Siirry sisältöön

Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa?

Kysymysmerkki 1836
9.9.2016 | Oikeusministeriö
Hanke on päättynyt. Yhteenveto:

Oikeusministeriö järjesti vuoden 2016 alussa verkkokyselyn aiheesta "Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa". Kyselyyn voi vastata nimettömänä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Yksittäiset vastaukset tulivat vain oikeusministeriön tietoon. Kyselyyn tuli 1836 vastausta. Lue yhteenveto:


Mitä kokemuksia sinulla on kielellisistä oikeuksista?

Osallistumalla verkkokyselyyn sinulla on mahdollisuus esittää näkemyksiäsi kielellisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kysymykset koskevat mm. oman kielen käyttöä viranomaisissa, kieli-ilmapiiriä, sekä kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Vastauksia käytetään hallituksen kielilainsäädännön soveltamista koskevan kertomuksen tausta-aineistona. Kertomus annetaan eduskunnalle vuonna 2017. Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielioloja sekä suomen ja ruotsin kielen kehitystä. Lisäksi kertomuksessa seurataan ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemmin maan kielioloja. Oikeusministeriö vastaa kertomuksen valmistelusta.


Kielelliset oikeudet

Kielelliset oikeudet kuuluvat perusoikeuksiimme. Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on perustuslain mukaan oikeus kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (17 § Suomen perustuslaki).

Kielilaissa on täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä sellaisen yksityisen kanssa, joka hoitaa julkista hallintotehtävää. Kielellisistä oikeuksista säädetään myös muualla lainsäädännössä. Esimerkiksi opetusta ja terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä on myös kielisäännöksiä. 

Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia valtion viranomaisten sekä kaksikielisten kunnallisten viranomaisten ja kuntayhtymien kanssa asioidessaan. Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia tuomioistuimissa esimerkiksi silloin, kun häntä kuullaan oikeudenkäynnissä todistajana.

Kaksikielisen kunnan on palveltava molemmilla kielillä kunnan enemmistökielestä riippumatta. Kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että palvelua annetaan molemmilla kielillä myös silloin, kun kunta sopii yksityisen palveluntuottajan kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämisestä. Kaksikielisen viranomaisen on toimittava henkilön oman kielivalinnan mukaan, eikä se saa pyytää henkilöä vaihtamaan kieltä. Kaksikielisen viranomaisen onkin huolehdittava siitä, että sen työntekijöillä on tehtävissään tarvittava kielitaito.

Saamen kielilaissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilakia sovelletaan pääosin saamelaisten kotiseutualueella.


Perustiedot

Päättynyt: 9.9.2016

Aiheet:
  • #sosiaali- ja terveyspalvelut
  • #tietoyhteiskunta ja viestintä
  • #hallinto ja kehittäminen
  • #lainsäädäntö ja oikeudet
Kunnat:

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna