunkiluontoa ja aiheuttavat sen, että metsät eivät enää ole oikeita metsiä, vaan heinittyvät ja pensoittuvat. Väylien yli tulisi rakentaa enemmän ekologisia siltoja tai tunneleita. Maisemasillat olisivat parhaita.

iii) Liikennesuunnittelussa on se vika, että vaikka julkista liikennettä kehitetään ja raideyhteyksiäkin suunnitellaan ja joukkoliikenteen edistämistä pidetään tärkeänä, silti toisella kädellä edistetään myös autoväyliä ja siis tehdään yksityisautoilu houkuttelevammaksi. Pitäisi muistaa, että vaikka uusia autoteitä rakennetaan, nekin täyttyvät autoilla ja ruuhkautuvat, kun yksityisautojen määrä lisääntyy uusien teiden myötä. Eli uusien teiden rakentaminen ei ole ratkaisu ruuhkiin.

iv) Liikenteen melua ei pääse minnekään karkuun - Helsingissä hiljaisia paikkoja on hyvin niukasti. Luonnonäänistä ja hiljaisuudesta ei pysty Helsingissä nauttimaan.

v) Varsinkin keväisin ilmanlaatu heikkenee merkittävästi, kun autoliikenne nostattaa talven hiekat ilmaan. Tässäkin autojen pienempi määrä auttaisi, mutta myös se, että hiekoitukset sijaan ihmiset käyttäisivät liukuesteitä. Tämä vähentäisi myös harjujen/kallioiden tuhoutumista, kun ei tarvitsisi niistä saada hiekotushiekkaa.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Työpaikkojen pitäisi sijaita siellä, missä ihmiset ovat. Luontoa kunnioittavan yhteisön toiminta perustuu paikallisuuden ehdoilla toteutettuihin rakenteisiin ja käytäntöihin. Jos on liikuttava, liikkumisen tulisi tapahtua ensisijaisesti lihasvoimalla, vasta sitten julkisilla liikennevälineillä. Yksityisautoilu taajamissa on kiellettävä.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Vähän saastuttavaa, riittävän kattavaa ja lähes ilmaista. On nurinkurista, että työttömällä on varaa pitää autoa, mutta ei matkustaa julkisilla liikennevälineillä.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Panostamalla kevyen liikenteen väyliin. Ohjaamalla valoristeyksiä siten, että ne suosivat kevyttä liikennettä. Luomalla rasitteita yksityisauton käytölle. Toteuttamalla yhteisön rakenteet paikallisuuden ehdoilla. Voisiko polkypyörällä tehdyistä harraste- ja työmatkoista jotenkin palkita?

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

 - Liikenne ylipäätään. Liikennevälineiden valtava määrä saastuttaa ympäristön pilalle ja varastaa elämiseltä tilaa, jolle olisi muutakin käyttöä. Yksityisautoilu on ehdottomasti saatava vähenemään! Vähemmän asvalttia, enemmän luontoa! Yksityisautoilun mahdollisuuksia on selvästi kavennettava. Jos sitä ei tehdä nyt vapaaehtoisesti, se tehdään tulevaisuudessa pakon edessä.

- Liikenne syö valtavat määrät fossiilisia polttoaineita. Fossiilisista energialähteistä luopuminen edellyttää lihasvoiman piiriin siirtymistä ja tehokasta, vähän kuluttavaa julkista liikennettä. Nykyisellään julkinen liikenne palvelee huonosti ja on aivan liian kallis. Julkisen liikenteen on oltava hinnaltaan sellaista, että yksityisautoilu ei missään muodossa kannata. Vaatimus ei koske lentämistä. Lentäminen on saatava yksityisautoilun lailla vähenemään.

- Kaikki em. vaatimukset / huomiot liittyvät olennaisesti kasvutalouden arvoihin. Kulutukseen keskittyvän arvopohjamme on muututtava luontoa ja sen kiertokulkua kunnioittavaksi. Muutos on suurempi kuin liikennepoliittinen - jos haluamme, että ihmiselämä jatkuu ja planeettamme elämänvoima palautuu normaalille tasolle, kaiken inhimillisen toiminnan on muututtava ei-kuluttavaksi. Liikennepoliittisen vision ja vuoteen 2030 kurkottavan tahtotilan keskiössä ei voi siten olla mikään muu kuin luonnon tasapainon palauttaminen. Jos ihminen ei kykene ottamaan luonnossa paikkaansa vain yhtenä lajina muiden joukossa, luonnon resursseja kerskakuluttava epätasapainotila jatkuu ja edelleen heikentyessään lisää uhanalaisten lajien luetteloon nykyihmisen.

Jouko Kämäräinen, vastaava päätoimittaja, Elonkehä-lehti

1. Järkeä kaupunkien kaavoituspolitiikkaan. Vapaita tontteja ei ole tai ne ovat liian kalliita. Asunnot muutenkin kalliimpia lähempänä kaupunkia. Seurauksena joutuu asumaan kauempana ja työmatka pitenee.

2. En kannata joukkoliikennettä kuin suurkaupungeissa. Dieselkäyttöiset bussit pitäisi muutenkin jo kieltää. Eivät ole enää nykyaikaa.

3. Edellämainituista syistä työmatka reilut 20 kilometriä, sitä en kävele enkä pyöräile.

4. Verotuksen takia vanhat ja turvattomat autot, teiden huono kunto, liikenteen huono sujuvuus kaupungeissa kun ei viitsitä laittaa vihreitä aaltoja kuntoon.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Parempi kaavoitus: bussireitit otettava huomioon jo alueen liikenneverkostoa suunniteltaessa

- Työpaikkoja myös muihin kaupunkeihin

- Suorat halvat lennot sinne missä vielä työpaikkoja on eli Saksaan

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- toimivaa ja luotettavaa (Paikallinen bussiyhtiö vaan sekoilee, boikotoin jo kiusallakin; junat ja lentokoneet on arpapeliä muutenkin)

- tiheää: ei niin väliä kestääkö matka vähän enemmän tai vähemmän jos kulkupeliä pitää odottaa paljon kauemmin

- helppoa: kunnolliset pysäkkinäytöt ja pysäkkikohtaiset linjakartat

- paikallisliikenne myös virka-ajan ulkopuolella

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- vaatimalla rakennusmääräyksissä uusiin taloihin kunnolliset pyörävarastot, jonne mahtuu kaikkien pyörät ilman temppuja ja joista pääsee helposti ulos

- työpaikoille kunnolliset suljetut tai valvotut pyöräparkit sekä suihku- ja pukutilat

- asemille ja keskustoihin kunnolliset katetut pyöräparkit (kameravalvonta)

- kunnolliset pikapyörätiet runkoreiteille (erikseen jalkakäytävistä ja koirateistä)

- talveksi myös hiihto/luistelureittejä (putkia?)

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- junat tökkivät

- bussit eivät tule

- maanteiden kaaharikuskit

- harva vuorotiheys

- pyörien säilytys

1. Töyssyt ja kavennukset pois. Lisää kaistoja ongelmapaikkoihin. Nopeurajoituksia ylöspäin ja keltaisia viivoja lyhennettävä. Vapaat nopeudet takaisin, suomessa kuolee viisi kertaa vähemmän ihmisiä liikenteessä kuin hoitovirheisiin sairaaloissa. Ei ole mitään perusteita kiristää valvontaa liikenteesä, ennekuin isommat asiat ovat hoidossa. Jopa liukastumalla kuolee enemmän kansaa kuin liikenteessä. Painopiste on todellakin väärässä paikassa.

2. Joukkoliikenne ilmaisksi. Siinä on kannustinta auton kotiin jättämiseen. Vuorovälit alle 5min 

3. Lämmittämällä SUOmaan talven trooppiseksi. Ulkona on huomattavasti hauskempaa kun lumisade ei piiskaa vaakasuorana naamaan myrskyn ja pakkasen raiskatessa. Ehkäpä liikunnan lisäämisen neuvoja voisi kysyä ilmeisen urheilulliselta liikenneminiteriltä ?

4. Punainen aalto joka turhaan pysäyttää sadan metrin välein ja TUHLAA energiaa ja hermoja. Pääkaupunkiin ei pääse, eikä sieltä pääse pois seisomatta joka tolpalla.

Bussipysäkit joissa ei levennystä keskikorokkeen kohdalla. Ts bussi sumputtaa takaa tulevan liikenteen. 

Naurettavan alhaiset nopeusrajoitukset. Jokaisessa "taajamassa" 30km/h yleinen vaikkei raitilla näy ristin sielua.

Idiootit moottoritien vasemmalla kaistalla, vaikka oikealla on tilaa satoja metrejä.

Täyssyt ja kavennukset

Ogelmana on liika yksityisautoilu ja liikaa lontoa pirstova (ja kallis) tieverkko.

Maamme luontoa on tuhottu jo liikaa "liikenteen" nimissä. On tehtävä ero välttämättömän ja turhan liikkumisen välillä.

4.

 

A. Nollatoleranssi on utopiaa.... kun 0,25 miestä viedään jatkotutkimiksiin partion toimesta, kaatokännissä porhalletaan hetken päästä samaa latua menemään puhalluttamatta...

 

...alle 0.5 promillea ei laske ajosuoritteen tasoa merkittävästi-> eli ammattitaidotonta populismia neitipoliitikoilta koko hämmennys.

 

B. Auton hankintaverotus tappaa suomalaisia koko ajan, koska autokantamme ei uudistu turvalliseksi sen johdosta.

Verotus kohdistettava ajamiseen... kuitenkin uudet dieselverokorotukset+vanha dieselveromaksu pohjalla ovat hulluutta.... inflaatio karkaa tällätavalla käsistä.

 

Insinööri ja silti yrittäjä...

1. Ei ainakaan kannata hakea mallia rapakon tapaa jossa nyt olen. Joka taloudessa on useita autoja, jopa 3 tai enemmän. Julkista liikennettä on hyvin vähän. Ei ole kovin tavallista pyöräillä tai kävellä lyhyitäkään matkoja. Itse asiassa ihmisiä ei näe ulkotiloissa kovin kaukana autoista. Paljon ylipainoisia ihmisiä jonka seuraksena mm. diabetestä. Tuntuu kuin tämä kaikki olisi hyväksytty yhteisestä sopimuksesta. Nyt ymmärrän politiikkaakin täällä enemmän - yhteiskunta on rakentunut öljyriippuvaiseksi, tulokset ovat näkyvillä ulkopolitiikassa. Öljyä on saatava hinnalla millä hyvänsä.

Tälläistä tilannetta en tosiaan Suomeen toivo!!

Suomessa kannattaisi tosiaan panostaa julkiseen liikenteeseen. Mutta myös sallia jopa yksityiset kyyditsijät - monissa maissa on "puskatakseja" , pikkubusseja joilla liikutaan kaupungista ja kylästä toiseen - toimii! Tietysti kannattaa miettiä mihin rakennetaan, että matkoista ei tule suurelle joukolle ongelma.

Olisi kannustettava kimppakyytejä, vaikka kansanluonne on meillä våhän eristäytyvä.

Nettiin voisi laittaa toimivia kimppakyytisivustoja, niin kuin ulkomailla näkee. Esim. nopeasti saatavia kaupunkien välisiä kimppakyytejä joista maksetaan kyyditsijälle kohtuusumma. Meillä on jo kimppasivustoja mutta vähän kankeita ovat.

Kaikenlaisia vähemmän saastuttavia vaihtoehtoja kannattaa suosia, näistä jokainen voi sitten poimia omansa, tilanteensa mukaan.

2. Edullista, suht helposti saatavaissa olevaa, erilaisia vaihtoehtoja tilanteen mukaan.

3. Samala tavalla kuin kuin mitä tahansa mainostetaan ja saadaan ihmiset kuluttamaan enemmän myös tälläistä positiivistä kuluttamista voi lisätä tuomalla positivisessä valossa kävelyä ja pyöräilyä esille. Lisäksi tietysti pyörätiet ja polkuverkostot.

4. Liikennettä on  jo liikaa - melu ja saasteet jotka tulevat sairauksien kautta yhteiskunnalle kalliiksi. En missään tapauksessa kannata teiden lisärakentamista. Riittää jo!

 

Kävelyä ja polkupyöräilyä lisätään parhaiten tekemällä se mahdolliseksi.

Nyt ei läheskään aina ole mahdollista liikkua jalan tai pyöräilen, koska ainoa käyttökelpoinen reitti paikasta A paikkaan B kulkee ylivilkkaan autotien (tai peräti moottoritien) reunaa. Lisäksi kevyelle liikenteelle tarkoitettu pientareen reuna on usein vain pari senttiä leveä ja täynnä autoista heitettyä roskaa. Pahimmissa paikoissa tien reunat ovat routa- tai sadevaurioiden takia reikäisiä tai romahtaneet ojaan. Näillä vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä ei aina edes ole toimivaa valaistusta, koska tien suunnittelijat ovat ajatelleet, että autoilijat valaisevat oman reittinsä. Harvalla jalankulkijalla kuitenkaan on mukana taskulamppua, ja pyöräilijöiden valaistus riittää pelkäksi huomiovaloksi eikä tien valaisemiseen.

Lisäksi suurten kaupunkin kevyen liikenteen väylät ovat surkeassa kunnossa. Niissä on kuoppia ja valaistus puuttuu tai siitä säästetään. Kuopat ovat aiheutuneet jatkuvasta kaapeleiden tai putkien kaivannasta - kaapelit ja putket, kun aina sijoitetaan juuri jalankulkuväylien alle - tai routavaurioista. Valaistuksessa säästäminen taas ei säästä kokonaiskuluissa, vaan aiheuttaa yhteiskunnan kannalta enemmän kuluja nyrjähtäneinä nilkkoina, haljenneina päinä ja sitä kautta lisääntyneinä sairauskuluina ja töistä poissaoloina.

Siis pyöräilyä ja jalankulkua lisätään parhaiten pitämällä huolta kevyen liikenteen reitistöistä ja suunnittelemalla toimivia, korvaavia reitistöjä tietyökoneiden tuhoamille kulkuväylille. Lisäksi ihmisvoimin liikkumista lisää se, että jokaisen uuden autotien (mukaan luettuna moottoritiet) kylkeen rakennetaan kevyen liikenteen väylä ja tarvittavat tien ylitys- tai alituspaikat. Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta aiheutuvat kulut ovat pikkusummia verrattuna samaan aikaan rakennettavan autotien kuluihin. Maaseutualueella ja eri kunnista toiseen kulkevien harvemmin käytettyjen autoteiden reunaan riittää puolitoista metriä leveä hiekkapinnoitteinen kulkuväylä.

Teitä rakennettaessa pitää ottaa huomioon tulevaisuus ja tulevaisuuden tarpeet; kevyt liikenne lisääntyy, ja kunnat tarvitsevat ulkoilureitistöjä (turisti)matkailijoita varten.

3.

Pyörä- ja kävely teiden leventäminen ja mukulakivien poisto. Muuttamalla kaupunki suunnittelun koskemaan ensin kävelijää ja pyöräilijää ja sitten bussia ja viimeisenä vasta yksityis autoilijaa. Laajentamalla vain kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitettuja alueita. Parkkihallien rakentaminen, (katsokaa automaatti halleja, ajetaan auto telinellee ja se sitten säilöö sen varastoon, Mahtuu enemmän autoja näin. 

 

 

4.

Liikenteen ongelmia. Metsä ja puskat päässeet kasvamaan aivan liian lähelle teiden reunoja jolloin useimmat pienet ja keskisuuret risteykset on mahdotonta havaita kunnolla, kapungeissa ongelmana on talot liian reunassa. Surkea kunnossa pito niin kesäisin kuin talvisin. Osa rampeista suunniteltu aivan liian jyrkiksi ja liian pienelle kapasiteetille (on tullut usein nähtyä kun koko ramppi on tukossa). Valoristeyksien käyttö liikenteen tukkona kun järkevästi suunniteltu liikenneympyrä olisi sujuvampi ratkaisu (ympyrä jossa oikealle kääntyvät ajavat ympyrän ohi, Oulu,linnanmaan prisman läheltä löytyy semmoinen ja se on kätevä). Pyöräteiden huono merkitseminen, ei keskustassa enää tiedä missä pyörällä saa ajaa kun merkit puuttuvat ja pyöräparkkien puute.

 

Tähän loppuun. Älkää keksikö pyörää uudestaan vaan katsokaa miten liikenne järjestelyjä on hoidettu muissa suurkaupungeissa. esim, Lontoo, Tokio, New York. että vältetään ne huonoimmat ratkaisut.

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Bussien lattioiden pitäisi olla matalalla, ja soittokellojen helposti saatavissa. [Esteettömiä busseja joihin huonojalkainenkin pääsee - kirjurin tulkinta]
Ovi ei saa olla liian leveä vaan niin, että saa pielistä kahdella kädellä kiinni. Rollaattorille pitää olla tilaa.
[Rollaattorilla kulkija ei pääse maksamaan, jos tila on keskellä bussia. Maksujärejstelmää pitää kehittää niin, että maksaessaan voi istua, tai rollaattorilla kulkijan pitäisi saada kulkea ilmaiseksi, kuten vauvanvaunujen kanssa - kirjurin huomautus.]

Bussikuskit malttaa yleensä odottaa, että pääsee istumaan. [Mikä on hyvä]

Pysäkin pitäisi olla aika lähellä, mahdollisimman lähellä - pysäkillä pitää olla penkki, eikä se saa olla kauhian alhaalla.

 

 

 

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Sillä, että työpaikat, palvelut ja asunnot olisivat lähellä toisiaan. Eli kaavoitusratkaisuilla.
Ei "automarketteja". Kivijalkakauppojen suosiminen veroilla tai millä vaan (vosinpa sanoa, että kivijalkakaupat ovat yhteiskunnallisia yrityksiä - ne tuottavat muutakin hyötyä kuin työpaikkoja ja verotuloja.).

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Tiuhalla vuorovälillä ja tiuhalla pysäkkiverkostolla (vauhdin kustannuksellakin). Kattavalla reittiverkostolla.
Kaupunkien keskustojen ulkopuolella (eli missä liikenne sen sallii) bussit voisivat virallisestikin pysähtyä muuallakin kuin pysäkeillä.

Raideliikennettä kaikissa muodoissaan kannattaisi suosia. Raitiovaunut, junat, metrot... ovat selkeitä ja sujuvia.

Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitäisi olla ilmaista, verovaroin maksettua. Milloin viimeeksi on lasketu, mitä Helsingin ilmainen joukkoliikenne maksaisi? Muistelen että aikanan joku laski 200 mk / asukas. 200 euroa/asukas olisi naurettavan pieni hinta lisääntyvästä kaupunkiltilasta, puhtaasta hengitysilmasta, meluttomuudesta, lasten ja vanhusten elinpiirin hallinnasta, kauniimmasta ja turvallisemmasta ympäristöstä...

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Suunnittelemalla kaupungit pyörien ehdoilla (kuten Amsterdam) - tekemällä autoilusta hankalampaa ja kalliimpaa. Autottomat keskustat ja asuinalueet (pitää sisällän sen, että parkkitilaa ei edes varata autoille).

"Nitromäistä" eroon - on hullua, että jalankulkijat ja pyöräiljät joutuvat koukkimaan autoteiden ali tai yli kun konevoimalla saa ajaa tasamaata (toki ymmärrän että mäet lisäävät päästöjä, mutta silti. Systeemin pitäisi olla se, että mummo ja ekaluokkalainen taapertavat siitä sitä helpoin on, ja autot kiertää.)
 

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

autokeskeisyys kaiken kaikkiaan - autojen ehdoilla toimiminen

liian leveät ja nopeat tiet ja ylipäätän se, että autoilua yritetään helpottaa, kun sitä pitäisi hankaloittaa suhteessa muihin liikkumismuotoihin

joukkoliikenteen kalleus ja reitti/vuoroverkoston harvuus

autoilijoiden selviäminen rikkomuksistaan koin koira veräjästä - saa pysäköidä jalkakäytäville ja muutenkin muiden liikkujien reiteille, vaarantaa liikennettä suojateillä ja ristyksissä...

asenteet ylipäätään

Liikaa autoja tuntuu olevan.

Ja hävytöntä kun ei ilmoiteta kunnolla, jos pysäköintijärjestelyt muuttuvat - ja kun yksityiset firmat voi laskuttaa parkkimaksuja tyhjillä parkkipaikoilla. [Eli parkkitilaa pitäisi käyttää järkevästi - kun asukkaat on töissä, niin muiden pitäisi voida käyttää parkkitilaa ilman sakkomaksuja. - tulkitsee "käyttöliittymä internettiin"]

Liikennettä ei pitäisi suunnitella vain autojen ehdolla, vaan kevyt liikenne tulisi ottaa yhtälailla huomioon hyvine kulkkureitteineen ja inhimillisine välimatkoineen. Usein autotien kyljessä on myös kurja kulkea melu- ja hajuhaittojen ansiosta, ja vielä kun kevyen liikenteen väylä saa yleensä väistää autotietä, tulee tunne kakkosluokan kansalaisuudesta. Kevyen liikenteen väylien olisikin mukavin kulkea jonkun matkan päässä autotiestä. Lisäksi luontoarvoja reittien varrella on hyvä kunnioittaa, kulkija virkistyy aivan erilailla hyvin voivan kaupunkimetsän kuin hakatun maaston tai ainaisen betonin ympäröimänä. Kulkekaa suunnittelijat itse erilaisia reittejä ja tunnistakaa niistä ne kulkijalle mieluisimmat.

 

Pyöräilijöille voisi myös autokaistalla ajaessa suoda lainkin silmissä oikeuden ylittää risteys valon palaessa vihreänä kevyelle liikenteelle. Välillä tulee vastaan absurdeja tilanteita,  joissa pyöräilijä joutuisi lain mukaan odottamaan vaikka ylittäminen on turvallista, lain kirjain kuitenkin täyttyy jos hyppää pois satulasta ja ylittää tien vajaa puoli metriä sivummalla. Vähintäänkin poliisilta toivon harkintaa järkevien ja turvallisten käytäntöjen tunnistamisessa ja sakottamatta jättämisessä.

Lyhyesti: Liikenteen verotuksella ei tulisi rahoittaa muuta kuin infraa.

Junaliikenne pitää pyhittää pelkästään tavaraliikenteelle, matkustajaliikenne on lopetettava.

Syynä se että uuteenkin budjettiin laitetaan junaliikenteeseen aivan liian vähän rahaa. Tähänkin asti junaliikenne on äärinmäisen epäluotettavaa, joten jos jatkossa kerran liikenteen hoitamiseen annetaan entistä vähemmän rahaa, niin luotettavuus vain huononee. Joten mitä sitä turhia sätkimään, lopetaan junat kokonaan ja siirretään kaikki hlöliikenne kumipyörille.

Siksi toiseksi, tämä säästää mukavasti valtion vähiä rahoja ja lisää samalla tuottoja. Samalla kun junaliikenne on puhtaasti menoerä, niin kumipyöräliikenne tuottaa jo nyt yli 10% budjetin tuloista samalla kun sinne kulutetaan alle prosentti.

Otetaan esimerkki, junalippu RMK-HKI maksaa noin 250eur/kk. Jos saman matkan kulkee kumipyörillä niin tuo summa menee PELKÄSTÄÄN VEROIHIN. Ja kun se junalippu ei edes kata kaikkia kuluja, niin jokainen tajuaa mikä on tilane. Autoilijat kustantaa junaliikennettä.

Jos töihin on mentävä ajoissa niin juna ei ole ollenkaan toimiva vaihtoehto, eikä tule enää ikinä olemaan.

Ei ole järkeä, että suuret kaupungit kahmivat ylenmäärin uusia työpaikkoja, vaikka niillä ei ole tarjota työntekijöille riittävästi asuntoja. Nyt esimerkiksi Espoo on kahminut suunnattomasti yritysten pääkonttoreita myös muualta maasta, mutta täällä (Espoossa) ei ole kuitenkaan rakennettu samaa tahtia asuntoja, vaan harvat onnekkaat joutuvat tyytymään ikivanhoihin home- ja vesivahinkoasuntoihin tai vuokraamaan ylikalliin rötiskön. Silloin monelle ainoa vaihtoehto on pendelöidä yli sadan kilometrin matkaa kodin ja työn väliä. Se on kallista, saastuttavaa, luonnonvarojen ja muiden resurssien ja ennen kaikkea ajan tuhlausta. Lisäksi se sairastuttaa työntekijät turhautumiselle ja lopulta masennukselle sekä vie aikaa pois kodin- ja lastenhoidosta sekä itsensä kehittämisestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Se tulee kalliiksi myös koko yhteiskunnalle ja verottajalle.

Tällainen työpaikkojen rohmuamismalli on suurta typeryyttä. Valtion pitää alkaa tiukalla kädellä ohjeistamaan ja rajoittamaan uusien yritysten haalimista jo täpötäyteen kuntaan. Asiaa voidaan toki helpottaa etätyöllä, mutta kaikkialle se ei ole mahdollista asenteiden tai työn luonteen takia. Etätyön lisäämiseksi tarvitaankin valtion kannustamia ja lakeja. Lisäksi joko kuntien tai valtion pitää tukea toimivien, turvallisten, riittävän nopeiden ja kustannustehokkaiden tietoverkkojen rakentamista tai ylläpitoa, jotta etätyö ylipäätään olisi mahdollista.

Monessa paikassa joukkoliikenne on käytännössä tapettu pois. Silti syrjäisissäkin kunnissa käy työntekijöitä kaukaa muilta paikkakunnilta. Varsinkin pienet kunnat itse työllistävät runsaasti ulkopaikkakuntalaisia. Jos työntekijä on autoton tai ajotaidoton, niin usein hänellä on käytettävissään vain yksi bussivuoro, jonka turvin käydä töissä. Lisäksi kävelymatka bussipysäkiltä määränpäähän voi muodostua monien kilometrien mittaiseksi. Tämä on suuri ongelma, ja aiheuttaa suuria vaikeuksia työntekijöille.

Valtion ja kuntien pitää tukea säännöllisiä, riittäviä ja toimivia julkisia liikenneyhteyksiä tai tarvittaessa muodostaa kuntien omistama bussiyhtiö. Myös VR:n omistaman Pohjolan Linjan toimintakenttää voidaan muokata. Nythän se vain kilpailee muiden yksityisten bussiyhtiöiden kanssa vilkkaiden reittien hallinnasta ja vääristää samalla kilpailua. Parempi olisi määrätä (vaikka lailla) Pohjolan Linjan toiminta-alueeksi syrjäseuduille suuntautuvat yhteydet, joilla ei nykyisin ole tarpeeksi julkista liikennettä.

Valtion pitää antaa polttoaineveralennusta julkiselle liikenteelle, jotta niistä tulee kannattavampia ja jotta lippujen hintoja voidaan laskea tai että niitä ei ainakaan tarvitse nostaa. Halvemmilla lippujen hinnoilla kulkuneuvoihin saadaan enemmän maksavia asiakkaita, jolloin niitä ei ole tarve lakkauttaa. Näin suurempi osa Suomea säilyy elinkelpoisena.

Suurimmat ongelmat nykyisessä liikenteessä ovat:

1. Säännöistä piittaamattomat yksityisautoilijat sekä riittämätön poliisivalvonta.

2. Säännöistä piittaamattomat suurten kaupunkien bussikuskit ja holtittomat taksisuharit sekä riittämätön poliisivalvonta.

3. Säännöistä piittaamattomat teinimopoilijat sekä riittämätön poliisivalvonta.

4. Pelkästään autoilijoiden ehdoilla ohjelmoidut liikennevalot ja suojatiet. Hitaammin liikkuvat kävelijät, juoksijat ja pyöräilijät on unohdettu, vaikka heillä on aivan yhtä kiire kuin motoristeillakin.

5. Turvattomat, huonosti suunnitellut, kuoppia täynnä olevat ja 20 sentin, jyrkillä betonikynnyksillä varustetut kevyen liikenteen väylät sekä puutteelliset, kevyelle liikenteelle suunnitellut (tai suunnittelematta jääneet) autoteiden ylitys- tai alituskohdat.

6. Kevyen liikenteen väylien tukkeaminen ja niiden käyttäminen autojen parkkipaikkoina (varsinkin talvella) ja putkiremonttikohteina.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä liikennepoliittisessa selonteossa tulisi ottaa ohjenuoraksi jo laadittu Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020.

Julkaisu löytyy:

http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1243726

Kävely ja pyöräily tulisi ennen kaikkea ottaa vakavasti liikennemuotoina. Ensimmäisenä tulee luopua harhaanjohtavasta käsitteestä "kevyt liikenne" joka niputtaa kaksi varsin erilaista kulkumuotoa väärin yhteen ja sisältää halveksivan arvoasetelman. Kävely ja pyöräily ovat painoarvoltaan raskaita liikennemuotoja.

Kävely ja pyöräily eivät käytännössä aiheuta enempää kasvihuonekaasupäästöjä kuin ihmisten elämä yleensä. Kävely ja pyöräily ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka parantaa kansanterveyttä.

Tavoitteena tulee olla, että kaikissa kaupungeissa ja taajamissa kävely ja pyöräily ovat ensisijaisia liikennemuotoja, joita joukkoliikenne ja autoilu tarvittaessa täydentävät.

Kävelyn asema liikennemuotona on nykyisin Suomessa itse asiassa yllättävän hyvä, ja kulkumuoto-osuudet ovat korkeita. Pääongelmina kävelyn osalta on liikenneturvallisuus, talvikunnossapito ja esteettömyyden puutteet.

Pyöräilyn osalta ongelmana on selkeä aliarvostus ja väärät asenteet. Pyöräilyyn liitetään perusteetta alhainen tulotaso ja kurittomuus.

Pyöräilyn pääongelmina ovat:

1. Pyöräilyn väylien huonosta kunnossapidosta, vääristä toimintatavoista ja asenteista johtuva suuri vuodenaikavaihtetlu. Pyöräilyä haitataan huonolla talvikunnossapidolla; talviautoilu ei olisi mahdollista, jos pyöräväylien tapaan ajoradat jätettäisiin auraamatta ja niille kasattaisiin tahallaan lunta.. Pyöräillä voi kaikissa Suomen sääolosuhteissa, kunhan laittaa liikkeelle lähtiessään sään mukaiset vaatteet päälle ja käyttää sopivia varusteita, esimerkiksi säänpitäviä vaatteita ja talviaikaan nastarenkaita.

2. Kaupunkikeskustojen väyläpuutteet. Suomen lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa keskustoissa on merkittäviä väyläpuutteita. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella jo 1980-luvulla päätettyjä keskustan pyörätieverkkoja ei ole rakennettu valmiiksi.

3. Liian korkeat nopeusrajoitukset ja kurittomat autoilijat, jotka estävät ajoradalla pyöräilyä. Vähäliikenteisillä kaduilla ajorata on yleensä paras paikka aikuiselle pyöräilijälle. Tätä estävät kuitenkin vaarallisen korkealle tasolle (40-50 km/h) asetetut nopeusrajoitukset sekä autonkuljettajien kurittomuus, kuten äänimerkit ajoradalla ajaville pyöräilijöille ja kiilaaminen.

4. Kaupunkiseutujen väyläpuutteet. Suomen suurimmillakin seuduilla on edelleen taajamia, jonne ei ole keskustasta jatkuvaa pyöräily-yhteyttä pyörätiellä tai vähäliikenteisellä kadulla.