Keskustelussa tulevaisuuden liikenne

Uuisissa kerrottiin, että tulevaisuuden bussit ovat kuljettajattomia ja semmoisen voi tilata tekstarilla kotiovelle. 

Eikö mallia voisi soveltaa pikkupalikoista tehtyyn autojunaan eli vaikka automaattisia smartteja liitettäisiin letkaksi ja jokainen auto voisi hakea kyytiin erikseen ja liittyä sitten letkaan, joka on menossa oikeaan suuntaan.  Komento olisi etummaisella autolla ja moottoreita voisi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa.  Letkasta voisi poistua, kun on kohteessa tai sitä lähellä.

Malli olisi varmasti aika taloudellinen ja joustava, toisin kuin nykyiset yhdenkoon bussit.

Minä kaipaisin juuri joustoa ja mukavuutta, mitkä puuttuvat ainakin kaupunkibusseista.

Kaupunkeihin tarvitaan lisää pyörä teitä.  Täytyy olla melkoinen rämäpää, että uskaltaa ajaa autojen joukossa vaikkapa Mechelinin kadulla.

Vaikka ajan autolla tosi vähän niin

- pysäköinti on liian vaikeaa ja kallista

- liikennevalot pitäisi optimoida suurimmille väylille

- pääteistä nelikaista teitä

- kaikki menevät punaisia valoja päin surutta.  Eikö niitä tolppia voisi siirtää teiltä risteyksiä valvomaan

- pyöräily- ja jalankulkukulttuuri on sekavaa.  Voitaisiinko sallia pyöräily jalkakäytävän tien puoleisessa reunassa ilman pyörötien tekemistäkin.  Autojen sekaan en kyllä mene.

Ratkaisuja lähinnä PK-seudun ongelmiin.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Rakennetaan asuinpaikkoja sinne missä työpaikat on. Moni menee omalla autolla töihin, koska asuvat niin kaukana työpaikalta. Esim. asunto Kauklahdessa ja työpaikka Helsingin keskustassa.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Pitäisi päästä helposti liikkumaan paikasta toiseen. En halua pelkästään Helsingin keskustan suuntaista liikennettä.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Tukemalla + pitämällä pyörätiet myös talvella aurattuina.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Ruuhkat.

Suurin ongelma liikenteessä on mielestäni alinopeutta ajavat autot. Kun normaalilla tiellä menee rekkoja tai autoilijoita jotka ajavat satasen alueella 90km/t on ajaminen todella raskasta kun ei meinaa turvallista ohituspaikkaakaan tulla..

Hei,

1)Kaikki ei vät voi käyttää bussi ja junia. Itse vien lapset kouluun ja yhden eskariin. Ovat totaalisen eri suunnissa. Myöskään töihin en pääse julkisilla muuten kuin ylivoimaisen vaikeasti(lisäksi lasten kuljetus, harrasteet yms) Valtio valta terrosoi autoilijoita joilta on helppo lypsää rahaa. Mitenkäs tämä "väliaikainen" autoveron kävikään? Se on ollut väliaikainen  20 vuotta. Tien pinnat on huonossa kunnossa ja ne rasittavat autoja. Ennemminkin kannustaisin ihmisiä ostamaan vähäpäästöisiä autoja kuin että ihmetellään miksi Suomessa on vanha autokanta.

Olen sen verran köyhä, että uuteen ei ole varaa. Ja makso bensa mitä makso autolla on pakko kulkee, se on sitten ruokapöydästä ja muusta kulutuksesta pois.

2) Halpaa ja kätevää. Tällähetkellä mahdotonta. Ei onnistuisi asoiden hoito eikä kaupassa käynti ilman omaa kulkupeliä. Miten pääsisi esim. Soukasta käteväst konalaan? Mahdotonta.

3) Lisätkää jälka pyöräteitä

4) 1 autoilusta rangaistaan

    2 huonot tiet(reikiä monttuja ym

    3 liikenettä liikaa versus ajoväylät

    4 kallis polttoaine

    5 bussit ajaa päälle

4. Suurin ongelma on autoilijoiden agressiivisyys ja välinpitämättömyys

ajetaan tuntuvaa ylinopeutta, ei völitetä liikennesäännöistä, ei käytetä suuntavilkkua kun käännytään, lähdetään ohittamaan mutta palattaessa omalle kaistalle käytetään, liikenneympyrästä poistuttaessa ei vilkusta tietoakaan.

Sain oman ajokorttini 80-luvulla jolloin oli vielä liikenne poliisi ja valvontaa: Liikenne toimi kohtuu mukavasti. Nykyään autot tosi tehokkaita joten liikenteen vaarallisuus on korostunut myös tästä syystä.

Pakotetaan autoilijat takaisin ruotuun: tutkia , valvontaa, sakotusta:: saadaan hyvintoimivan liikenteen lisäksi myös valtion kassaan rutkasti rahaa ja poliiseille lisää työpaikkoja.

asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista voisi helpottaa lopettamalla kuntien yhdistämistä ja palveluiden keskittämistä yhteen pisteeseen. hajautettut palvelut on helpommin saavutettavissa kuin suuret kokonaisuudet yhdessä pisteessä minne kaikkien pitää kaukaakin ajaa. jos joka taajamas on kourallinen pieniä palveluja niin ei tarvi joka maitopurkin takia ajaa kaupunkeihin. suomessa ihmiset asuu hajallaan , täällä ei toimi ulkomailta mallin ottaminen palveluiden keskittämisestä.  sillä saavutetaan vaan taajamien kuolema ja ihmisten muuttaminen lähiöihin missä niiden työllistyminen on heikompaa.

Metrohan on mitä nopein ja kätevin kulku väline. Mutta kun joutuu vaihatamaan bussista metroon ja toisin päin, ovat jo odotus ajat kohtuuttoman pitkät. Keskustassa on tosi näppärä liikkua julkisilla.Ratkaisuna ilmaiset liittymä pysäköinit Asemien läheisyyteen kasvattaisi metron käyttöä. Enen jatkoinkin matkaani Ruoholahdesta eteen päin metrolla, kunnes pistivät parkkeerauksen maksulliseksi. Jatkoin autolla ajoa loppuun saakka....

Lisäksi on Espoosta naurettavaa maksaa YHDESTÄ pysäkin välistä seutulipun hinta. Jos kaksikin ihmistä menee bussilla ruoholahteen/kamppiin on jo halvempaa mennä sinne autolla, kun maksaa seutulipusta. Jos ei jatka matkaa metrolla tai raitsikalla tai bussilla eteen päin voisi tuo yhdensuuntainen bussi matka maksaa sen sisäisen verran.

Tässä pitää kyllä oll lomake, gallup-tyylisesti, en usko että montakaan kommenttia tulee. Kaikenlisäksi tänne on erittäin hankala "eksyä" eli ei häävistu tule kommenttie, alkeelliseenkin galluppiin tarvitaan yli tuhat haastattelua, ihme jos tämä saa parikymmentä kommenttia.

1 Pitää laittaa maakunnissa maantiet kuntoon, etenkin soratiet ovat karmivassa kunnossa. Linja autojen tukirahoja lisättävä, että edes joku bussi kulkee joskus.

2 kulkisi edes se onnikka useammin kuin kerran päivässä, miten sitä voi vuorotöissä. kun ei ole mitään linja-autoliikennettä

3 maanteillä liian kapeat penkat, jotain kymmenen senttiä', ei niillä voi kävellä tai pyöräillä, kun on autoliikennettäkin.

4 - VR- kokonaisuudessaan

    - kaiken liikennerakenteen keskittyminen vain pariin isonpaan kaupunkiin, maaseutu unohdettu täysin käy maalaisetkin töissä ja muutama miljoona suomalaista nyt vaan sattuu asumaan maalla.

    -  suuri virhe oli siisträä tavara liikenne rekkoihin junista. teillä aivan liikaa rekkoja tien tukkona, junalla tavara kulkisi paljon halvemmalla ja helpommalla rekat kulkee ostoöljyllä, juniin saa kotimaista atomisähköä

  - tuperät nopeusrajoitukset maanteilla kyllä rajoitukset pitää saada vaihtuviksi. monesti taölvell parempi ajokeli ja vähemmän liikennettä kuin kesällä. silti pitää köröttää kahdeksaa kymppiä, vaikka hyvin voisi ajaa sataa viittäkymppiä. yleensäkin liian alhaiset nopeusrajoitukset, lisäksi maanteillä pitäisi miettiä sitä, miten saataisiin enenpi ohitusteitä pikkupaikkakuntiin, jossain kärsämäellä on kolme liikenneymoyrää, keskellä suomen tärkeintä päätietä, eurooppa nelosta- se pitää se kylä siirtää muualle tai linjata tie erilailla.

1. Joukkoliikenne joustavaksi. Poikittaisliikennettä enemmän. Lippujen hinnat järkeviksi.

2. Poikittaisliikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla ovat vielä puutteelliset. Siinä olisi apua, voisi ainakin joskus valita toisen liikkumistavan.

3. Liikuntabonus työpaikan puolesta. Jos kerran kannustetaan bonuksen avulla ottamaan vähäpäästöinen työsuhdeauto, miksi tätä samaa kannustinta ei voida käyttää muuhunkin.

4. Vanhentunut tieverkosto, huonot risteysjärjestelyt. Yhä vielä rakennetaa huonosti ohjattu valoristeyksiä, kun kiertoliittymällä saadaan paljon luistavampi liikenne aikaiseksi.

Uusissa liittymissäkin liityntäkaistat idioottimaisia, liian lyhyitä, mutkat liian tiukkoja ja ympärillä on tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon.

Tuntuu siltä, että asioita tehdään vanhan kaavan mukaan, ja ei oteta oppia muualta. Meidän liikennemäärillä ei pitäisi saada aikaan sellaisia ruuhkia kuin nyt on!!!!

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Kaavoitusratkaisuilla, jotka pitävät asumisen, työpaikat ja palvelut lähellä toisiaan. Siis kaupungin rakentamista nykyisen peltolähiö-automarketti-teollisuusalue huuhaan sijaan. Tätä tukemaan tehokas raideliikenne.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Ilmaista, siistiä, tehokasta ja käytettävissä myös öisin. Jotta siirtyisin 100% julkisen liikenteen käyttäjäksi, tarvittaisiin pikaisesti panostusta myös syrjäytymisen ehkäisyyn, nykyinen julkinen liikenne kun haisee virtsalta ja viinalta lähes poikkeuksetta.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Helsingin pyörätieverkosto on mukavasti kasvanut viimevuosina, samanlaisen kehityksen soisi jatkuvan. Kävelykeskusta olisi hieno asia, kuitenkin siten toteutettuna, että henkilöautollakin pääsee tarvittaessa ainakin lähelle keskustaa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Raitiovaunujen toimiminen ilmaisena taukotupana alkoholisteille, nisteille ja muulle roskasakille ja kuljettajien täydellinen välinpitämättömyys asiaan.

- Huonot ratkaisut, jotka ruuhkauttavat turhaan. Bussikaistojen sulkeminen henkilöautoilta ruuhka-aikojen ulkopuolella on yksi näistä aivopieruista. Autoilu ei ratkaisulla vähene, ainoastaan muuttuu epämiellyttävämmäksi ja hitaammaksi kaikille. Päästövaikutus olisi myös syytä tutkia.

- Asenteet eivät kaikilta osin ole täysin kunnossa. Punaisia päin ajetaan esimerkiksi porkkalankadun ja mechelininkadun risteyksessä päivittäin varmasti kymmeniä, ellei satoja kertoja. Suojatien eteen pysähtyneen auton viereen ei pysähdytä. Nopeusrajoituksia ei totella, osin tietysti siksi, että ne ovatkin osittain perusteettoman matalia.

1. massiivisten kauppakeskus kompleksien rakentaminen kaupunkikeskustojen kehittämisen kustannuksella pitäisi lailla kieltää. Jos liikenne aiheuttaa murheita, miksi sen kasvua pitää ruokkia?

Lähipalvelut pitää säilyttää. Kuntien määrän lasku kasvattaa liikennöintiä kaupunki keskuksiin. Seuraava haaste on sitten parkkipaikkojen rakentaminen. Pienissä kunnissa kuntien palveluiden tuominen lähemmäs "normi" kuntalaista.

2. poikittainen liikenne on olematonta Suomessa. Lentoliikenne ei toimi itä-pohjois suunnassa

3. kävely ja polkupyöräily ei lisäänny jos ruokaa saa ainoastaa kauppakeskuksista joissa pienin perunapussin koko on 10kg. (tosin polkupyörä olisi hyvä näissä kaupoissa)

4. liikenteessä turvattomuus lisääntyy autoilun kasvun myötä

1. katu-ja tieverkoston kehittämiseen varattavat määrärahat tulee kohdentaa sinne missä liikennemäärät ovat suurimpia. Aiemmin poliittisin perustein kohdennetut määrärahta ovat vieneet hankkeita alueille, jossa tarve ei ole suurin ja esim pääkaupunkiseudun kehätiet, jossa panostusten vaikutukset olisivat suremmat ovat kehittyneet liian hitaasti.

2. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee panostaa sujuvien raideliikenneyhteyksien kehittämiseen ja huolehtia liityntäpysäköintimahdollisuuksista sekä raideliikenteen käytön mahdollistavien bussireittien kehittämisestä

3. Itse pyöräilisin enemmän jos kevyen liikenteen väylät olisi suunniteltu fiksummin. Pyöräteillä liikkuminen ei ole sujuvaa, koska ne on suunniteltu niin, että korkeusvaihtelut ovat suuria ja vähän väliä jutuu pysähtymään liikennevaloihin ja siirtymään ajoradan toiselle puolelle. Autoliikenteen ajoradat on tasoitettu ja leikattu siten, että korkeusvaihtelut ovat kohtuullisia, mutta pyörätiet kipuavat kaikki mäet ja notkot ja mäen alle on useimmiten laitettu risteys tai mutka, jossa alamässe saatu vauhti täytyy jarruttaa harakoille. Lisäksi pyörätiet on tehty aivan ajoväylien varteen, jossa melu ja nastarenkaiden irrottama pöly ja rapa vievät nautinnon pyöräilystä. Pyörätiet tulisi sijoittaa erilleen autoliikenteen väylistä, jolloin melu- ja pölyhaitat eivät haittaisi pyöräilyä

4. Pahimmat ongelmat ovat pääkaupunkiseudun ruuhkautuminen sekä nastarenkaiden aiheuttama pöly ja ajoradan kuluminen (erityisesti etelä-suomessa), josta syystä kannatan nastarenkaiden käyttöä vähentäviä toimenpiteitä. Itse olen nauttinut yli kymmenen vuotta kitkarenkaiden mukavuudesta ja kehittyneistä pito-ominaisuuksista, enkä halua vaihtaa takaisin nastarenkaisiin. Käyn useamman kerran vuodessa myös lapissa, jossa kitkarenkaat toimivat vähintään yhtä hienosti kuin Etelä-Suomessa

1. Liikenneväylien jattkuva kehittäminen ja kunnossa pito. Tämä koskee, sekä tie-, että rautatieliikennettä. Työpaikkakeskittymien hajauttaminen vrt. Valtionhallinnon muutokset.

2. Metro ja sen laajennus länteen

3. Vapaa-ajan likuntamuotoja etupäässä. Sen puolen aktivoiminen kouluissa saattaisi edistää näillä muodoin liikkumista aikuisiässä , myös työmatkojen osalta.

4. Tieliikenteessä , edelleen väylien kunto ja aika suurimuotoiset korjaus/parannustyöt. Rautateillä tekniset ongelmat. Bussiliikenne toimii , samoin Metro.

1.h.gin lähikunnat (Tuusula,Kerava,Järvenpää,Nurmijärvi,Sipoo)väkisin mukaan YTV joukkoliikenne systeemiin,kun se ei näköjään muuten onnistu,jotta saadaan liikenne sujumaan koko pääkaupunki seudulla.

2.Liikenteen ajoittaminen ruuhka-aikoihin ja sen ulkopuolelle klo 5-22 välille tasaiseksi huomioiden pahimmat ruuhka -ajat riittävällä määrällä Busseja ja Junia.

3.Valaistukset ja kevyenliikenteen väylien kunnossapitoa parannettava.

4. a) joukkoliikenteen käyttö/hinta haja-asutus alueilla(Tuusula hyrylä-Hki,Tuusula lahela - Helsinki)

b)joukkoliikenteen pokittais linjojen olemattomuus.(Hyrylä-Myyrmäki,Hyrylä-Espoo)

c)kulkuyhteydet pääkaupunki seudulla yleensä

1. liikkumista helpotetaan LISÄÄMÄLLÄ julkista liikennöintiä esikaupunkialueella. Ja tiivistämällä asutusta keskustan ympärille ( ei saa rakentaa etäpesäkkeitä joissa 15km keskustaan, mm. Tampereen Kämmennniemen lisärakentaminen pitäisi kieltää, koska liikennemäärät eivät mahdu nykyteille ). Yksi hieno mahdollisuus olisi ratikka kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin, ja samalla tietulli esim. 5€/päivä omalle autolle jotta ratikan 2€ kertamaksu olisi riittävä syy vaihtaa julkisiin.
2. joukkoliikenteen reitit eivät kohtaa, eikä voi kohdata kaikkia kaupungin liepeillä asuvia, se vain pitää hyväksyä ja tiivistetyssä kaupunki-infrassa joukkoliikenteen suunnittelu on helpompaa.
3. kävely ja polkupyöräily tulee kannattavaksi jos tie/kaupunki tietulli tulisi voimaan lähellä keskustaa asuville. kaupunkisuunnittelussa pitää rakentaa AINA kävely/pyörätiet kaikkien isompien teiden vierelle (yli 30-40km/h alueille).
4. suurin ongelma on lisääntynyt liikenne, se ruuhkauttaa kun kaikki asuu etäpesäkkeissä ja työpaikat ovat liian tiiviissä ryppäissä. Liikkuvien henkilöautojen määrä on lisääntynyt 20 vuodessa taajamissa varmaankin 500%.
 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Etätyöt olisi paras, mutta harvalle tämä sopii ja työpaikatkin ovat nihkeitä asian suhteen vaikka sopisikin. Joustoa jos saa työhönsä niin helpompaa liikkuminenkin eri vaihtoehdoilla. Aina ei näin ole edes autottomana päivän. Asuminen / palveluja voisi parantaa aina palvelua tehostamalla. Ulkomailla asuessani mummot kävelivät kauppaan ja taksilla takaisin. Tämä oli helppoa koska taksista ei tarvinnut maksaa itseään kipeäksi. Kuka tahansa voi ryhtyä taksikuskiksi kun tekee sopimuksen ja laittaa lampun katolle. Kyllä kysyntä ja tarjonta määrää sen jälkeen, paitsi kotomaassa. Toinen vaihtoehto olisi saada että ruokatavarat kotiin kuljetuksena. Näitä palveluita taitaa olla pääkaupungin seuduilla, mutta mummot jotka asuvat muualla eivät tälläistä palvelua osaa käyttää / ei ole tarjolla. Tästä kehittämällä saataisiin ainakin minun kuljetuskeikkoja vähemmälle.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Minua parhaiten hyödyntävä joukkoliikenne hakisi kotoa läheltä ja veisi lähelle työpaikkaa. Toiveena olisi vielä niin että ehtii paikalle ja pois ajoissa. Nyt ei todellakaan ole niin. 30 min autoilua omalla tai 2h bussin kanssa on pelleilyä parhaimmillaan. Jos päivästä voit kuluttaa tunnin autoiluun neljän sijasta niin ei tarvi paljoa miettiä vaikka kuinka tähän panostettaisiinkin. Viherpiipertäjä sanoo että pitää muuttaa keskustaan että voi mennä pyörällä, mutta sinne kun ei kaikki vain mahdu. Jos joukko liikenteen saisi jotenkin yhtenäiseksi esim. jatkuva linja joka käy asemalla 30 min välein ja pyörii tasaisesti työn ajan ja jälkeenkin järkevästi. Näin se osassa paikoista toimii, mutta ei kaikkialla. Dilemma taitaa olla että pitäisi olla asiakkaita että voidaan lisätä linjoja jne. Hinnat jos olisi vain edulliset ja ajat oikeat niin käyttäisin mieluusti julkisia, mutta kumpikaan asia ei kohtaa. Autoilukin kallistuu niin pakko olla työttömänä kohta kotona ja syödä kynsiä. Upeaa elää 2000-luvulla kun kehitys on huipussaan. Kävellen kauppaan?

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Viitaten edelliseen vastaukseen niin eiköhän tähän päästä automaattisesti kohta. Lisäämällä verotusta ja muita kuluja liikenteestä niin kaikki kävelee kohta. Kroisokset ovat tietenkin tätä mieltä että autoilu pitäisi olla huippujen hommaa. Pois persaukiset liikennettä tukkimasta. 

Jos palvelut / työpaikka olisi lähellä ja kulkuyhteydet kunnossa niin kuka tahansa terve ja normaali ihminen osaa käyttää pyörää. Työt ovat vain nykyään missä sattuu tai vaihtoehtoisesti olet työtön ja menet pyörällä kuitenkin? Ikävää vain polkea sohjossa talvella kun kaupungin rahat on loppu eikä varaa pitää teitä kunnossa... näinkin on jossain.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

1. Teiden kunto. Teiden kuntoon käytetyt rahat ovat menneet kyllä jonnekkin muualle. Teiden nopeuksia lasketaan kun ei ole varaa korjata ja kyllä....harmittaa... ajaa omalla autolla kun ei tiedä kauan auto kestää hyppimistä. Jos nyt joku sanoo vielä että nostetaan autoilusta hintaa että on varaa korjata tiet niin heti saunan taakse piestäväksi.

2. Ruuhkat / liikennejärjestelyt. Nämä asiat tuntuu minusta olevan suhteellisen kuralla ainakin täällä pirkanmaalla. En tiedä onko vika ihmisissä jotka eivät osaa ajaa että joka mutkassa on valot tai liikennejärjestelyistä vastaavassa insinööristä joka ei omista korttia. Sapettaa kuitenkin että liikenne tökkii ja syvä mahdottomuus mennä kahdesta vihreistä läpi. 

3. Nopeusrajoitukset. Nämä ovat siis laskeneet ja kuri tiukentunut. Mikään ei pistä enempää käsiä pursitaan rattia lujempaa kun jumalaton suora ja peltoa sekä oikealla ja vasemmalla. Tielle lätkästy naurettava nopeus ja kasa poliiseja pidättään kun olet liikenteen uhka ja surma. Muutenkin suomessa suurimmat rikolliset millä on pahimmat rangaistukset rikoksista ovat autokuskit joilla on liian paksu pohja kaasujalan kengässä. Iso maa niin toivoisi että täällä pääsee edes jotenkin inhimillisesti liikkuun.

4. Kulttuuri liikenteessä. En tiedä miten suoraan ihmisten ajatuksiin ja käytökseen voi vaikuttaa. Päästettäisiin kiltisti ne jalankulkijat eteen ja malttia lähiliikenteessä. Hermostuneita rallikuskeja kylät väärällään. Tämä nyt voi osin johtua huonoista järjestelyistä. Kaippa tähänkin ainoa helppo keino on sakottaa ja pistää mainos pyöriin radioon. Ei vain paljoa ole auttanut vuosien matkaan.

Kohtaan yksi ja kaksi.

Lsten kotihoitajat tulee saattaa alennusten pariin.

Eli isät ja äidit, jotka saavat lasten kotihoidon tukea tulee asettaa samaan asemaan kuin muutkin pienituloiset ryhmät, eli alimpaan maksuluokkaan.

Haja-asutusalueille pitäisi koko maahan saada yhtenäinen ja yhteisillä pelisäännöillä toimiva kutsupohjainen joukkoliikenne. Joukkoliikenne kurjistuu kurjistumistaa haja-asutusalueilla, joten kohta meidänkin, jotka emme autoa kaupungissa tarvitse, on sellainen hankittava jos aiomme käydä myös maaseudulla.

Taksiyrittäjiä on kaikkialla maassa, joten palvelu on olemassa. Nyt kutsujoukkoliikenne toimii joissakin kunnissa ja kaikissa eri tavoin.

Tarvitaan

- yhteinen tai yhtenäistä logiikkaa noudattava puhelinnumero

- yhteiset pelisäännöt, mm palveluajat

- yhtenäiset taksat

- verkkopalvelu, jossa on tiedot palvelusta karttapohjaisella käyttöliittymällä.

1. Teiden, raiteiden ja vesistöjen kunnospito! Vaatii panostuksia

2. Ilmaista

3. Kävelykadut ja pyörätiet

4.1. Teiden huono kunto

4.2 Ajoneuvojen ja polttoaineen korkea verotus

Keskustelun ei pitäisi keskittyä vain liikenteen sujuvoittamiseen tai tiettyjen liikennemuotojen edistämiseen, vaikka esitetyt kysymykset johdattelevat siihen suuntaan. Pitäisi kysyä seuraavaa:

 * Miten liikenteen aiheuttamia haittoja hillitään ja vähennetään.

Esimerkinluontoisesti otan vertailukohteiksi kaksi Helsingin kaupunginosaa: Töölön ja Pohjois-Lauttasaaren. Kummankin kautta kulkee tärkeä sisääntuloväylä: Mannerheimintie ja Länsiväylä. Töölössä liikenneratkaisu on toteutettu ympäröivät kaupunkirakenteen ehdoilla, kun taas Lauttasaaressa kaupunkirakenne (tai sen puute) liikenteen ehdoilla. Töölö on tiiviisti rakennettu ja arvostettu kaupunginosa. Pohjois-Lauttasaarikin voisi olla, jos sitä ei halkoisi moottoritie leveine meluvyöhykkeineen. Sijaintihan on erinomainen.

Seuraavassa näkökulma on rehellisen pääkaupunkiseutukeskeinen; muualle soveltuvat ehkä hieman eri tyyppiset toimenpiteet.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Väen keskittyessä yhä enemmän pääkaupunkiseudulle tarvitaan ratkaisuja, jotka kannustavat vähempään yksityisautoiluun, sillä tähän rajalliseen tilaan ei mahdu enempää autoja liikenteen sujuvuuden kärsimättä. Autoilun ympärille suunniteltu kaupunkirakenne taas tekee etäisyyksiä kasvattamalla kaiken muun liikkumisen hankalaksi. Siis: vähemmän parkkitilaa (ja se vähä maan alle), ja rakennettakoon sitäkin markkinaehtoisesti (siis kunnalliset normit säädettävä uudelleen) siten, että kustannukset kohdistuvat autoiluinfraa tarvitseville autoilijoille.

Kaavoituksen ja rakentamisen on perustuttava keskeisten raideyhteyksien varaan, ja näiden välille pitää rakentaa toimivat poikittaisyhteydet. Pelkkä porkkana ei kuitenkaan riitä vaan yksityisautoilua on lisäksi rajoitettava aikaan ja paikkaan sidotuin tiemaksuin. Pyöräilyyn pitää alkaa suhtautua liikennemuotona (ei liikkumis-) ja sisällyttää se liikennejärjestelmäsuunnitteluun kunnolla.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Luotettavaa, nopeaa, turvallista, helposti saavutettavaa.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Siellä missä pyöräilyä halutaan edistää, on lakattava puhumasta kävelystä. Pyörä on ajoneuvo, ja pyöräily (kaupungeissa) on rinnastettava ajoneuvoliikenteeseen. Tällä on radikaaleja seurauksia katuinfran suunnittelussa ja toteutuksessa. Moottoriajoneuvojen ajonopeuksia tulee laskea suuressa osassa kaupunkeja 40 ja 30 kilometriin tunnissa. Pyöräreiteissä on keskityttävä laatuun, määrän voi unohtaa. Erityisesti reittien jatkuvuus risteysalueilla tarkkaan syyniin.  Näin parannetaan kaiken (kaupunki)liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Pyöräteitä ei enää saa rakentaa erottamalla maalilla pyörätie jalkakäytävästä, eron on oltava rakenteellinen. Tämä on oleellinen parannus myös jalankulkijoiden liikkumisturvallisuuteen.

Lisäksi pitäisi tarjota välineitä työnantajille, jotta ne voisivat tarjota kannusteita työmatkapyöräilyyn, ja karsia vääristävät etuudet (kuten oman auton käytön ylikompensointi ylisuurin kilometrikorvauksin).

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Yksityisautoiluun keskittyminen (parkkipaikkanormit, liian suuret nopeudet, yhdyskuntarakenne, joukkoliikenteen hinta ja laatu, kohtuuttomat edut, kaupunkitilan haaskaus, jne.)

- 60-lukulainen pyöräilysuunnittelu (liittyy edelliseen, SCAFT), jossa pyörä on ennemmin jalankulkuväline kuin ajoneuvo

- heikko liikennekuri (esim. ylinopeudet, suojateiden kunnioitus, jalkakäytäväpyöräily (joka on seurausta tosin edellisestä))

Rautateiden kehitykseen pitäisi mielestäni panostaa. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin ison strategisen valinnan edessä. Joko jatketaan yhden toimijan mallilla; eli VR:n harjoittamssa liikenteessä, tai sitten siirrytään kilpailtuun monen operaattorin järjestelmään. Jos pysytään VR:n mallissa, tulee sen liikemuodon olla jokin muu kuin osakeyhtiö, tai sitten vähintäänkin kuorma-autoliikenne yms. pitäisi lohkaista konsernista pois. Nykyinen malli jossa VR yrittää olla samaan aikaan huippumoderni liikeyritys ja julkispalveluita tuottava laitos on kaikkeista kelvottomin.

1.Osta oma auto.

2. Joukkoliikenteen pitäisi olla ilmaista. Jokaiselle tielle oma bussikaista.

3.ei tarvetta lisätä.

4.
-hidastetöyssyt; ei hyödytä ketään.
-liikennevalot turhissa paikoissa (kehätiet, yms)

-vanhukset ja naiset ratissa. Tien tukkeena, korttipois.
-alhaiset nopeusrajoitukset moottoriteillä.

1.

- Enemmän ilmaisia liityntäpysäköintipaikkoja esim. juna-asemien ja ratikkapysäkkien läheisyyteen

- Kiinteistöjen ja tonttien hintoja laskemalla, verotusta pienentämällä ja kaavoituksen tiukkaa regulaatiota vähentämällä voitaisiin mahdollistaa nykyistä yksilöllisempien ja monipuolisempien palveluiden syntymistä muualle kuin pelloille tai teollisuusalueille eli parempien yhteyksien varrelle. Massiivisia kauppakeskuksia ei tule kieltää, mutta niille tulisi luoda kilpailua ja sen kautta vaihtoehtoja. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Iso-Britanniasta, jonka pienimmissäkin kylissä on yleensä olennaisimmat palvelut lyhyen kävelymatkan päässä - ja mikä tärkeintä, näiden palveluiden hinnat eivät eroa suuresti kauppakeskusten tarjoamista hinnoista. Julkisia palveluitakaan ei tule keskittää, vaan paikallispalvelut tulee säilyttää ja niitä tulee tarpeen mukaan kehittää.

2.

- Opiskelijahinnat ovat riittävän edullisia, mutta yksittäiset kertaliput tulisi saada halvemmiksi. HSL:n yhden vyöhykkeen (esim. Helsingin) sisäisen kuukausilipun maksaneen henkilön tulisi voida matkustaa toiselle vyöhykkeelle (esim. Vantaa) ostamalla pelkästään tämän toisen vyöhykkeen sisäisen lipun eikä niin, että joutuu ostamaan seutulipun ja periaatteessa maksamaan uudestaan myös jo kertaalleen maksetulla alueella matkustamisesta.

- Ainakin busseissa on huomattavasti parannettavaa matkustusmukavuuden suhteen. Kesäisin niissä tulisi olla tehokkaampi ilmastointi, ja talvisin taas tehokkaampi lämmitys.

- Joukkoliikenteessä tulisi panostaa enemmän nopeisiin ja ruuhkavapaisiin kulkuvälineisiin eli metroon, junaan ja mahdollisuuksien mukaan vesiliikenteeseen. Esim. busseissa ei ole henkilöautoon nähden matkustajan näkökulmasta mitään ajallista etua, sillä ne seisovat samoissa ruuhkissa ja liikennevaloissa kuin autotkin. Metrot ja junat (silloin kuin tekniikka pelaa) sen sijaan ovat  keskusta-alueilla usein huomattavasti autoja nopeampia.

3.

- Kävelyn ja pyöräilyn roolia tehokkaina liikuntamuotoina voitaisiin korostaa entisestään. Vaikka koululiikunta ei ole ratkaisu kaikkeen, sitä ei tule ainakaan vähentää, sillä ainakin omaan urheilullisuuteeni on vaikuttanut vahvasti se, että olen liikkunut paljon pienestä pitäen. Sama koskee vanhempien roolia pyöräilyyn ja kävelyyn kannutajina. Minua ei ainakaan aina haettu joka paikasta autolla, vaan sain ajaa pyörällä pidempiäkin matkoja (vaikka autolla hakeminen on toki tietyissä tilanteissa järkevä vaihtoehto).

-Kaupunkialueista tulisi tehdä mukavamman ja eloisamman näköisiä esim. kasvillisuuden, kauniin arkkitehtuurin ja pienyritysten (kahvilat, pikkukaupat jne.) kautta, jotta kiva ympäristö tai kauniit maisemat kannustaisivat hitaampaan liikkumiseen.

- Pyöräilijänä kaupunkialueilla kaipaan enemmän alikulkutunneleita tms., sillä jatkuva liikennevaloihin pysähtyminen on ärsyttävää.

-Kävelyyn ja polkupyöräilyyn kannustaessa tulisi kuitenkin ymmärtää se, että maassa, jossa sääolot ovat usein inhottavat (erityisesti pimeys, kylmyys ja sateisuus) ihmisen halu kävellä tai pyöräillä on ehkä pienempi kuin esimerkiksi lämpimimpien olosuhteiden alueilla. Tämä väittämä tosin perustuu täysin subjektiivisesti omiin mieltymyksiini. Esim.  talvipakkasten kannalta olisikin tärkeää, että keskeisimmät palvelut löytyisivät niin läheltä, että niihin voisi kävellä tyytyväisenä kylmällä ja pimeälläkin säällä, ja kauemmas mennessä voisi matkustaa hyvällä omatunnolla lämpimästi autossa tai joukkoliikennevälineessä.

4.

- Autoilu on jo kallista, ja siitä yritetään tehdä jatkuvasti yhä kalliimpaa. Tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa (esim. mökille tm. syrjäseudun kohteeseen matkustaminen, paljon liikkumista paikasta toiseen sisältävän työn tekeminen, kiireessä tai kylmällä säällä liikkuminen alueilla joilla joukkoliikennevälineet kulkevat harvoin, painavien tavaroiden kuljettaminen, lemmikkien kuljettaminen jne.) tehokaskaan joukkoliikenne ei pysty aina kilpailemaan yksityisautolla liikkumisen kanssa, ja siten päättäjien tulisikin hyväksyä se, että autoilu on monelle tärkein tai jossain määrin tärkeä liikkumismuoto jatkossakin, erityisesti Suomen kaltaisessa kylmässä pitkien etäisyyksien maassa.

- En kannata sitä, että kaikki kansalaiset yritettäisiin keskittää suurkaupunkeihin.Kaikki eivät halua asua kerrostalossa, vaan monet kaipaavat esimerkiksi omaa isoa pihaa, rauhallista luontoa ja puutarhaa, jossa puuhailla, ja monella ei näihin ole varaa esim. Helsingissä tai muilla hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla kaupunkien korkeista tonttihinnoista johtuen. Myös maaseudun ja välialueiden elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, että niissä säilyvät asukkaat ja palvelut.

- Autoilun asteittaisen "kieltämisen" sijasta kannattaisikin keskittyä siihen, että vähäpäästöisimpien ja energiatehokkaampien (eli yleensä uusien) autojen ostaminen ja käyttö olisi halvempaa. Ydinkeskustan liikenneruuhkien välttämiseksi esimerkiksi metro- ja juna-aseminen (myös kantakaupungin metro- ja juna-asemien, kuten Sörnäisten ja Hakaniemen) läheisyyteen tulisi saada riittävästi ilmaista parkkitilaa (tässä kannattaisi keskittyä erityisesti maanalaisiin ratkaisuihin, jotta maanpäällinen tila jäisi muuhun käyttöön).

- Parkkitilaa kaupunkialueilla on liian vähän ja parkkeeraaminen on usein turhan kallista. En kannata sitä, että kaikki kadunvarret ovat täynnä autoja, mutta lisätilaa voitaisiin tarjota esim. maanalaisilla ratkaisuilla.

- Poikittainen joukkoliikenne Helsingissä on liian vähäistä. Jokeri-linja on ihan hyvä keksintö, mutta vastaavia tarvittaisiin lisää muillekin aluielle, tosin mieluummin esim. metrolinjan muodossa.

-Ainakin Helsingissä taksit ovat naurettavan kalliita ja niiden saatavuus perjantai- ja lauantai-iltoisin talviaikaan ei vastaa kysyntää. Taksimonopoli tulisi avata niin, että saataisiin uusia taksiyrittäjiä ja enemmän kilpailua. Tämä tuottaisi myös lisää työpaikkoja.

- Joukkoliikenne eri kaupunkien välillä (esim. Tampere-Helsinki, Turku-Helsinki jne.) on liian kallista. Junat ovat kyllä mukavan nopeita, mutta jos matkustajia on enemmän kuin kaksi, oma normaalikulutuksen mukainen auto on heti edullisempi vaihtoehto. Kaupunkien välillä liikkuvat bussit ovat liian hitaita, joten niitä tuskin käyttäisin kuitenkaan.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

En asu pääkaupunkiseudulla joten liikkuminen on jo nykyiseltään varsin helppoa

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Halvempaa kun omalla autolla ajaminen, tällä hetkellä maksan 3euroa 20senttiä muuteman kilometrin matkasta, ja moneen paikkaan joutuu matkustamaan useammalla bussilla + tietysti sama takaisin, oma auto on huomattavasti halvempi vaihtoehto.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Enpä keksi tuohon muuta kun asenne muutoksen ihmisten taholta, tuskin kukaan lähtee pyörällä tai kävellen liikkumaan jossei halua, niin pitkää kun autoilu on järkevissä hinnoissa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Ylinopeus: Tuntuu että suomalaisilla on perus +10km/h "mittari virhettä" varten ja toinen mokoma koska riski ja rangaistus ovat häviävän pieniä, eli jos liikenteessä ei tahdo jäädä jalkoihin, pitäisi ajaa 100kmh mittarin mukaan 80kmh tiellä...

Turvavälit: Edelliseen kohtaan viitaten, jos ajaa maksimissaan sen mittarivirheen verran tiellä, tulee väkisinkin letka perään vähitellen, ja monesti turvaväli on järkyttävän pieni, jos itse joutuu jarruttamaan äkkinäisesti, tilanteesta tulee 100% varmasti kolari.

Ratsiat: Ajan itse joka viikonloppu edestakaisin 2h matkan vilkasta 80-100kmh tietä, enkä ole ikinä nähnyt ratsiaa, ei mikään ihmekkään että ihmiset ei välitä ajavansa ylinopeutta jossei sitä kukaan valvo?

Sitä en tiedä miten suomalaiset saisi nämä asiat ymmärtämään.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- järeistämällä liikkumista- tekemällä yksityisautoilusta sujuvaa siellä missä ei ole järkevää väkisin ylläpitää isoa julkista liikennettä -ympäristökin säästyisi kun bussit ei ajele tyhjillään ees taas.

-siellä missä olisi edellytykset julkiselle liikenteelle sitä tulisi suosia, ei rankaista yksityiautoilusta koska siinä kärsii nekin joilla ei ole vaihtoehtoa.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Valitettavasti varsin suuri osa omasta liikkumisesta on sellaista ettei siihen ole joukkoliikennettä kohtuudella saatavilla.,enkä usko kannatavan yritääkkään.

Muuten sellaista että sillä voi liikkua virka-ajan ulkopuolellakin kohtuudella. eikä matka-ajat veny kohtuuttomiksi kuten nykyisten meritähdistä kopioitujen reittien takia.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- tässä tulee mieleen lähinnä kevyen liikenteen väylien kunnossa pito ja rakentaminen

- Työn antajien kontolle taas taitaa jäädä riittävien suihku ja pukuhuone ja kaappitilojen järjestäminen, joka kokemukseni mukaan näkyy suoraan työmatka pyöräilyssä. Kun voi käydä suihkussa, pistää hikiset kamppeet kuivumaan ja vaihtaa työpäiväksi  kuivat vaatteet päälle vaikka pienestäkin kaapista, lisääntyy työmatkapyöräily reilusti.Verotuki työn antajille hyvien tilojen rakentamiselle, niin työmatka pyöräily lisääntyy ja sitä myöten muukin pyöräily kun siihen tottuu ja pääsee sinuksi.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

4.1) Liian vähän liikenteestä kerättyjä varoja palautuu teiden kunnossapitoon -> tieverkko ja liikenen ympäristö on rapistunut jo pitkän aikaa.

4.4) nopeusrajoitukset ei useinkaan vastaa liikenne ympäristöä. Monin paikoin voisi nykyillä teillä olla korkeampi nopusrajoitus ja toisaalla taas matalampi-  Kun liikkujat kokevat että rajoitukset ja säännöt on järkeviä, niitä noudatetaan paremmin.

4.3) Liikenteen valvonta keskittyy liiaksi nopeusvalvontaan. Muu valvonta ei ilmeisesti tuota tarpeeksi sakkotuloja. Silti tiellä näkee päivittäin törkeitä ohituksia, liina lähelä ajamista, puhelin korvalla ilamn vilkkua kääntyviä ja kaistaa vaihtavia. jne jne.

4.4) Teknouskovaisuus. suunnattomia summia hukataan erilaisten teknisten vehkeiden ja järjestelmien kehitykseen ilman että mietitään mistä ongelma oikeasti johtuu ja mitä sille voisi tehdä olemassa olevilla menetelmillä halvemmalla ja tehokkaammin kuin rakentamalla taas uuden teknisen systeemin paikkaamaan jotain muuta huolimattomuutta. Tekninen ratkaisu voi olla hyväkin mutta kuljettajan muuttaminen koneiden holhokiksi aiheuttaa sen että hän ei ole mukana liikenteessä mieleltään- vaikka se juuri olisi tärkeää että kuljettaja keskittyy liikenteeseen eikä vain omaan viihdyttmiseensä/tylsyyteensä matkan aikana

4.4) Ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta käytetään "natsi korttina" - liki kaikkia maksuja ja kiristyksiä perustellaan monesti hyvinkin köykäisin perustein ehkä jopa valheellisesti ympäristöllä ja turvallisuudella - vaikka läpi paistaa rahan keruu. Ja jos vastustat tuota rahankeruuta niin vastustat samalla ympäristöystävällisyyttä ja  turvallisuutta. jos oikeasti noihin haluttaisiin parannusta, etsittäisiin ne todelliset syyt ja ongelmat ja mietiitäisiin ratkaisuja niihin mistä irtoaa paras tulos edulisimmin.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Pikkukauppoja muuallekin kuin yhteen kasaan useita supermarketteja.
Järkevää kaavoitusta.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Vaihtoliput pidemmäksi aikaa voimaan, umpijuopoille kielto busseihin,
junat pitäisi olla aikataulussa eikä liian kalliita.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Tukemalla (rahallisesti) muutakin kuin autolla pörräämistä. (siitähän oli uutisissa, voi tienata tonneja vuodessa ajamalla tarpeeksi).

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Turhat pörrääjät
- Juopot ja huumekuskit
- Ei älykkäästi toimivat liikennevalot (istut tyhjässä risteyksessä ja punaiset valot)
- Ruuhkat
 

1, 2 ja 5. a) Uutena rautatienä Heinola-Mikkeli ja näin sähköistettynä koko Lahti-Mikkeli väli, ehkä jopa kaksi raiteisena. Saataisiin Itä-Suomi lähemmäksi Helsinkiä ilman Kouvolassa käyntiä.

b) lento- ja automatkustamiseen vaikuttava rautatie Kontiomäki-Kuusamo(Ruka)-Kemijärvi-Ylläs-Kolari. Kaikki talvilomakohteet rautatien varteen. Saisiko samalla kannattavaksi perusparantaa ja ottaa uudelleen Nurmes-Kontiomäki välin rautatien, saisi korvaavan reitin Kuopion reitille Itä-Suomeen. Tämä samalla toisi vaihtoehtoisia reittejä matkustaa pohjoiseen, koska nyt kaikki Oulusta asti yhden yhteyden varassa.

c)ELSA-rautatie, Espoo-Nummela-Lohja-Salo ja mahdollisesti kaksiraiteisena Turkuun asti. Tätä jatkokehittääkseen kohta d)

d) Turku-Uusikaupunki perusparannus ja sähköistäminen sekä radan jatkaminen pikkuhiljaa aina Kokkolaan asti (Uusikaupunki-Rauma-Pori-Vaasa-Kokkola), näin vaihtoehtoinen reitti rannikkokaupungeille ja näin satamat useamman reitin päässä sekä helpommin tavoitettavissa.

e)vaihtoehtoinen reitti nykyiselle Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu radalle joko Kuopion kautta, tähän auttaisi myös tuo kohta a) joka lyhentäisi matka-aikaa huomattavasti.

f)Orivesi-Pieksämäki välin rautatien kaksiraiteistaminen, saisimme poikkisuuntaisen vaihtoehtoisen kunnon kapasiteetin reitin nykyiselle Riihimäki-Kouvola reitille. 

g)nykyisen valtatieverkon ylläpitäminen liikennemääriä vastaavalla tasolla

Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

1. Ratkaisu: virkamiehet lopettavat autoilijoiden kroonisen vihaamisen.

2. Rakennetaan jokaisen asunnon eteen pysäkki ja siihen bussit ajamaan 5 minuutin välein. Toki bussien määrä tulee olemaan noin 7500 kertaa suurempi kuin nykyisen henkilöautokannan, mutta maailmaahan tässä ollaan pelastamassa.

Tietenkään pelkästään riittävä määrä busseja ei riitä, vaan jokaiselle on oltava bussissa eristetty tila, jotta ei joudu kuuntelemaan sekakäyttäjien tappeluita, mummojen kyttäystä ja kakaroiden huutoa.

Noiden toimien jälkeen voin harkita bussilla matkustamista.

3. Järjestämällä sotilaat vartiomaan että ihmiset pyöräilevät. Samalla voimme vaihtaa yhteiskuntamuoto nykyisestä näennäisdemokratiasta suoraan diktatuuriin.

4. Vihreät ja muu ympäristöhömppä. Jos oikeasti oltaisiin huolissaan jostain ympäristötstä, jalankulkijat olisivat toissijaisia tielläliikkujia, vihreitä oli heille vain yksi kymmenetä nykyisestä. Jokainen sekunti auton tyhjäkäyntiä odottaessa jalankulkijoita lisää päästöjä. Jos jalan on lähtenyt liikkeelle, ei todennäköisesti ole kiirekään.

PS. Ihan oikeasti. Polttoaineverot alas ja vähän nopeasti, sekä tiet kuntoon. Suomi on niin harvaan asuttu maa, tääällä 90% kansasta pärjää ilman autoa. Nämä punaviherhöttö&kansanalistamisunelmat on kokeiltu viime vuosisadalla, eivät toimineet, eivätkä tule toimimaan jatkossa. Mikäli mene ei muutu, kansa tulee kyllä muistamaan seuraavissa vaaleissa näitä autoilijoiden vihaajia.