Keskustelussa tulevaisuuden liikenne

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Edulliset hinnat, työmatkoihin sopivat aikataulut ja reitit.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Järkevät aikataulut, bussiliikennettä suosivat liikennejärjestelyt (kaistat, liikennevalot jne.), vakikäyttäjää suosiva hinnoittelu, verovähennykset maksimiin, hyvä kalusto, turvallinen matkustaminen.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Hyvät yhteydet ja reitit, pyöräparkki joukkoliikenteen solmukohdissa.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Bussikaistat ovat tukossa. Liikennevalot eivät anna etuoikeutta busseille. Junaliikenne tökkii. Bussilippujen hinta saattaa päästä käsistä ellei kunnille anneta lisää rahaa tukea työmatkustusta.

Liikennettä on muuallakin kuin Helsingissä ja se liikenne tapahtuu kyllä autolla kun toimivaa joukkoliikennettä suuremmassa osassa Suomea ei ole.  Toivottavasti siis haja-asutusalueella asujatkin otetaan huomioon tässä selonteossa eikä tuijoteta asioita pelkästään kapunkien perspektiivistä.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Ne joilla on toimiva joukkoliikenne (esim. HELSINKI-VANTAA-ESPOO) alueella ajoneuvoverot suuremmiksi, koska heillä on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Näin ne, joilla ei ole päivittäistä joukkoliikennemahdollisuutta veroja voitaisiin alentaa.

Työpaikkoja muuallekin kuin Helsingin keskustaan. Kyllä ruuhkat vähenee, kun työpaikat ovat Kehä 3:n ulkopuolella.

Etätyötä enemmän niille,  joille se on mahdollista. Ja muutenkin työaikoihin joustoa. Ei ruuhkia ole juurikaan kun tulee kello 6:ksi ja lähtee kello 14-15.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Kyllä sen pitäisi tapahtua ovelta ovelle ja vähintään 15 minuutin välein. Itse asun 80 km päässä työpaikasta ja koska osasta matkaa ei kulje mitään julkista liikennettä, niin auto on todellakin pakollinen. VR:llä en kulje mistään hinnasta, koska siinä menee vain hermot ja palaa turhaan vapaa-aikaa.  Linja-autokin olisi varmempi kuin VR. Helposti en kyllä julkiseen lliikenteen asiakkaaksi ryhdy, jo nyt aikaa kuluu matkoihin päivässä 2h. Ja autolla on valinnan vapaus lähteä juuri silloin kun haluaa.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Maalla taitaa olla vähän vaikeaa. Muttaa kyllä niitä pyöräteitä saisi muuallekin tehdä kuin vain  kaupunkeihin. Nytkin pyörätietä odotetaan lähimmän pikitien varteen, mutta tulekohan sitä koskaan. Maalla vaan se pyörätie ei kyllä tarkoita, että joku töihin joka päivä (ainakaan talvisaikaan) menisi pyörällä tai kävellen.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

-Epäoikeudenmukaisuus autoilun hinnoittelussa (polttoaine, verot)  varsinkin niitä kohtaan, joilla ei ole kunnollista julkista liikennettä käytettävissä. Autoilusta ei saa tehdä rangaistusta maalla asumisen valinnelle, sillä meitä rangaistaan kallimmalla asumisella jo muutekin ihan tarpeeksi.

-Tiet ovat vuosi vuodelta muuttuneet huonokuntoisemmiksi. Rahaa kyllä riittää ulkomaille jakaa, vaikka sitä tarvittaisiin omaan infrastruktuurin ylläpitoon. Juuri tässä vähän aikaa sitten ilmoitettiin että pelkkiä tienkorjauksia on rästissä miljoonien eurojen edestä. Saati sitten, että tehtäsiin jotain uutta.

-Nykyisestä rajoitusten ja keltaisten viivojen käytöstä puuttuu maalaisjärki. Kun ei ole ole järkeä rajoitusten viljelyssä, niin kukaan välitä ei noudattaa. Keltasta maaliakin on ostettu jokin ylimäärävarastollinen, kun jokaikisellä pikkutiellä on vedetty sitä kilometri tolkulla. Sellaisillekin teille on vedetty nyt keltaista viivaa, joissa edes pyöräilijää ei voi ohittaa ilman keltaisen viivan ylitystä. Kyllä usko jo keltaiseen viivaan on mennyt. Oikeat vaaran paikat eivät erotu enää. Ja joka vuosi sitä pitää maalata uudelleen, kun pienien teiden mutkista kuluu talven aikana pois. Ja mikä kumma siinä on että kun tien varressa ei ole pyörätietä niin nopeusrajoitus on 80. Mutta auta armias kun pyörätie rakennetaan, niin sitten nopeus lasketaan 60:iin?. Onko pyörätie niin 'vaarallinen' että nopeus autoille on laskettava?

-Tien varsien kunnossapito on käytännössä lopetettu. Ennen aina tienvierustoilta kaadettiin heinät yms.  puskat tien vastapekkaan asti, nyt vain enää metrin verran niitetään tienpiennarta. Vähänkin pienempien pikiteiden varret ovat jo nyt pusikoituneet  niin paljon, että pienempien teiden risteyksistä puuttuu näkyväisyys. Myöskään hirviä ei pysty havaitsemaan ajoissa, kun puskat ovat levinneet tien laidalle asti. Kyllä siinä likkenneturvallisuus alkaa kärsiä ja pahasti. 

Lisäksi Sateelliittipaikannuksen suunnittelu on ihan turhaa. Aivan liian kallis järjestelmä kerätä maksuja näin harvaan asutussa maassa. Toimivaa joukkoliikennettä on kuitenkin niin pienellä alueella Suomessa, että suurimassa osassa Suomea ainut todellinen kulkuneuvo on auto. Varsinkin kun palvelut viedään aina vaan kauemmaksi ja kauemmaksi.

1. Esteettömyys on yhteiskunnan laadun tärkeä kriteeri. Niin myös joukkoliikenteen, jonka kalusto on saatava toimivalla tavalla esteettömäksi (saavutettavaksi). Sitten voimme puhua siitä, että joukoliikenne palvelee kaikkia. Mistä pääsee pyörätuoli, siitä on helppo kulkea rollaattorilla ja viedä lastenvaunut. Keinot ja välineet ovat olemassa, toteutus puuttuu. Keinot ovat tahdosta kiinni, välineet eivät nykytekniikalla ole kohtuuttoman kalliita.

2. Lyhyesti kerrottuna sekä kulkuneuvoihin että niiden pysäkeille/asemille tarvitaan sekä näyttö että kuulutus, pysäkkitasot on tehtävä korotetuiksi kuten laituritasot jo suurimmaksi osaksi ovat. Pääsy pysäkeille/laiturielle on tehtävä esteettömääksi ja myös lyhyeksi, ts. helpoksi, myös näkövammaisille, mikä tarkoitta myös ja turvalliseksi kaikille.

3. Yksinkertaiseksi tekemällä kevyen liikenteen väylät helpoiksi ja turvallisiksi, mihin liittyy ehdottomasti erilliset väylät jalankululle ja pyöräilylle. Siten ehkä samalla vähennettäisiin jalkakäytävillä pyöräilevien, lapsille ja vanhuksille vaaraksi olevien määrää.

4. Bussiliikenteen puuttuva esteettömyys ja huono saavutettavuus.

Jalankulun ja pyöräilyn salliminen "laillisesti" sekaisin keskenään.

Puuttuvat ja keskeneräiset kevyen liikenten väylät sekä niiden alimittaisuus.

Rautateillä vähäisten pyörätuolipaikkojen pilaaminen sillä, että niiden tilaan on yhdistetty lastenvaunujen säilytys. Pyörätuolilla ei ahtauden takia aina pääse edes vessaan. VR:llä on vammaisten kannalta muutakin tasa-arvoa loukkaavaa.

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Liityntäpysäköintipaikkoja pitäisi lisätä. Mm. Itäkeskuksesta ja Herttoniemestä on arkipäivisin vaikea löytää vapaata paikkaa.

Reittiopas kännykässä on erinomainen esimerkki siitä, miten tietotekniikka auttaa liikkumisessa. Monet vain eivät tiedä tai osaa käyttää reittioppasta, esim. jos ei ole sopivaa kännykkää. Ohjelmaa voisi kehittää opastamaan jäämään pois oikealla pysäkillä tms.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Tiheät vuorovälit ja lisää reittejä poikittaisliikenteeseen.


3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Polkupyöräilijät ja jalankulkijat pitäisi laittaa eri väylille.

Suunnitellaan pyörätiet sujuviksi reiteiksi. Monesti risteykset on suunniteltu pelkästään autoilijoiden ehdoilla. Voisitteko kuvitella, että liikennevaloihin tulevan autoilijan pitäisi aina pysähtyä ja nousta autostaan painamaan nappia, että valot vaihtuu. Voisiko liikennevaloja kehittää havaitsemaan lähestyvät pyöräilijät ja jalankulkijat? Liikennevalojen painonapit on joissain paikoissa sijoitettu pyöräilijän kannalta hankalasti.

Pyöräilijän pitäisi aina päästä noudattamaan oikeanpuoleista liikennettä eli ajamaan tien oikeassa laidassa. Nyt monissa paikoissa pyörätie on laitettu kulkusuuntaan nähden tien vasempaan laitaan. Tämän takia risteyksistä tulee pyöräilijälle hankalia ja jopa vaarallisia. Esimerkiksi oikealle kääntyminen (lähtien tien vasemman laidan pyörätieltä), vaatii pyöräilijältä aika joustavaa asennetta liikennesääntöihin. Risteyksissä autoilijat ei osaa odottaa “väärästä” suunnasta lähestyvää pyöräilijää.

Katutyöt haittavaat sujuvaa pyöräilyä. Kaukolämpöputket tms. kaivetaan yleensä jalkakäytävän/pyörätien alle. Kaivamisen ajaksi yleensä huolehditaan autoilijoiden sujuvasta ohipääsystä, mutta pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat väistämään. Esimerkkinä huonosta työmaasta oli viime kesänä Viilarintien kaivuut. Siellä pyöräilijöijoiden ja jalankulkijoiden reitti työmaan ohi oli ala-arvoinen. Voisiko katukaivuulupien yhteydessä edellyttää urakoitsijalta kunnollista suunnitelmaa, miten kevyen liikenteen sujuva kulku työmaan ohi järjestetään?  

Jalkakäytävät ja pyörätiet on saatava niiden oikeille käyttäjille! Kadunvarren pyörätietä käytetään surutta pysäköintiin ja työmaiden kohdalla tarvikkeiden ja työkoneiden säilytykseen. Jostain syystä autoilijat luulevat, että pyörätielle pysäköinti on luvallista eikä haittaa ketään.


4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Autoilijoiden asenteet liikenteessä. Autoilija ei aina ymmärrä oman toiminnan vaikutusta liikenteen sujuvuuteen. Esimerkiksi monet autoilijat pysähtyvät suojatien/pyörätien päälle odottamaan risteykseen ajoa ja tukkivat näin muiden kulkemisen. Samoin ajetaan risteyksiä “tukkoon” asenteella, kun minä en pääse tässä eteenpäin, niin ei pääse kukaan muukaan.

Helsingissä on joihinkin risteyksiin maalattu valkoinen ruudutus alueista, joihin autolla ei saa jäädä seisomaan. Tämä on ihan typerää, koska liikennesäännöt kieltävät risteykseen ajon, jollei risteystä pääse ylittämään sujuvasti. Nyt valkoiset ruudut kertovat sen, että muka risteyksessä muualle saa jäädä hölmöilemään. Barcelonassa oli (kauan sitten) risteyksissä merkitty alueet, joihin saa pysähtyä odottamaan. Nämä alueet oli paikoissa, joissa seisominen ei estänyt risteävän liikenteen kulkua. Muualla seisominen sai muut autoilijat soittamaan torvia.

Helsingissä auton omistaminen tulee kalliiksi (itse auton lisäksi pitää ostaa omassa talossa hallipaikka). Julkinen liikenne toimii pääosin hyvin. Lisäksi käytän jonkin verran taksia, koska säästän kuitenkin paljon siinä, että minulla ei ole omaa autoa. Harva tulee tätä edes laskeneeksi!

Taksia voisi käyttää useamminkin, jos esimerkiksi voisi ostaa jotain alennettuja taksiseteleitä säännöllisempään käyttöön. Monet käyttää henkilöautoa työajojen takia, mutta hyvällä järjestelmällä niitäkin voisi varsin hyvin korvata taksimatkoilla. 

Itse valitsin asuin- ja työpaikkani osin julkisten yhteyksien takia. Hyvien yhteyksin yhteyteen vaan tiivimpää asutusta! Sitä ei voi välttää, että syrjemmässä asuvat joutuvat käyttää omaa autoa (paitsi jonkinlaisella edellä kuvatulla taksijärjestelmällä). 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Ensin tarvittaisiin reaalista tutkimusta, millaista reittiä ihmiset käyttävät ja miksi. Asuntojen, kauppojen ja työpaikkojen sijoittuminen suhteessa julkisten kulkuvälineiden reitteihin. Nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla poikittainen liikenne on painajaismaista. Lippujen pitäisi olla edullisia, eikä niiden hankkiminen saisi olla liian vaikeata (nyt jonottamista jossain HKL:n konttoreissa..). Bussien numeroinnin pitäisi kertoa mihin ne ovat menossa. Pieniä vuoroja voitaisiin ajaa myös pikku-busseilla.

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Sen pitäisi limittyä, vr:n lipulla pitäisi saada alennusta HSL:n lippuun - Ovelta ovelle.
Ajantaisaista, nopeaa ja luotettavaa. Polkupyörien säilytykseen tulisi kiinnittää huomiota. Sekä Tikkurilan, että Pasilan yhteyksiä seutu(poikittais)liikeenteeseen pitäisi parantaa, myös pitkänmatkan linja-autoilla pitäisi olla keskustan ulkopuolinen liikennenapa. Jos ei muu niin lentokenttä.

Pienempien paikkakuntien paikallisliikenne pitäisi mieltää osaksi vanhusten- ja nuortenpalvelua. Myös lyhyet välimatkat voivat olla ylitsepääsemättömiä huonokuntoisille - hyvä ratkaisu voisi olla kirkonkylän minibussi, jolla kuljettaisiin.

Yhteiskuntavetoisia kuljetuksia voisi myös yhdistää vaikka aluksi kirjastoauton, postiauton ja linja-auton. Ehkä myös kauppa-auton?

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Polkupyörät pitäisi saada kulkemaan halvalla junassa, polkupyörille pitäisi olla kaksi kaistaa (hitaat, nopeat), pyöristetyt reunakivet. Esteettömyys- ja polkupyöräselvitykset voisi yhdistää.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

Infrastruktuurin alasajo, lyhyt näköinen liikennepolitiikka, ympäristönäkemyksen puuttuminen liikennepolitiikasta, laivakuljetusten vähyys, tiekuljetusten suuri määrä, junaliikenteen epätäsmällisyys, julkisenliikenteen kalliit liput.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- tukemalla kimppakyytejä jo kahdesta matkustajasta henkilöautossa tulisi saada oikeus ajaa bussikaistaa. Tätä tulisi edes kokeilla jotta saataisiin tulokset arvioitavaksi. Tämä ei maksa mitään.

- yksityisautoilua tulee tukea syöttöliikenteessä myös pysäköinnin osalta, jotta siirtyminen julkiseen liikenteseen liittymispysäköinnin tulee olla nykyistä paremmin järjestetty. P-paikkoja tulee olla paljon enemmän ja niiden tulee olla maksuttomia tai julkisen liikenteen lipulla kuitattavissa (so. maksuttomia esim. kk-lipun haltijoille)

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- verkoston kattavuutta ja vuoroja on lisättävä erityisesti Espoon poikittaisreiteillä

- toimiva kokonaisuus yksityisautoiluun yhdistettynä siten että lopputyömatka keskustaan hoituu julkisilla

- lippuvaihtoehtona tulee olla järkevän hintaisia työmatkalaisille, jotka käyttävät myös autoa suureen osaan matkasta. Lipun hinta tulisi määräytyä ajettavan matkan mukaan eikä Hki-keskeisen ison vyöhykemallin mukaan. Lisäksi työmatkalaisille tulee tarjota lippuja, jotka kelpaavat vain arkipäivinä ja ovat siksi edullisempia. Kausilipun hintaan tulee aina sisältyä liityntäpysäköinti maksutta.

Käytännön esimerkki: Hanasaaren liityntäparkki kunnan rajalla ja bussipysäkki on  juuri ja juuri Espoon puolella ja työpaikka Helsingin keskustassa --> joudun ostamaan seutulippua loppumatkan takia kun kunnanraja ylittyy.

Pendejöijän näkökulmasta (työmatka 50 km suuntaansa) valtateiden kunto on on paikkapaikoin todella surkea (asfaltissa mm. ammottavia reikiä) ja kaistat kapeat ja kuluneet - rospuuttoajalla tämä voi olla jopa hengenvaarallista! Ruuhkaisilla valtaväylillä näyttävät hurjia esityksiä liikenteen joukossa moottoripyörät ja viritetyt muut vehkeet. Ajokulttuuri on hengenvaarallista: oikealta kaistalta tullaan rekan editse vasemmalla oleva eteen, eteen kiilataan muutoinkin riittämättömään väliin - käsimerkit ovat tavallisia - 120 km/H -nopeudessa ajetaan takapuskurissa kiinni, että saataisiin edessä ajava pois tieltä tai ajamaan ylinopeutta jne... Kiilaamista tapahtuu säännönmukaisesti myös Helsingin keskustassa. Ajonopeuksien vähentämiseen ei poliisin tarkkailulla ole ollut mitään vaikutusta.

Olen sitä mieltä, että kaupunkiliikenteen sekaan ei ole asiaa sellaisella henkilöllö, joka ei osaa liikennesääntöjä - ei ede pölkupyörailijällä - saatikka muilla päin punaista hortoilijalla. Katson, että minulla on oikeus ajaa vihreillä suojatien yli! Lastenvaunut eivät oikeuta punaisilla ylitykseen! Ei myöskään se, että ylitys on matkaltaan lyhyt.

En missään nimessä kannata pyöräilyn tai moottoripyöräilyn  lisäämistä!

Pääkaupunkiseutunäkövinkkelistä:

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista? 2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Pysäkki max 500metrin päässä, ei vaihtoja. Nyt Itä-Espoosta työpaikalle Helsinkiin menee aikaa julkisia käyttäen hieman yli tunnin, omalla autolla ruuhka-aikaan 30minuuttia (ruuhkan ulkopuolella 20min).

- Metrojunien soveltuvuutta myös lähijunaraideliikenteen seassa pitäisi tutkia ainakin teknis-kaupallisesta näkövinkkelistä. (Junat eivät mahdu metrotunneliin, mutta metron kyllä junaraiteille). Visio avaisi aika paljon uusia mahdollisuuksia parantaa joukkoliikennepalveluta; Yhdellä metrolla vaihdotta Vuosaaresta lentokentälle tai pieni lisälenkki rakentamalla Espoonlahdesta Leppävaaraan. Tai Korsosta Herttoniemeen.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Tähän ajatteluun myös realistisuutta mukaan. Suomen ilmasto on mitä on. Erityisesti syksy ja talvi. Pyörät, mopot, moottoripyörät ja vastaavat kulkuvälineet eivät oikeastaan missään muodossa ole käyttökelpoisia 6kk vuodesta. Silti ihmisten tulee kyetä liikkumaan ilman ruuhkia myös talvikuukausina.

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- Joukkoliikenne ei ole läheskään  kaikille realistinen liikkumisvaihtoehto edes pääkaupunkiseudulla. Siten ongelmana on autoilun sujuvuus ja hinta. 1) Helsinginniemen alittava tunneli, Turun moottoritien päättyminen, Vihdintie ovat esimerkkejä parannuskohteista 2) Liikennevalojen määrä (ja sujuvuus) 3) Sähköautojen tuleminen on unohdettu kokonaan. Tulevat lähivuosina voimakkaammin, joten tarvitaan esim latauspaikkoja 4) Julkisen liikenteen puolella vaihdot haittaavat liikkumisen nopeuttaa (sujuvuutta) 5) Tiet ja kadut ovat myöskin Suomen kaupunkimaisen ikkuna ulkomaalaisille. Turisteille tai liikematkalaisille. Tästä on kokemusta itselläni riittävästi ulkomailla työreissuja tehdessä. Kunto ja siisteyst on tärkeä imagoasia ensikuvaa muodostettaessa !!!!

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

etätöitä tekemällä. etenkin julkisen vallan tulisi edistää suuressa määrin etätyön tekemistä ja etäpalaverien pitoa. Itse säästään jokaisena etätyöpäivänä selvää rahaa 8 e.  

Työpaikkoja tulisi siirtää Kehä III ulkopuolelle, miksi kaikkien pitää pakkautua pienelle alueelle.

Rakentamalla esim. KEHÄ II KEHÄ IV, Itäkeskuksen liitymä, Klaukkalan ohikulkutie ja parit muutkin pääkaupunkiseudun isot väylät ja ongelmalliset riseykset kuntoon ja rakentamalla lisäajokaistoja. Miksi rakennetaan jonnekin Kuopioon motaria kilometri tolkulla, mutta pääkaupunkiseudulle ei saada isompia teitä edes kuntoon. Taisi valtion tarkastuvirastokin huomauttaa että liikennehankepäätöksien pitäisi perustua HYÖTY- ja KANNATTAVUUS laskelmiin eikä politiikan lehmänkauppohin.  

esimerkiksi päiväkotien pitäisi olla auki klo 18-17.30 asti yleisen klo 17 sijaan. Näin ruuhkahuiput jakaantuisivat pidemmälle ajalle. Juuri eilen yksi isä kertoi että ollakseen tarhalla 17.00 pitää töistä lähteä jo 16 jälkeen. mutta jo 15 minuuttin myöhennys tarhasta hakuun tarkoittaa, että voi lähteä yli puolta tuntia myöhemmin töistä.

lisää ajokaistoja eikä välttämättä vain busseille.

ei rakenneta kauppoja kauas asutuksista.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

erittäin joustavaa. En tykkää kytätä kelloa ja juosta bussien perässä. Niitä tulisi mennä nin usein että odotusaika on kohtuullinen, mikä tuskin toteutuu koska asun kehä III ulkopuolella.

vaihto helpoksi: jos halutaan oikeasti saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla niin kaikkiin KEHÄ I:n ja KEHÄ III liittymät (Tuusulantie, Hämenenlinnatie, Vihdintie, Lahdentie jne). pitäisi rakentaa joukkoliikenteen ehdoilla. Nyt bussinvaihtaja joutuu juoksemaan pitkät matkat päästäkseen pysäkiltä toiselle. Menehän tuo kesällä, mutta ei sitä viitsi kukaan syksin sateissa ja talven tuiskuissa odotella ja juosta bussien perässä kylmillä pysäkeillä, kun bussejakaan ei ole mitenkään sykronoitu kulkemaan keskenään. 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

varmaan nostamalla autoilu niin kalliiksi ettei se kannata. Itsellä on 35 km työmatka, jota en varmasti tee ainakaan kävellen tai pyöräillen.

2.Joukkoliikenteesseen pitäisi saada lisää vuoroja niin ettei kulkisi vain tunnin välein.Myös hintoja tulisi alentaa, sillä kukaan ei halua maksaa 3 euroa siitä, että pääsee kouluun.Linja-autoja tulisi olla enemmän ettei 2 kilometrin matkaan menisi yli puolta tuntia.

Annetaan autoilijoiden ajaa (ferrareillaan, porcheillaan jne..) kun vielä voi ajaa ja bensa riittää...

Uhrin asema ja oikeusturva

Tämä hallituksen maalta pakottaminen täytyy loppua. Täällä maaseudulla on pakko käyttää autoa kun etäisyydet ovat pitkiä ja töihin ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla. Pitäisi saada verotuksessa matkoista enemmän hyvitystä. Koska polttoaineiden verotusta ja autoveroa korotetaan jatkuvasti.

Autoilijoiden asema pohjattomana verotulojen kaivona tulisi pikemmiten korjata poistamalla autovero ja muut teennäiset maksut, joilla rahoitetaan kaikkea muuta kuin liikennettä. Hatusta vedettyjä ympäristöasioita tekosyynä käyttäen poistetaan varsinkin pienituloisilta mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen, eikä uuteen, turvalliseen autoon ole varaa enää keskituloisillakaan. Autoveroa riistetään hiilidioksidipäästöperusteisesti enemmän tehokkaasta autosta, vaikka se vain seisoisi pihassa, samalla kun tavallinen auto kaasuttelee kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa alemmilla veroilla. Ainoa järkevä tapa verottaa päästöjen mukaan on laittaa kaikki verotus polttoaineeseen, joka on Suomessa tehty jo kauan sitten. Autoilun verotuksen ei missään nimessä pidä olla nykytasolla, laskevat verotulot eivät ole mikään syy estää muutosta.

Liikennevalvonnassa ainoaksi valvottavaksi asiaksi on jäänyt nopeus. Kiilailu, perässä roikkuminen, vaaralliset ohitukset sun muu oikeasti vaarallinen toiminta on unohtunut kokonaan, tilalla rahastus liian matalien nopeusrajoitusten ja tutkakameroiden yhdistelmä. Kameroilla rakennetaan ansoja laittamalla niitä ohituspaikkojen loppuun, matalamman nopeusrajoituksen alkuun jne. Liikenteessä poliisia tulisi kiinnostaa toiminta vaarallisuuden mukaan, ei sakkotulojen.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on harvinaisen surkeaa näin pieneksi alueeksi. Lähes kaikki linjat kulkevat keskustasta ulospäin viuhkana, poikkiliikenne on tehty lähes mahdottomaksi. Missään suuremmassa kaupungissa ei ole pystytty näin huonoon suoritukseen joukkoliikenteen suunnittelussa. Joukkoliikenteen pitäisi olla pääkaupunkiseudun peittävä keskustapainoitteinen ristikko, jossa kahdella liikennevälineellä pääsisi lyhyillä vuoroväleillä nopeasti mistä tahansa minne tahansa helposti. Bussilinjat voisi karsia kymmenennekseen, seutulinjarajat tulisi poistaa kokonaan, lippuhinnat laskea alas.

Kaikennäköistä liikennepolitiikkaa sekoittaa suuri probleema: Valtionvarainministeriö. Niin kauan kun vvm on ylimpänä huseeraamassa tässäkin asiassa, mitään uutta järkevää ja tulevaisuuteen katsovaa ei saada aikaiseksi. Vvm:n tavoitteena on pitää kiinni hyvin lyhyellä aikajänteellä katsoen kaikista veroeuroista, jolloin liikenne- taikka ympäristöministeriön kenties hyvää tarkoittavat esitykset jäävät aina alakynteen. Kun ne uhkaavat valtion verokertymää. Naurettavaa touhua, sanon minä ja luotto asioiden etenemiseen on mennyt aikoja sitten. Ja kunhan nyt saataisiin asioihin edes jonkin selkeä suunta ja linja, joka todellakin pitäisi, eikä asiassa tempoiltaisi sinne tänne. Ja on tuo ministeri Kyllänenkin osoittanut jo täydellistä elämästä irtaantuneisuutta kaikennäköisillä tiemaksukommenteillaan, vaikka ne on tietosuojavaltuutetun toimesta jo aikoja sitten tyrmätty alas. Haloo, seurataanko siellä elämää ollenkaan. Tyypillistä vasemmistolaista yksityiset ihmiset kyykyyn ajattelua. Rakentelusäädökset ja verotusseikkailut aiheuttavat koko ajan turhaa kiusaa ja estävät myöskin alan elinkeinon kehittymistä tai jopa tuotekehittelyä. Löysätkää nyt vähän pipoa siellä. Mutta kysymysten vastauksiin:

1. Mahtimääräyksillä vaikka miten, mutta koska ihmisillä on oikeus asua ja liikkua mielensä mukaan, niin käytännössä ei kait oikein mitenkään. Asia on kysynnän ja tarjonnan tasapainon hakemista. Tietysti jos ihmiset saataisiin keskitetysti asumaan, työpaikat ja palvelut lähelle, niin joukkoliikennekin kait saataisiin hyvin toimimaan. Mutta toistaiseksi suurimmassa osassa maata ihmisiä on vaan kerta kaikkiaan liian vähän, jotta monipuolisesta joukkoliikenteestä saataisiin kannattavaa.

2. No että sitä olisi. Taksimatkat saisivat olla paljon edullisempia.

3. Yhteiskuntarakenteella sekä yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisella. Asuntojen hinnat pitäisi saada suurissa kaupungeissa alas ja reilusti.

4. Verotuspolitiikka, poliitikkojen elämästä irti oleva määräyshalu, mokailu & yltiöutopiavisiot, vanhoilliset asenteet päättävissä elimissä (=yksityisautoilun näkeminen aina vaan pahana mörkönä), väylien rapautuva kunto, valtiolla vasen käsi tekee juuri toisin kuin oikea.

1. Kaavoittamalla alueille rakennuksia, joissa on sekaisin asuntoja, liiketilaa, toimistoja, jne. 

2. Tarpeeksi tiheä vuoroväli ja täsmälliset aikataulut. Ratikoissa on tasainen kulku, ei höykytä. 

3. Asuinalueilla tulee olla palveluita kävelyetäisyydellä 

4.1. VR:n epäterve monopoliasema. 

4.2. Liikenneruuhkien hetkellinen poistaminen satojen miljoonien autokatuhankkeilla 

4.3. Pääkaupunkikeskeinen liikennehankkeiden rahoitus 

4.4. Tampereella ja Turulla ei ole oikeutta tilata lähijunaliikennettä 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Perheiden arkea helpottaisi, kun kunnat optimoisivat palveluitaan (esim. päivähoito,koulut) perheiden asumisen ja työpaikan suhteen. Esimerkiksi lapsen päivähoitopaikka tulisi sijoittaa kunkin perheen kulkutarpeen kannalta siten, että aamun ja iltapäivän liikkuminen minimoituu. Samoin oppilaan sijoittaminen kouluun. Nykytilanteessa saatetaan ajaa pahimmillaan kiireessä ristiin rastiin pitkin kaupunkia. 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Asun niin pienessä kaupungissa, että normipäivä kulkee paremmin (nopeammin) pyörällä.

- halvat liput ja lyhyt vuoroväli ovat toki positiivista

- pidempimatkaiseen liikenteeseen junalippujen toteutunut alentaminen on hyvä juttu.

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- siitä on laadittu erinomainen toimenpideohjelma

- toimenpideohjelman toimien vastuuttaminen ja tiivis (puolivuosittainen) seuranta parasta edistämistä

 

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- pääkaupunkiseudun ruuhkien perussyyhyn (=yksinajamiseen)  ei ole puututtu

- liikkumattomuuden periaatetta ei ole otettu riittävän vakavasti => SADe yms. projektit mahdollistavat yhä enemmän asioiden hoitoa tietoverkkojen kautta (sisältää mm. videoneuvottelut, ei luonnollisestikaan poista kaikkea liikkumisen tarvetta)

- yrityksiä ei ole velvoitettu suunnittelemaan henkilöstönsä kestävää liikkumista => liikkuminen saatava yritysten imagotekijäksi liittämällä liikkuminen ympäristönormistoihin (direktiivit tai kansaliset lait ja asetukset) 

1. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelua pitää tehostaa kaavoituksella. Pitää uskaltaa kaavoittaa myös tiivistä ja korkeaa, ei vain tiivistä ja matalaa. Samalla pitää turvata eläinten kulkureitit ja lähivirkistysalueet, niitä ei saa tiivistää tukkoon rakentamisella ja pirstoa väylillä. Haja-asutuksen leviämiselle pitää tehdä tiukat esteet.

2. Joukkoliikenteen pitää olla hinnaltaan kilpailukykyistä. 

3. Työmatka-autoilun verovähennyskelpoisuus pois, se on ympäristölle erittäin haitallinen tuki. Ruuhkamaksut tai polttoaineveron korotus niin paljon, että henkilöautopendelöinti Helsingin keskustaan loppuu.

4. Liikenteen raskas ilmastopäästöjen taakka: viidennes maamme kasvihuonepäästöistä.

Ekologisten verkostojen pistominen uusilla väylillä ja niiden raskas ekologinen selkäreppu (kiviainesten käyttömme on Ruotsiakin suurempaa).

Autoistumisen jatkuminen joukkoliikenteen kustannuksella.

Melu on kasvava kansanterveydellinenkin ongelma.

Se, että maaseutukaupungit tukevat lentokenttiään junien kustannuksella.

 

 

 

1. Kaavoituksella pitäisi rajoittaa  välimatkaa palvelukokonaisuuksiin.

2. Kehäratikoita

3. Eritasoliittymien lisääminen, liikennevaloihin pidempi viive että autoilijat varmasti havainneet     muutoksen.

4. Vilkun käyttämättä jättäminen, punaisia päin ajaminen, rattijuopot ja huumekuskit.

1. Infra rakentamisella tulee tukea eri alueiden kehittymistä. Näin esimerkkinä Jyväskylä-Äänekoski joka soveltuu hyvänä esimerkkinä useampaan muuhunkin samantyyppiseen caseen.

Tällä hetkellä päätien heikko palvelutaso rajoittaa elinkeinoelämän hankkeita. Lisäksi liikennemäärät menevät yli tien nykyisen tason. Osuudella myös Jyväskylän seudun tärkeä lentoasema. Selkeä rahoituspolku moottoritien rakentamiseen Kirri-Äänekoski. Lisäksi rataosuuden parantaminen ja sähköistys ja matkustajaliikenteen aloitus pilottina. Näin saadaan vahvistettua myös joukkoliikennettä. Käytettävä rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta. Mahdollisuus myös ei-vr operaattoriin kun Vr itse ei operoi henkilöliikenteessä. Sopivan kokoinen hanke, ei vaadi ns. Miljardia Euroa.

Tampereen seudulla ysitien suuntaan samoja ongelmia. Lisäksi Tampere kaipaa raideinvestointeja jotta lähiliikenteen aloittaminen mahdollista, Suomen oloissa hyvä asukaspohja. Ilman tätä puheet joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvattamisesta pelkkää sanahelinää. 

Pk-seudulla tärkeää Pisara-radan rakentaminen ja tieverkon osalta ennenkuin tehdään yhtää metriä uutta väylää poistaa vanhojen osuuksien pullonkaulojen poista, tasoliittymät kehä1:seltä pois (prioriteettiyksi) saadaan leppävaaran investoinnista täysi hyöty. KehäII:sen ja Länsiväylän liittymän korjaaminen Helsinkiin päin. Hyvät baanat mutta huono risteysratkaisu ruuhkauttaa liikenteen Matinkylän päässä. valoliittymä pois. 

Päätieverkko, Kanavuori-Vaajakoski pullonkaulan poisto sekä vuosittainen kehittämisraha nelostielle esim 10milj Eur. välille Lusi-Oulu. Keskikaidehankkeet ja viimesiten taajamaosuuksien ohitukset.  Toimii myös mallina muille tieosuuksille

 

Suomessa henkilöraideliikenne on VR monopolin hallussa. Esimerkit maailmalta osoittavat, että muut operaattorit kuin valtiollinen monopolitoimija maailman eri valtioiden rataverkoilla ovat tuoneet asiakkaille parempaa palvelua ja parempia yhteyksiä - usein vieläpä edullisemmin. Aiheesta on laadittu selvityksiä useita täällä Suomessakin. Vasemmistoliiton liikenneministeri ei luonnollisestikaan kannata VR:n monopoliaseman purkua ideologisista syistä, vaan vaatii taas uusia selvityksiä aiheesta. Miksi? Vanhojen selvitysten pohjalta asiaa voitaisiin jo kehittää asiaa sallivampaan suuntaan - etenkin jos halutaan aidosti kasvattaa raideliikenteen kulkumuoto-osuutta joukkoliikenteen matkoista! Nyt se on Suomessa huonompi kuin missään muut toimijat  valtiollisella rataverkolla sallivassa valtiossa. On myös huomattava, ettei valtiollinen ex. monopolitoimija ole huonosti kilpaillulta pohjalta selvinnyt missään, vaan on säilynyt suurena myös em. tilanteessa. Kilpailu sparraisi myös VR:n toimimaan asiakaslähtöisemmin aidosti kuluttajien eduksi.

Myös VR -mantran "rataverkko on täynnä, ei sinne mahdu enää lisää liikennettä" ja "Helsingin ratapihalle ei enää mahdu lisää liikennettä" todenperäisyys tulisi puolueettomasti selvittää.

Olisi myös syytä pohtia avoimesti kustannustehokkaampia ja nopeampia ratkaisuja pullonkaulojen poistamiseen kuin tässä taloudellisessa tilanteessa vallalla olevat toiveet satojen miljoonien/miljardien ratahankkeista.

Aiheeseen 2 osana:

Tampereen ja Turun on jo varsin pitkällä raitioteiden toteuttamisen suunnittelu. Tampereella laaditaan alustavaa yleissuunnitelmaa ensimmäisestä linjasta Hervanta - Keskusta - Lentävänniemi ja Turun seudulla rakennemalli 2035 - selvityksen maankäyttö tukeutuu Turusta Varissuon, Kaarinan, Martin - Hirvensalon, Linnakaupungin, Raision ja Hepokullan - Runosmäen suuntaan rakennettaviin raitioteihin.

Selvityksissä on todettu, että raitiotien väestöpohja sekä linjakilometriä että linjahaaraa kohden ylittää sekä Turussa että Tampereella Saksassa normaalin raitiotien kriteerin: 2000 asukasta / linjakilometriä ja eri haaroilla on selvästi enemmän väkeä kuin tarvittavat vähintään noin 12 000 asukasta. Esitetyt raitiotiet kattavat hyvin keskustojen suuret työpaikka-alueet ja palvelukeskukset, joiden osuus molemmilla seuduilla on noin 30-40% asioinnista ja työpaikoista, lähes kaikki korkeakoulupaikat sekä useita muita linjan varren merkittäviä asiointipaikkoja.

Raitiotie säästää liikennöintikustannuksissa; kun yksi kuljettaja kuljettaa 150 - 300 matkustajaa bussin noin 50-70 matkan sijaan, liikennöinti suuriin lähiöihin tulee oleellisesti edullisemmaksi kuin bussilla. Raitiotie myös todennäköisesti lisää merkittävästi joukkoliikenteen käyttäjämääriä, ja mahdollistaa kasvun kun kapasiteettia on riittävästi. Esimerkiksi Turussa eräillä linjoilla bussien koko kapasiteetti on jo käytössä, jolloin tilaa kasvulle ei ole.

Raitiotien rakentaminen on kuitenkin suuri investointi: maanpäällinen raitiotie maksaa noin 5 - 10 miljoonaa euroa kilometri. Sen vuoksi liikennepoliittisessa selonteossa on päätettävä hankkeiden rahoitusperiaatteista.

Valtion tulee osallistua hankkeiden rahoitukseen vastaavin perustein kuin se on osallistunut Tampereen ja Turun seudulla seudun sisäistä yksityisautoilua edistäviin moottoritieinvestointeihin.

Lisäksi hankkeille tulisi kehittää rahoitusmalli, jossa raitiotien kaupunkikehityshyötyjä voidaan ohjata rahoitukseen. Raitiotiet parantavat palvelukeskusten ja työpaikkojen saavutettavuutta, jolloin voidaan mahdollisesti soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain kehittämisaluepykälää. Raitiotiet vähentävät parkkipaikkojen tarvetta, jolloin niihin varattuja rahoja voitaisiin ohjata radan rakentamiseen. Raitiotiet myös lisäävät radan varren tonttien ja kiinteistöjen arvoa ja kysyntää, jota voidaan käyttää ainakin uudisrakentamisen yhteydessä ohjaamalla maankäyttösopimusten ja tonttimyynnin tuloja radan rakentamiseen.

Liikennepoliittisessa selonteossa tulee tehdä päätös valtion osallistumisesta näihin erittäin hyödyllisiin hankkeisiin.

Ruuhkamaksu pitää kyllä saada nopeammin kuin satelliittijärjestelmän kehittely vaatisi.

Ruuhkamaksun vaihtoehtona pidetyn valtakunnallisen kilometrimaksun voi hoitaa kätevämmin polttoaineveron korotuksella kuin satelliiteilla. Sen rahan keruuseen kun on jo hyvin toimiva järjestelmä.

- kaikki ökyliikennevälineet verolle, kun autojakin verotetaan jo kalliisti, niin kyllä kaikki mopot, mopoautot, mönkkärit, moottorikelkat, vesiskootterit, veneet jne. joutavat verolle, koska ilman niitäkin tulee toimeen. Jos on varaa ostaa saastuttava vapaa-ajanlaite, on varaa maksaa sen tuottamasta saasteesta myös yhteiskunnalle. Samanlaisia ellei pahempiakin saastuttajia ne ovat. Nuoretkin liikkuisivat pyörällä/kävellen, jos mopot olisivat kalliimpia ja niistä pitäisi maksaa vuosittain verot.

-mopojen/skoottereiden liikennekäyttäytymiseen kiinnitettävä huomiota samoin viritykset saatava pois esim. pakollisella katsastuksella. Ja enemmän huomiota siihen missä on järkevää mopojen ajaa autotiellä ja missä pyörätiellä. Nyt merkit ovat välillä älyttömiä jolloin niiden noudattaminenkin jää puolitiehen.  

-mopoautojen kuskeille pakollinen ajokortti, ihan älytöntä että autoliikenteessä sompaa autonnäköisillä kulkupeleillä kulkevia, joilla ei ole käsitystä liikennesäännöistä.

- kyllä välillä ihmettelee kuka noita tieratkaisuja oikein suunnittelee. Talot rakennetaan isoihin teihin kiinni, ettei jää mitään tilaa rakentaa lisäkaistoja tulevaisuudessa. Tästä yksi esimerkki on Helsingin Mannerheimintien Hämeenlinnantiehen päättyvä osa. Ko suora olisi pohjoiseen päin saatu pienillä muutoksilla paljon sujuvammaksi, mutta nyt uudet talot ovat tiessä kiinni eikä muutoksia enää ole mahdollista tehdä. Tiet suunnitellaan siis aivan liian lyhytnäköisesti juuri sen hetkiseen tarpeeseen ajattelematta liikenteen kasvua. Siis sillat pitäisi rakentaa isoilla teillä valmiiksi kolmikaistaisiksi.

- liian lyhyt kiihdytyskaistat esim. Hämeenlinnan tiellä on isoissa liittymissä  kuten Martinlaakson liittymät aivan onnettoman lyhyet kaistat nopeuteen nähden. Tämä aiheuttaa turhia jarrutuksia ja läheltä piti tilanteita. Sama koskee bussipysäkkejä. Eli kolmannet kaistat kaikille Helsingistä ulosjohtaville teille ainakin Kehä III asti. Toinen esimerkki on Kehä I:n ja Lahden väylän ruuhkat. Pidemmät kiihdytyskaistat ja siirtymiskaistat, jotta Kehä I:n ei ruuhkaudu Lahteen menevien takia.

- turhat liikennevalot pois ja tilalle siltoja, alikulkuja ja kiertoliittymiä

- suojateiden eteen pysähtymiseen kiinnitettävä huomiota. Nyt autot vähät välittävät tien ylitystä odottavista jalankulkijoista tai suojatien eteen pysähtyneestä toisesta autosta.

- liikennevaloihin järkevät ja modernit ohjelmat. Ei ihme, että ihmiset kävelevät ja autot ajavat punaisia päin jos pitää minuutti tolkulla odottaa vaikka muita kulkijoita ei näy missään.

- etätyön arvostusta nostettava kiireesti

- liukumat aamusta ja etenkin illasta pidemmiksi niin töissä kuin tarhoissa, jotta liikenne jakaantuisi pidemmälle ajalle. 

- liityntäpysäköintipaikkoja lisää

- palvelut ja liikuntapaikat sinne missä ihmiset ovat. Klaukkalassa lähin uimahalli on yli 15 km päässä Vantaalla ja kunnan oma yli 25 km päässä. Ja kun julkinen liikenne on olematonta, niin ainut vaihtoehto on mennä autolla. Samoin verotoimisto on Vantaalla, ja osa toiminnoista Hyvinkäällä asti kuten sairaalan päivystys.  Hyvinkäälle ei kulje oikeastaan mitään julkista liikennettä Klaukkalasta edes arkisin.

- lisää julkisia palveluita nettiin, jotta asioita voi hoitaa netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

- HSL toimii Helsingin kehyskunnissa vain jos se tuo paljon lisävuoroja päätaajamien lisäksi myös muualle. Kehyskunnat ovat isoja ja haja-asutusta paljon ja julkinen halpa liikenne olematonta. Lisäksi näiden HSL:n bussien ei tule pysähtyä joka ikisellä pysäkillä kehystuntien ulkopuolella ottaakseen matkustajia, koska muuten matka-aika venyy viimeisille matkustajille kohtuuttomaksi.

- PÄÄKAUPUNKISEUDUN TIET kuntoon ja sassiin. Pääkaupunkiseutuun panostamisella saa parhaimman höytysuhteen valtion rahoille.  

Ruuhkamaksuja EI IKINÄ, koska kohtelevat kansalaisia eriarvoisesti. Sillä RANGAISTAISIIN käytännössä pienituloisia, jotka ovat valinneet halvemman paikan asua ja niitä joilla julkinenliikenne ei vain toimi. KAIKKI eivät vain voi asua Helsingin keskustassa. 

-Lisäksi on aivan turhan kallis järjestelmä. Kehä I:n ulkopuolella joukkoliikenne kun ei toimi vaan oma auto on tarpeellinen, jos haluaa edes johonkin joskus päästä kotoaan. Vai onko tarkoitus että ihmiset pysyvät kotonaan?

Ruuhkamaksu tarkoittaisi lähinnä sitä, että rikkaat ajaisivat surutta omilla autoilla samoin ulkomaalaisissa olevat autot ja köyhät saisivat körötellä hitailla julkisilla ja värjötellä pysäkeillä. Köyhän ja köyhän lapsien vapaa-ajalla ei näytä olevan niin väliä. Kyllähän ne lapset siellä tarhassa ja kotona joutavat vanhempia odottamaan kun vielä samalla syyllistetään vanhempia pitkistä työpäivistä.

Jos ruuhkamaksut tulisivat, pitäisi ne säätää niin että Kehä III sisäpuolella asuva ja työskentelevä maksaisi tietullit moninkertaisesti, koska heillä on mahdollisuus käyttää toimivaa joukkoliikennettä. Kehä III ulkopuolelta tulevilla ja sinne työskentelemää meneviltä pitäisi ruuhkamaksu olla vähemmän, koska toimivaa joukkoliikennettä ei ole.  

1. Onko maksimaalinen helppous itseisarvo? Oltaisiinko seurauksista piittaamatta valmiita ottamaan käyttöön vaikkapa helikopteri matkojen taittamiseen, kun se olisi nopein ja tämän jälkeen muita tapoja alettaisiin pitämään mahdottoman hankalina? Kaipaisin kaikilta meiltä suomalaisilta suhteellisuudentajua - jossain Afrikassa päivittäinen vedenhakumatka on kymmenen kilometriä ja se tehdään jalkapatikassa. Täällä koti-Suomessa valitetaan, jos kauppareissulla joudutaan hieman kävelemään.

 

On kohtuutonta vaatia joukkoliikenteeltä sitä, että jokainen pääsisi ovelta ovelle ilman vaihtoja - tällöinhän joukkoliikenne ei olisi enää energiatehokkaampaa kuin yksityisautoilu. Joukkoliikenteeseen tulee kuulua energia- ja rahataloudellisuus ja linjat tulee suunnitella sillä periaatteella ja ihmisten tulee sopeutua tähän. Eli tarvittaisiin lähinnä asennekasvatusta, että ihmiset ymmärtäisivät luonnonvarojen (mm. öljyn) olevan hupenemassa ja siksi niiden kulutus tulee saada niin pieneksi kuin mahdollista. Liikenteessä tämä tarkoittaa mahdollisimman paljon omien lihasten käyttöä ja jos tämä ei ole mahdollista, mieluiten raideliikennettä ja sitten muuta joukkoliikennettä (busseja). Yksityisautoilu tulee tehdä niin kalliiksi, että sen käyttö ei kannata kuin äärimmäisessä tapauksessa, kun muu ei ihan oikeasti ole mahdollista. Nykyisellään kyllä löydetään kaikenlaisia verukkeita, että julkinen liikenne olisi mukamas liian hankalaa ja siksi sitä ei voi käyttää. Viittaan tuohon suhteellisuuteen, josta edellä kirjoitin.

Ihmettelen myös sitä, että niin monet haluavat minimoida omien lihastensa käytön arjen liikkumisessa, mutta sitten menevät erikseen kuntosaleille, kun kokevat, että kunto ei muuten säily. Eikö hyötyliikunta olisi kaikkein parasta liikuntaa? Siinä säästyisi aikaakin! Eli kun kaikki huomioidaan, yksityisautoileva elämäntapa ei ole edes helpoin - kannattaa myös huomata, kuinka paljon työtä on tehtävä ylläpitääkseen autoa!

Tietenkin liikkumista voidaan helpottaa, vaikka helppous ei saa olla keskeisin kriteeri. Sopivat runkolinjat raideliikenteellä toteutettuna ja asutuksen keskittäminen niiden varteen olisi varmasti järkevää. Lisäksi päivittäistä virkistystä varten tulee säilyttää luontoalueet kaupungissa, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä hakemaan luontoa kauempaa, ainakaan arjen keskellä. Eli luontoalueita ei missään tapauksessa pidä enää yhtään nakertaa, vaan rakentaminen tulee kohdistaa ihmisen jo ennestään käsittelemille alueille ja rakentaa korkeampia taloja hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle.

2. Olen tyytyväinen joukkoliikenteen tasoon - matalammallakin tasolla liikkuminen olisi kohtuullisen helppoa.

3. Kävely ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä säilyttämällä ympäristö niihin houkuttelevana eli jättämällä nykyinen kaupunkiluonto luonnoksi. Suuret yhtenäiset luontoalueet ovat erittäin houkuttelevia kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä ei saa johtaa myöskään siihen, että luontoalueista tulee muodoltaan pitkulaisia ja kapeita, vaan muiden syiden perusteella luontoalueiden tulee olla riittävän leveitä ja usein myös pyöreitä. Olen huomannut, että monia asioita on usein tapana suunnitella vain yhdestä näkökulmasta, mutta tästä on päästävä eroon. Luontoalueetkaan eivät siis ole pelkästään kevyen liikenteen viihtyisä ympäristö, eikä niitä pidä liiaksi pirstoa kevyen liikenteen väylilläkään. Nykyinen reitistö on pääosin aivan riittävä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, olennaisinta on, että luontoalueet jätetään rauhaan, eikä niitä enää kaavoiteta rakentamiseen.

4. Tässä näitä suurimpia ongelmia:

i) Yksityisautoilu. Oikeastaan kaikkiin viiteen kohtaan voisi kirjoittaa "yksityisautoilu", koska muut ongelmat ovat suhteessa siihen niin pieniä. Kuinka viihtyisä kaupunki Helsingistä saataisiin, jos yksityisautoilun määrä saataisiin vaikkapa kymmenesosaan nykyisestä. Uskon, että jos kaikki turha autoilu (johon lihasvoimin tapahtuva tai joukkoliikenne olisi vaihtoehtona) jäisi pois, tähän päästäisiin. Miten yksityisautoilun määrä saataisiin alemmaksi? Kokemus on opettanut, että ainakaan porkkanat eivät tunnu tehoavan, vaan niiden ehdottamista käytetäänkin yleensä verukkeena sille, ettei tarvitse tehdä mitään. Oikeasti ainut tehokas keino ovat ruuhkamaksut ja polttoaineen kovempi verotus. Myös kävelykeskusta ja kävelykatujen lisääminen helpottaisivat omilla lihaksilla tapahtuvaa liikkumista ja joukkoliikennekatujen lisääminen sujuvoittaisi joukkoliikennettä.

ii) Liikenneväylät pirstovat kaupunkiluontoa ja aiheuttavat sen, että metsät eivät enää ole oikeita metsiä, vaan heinittyvät ja pensoittuvat. Väylien yli tulisi rakentaa enemmän ekologisia siltoja tai tunneleita. Maisemasillat olisivat parhaita.

iii) Liikennesuunnittelussa on se vika, että vaikka julkista liikennettä kehitetään ja raideyhteyksiäkin suunnitellaan ja joukkoliikenteen edistämistä pidetään tärkeänä, silti toisella kädellä edistetään myös autoväyliä ja siis tehdään yksityisautoilu houkuttelevammaksi. Pitäisi muistaa, että vaikka uusia autoteitä rakennetaan, nekin täyttyvät autoilla ja ruuhkautuvat, kun yksityisautojen määrä lisääntyy uusien teiden myötä. Eli uusien teiden rakentaminen ei ole ratkaisu ruuhkiin.

iv) Liikenteen melua ei pääse minnekään karkuun - Helsingissä hiljaisia paikkoja on hyvin niukasti. Luonnonäänistä ja hiljaisuudesta ei pysty Helsingissä nauttimaan.

v) Varsinkin keväisin ilmanlaatu heikkenee merkittävästi, kun autoliikenne nostattaa talven hiekat ilmaan. Tässäkin autojen pienempi määrä auttaisi, mutta myös se, että hiekoitukset sijaan ihmiset käyttäisivät liukuesteitä. Tämä vähentäisi myös harjujen/kallioiden tuhoutumista, kun ei tarvitsisi niistä saada hiekotushiekkaa.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Työpaikkojen pitäisi sijaita siellä, missä ihmiset ovat. Luontoa kunnioittavan yhteisön toiminta perustuu paikallisuuden ehdoilla toteutettuihin rakenteisiin ja käytäntöihin. Jos on liikuttava, liikkumisen tulisi tapahtua ensisijaisesti lihasvoimalla, vasta sitten julkisilla liikennevälineillä. Yksityisautoilu taajamissa on kiellettävä.

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- Vähän saastuttavaa, riittävän kattavaa ja lähes ilmaista. On nurinkurista, että työttömällä on varaa pitää autoa, mutta ei matkustaa julkisilla liikennevälineillä.

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- Panostamalla kevyen liikenteen väyliin. Ohjaamalla valoristeyksiä siten, että ne suosivat kevyttä liikennettä. Luomalla rasitteita yksityisauton käytölle. Toteuttamalla yhteisön rakenteet paikallisuuden ehdoilla. Voisiko polkypyörällä tehdyistä harraste- ja työmatkoista jotenkin palkita?

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

 - Liikenne ylipäätään. Liikennevälineiden valtava määrä saastuttaa ympäristön pilalle ja varastaa elämiseltä tilaa, jolle olisi muutakin käyttöä. Yksityisautoilu on ehdottomasti saatava vähenemään! Vähemmän asvalttia, enemmän luontoa! Yksityisautoilun mahdollisuuksia on selvästi kavennettava. Jos sitä ei tehdä nyt vapaaehtoisesti, se tehdään tulevaisuudessa pakon edessä.

- Liikenne syö valtavat määrät fossiilisia polttoaineita. Fossiilisista energialähteistä luopuminen edellyttää lihasvoiman piiriin siirtymistä ja tehokasta, vähän kuluttavaa julkista liikennettä. Nykyisellään julkinen liikenne palvelee huonosti ja on aivan liian kallis. Julkisen liikenteen on oltava hinnaltaan sellaista, että yksityisautoilu ei missään muodossa kannata. Vaatimus ei koske lentämistä. Lentäminen on saatava yksityisautoilun lailla vähenemään.

- Kaikki em. vaatimukset / huomiot liittyvät olennaisesti kasvutalouden arvoihin. Kulutukseen keskittyvän arvopohjamme on muututtava luontoa ja sen kiertokulkua kunnioittavaksi. Muutos on suurempi kuin liikennepoliittinen - jos haluamme, että ihmiselämä jatkuu ja planeettamme elämänvoima palautuu normaalille tasolle, kaiken inhimillisen toiminnan on muututtava ei-kuluttavaksi. Liikennepoliittisen vision ja vuoteen 2030 kurkottavan tahtotilan keskiössä ei voi siten olla mikään muu kuin luonnon tasapainon palauttaminen. Jos ihminen ei kykene ottamaan luonnossa paikkaansa vain yhtenä lajina muiden joukossa, luonnon resursseja kerskakuluttava epätasapainotila jatkuu ja edelleen heikentyessään lisää uhanalaisten lajien luetteloon nykyihmisen.

Jouko Kämäräinen, vastaava päätoimittaja, Elonkehä-lehti

1. Järkeä kaupunkien kaavoituspolitiikkaan. Vapaita tontteja ei ole tai ne ovat liian kalliita. Asunnot muutenkin kalliimpia lähempänä kaupunkia. Seurauksena joutuu asumaan kauempana ja työmatka pitenee.

2. En kannata joukkoliikennettä kuin suurkaupungeissa. Dieselkäyttöiset bussit pitäisi muutenkin jo kieltää. Eivät ole enää nykyaikaa.

3. Edellämainituista syistä työmatka reilut 20 kilometriä, sitä en kävele enkä pyöräile.

4. Verotuksen takia vanhat ja turvattomat autot, teiden huono kunto, liikenteen huono sujuvuus kaupungeissa kun ei viitsitä laittaa vihreitä aaltoja kuntoon.

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

- Parempi kaavoitus: bussireitit otettava huomioon jo alueen liikenneverkostoa suunniteltaessa

- Työpaikkoja myös muihin kaupunkeihin

- Suorat halvat lennot sinne missä vielä työpaikkoja on eli Saksaan

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

- toimivaa ja luotettavaa (Paikallinen bussiyhtiö vaan sekoilee, boikotoin jo kiusallakin; junat ja lentokoneet on arpapeliä muutenkin)

- tiheää: ei niin väliä kestääkö matka vähän enemmän tai vähemmän jos kulkupeliä pitää odottaa paljon kauemmin

- helppoa: kunnolliset pysäkkinäytöt ja pysäkkikohtaiset linjakartat

- paikallisliikenne myös virka-ajan ulkopuolella

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

- vaatimalla rakennusmääräyksissä uusiin taloihin kunnolliset pyörävarastot, jonne mahtuu kaikkien pyörät ilman temppuja ja joista pääsee helposti ulos

- työpaikoille kunnolliset suljetut tai valvotut pyöräparkit sekä suihku- ja pukutilat

- asemille ja keskustoihin kunnolliset katetut pyöräparkit (kameravalvonta)

- kunnolliset pikapyörätiet runkoreiteille (erikseen jalkakäytävistä ja koirateistä)

- talveksi myös hiihto/luistelureittejä (putkia?)

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

- junat tökkivät

- bussit eivät tule

- maanteiden kaaharikuskit

- harva vuorotiheys

- pyörien säilytys

1. Töyssyt ja kavennukset pois. Lisää kaistoja ongelmapaikkoihin. Nopeurajoituksia ylöspäin ja keltaisia viivoja lyhennettävä. Vapaat nopeudet takaisin, suomessa kuolee viisi kertaa vähemmän ihmisiä liikenteessä kuin hoitovirheisiin sairaaloissa. Ei ole mitään perusteita kiristää valvontaa liikenteesä, ennekuin isommat asiat ovat hoidossa. Jopa liukastumalla kuolee enemmän kansaa kuin liikenteessä. Painopiste on todellakin väärässä paikassa.

2. Joukkoliikenne ilmaisksi. Siinä on kannustinta auton kotiin jättämiseen. Vuorovälit alle 5min 

3. Lämmittämällä SUOmaan talven trooppiseksi. Ulkona on huomattavasti hauskempaa kun lumisade ei piiskaa vaakasuorana naamaan myrskyn ja pakkasen raiskatessa. Ehkäpä liikunnan lisäämisen neuvoja voisi kysyä ilmeisen urheilulliselta liikenneminiteriltä ?

4. Punainen aalto joka turhaan pysäyttää sadan metrin välein ja TUHLAA energiaa ja hermoja. Pääkaupunkiin ei pääse, eikä sieltä pääse pois seisomatta joka tolpalla.

Bussipysäkit joissa ei levennystä keskikorokkeen kohdalla. Ts bussi sumputtaa takaa tulevan liikenteen. 

Naurettavan alhaiset nopeusrajoitukset. Jokaisessa "taajamassa" 30km/h yleinen vaikkei raitilla näy ristin sielua.

Idiootit moottoritien vasemmalla kaistalla, vaikka oikealla on tilaa satoja metrejä.

Täyssyt ja kavennukset

Ogelmana on liika yksityisautoilu ja liikaa lontoa pirstova (ja kallis) tieverkko.

Maamme luontoa on tuhottu jo liikaa "liikenteen" nimissä. On tehtävä ero välttämättömän ja turhan liikkumisen välillä.

4.

 

A. Nollatoleranssi on utopiaa.... kun 0,25 miestä viedään jatkotutkimiksiin partion toimesta, kaatokännissä porhalletaan hetken päästä samaa latua menemään puhalluttamatta...

 

...alle 0.5 promillea ei laske ajosuoritteen tasoa merkittävästi-> eli ammattitaidotonta populismia neitipoliitikoilta koko hämmennys.

 

B. Auton hankintaverotus tappaa suomalaisia koko ajan, koska autokantamme ei uudistu turvalliseksi sen johdosta.

Verotus kohdistettava ajamiseen... kuitenkin uudet dieselverokorotukset+vanha dieselveromaksu pohjalla ovat hulluutta.... inflaatio karkaa tällätavalla käsistä.

 

Insinööri ja silti yrittäjä...

1. Ei ainakaan kannata hakea mallia rapakon tapaa jossa nyt olen. Joka taloudessa on useita autoja, jopa 3 tai enemmän. Julkista liikennettä on hyvin vähän. Ei ole kovin tavallista pyöräillä tai kävellä lyhyitäkään matkoja. Itse asiassa ihmisiä ei näe ulkotiloissa kovin kaukana autoista. Paljon ylipainoisia ihmisiä jonka seuraksena mm. diabetestä. Tuntuu kuin tämä kaikki olisi hyväksytty yhteisestä sopimuksesta. Nyt ymmärrän politiikkaakin täällä enemmän - yhteiskunta on rakentunut öljyriippuvaiseksi, tulokset ovat näkyvillä ulkopolitiikassa. Öljyä on saatava hinnalla millä hyvänsä.

Tälläistä tilannetta en tosiaan Suomeen toivo!!

Suomessa kannattaisi tosiaan panostaa julkiseen liikenteeseen. Mutta myös sallia jopa yksityiset kyyditsijät - monissa maissa on "puskatakseja" , pikkubusseja joilla liikutaan kaupungista ja kylästä toiseen - toimii! Tietysti kannattaa miettiä mihin rakennetaan, että matkoista ei tule suurelle joukolle ongelma.

Olisi kannustettava kimppakyytejä, vaikka kansanluonne on meillä våhän eristäytyvä.

Nettiin voisi laittaa toimivia kimppakyytisivustoja, niin kuin ulkomailla näkee. Esim. nopeasti saatavia kaupunkien välisiä kimppakyytejä joista maksetaan kyyditsijälle kohtuusumma. Meillä on jo kimppasivustoja mutta vähän kankeita ovat.

Kaikenlaisia vähemmän saastuttavia vaihtoehtoja kannattaa suosia, näistä jokainen voi sitten poimia omansa, tilanteensa mukaan.

2. Edullista, suht helposti saatavaissa olevaa, erilaisia vaihtoehtoja tilanteen mukaan.

3. Samala tavalla kuin kuin mitä tahansa mainostetaan ja saadaan ihmiset kuluttamaan enemmän myös tälläistä positiivistä kuluttamista voi lisätä tuomalla positivisessä valossa kävelyä ja pyöräilyä esille. Lisäksi tietysti pyörätiet ja polkuverkostot.

4. Liikennettä on  jo liikaa - melu ja saasteet jotka tulevat sairauksien kautta yhteiskunnalle kalliiksi. En missään tapauksessa kannata teiden lisärakentamista. Riittää jo!

 

Kävelyä ja polkupyöräilyä lisätään parhaiten tekemällä se mahdolliseksi.

Nyt ei läheskään aina ole mahdollista liikkua jalan tai pyöräilen, koska ainoa käyttökelpoinen reitti paikasta A paikkaan B kulkee ylivilkkaan autotien (tai peräti moottoritien) reunaa. Lisäksi kevyelle liikenteelle tarkoitettu pientareen reuna on usein vain pari senttiä leveä ja täynnä autoista heitettyä roskaa. Pahimmissa paikoissa tien reunat ovat routa- tai sadevaurioiden takia reikäisiä tai romahtaneet ojaan. Näillä vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä ei aina edes ole toimivaa valaistusta, koska tien suunnittelijat ovat ajatelleet, että autoilijat valaisevat oman reittinsä. Harvalla jalankulkijalla kuitenkaan on mukana taskulamppua, ja pyöräilijöiden valaistus riittää pelkäksi huomiovaloksi eikä tien valaisemiseen.

Lisäksi suurten kaupunkin kevyen liikenteen väylät ovat surkeassa kunnossa. Niissä on kuoppia ja valaistus puuttuu tai siitä säästetään. Kuopat ovat aiheutuneet jatkuvasta kaapeleiden tai putkien kaivannasta - kaapelit ja putket, kun aina sijoitetaan juuri jalankulkuväylien alle - tai routavaurioista. Valaistuksessa säästäminen taas ei säästä kokonaiskuluissa, vaan aiheuttaa yhteiskunnan kannalta enemmän kuluja nyrjähtäneinä nilkkoina, haljenneina päinä ja sitä kautta lisääntyneinä sairauskuluina ja töistä poissaoloina.

Siis pyöräilyä ja jalankulkua lisätään parhaiten pitämällä huolta kevyen liikenteen reitistöistä ja suunnittelemalla toimivia, korvaavia reitistöjä tietyökoneiden tuhoamille kulkuväylille. Lisäksi ihmisvoimin liikkumista lisää se, että jokaisen uuden autotien (mukaan luettuna moottoritiet) kylkeen rakennetaan kevyen liikenteen väylä ja tarvittavat tien ylitys- tai alituspaikat. Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta aiheutuvat kulut ovat pikkusummia verrattuna samaan aikaan rakennettavan autotien kuluihin. Maaseutualueella ja eri kunnista toiseen kulkevien harvemmin käytettyjen autoteiden reunaan riittää puolitoista metriä leveä hiekkapinnoitteinen kulkuväylä.

Teitä rakennettaessa pitää ottaa huomioon tulevaisuus ja tulevaisuuden tarpeet; kevyt liikenne lisääntyy, ja kunnat tarvitsevat ulkoilureitistöjä (turisti)matkailijoita varten.

3.

Pyörä- ja kävely teiden leventäminen ja mukulakivien poisto. Muuttamalla kaupunki suunnittelun koskemaan ensin kävelijää ja pyöräilijää ja sitten bussia ja viimeisenä vasta yksityis autoilijaa. Laajentamalla vain kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitettuja alueita. Parkkihallien rakentaminen, (katsokaa automaatti halleja, ajetaan auto telinellee ja se sitten säilöö sen varastoon, Mahtuu enemmän autoja näin. 

 

 

4.

Liikenteen ongelmia. Metsä ja puskat päässeet kasvamaan aivan liian lähelle teiden reunoja jolloin useimmat pienet ja keskisuuret risteykset on mahdotonta havaita kunnolla, kapungeissa ongelmana on talot liian reunassa. Surkea kunnossa pito niin kesäisin kuin talvisin. Osa rampeista suunniteltu aivan liian jyrkiksi ja liian pienelle kapasiteetille (on tullut usein nähtyä kun koko ramppi on tukossa). Valoristeyksien käyttö liikenteen tukkona kun järkevästi suunniteltu liikenneympyrä olisi sujuvampi ratkaisu (ympyrä jossa oikealle kääntyvät ajavat ympyrän ohi, Oulu,linnanmaan prisman läheltä löytyy semmoinen ja se on kätevä). Pyöräteiden huono merkitseminen, ei keskustassa enää tiedä missä pyörällä saa ajaa kun merkit puuttuvat ja pyöräparkkien puute.

 

Tähän loppuun. Älkää keksikö pyörää uudestaan vaan katsokaa miten liikenne järjestelyjä on hoidettu muissa suurkaupungeissa. esim, Lontoo, Tokio, New York. että vältetään ne huonoimmat ratkaisut.

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Bussien lattioiden pitäisi olla matalalla, ja soittokellojen helposti saatavissa. [Esteettömiä busseja joihin huonojalkainenkin pääsee - kirjurin tulkinta]
Ovi ei saa olla liian leveä vaan niin, että saa pielistä kahdella kädellä kiinni. Rollaattorille pitää olla tilaa.
[Rollaattorilla kulkija ei pääse maksamaan, jos tila on keskellä bussia. Maksujärejstelmää pitää kehittää niin, että maksaessaan voi istua, tai rollaattorilla kulkijan pitäisi saada kulkea ilmaiseksi, kuten vauvanvaunujen kanssa - kirjurin huomautus.]

Bussikuskit malttaa yleensä odottaa, että pääsee istumaan. [Mikä on hyvä]

Pysäkin pitäisi olla aika lähellä, mahdollisimman lähellä - pysäkillä pitää olla penkki, eikä se saa olla kauhian alhaalla.

 

 

 

 

1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?

Sillä, että työpaikat, palvelut ja asunnot olisivat lähellä toisiaan. Eli kaavoitusratkaisuilla.
Ei "automarketteja". Kivijalkakauppojen suosiminen veroilla tai millä vaan (vosinpa sanoa, että kivijalkakaupat ovat yhteiskunnallisia yrityksiä - ne tuottavat muutakin hyötyä kuin työpaikkoja ja verotuloja.).

 

2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?

Tiuhalla vuorovälillä ja tiuhalla pysäkkiverkostolla (vauhdin kustannuksellakin). Kattavalla reittiverkostolla.
Kaupunkien keskustojen ulkopuolella (eli missä liikenne sen sallii) bussit voisivat virallisestikin pysähtyä muuallakin kuin pysäkeillä.

Raideliikennettä kaikissa muodoissaan kannattaisi suosia. Raitiovaunut, junat, metrot... ovat selkeitä ja sujuvia.

Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitäisi olla ilmaista, verovaroin maksettua. Milloin viimeeksi on lasketu, mitä Helsingin ilmainen joukkoliikenne maksaisi? Muistelen että aikanan joku laski 200 mk / asukas. 200 euroa/asukas olisi naurettavan pieni hinta lisääntyvästä kaupunkiltilasta, puhtaasta hengitysilmasta, meluttomuudesta, lasten ja vanhusten elinpiirin hallinnasta, kauniimmasta ja turvallisemmasta ympäristöstä...

 

3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?

Suunnittelemalla kaupungit pyörien ehdoilla (kuten Amsterdam) - tekemällä autoilusta hankalampaa ja kalliimpaa. Autottomat keskustat ja asuinalueet (pitää sisällän sen, että parkkitilaa ei edes varata autoille).

"Nitromäistä" eroon - on hullua, että jalankulkijat ja pyöräiljät joutuvat koukkimaan autoteiden ali tai yli kun konevoimalla saa ajaa tasamaata (toki ymmärrän että mäet lisäävät päästöjä, mutta silti. Systeemin pitäisi olla se, että mummo ja ekaluokkalainen taapertavat siitä sitä helpoin on, ja autot kiertää.)
 

4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?

autokeskeisyys kaiken kaikkiaan - autojen ehdoilla toimiminen

liian leveät ja nopeat tiet ja ylipäätän se, että autoilua yritetään helpottaa, kun sitä pitäisi hankaloittaa suhteessa muihin liikkumismuotoihin

joukkoliikenteen kalleus ja reitti/vuoroverkoston harvuus

autoilijoiden selviäminen rikkomuksistaan koin koira veräjästä - saa pysäköidä jalkakäytäville ja muutenkin muiden liikkujien reiteille, vaarantaa liikennettä suojateillä ja ristyksissä...

asenteet ylipäätään

Liikaa autoja tuntuu olevan.

Ja hävytöntä kun ei ilmoiteta kunnolla, jos pysäköintijärjestelyt muuttuvat - ja kun yksityiset firmat voi laskuttaa parkkimaksuja tyhjillä parkkipaikoilla. [Eli parkkitilaa pitäisi käyttää järkevästi - kun asukkaat on töissä, niin muiden pitäisi voida käyttää parkkitilaa ilman sakkomaksuja. - tulkitsee "käyttöliittymä internettiin"]

Liikennettä ei pitäisi suunnitella vain autojen ehdolla, vaan kevyt liikenne tulisi ottaa yhtälailla huomioon hyvine kulkkureitteineen ja inhimillisine välimatkoineen. Usein autotien kyljessä on myös kurja kulkea melu- ja hajuhaittojen ansiosta, ja vielä kun kevyen liikenteen väylä saa yleensä väistää autotietä, tulee tunne kakkosluokan kansalaisuudesta. Kevyen liikenteen väylien olisikin mukavin kulkea jonkun matkan päässä autotiestä. Lisäksi luontoarvoja reittien varrella on hyvä kunnioittaa, kulkija virkistyy aivan erilailla hyvin voivan kaupunkimetsän kuin hakatun maaston tai ainaisen betonin ympäröimänä. Kulkekaa suunnittelijat itse erilaisia reittejä ja tunnistakaa niistä ne kulkijalle mieluisimmat.

 

Pyöräilijöille voisi myös autokaistalla ajaessa suoda lainkin silmissä oikeuden ylittää risteys valon palaessa vihreänä kevyelle liikenteelle. Välillä tulee vastaan absurdeja tilanteita,  joissa pyöräilijä joutuisi lain mukaan odottamaan vaikka ylittäminen on turvallista, lain kirjain kuitenkin täyttyy jos hyppää pois satulasta ja ylittää tien vajaa puoli metriä sivummalla. Vähintäänkin poliisilta toivon harkintaa järkevien ja turvallisten käytäntöjen tunnistamisessa ja sakottamatta jättämisessä.

Lyhyesti: Liikenteen verotuksella ei tulisi rahoittaa muuta kuin infraa.

Junaliikenne pitää pyhittää pelkästään tavaraliikenteelle, matkustajaliikenne on lopetettava.

Syynä se että uuteenkin budjettiin laitetaan junaliikenteeseen aivan liian vähän rahaa. Tähänkin asti junaliikenne on äärinmäisen epäluotettavaa, joten jos jatkossa kerran liikenteen hoitamiseen annetaan entistä vähemmän rahaa, niin luotettavuus vain huononee. Joten mitä sitä turhia sätkimään, lopetaan junat kokonaan ja siirretään kaikki hlöliikenne kumipyörille.

Siksi toiseksi, tämä säästää mukavasti valtion vähiä rahoja ja lisää samalla tuottoja. Samalla kun junaliikenne on puhtaasti menoerä, niin kumipyöräliikenne tuottaa jo nyt yli 10% budjetin tuloista samalla kun sinne kulutetaan alle prosentti.

Otetaan esimerkki, junalippu RMK-HKI maksaa noin 250eur/kk. Jos saman matkan kulkee kumipyörillä niin tuo summa menee PELKÄSTÄÄN VEROIHIN. Ja kun se junalippu ei edes kata kaikkia kuluja, niin jokainen tajuaa mikä on tilane. Autoilijat kustantaa junaliikennettä.

Jos töihin on mentävä ajoissa niin juna ei ole ollenkaan toimiva vaihtoehto, eikä tule enää ikinä olemaan.

Ei ole järkeä, että suuret kaupungit kahmivat ylenmäärin uusia työpaikkoja, vaikka niillä ei ole tarjota työntekijöille riittävästi asuntoja. Nyt esimerkiksi Espoo on kahminut suunnattomasti yritysten pääkonttoreita myös muualta maasta, mutta täällä (Espoossa) ei ole kuitenkaan rakennettu samaa tahtia asuntoja, vaan harvat onnekkaat joutuvat tyytymään ikivanhoihin home- ja vesivahinkoasuntoihin tai vuokraamaan ylikalliin rötiskön. Silloin monelle ainoa vaihtoehto on pendelöidä yli sadan kilometrin matkaa kodin ja työn väliä. Se on kallista, saastuttavaa, luonnonvarojen ja muiden resurssien ja ennen kaikkea ajan tuhlausta. Lisäksi se sairastuttaa työntekijät turhautumiselle ja lopulta masennukselle sekä vie aikaa pois kodin- ja lastenhoidosta sekä itsensä kehittämisestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Se tulee kalliiksi myös koko yhteiskunnalle ja verottajalle.

Tällainen työpaikkojen rohmuamismalli on suurta typeryyttä. Valtion pitää alkaa tiukalla kädellä ohjeistamaan ja rajoittamaan uusien yritysten haalimista jo täpötäyteen kuntaan. Asiaa voidaan toki helpottaa etätyöllä, mutta kaikkialle se ei ole mahdollista asenteiden tai työn luonteen takia. Etätyön lisäämiseksi tarvitaankin valtion kannustamia ja lakeja. Lisäksi joko kuntien tai valtion pitää tukea toimivien, turvallisten, riittävän nopeiden ja kustannustehokkaiden tietoverkkojen rakentamista tai ylläpitoa, jotta etätyö ylipäätään olisi mahdollista.

Monessa paikassa joukkoliikenne on käytännössä tapettu pois. Silti syrjäisissäkin kunnissa käy työntekijöitä kaukaa muilta paikkakunnilta. Varsinkin pienet kunnat itse työllistävät runsaasti ulkopaikkakuntalaisia. Jos työntekijä on autoton tai ajotaidoton, niin usein hänellä on käytettävissään vain yksi bussivuoro, jonka turvin käydä töissä. Lisäksi kävelymatka bussipysäkiltä määränpäähän voi muodostua monien kilometrien mittaiseksi. Tämä on suuri ongelma, ja aiheuttaa suuria vaikeuksia työntekijöille.

Valtion ja kuntien pitää tukea säännöllisiä, riittäviä ja toimivia julkisia liikenneyhteyksiä tai tarvittaessa muodostaa kuntien omistama bussiyhtiö. Myös VR:n omistaman Pohjolan Linjan toimintakenttää voidaan muokata. Nythän se vain kilpailee muiden yksityisten bussiyhtiöiden kanssa vilkkaiden reittien hallinnasta ja vääristää samalla kilpailua. Parempi olisi määrätä (vaikka lailla) Pohjolan Linjan toiminta-alueeksi syrjäseuduille suuntautuvat yhteydet, joilla ei nykyisin ole tarpeeksi julkista liikennettä.

Valtion pitää antaa polttoaineveralennusta julkiselle liikenteelle, jotta niistä tulee kannattavampia ja jotta lippujen hintoja voidaan laskea tai että niitä ei ainakaan tarvitse nostaa. Halvemmilla lippujen hinnoilla kulkuneuvoihin saadaan enemmän maksavia asiakkaita, jolloin niitä ei ole tarve lakkauttaa. Näin suurempi osa Suomea säilyy elinkelpoisena.

Suurimmat ongelmat nykyisessä liikenteessä ovat:

1. Säännöistä piittaamattomat yksityisautoilijat sekä riittämätön poliisivalvonta.

2. Säännöistä piittaamattomat suurten kaupunkien bussikuskit ja holtittomat taksisuharit sekä riittämätön poliisivalvonta.

3. Säännöistä piittaamattomat teinimopoilijat sekä riittämätön poliisivalvonta.

4. Pelkästään autoilijoiden ehdoilla ohjelmoidut liikennevalot ja suojatiet. Hitaammin liikkuvat kävelijät, juoksijat ja pyöräilijät on unohdettu, vaikka heillä on aivan yhtä kiire kuin motoristeillakin.

5. Turvattomat, huonosti suunnitellut, kuoppia täynnä olevat ja 20 sentin, jyrkillä betonikynnyksillä varustetut kevyen liikenteen väylät sekä puutteelliset, kevyelle liikenteelle suunnitellut (tai suunnittelematta jääneet) autoteiden ylitys- tai alituskohdat.

6. Kevyen liikenteen väylien tukkeaminen ja niiden käyttäminen autojen parkkipaikkoina (varsinkin talvella) ja putkiremonttikohteina.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä liikennepoliittisessa selonteossa tulisi ottaa ohjenuoraksi jo laadittu Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020.

Julkaisu löytyy:

http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1243726

Kävely ja pyöräily tulisi ennen kaikkea ottaa vakavasti liikennemuotoina. Ensimmäisenä tulee luopua harhaanjohtavasta käsitteestä "kevyt liikenne" joka niputtaa kaksi varsin erilaista kulkumuotoa väärin yhteen ja sisältää halveksivan arvoasetelman. Kävely ja pyöräily ovat painoarvoltaan raskaita liikennemuotoja.

Kävely ja pyöräily eivät käytännössä aiheuta enempää kasvihuonekaasupäästöjä kuin ihmisten elämä yleensä. Kävely ja pyöräily ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka parantaa kansanterveyttä.

Tavoitteena tulee olla, että kaikissa kaupungeissa ja taajamissa kävely ja pyöräily ovat ensisijaisia liikennemuotoja, joita joukkoliikenne ja autoilu tarvittaessa täydentävät.

Kävelyn asema liikennemuotona on nykyisin Suomessa itse asiassa yllättävän hyvä, ja kulkumuoto-osuudet ovat korkeita. Pääongelmina kävelyn osalta on liikenneturvallisuus, talvikunnossapito ja esteettömyyden puutteet.

Pyöräilyn osalta ongelmana on selkeä aliarvostus ja väärät asenteet. Pyöräilyyn liitetään perusteetta alhainen tulotaso ja kurittomuus.

Pyöräilyn pääongelmina ovat:

1. Pyöräilyn väylien huonosta kunnossapidosta, vääristä toimintatavoista ja asenteista johtuva suuri vuodenaikavaihtetlu. Pyöräilyä haitataan huonolla talvikunnossapidolla; talviautoilu ei olisi mahdollista, jos pyöräväylien tapaan ajoradat jätettäisiin auraamatta ja niille kasattaisiin tahallaan lunta.. Pyöräillä voi kaikissa Suomen sääolosuhteissa, kunhan laittaa liikkeelle lähtiessään sään mukaiset vaatteet päälle ja käyttää sopivia varusteita, esimerkiksi säänpitäviä vaatteita ja talviaikaan nastarenkaita.

2. Kaupunkikeskustojen väyläpuutteet. Suomen lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa keskustoissa on merkittäviä väyläpuutteita. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella jo 1980-luvulla päätettyjä keskustan pyörätieverkkoja ei ole rakennettu valmiiksi.

3. Liian korkeat nopeusrajoitukset ja kurittomat autoilijat, jotka estävät ajoradalla pyöräilyä. Vähäliikenteisillä kaduilla ajorata on yleensä paras paikka aikuiselle pyöräilijälle. Tätä estävät kuitenkin vaarallisen korkealle tasolle (40-50 km/h) asetetut nopeusrajoitukset sekä autonkuljettajien kurittomuus, kuten äänimerkit ajoradalla ajaville pyöräilijöille ja kiilaaminen.

4. Kaupunkiseutujen väyläpuutteet. Suomen suurimmillakin seuduilla on edelleen taajamia, jonne ei ole keskustasta jatkuvaa pyöräily-yhteyttä pyörätiellä tai vähäliikenteisellä kadulla.