Siirry sisältöön

Aikuisten psykososiaaliset palvelut Lapissa

Kysymysmerkki 13
Kysely | Lapin sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kysely on päättynyt

Aikuisten psykososiaaliset palvelut -kehittämisprosessissa on tarkasteltu mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä aikuissosiaalityötä sekä sosiaalipalveluja. Työryhmä on ideoinut tulevaisuuden palvelumalliksi yhtenäisen palvelulinjan, jossa arjen tuen ja mielenterveys- ja päihdehoidon palvelut olisivat yhdessä. Nimi voisi olla lyhyempi. Mikä voisi olla hyvä palvelukokonaisuuden nimitys? Kerro se kyselyn lopussa.

Yhdistetyssä mallissa kyettäisiin takaamaan nykyistä paremmin nopea ja moniammatillinen tuki ja hoito äkillisissä tilanteissa sekä pitkäaikainen, kannatteleva tuki  ja kuntoutus arkeen silloin, kun tarve on pitkäaikaisempaa tai pysyvää.

Tavoitteena on saada ihminen avun piiriin riittävän varhain. Jos omat voimat ja lähiyhteisön tuki ei riitä, tulisi avun hakeminen olla luonnollista ja helppoa. Jokainen tarvitsee tukea joskus. Kuinka sinä haluaisit hakea apua itsellesi tai läheisellesi?

Tutustu myös liitteenä olevaan  palvelujärjestelmäideaan ja kerro siitä kommenttisi ja täydennyksesi. Huomioithan, että malli on kehittelyvaiheessa ja muuttuu vielä. Myös sinun vaikutuksestasi!

Perustiedot

Päättynyt: 21.6.2016

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Valitse kolme itsellesi luontevinta yhteydenottomuotoa, joita käyttäisit. Huomioithan, että osaa esitetyistä palvelumahdollisuuksista ei vielä tällä hetkellä ole olemassa.
Vastaukset
  • Soitan oman kunnan työntekijälle (sosiaalitsto, työterveysasema, mielenterveyststo) tiettynä soittoaikana (esim. arkisin 9-10) ja sovin käyntiajan tarvittaessa. 4 / 13
  • Varaan ajan oman kunnan työntekijälle valitsemalla sopivan ajan nettiajanvarauksen kautta milloin tahansa. 6 / 13
  • Soitan Lapin alueen Psykososiaalisten palvelujen ohjaus- ja neuvontanumeroon (vastaa esim. arkisin 7-20), josta saan ohjausta sekä tarvittaessa varattua ajan lähimmälle työntekijälle. 8 / 13
  • Teen Lapin psykososiaalisten palvelujen nettisivuilla mieliala- ja tilannearviotestejä ja lähetän tulokset Lapin psykososiaalisiin palveluihin, josta otetaan minuun yhteyttä ja sovitaan jatkotoimista. 2 / 13
  • Hakeudun avovastaanottoaikana (esim. arkisin 8-10) odottamaan vastaanotolle pääsyä lähimmässä palvelua tarjoavassa käyntipaikassa. 2 / 13
  • Haluaisin jutella samoja ongelmia kokeneen ja niistä selvinneen kokemusasiantuntijan kanssa ennen kuin haen viranomaisapua. 1 / 13
  • Haluan selvittää tilanteeni kirjallisesti suojatussa sähköpostiyhteydessä ja saada vastaukset samalla tavalla asioimatta toimistossa 3 / 13
  • Haluaisin selvittää tilannettani videoyhteyden kautta varatulla ajalla, jotta minun ei tarvitsisi asioida virastossa. 1 / 13
  • Haluaisin käyttää chat-keskustelumahdollisuutta, kun etsin tietoja tai vastaanottoaikaa netissä 5 / 13
  • Muu yhteydenottotapa. Mikä? 0 / 13
Vastaukset
  • En hae enää mitään tukea tai apua. Haluan vain olla rauhassa. Olen täysin erakoitunut. Sosiaalinen elämä nollassa, kun ei ole saanut kuljetustukea.

  • Tässäkin vastausvaihtoehdot oli aika lailla sektoroituneita. Mieluiten menisin asioimaan siinä samassa yhteispalvelupisteessä jossa muutoinkin asioin oli kyse verenpaineen mittauksesta, reseptien uusimisesta tai kirjojen lainaamisesta (myös esim. hyvinvointibussi) ja kertoisin siinä työntekijälle tarvitsevani lisäapua. Sen keskustelun jälkeen työntekijä tulisi tapaamaan meitä joko kotonamme, jos haluaisimme tai esimerkiksi jälleen siellä yhteispalvelupisteessä.

  • En ole omakohtaisesti ollut vielä tällaisen avun tarpeessa.Omaisen kohdalla on ollut tosi vaikeaa päästä hoitoon ja saada minkäänlaista apua.
    Lopulta monien yritysten kautta hoito saatiin käyntiin.

Valitse kolme itsellesi luontevinta yhteydenottomuotoa, joita käyttäisit. Huomioithan, että osaa esitetyistä palvelumahdollisuuksista ei velä tällä hetkellä ole olemassa.
Vastaukset
  • Soitan oman kunnan työntekijälle (työterveys, mielenterveystoimisto) tiettynä soittoaikana (esim. arkisin 9-10) ja sovin käyntiajan tarvittaessa. 3 / 13
  • Varaan ajan oman kunnan työntekijälle valitsemalla sopivan ajan nettiajanvarauksesta milloin tahansa 6 / 13
  • Soitan oman alueen ajanvaraukseen tiettynä soittoaikana ja varaan yleislääkärille käyntiajan. 3 / 13
  • Varaan lääkäriajan yksityiseltä palveluntuottajalta. 3 / 13
  • Soitan Lapin psykososiaalisten palvelujen yleiseen palvelupuhelimeen (esim. arkisin 7-20), josta saan ohjausta sekä tarvittaessa varattua ajan lähimmälle työntekijälle 5 / 13
  • Teen Lapin psykososiaalisten palvelujen nettisivuilla mieliala- ja tilannearviotestejä ja lähetän tulokset Lapin psykososiaalisiin palveluihin, josta otetaan minuun yhteyttä ja sovitaan jatkotoimista. 2 / 13
  • Hakeudun avovastaanottoaikana (esim. arkisin 8-10) odottamaan vastaanottoa lähimmässä palvelua tarjoavassa käyntipaikassa. 0 / 13
  • Haluaisin jutella samoista ongelmista kärsineen ja niistä toipuneen kokemusasiantuntijan kanssa ennen kuin haen viranomaisapua. 0 / 13
  • Haluan selvittää tilanteeni kirjallisesti suojatussa sähköpostiyhteydessä ja saada vastaukset samalla tavalla asioimatta toimistossa 2 / 13
  • Haluaisin selvittää tilannettani videoyhteyden kautta varatulla ajalla, jotta minun ei tarvitsisi asioida virastossa. 1 / 13
  • Haluaisin käyttää chat-keskustelumahdollisuutta, kun etsin tietoja tai vastaanottoaikaa netissä. 4 / 13
  • Muu yhteydenottotapa. Mikä? 0 / 13
Vastaukset
  • Olen saanut systeemistä tarpeekseni, kun ei se muuta ole tarjonnut kuin lääkehoitoja, jotka tekivät ongelmat pahemmiksi. Muut yhteydet olivat peestä.

  • Vertaistukea voisi kaivata diagnoosin jälkeen.

  • Vaikka saisit ajan lääkärille riippuu lääkärin ammattitaidosta miten homma etenee.Varsinkin vanhusten masennuksen hoito on retuperällä.lääkärit eivät tunnista masennusta eivätkä paneudu vanhan ihmisen vaivoihin.On helpompi tehdä jotain ultraäänitutkimusta ja todeta ettei löytynyt mitään, vaikka vaiva on korvien välssä.
    Aika on rahaa ja kyllähän siinä kuluu aika kun yrität selvittää mikä todellisuudessa on ongelma.asiat jäävät usein selvittämätt eikä kukaan välitä.
    pätee myös nuorempiin ihmisiin.

Valitse kolme itsellesi luontevinta yhteydenottomuotoa, joita käyttäisit. Huomioithan, että osaa esitetyistä palvelumahdollisuuksista ei vielä tällä hetkellä ole olemassa.
Vastaukset
  • Soitan oman kunnan työntekijälle (sosiaalitsto, työterveys, mielenterveyststo) tiettynä soittoaikana (esim. arkisin 9-10) ja sovin käyntiajan tarvittaessa. 4 / 13
  • Varaan ajan oman kunnan työntekijälle valitsemalla itselleni sopivan ajan nettiajanvarauksesta milloin tahansa 7 / 13
  • Soitan oman alueen ajanvaraukseen tiettynä soittoaikana ja varaan lääkäriajan. 4 / 13
  • Varaan lääkäriajan yksityiseltä palveluntuottajalta. 4 / 13
  • Soitan Lapin psykosoiaalisten palvelujen yleiseen palvelupuhelimeen (esim. arkisin 7-20), josta saan ohjausta sekä tarvittaessa varattua ajan lähimmälle työntekijälle 6 / 13
  • Teen Lapin psykososiaalisten palveujen nettisivuilla mieliala- ja tilannearviotestejä ja lähetän tulokset Lapin psykososiaalisiin palveluihin, josta otetaan minuun yhteyttä ja sovitaan jatkotoimista. 1 / 13
  • Hakeudun avovastaanottoaikana (esim. arkisin 8-10) odottamaan vastaanottoa lähimmässä palvelua tarjoavassa käyntipaikassa. 2 / 13
  • Haluaisin jutella samoja ongelmia kokeneen ja niistä selvinneen kokemusasiantuntijan kanssa ennen kuin haen viranomaisapua. 2 / 13
  • Haluan selvittää tilanteeni kirjallisesti suojatussa sähköpostiyhteydessä ja saada vastaukset samalla tavalla asioimatta toimistossa. 1 / 13
  • Haluaisin selvittää tilannettani videoyhteyden kautta varatulla ajalla, jotta minun ei tarvitsisi asioida virastossa. 1 / 13
  • Haluaisin käyttää chat-keskustelumahdollisuutta, kun etsin tietoja tai vastaanottoaikaa netissä. 4 / 13
  • Muu yhteydenottotapa. Mikä? 0 / 13
Vastaukset
  • Anonyymit palvelut edistävät hakeutumista palvelun piiriin. Motivaatio ja sitoutuminen hoitoon voi syntyä myöhemmin.

    Tavallinen elämän arjen apu - esim. kotipalvelu helposti - lapsiperheelle voi olla tärkeä psykosos. tuki perheelle /uupuneelle tai masentuneelle perheenjäsenelle.

Vastaukset
  • Lisäämällä tietoa mistä palveluita saa. Keskittämällä päihde- ja mielenterveyspalvelut ei pallottelua viranomaiselta toiselle esim. iän perusteella.

  • Asiantuntijat saatavilla jossain muodossa lääkäripalvelut mukaan lukien. Ei pelkkää pärjäämistä, vaan myös hoitoa ja paranemista!

  • Psykososiaalinen yhtenäinen palvelulinja kuulostaa hyvältä, mutta riittävän varhaista tuen tai hoidon piiriin hakeutumista voitaisiin mielestäni edistää matalan kynnyksen taktiikalla eli järjestämällä moniammatillisia "ensiapupisteitä" kuntatasolle ( vrt. päihdeklinikat) jonne ongelmien kanssa kamppailevat voivat mennä selvittelemään tilannettaan. Eivät ongelmalliset mielestäni aina pysty hahmottamaan koko palvelusektoria ja hakeutumaan oikeaan paikkaan ja niinpä apu jää saamatta. Kynnyksen pitäisi olla niin matala, että voi suoraan kävellä sisään lähetteettä ja myös anonyyminä jos potilas niin haluaa.

  • No ein ainakaan luomalla monimutkaista järjestelmää, kuten tällä hetkellä on esim.Rovaseudulla.
    Nyt tehdään päällekkäistä työtä ja silti ihmseiä jää avun ulkopuolelle.

  • Kaikilla asiakaspalvelijoilla tulee olla ihmisläheinen ote työhönsä, on hyvä jos he pystyvät työskentelemään pidempiä aikoja samojen asiakkaiden parissa, jolloin he huomaavat muutoksia asiakkaiden voinnissa ja voivat ottaa huolen puheeksi hyvin matalalla kynnyksellä. Uskon että nykyinen palveluiden määrä voi jopa riittää kun tällaista toinen toisesta välittämistä ruokitaan, ja ihmiset saadaan avun piiriin ajoissa. Palvelujärjestelmä nykyisellään on todella sekava, eikä palveluiden piiriin pääsemisestä saati palvelun tuloksesta ole takeita. Myös näihin palveluihin ohjaamisessa kaivataan ohjaamopalvelua. Lisäksi olisi valtavan hienoa, jos läheisestä huolehtiminen mahdollistuisi nykyistä paremmin. Ja huolen ilmaisemiseen ikäihmisestä tai aikuisväestöstä tulisi saman tyyppinen tapa toimia kuin lastensuojeluilmoitus nykyisellään. Lasse-tiimin sijasta asianselvittelyä jatkaisi palvelutarpeen arviointitiimi, mikä lie palle- tai patti sen nimi sitten olisi!

  • Ihmisten tietoisuuden lisääminen ja toisaalta palveluiden piiriin pääsyn sujuvoittaminen. Ei saa olla pitkiä jonoja. Ihmisten pitää saada luottaa että tarvittaessa hoitoon pääsee nopeasti.

  • Enemmä tietoa miten palveluja saa.Tietoiskuja
    Hoitoon ja vastaanotlle olisi päästävä helpommin

Vastaukset
  • Asiakkaan ei tulisi osata selvittää ennen yhteydenottoa mitä palveluita hän tarvitsee tai on oikeutettu saamaan vaan yhden yhteydenoton päässä tulisi olla ihminen joka tarjoaa eri palveluita. Asiakkaalla tulee olla oikeus saada palvelua ilman kuntarajoja. Pienten paikkakuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa ja rasitteena voi olla että ainut kunnan avun tarjoaja on naapuri tai sukulainen.

  • Matalan kynnyksen palvelua oli se ohjaavaa tai hoidollista. Tällä hetkellä MTT puolella ihmisiä jää hoitamatta monimutkaisen plavelutuottajan takia!

  • Ennalta ehkäisevä työ ja arjen tilanteissa helppo avun ja tuen sekä ohjauksen saatavuus.
    Kuunneltava asiakasta hänen tarpeistaan. Konkreettinen apu ja läsnäolo hyvä toisille, toisille taas voi pelkkä nettineuvo riittää.

    Tärkeää saada todellista yhteistyötä ja integraatiota sos.- mt -ja päihdepalveluihin.

  • Tuo asiakaspalveluhenkisyys! Kuunnellaan kerralla mikä on hätänä ja toimitaan sen mukaan.

  • miepäsosiaali

  • Yksinkertaistetaan hoitoon pääsyä ja moniammatillinen työskentely.
    Jatkohoitoon olisi päästävä samantein .Potilaan ollessa esim osastolla henkilökunnan olisi järjestettävä jatkohoito heti ja ymmärrettävästi.Mielestäni mielenterveysongelmat on sama kuin mikä muu sairaus tahansa ja apua olisi saatava samalla tavalla.
    Usein ihmiset ovat niin lamassa ettei heistä itsestä ole mihinkään verkkopalveluiden käyttäjäksi ja jatkohoitodon omatoimiseen suunnitteluun.
    Ei ole niin yksinkertaista jos ei ole rahaa ja kunnon asuntoa ja ruokakin on mitä sattuu , jos näihin ongelmiin ei saada apua niin kaiki on turhaa.
    Puuhastelu terveydenhuollossa on usein se mitä tehdään.