Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Pyöräväylä erilleen kävelytiestä
Mikkelä
4. joulukuuta 2025 kello 15.19.49
Koska alatte suunnittelemaan, kuten vaikkapa Oulussa, eli pyöräväylä ihan erilleen kävelyteistä? Inhottavaa kävellä, kun pyöräillään kovaa ohi, vaikka olisikin omat kaistat. Erottakaa mieluummin vöylät toisistaan vaikka pensailla tai niittykaistaleella.
Aarni
6. joulukuuta 2025 kello 14.23.32
Eri väylien erottamisesta olen samaa mieltä. Jos pyörille rakennetaan erityisesti ”baanan” nimellä tehtävää reittiä, joka mahdollistaa nopeammat siirtymät kaupunginosien välillä, se ei samaan aikaan ole miellyttävä kävelijöille, jotka ulkoiluttavat koiraa tai lasta tai muuten vain iltaulkoilevat lähipuistossa.
Kävelijän tarpeet, kulkutapa ja nopeus ovat hyvin erilaiset silloinkin, kun kävellään pidempää matkaa vaikka Espoonjokivartta.
Baana
@A_R
5. joulukuuta 2025 kello 9.32.06
Suunnitelman paras puoli on se, että se mahdollistaa laadukkaamman ja sujuvamman pyörätien rakentamisen jatkamisen Kauklahden ja Espoon keskuksen välille.
Hankkeen sivuilla on kuvattu baanan leveydeksi tällä kohdalla 5 m (3 m + 2 m). Miksi baanaa ei toteuteta tavoiteleveydessä (https://www.espoo.fi/fi/rantaradanbaana) 6,8 m (4 m + 2,5 m)?
Asukas
7. joulukuuta 2025 kello 12.30.56
Tämä nyt suunniteltu pätkä (joka siis loppuu ehkä useaksi vuodeksi kuin seinään junarataan) tehdään alueen virkistysalueen läpi, jossa liikkuvat myös lapsiperheet ja muut alueen käyttäjät. Mitä jos tällä pätkällä voisi huomioida myös muut kulkijat ja ajaa sellaista vauhtia ettei tarvitse törmäillä vastaantuleviin pyöräilijöihin? Tuskin tungos tulee olemaan sellaista ettei jossain kohdassa pääse sujuvasti ohittamaan. Jos kaikille nopeuksille tarvitaan omat kaistat ei Espoonjoen varteen jää kuin asfalttia.
Eri käyttäjäryhmille parempaa huomiointia + päällystämättömyyden edut
Aarni
6. joulukuuta 2025 kello 14.18.28
Viime aikoina olen pyöräillyt tästä usein.
Näkisin muutaman huomioitavan asian sekä käyttäjien huomiointiin liittyen että päällysteeseen:
1. Pyöräilijät ja kävelijät ovat / voivat olla osin erityyppistä käyttäjäporukkaa:
- pyöräilijät voivat olla pidempää matkaa kulkijoita, esim. Espoon keskus - Kauklahti/Vanttila, toiveena ajaa suoraan ja reippaasti
- kävelijät saattavat olla ”nykyisiä käyttäjiä”, eli esim. lähikortteleiden koiranulkoiluttajia, lapsen kanssa puistossa käyviä, potkupyöräilyn harjoittelijoita tms., yhtä lailla kuin hiukan kauemmas suuntaavia läpikulkijoita tai Espoonjokivarren luontoretkeilijöitä, jotka pysähtelevät kiikaroimaan pensaikkolintuja (omaa kokemusta tästä).
- ylipäätään liikennemuotoina kävely ja pyöräily ovat hyvin eri tyyppisiä
Niinpä on tärkeää, että nämä molemmat porukat pystyvät mukavasti ja turvallisesti kulkemaan. Luonnoksessa ei ole mitään erottavaa tekijää pyörille ja jalankulkijoille varattujen ”baanan” osien välillä.
MIelestäni tässä olisi tarpeen kuitenkin erottaa paremmin kävelijöiden ja pyörien alueet. Kävelijöille ei ole monesti mukavan ja turvallisen tuntuista, kun vierestä suhahtaa pyörä reipasta vauhtia ohi. Olisiko väliin mahdollista laittaa jotakin, eli fyysisellä välillä erottaa nämä osat?
Esimerkiksi Matinkylässä Matinniitynpolku vaikuttaa tätä luonnosta vastaavalta toteutukselta. Siitä on oikein sujuva pyöräillä, sen sijaan kävelijälle se ei enää ole niin leppoisa ja mukava puistoalue, jossa mitenkään ”viihtyisi” tällä leveällä asvaltoidulla osuudella. Jos puistokäytävä muutetaan pelkäksi läpikulkubaanaksi, jotakin menetetään. Tarpeen olisi paremmin yhdistää eri käyttötarkoituksia.
2. Asvalttipinta ei ole aina toimivin ja helpoin pinnoite. Nykyinen asvaltoimaton pinta on hyvässä kunnossa, ja helppo ajaa pyörällä. Olen myös havainnut, että syys- ja kevätliukkailla hiekkapintaiset käytävät ovat mustan jään suhteen paljon helpompia kuin asvaltoidut alueet. Lisäksi jos asvaltissa kaadoissa on hiukan parannettavaa, siihen jää kosteutta joka sitten jäätyy. Päällystämätön pinta on hulevesien kannalta parempi kuin asvalttipinta, ja pieniä korjauksia on helpompi tehdä (vs. koko osuuden uudelleenasvaltointi).
Ehdotan harkittavaksi vähintään sitä, että kävelyreitti pysyisi edelleen hiekkapintaisena. Pyöräilijänä pidän itse myös nykyisestä pinnasta, joten kannatan sitä, että reittiä ei lainkaan asvaltoida tässä.
3. Edellisiin liittyen esimerkkiehdotus: Kävelijöille käyttöön edelleen nykyinen Savipolun linjaus, kuitenkin itäpäässä uuteen siltaan yhdistyen. Pyöräilijöille ehdotettua uutta baanaväylää mukaileva toteutus.
Asukas
7. joulukuuta 2025 kello 12.14.25
Erittäin hyviä huomioita. Suunnittelussa tulee huomioida muutkin alueen käyttäjät kuin alueen läpi baanaa pitkin kiitävät matkapyöräilijät. Aluetta käytetään virkistysalueena, mm. koiranulkoiluttajat, lapsiperheet, lenkkeilijät ja muut rauhallisemmat liikkujat joille myös ympäristö on tärkeä, ei vain nopea siirtyminen paikasta toiseen.
Olen samaa mieltä siitä että pyörätie ja kävelytie toimisivat parhaiten erillään. Pyörätie voi olla suora ja sujuva asfaltoitu baana, kun tarkoitus on palvella matkaa suorittavia pyöräilijöitä. Kävelytie toisi parasta arvoa hiekkapohjaisena ja mutkittelevampana virkistystienä.
Valaistus ja ympäristöarvot
Yölaulajat ja liito-oravat
6. joulukuuta 2025 kello 14.36.10
Esittelyn mukaan ”valaistusta täydennetään ja uusitaan”. Lisäksi ”Suunnittelussa huomioidaan alueen ympäristöarvot, kuten muun muassa herkkä Espoonjoki, liito-oravayhteydet ja lepakkoalueet.” Valaistuksenkin suunnittelu näiden ympäristöarvojen mukaan on tärkeää, kun kyseessä ovat hämärä- ja pimeäaktiiviset lajit.
Tuleeko tähän esimerkiksi uudentyyppistä valaistusta, josta ledien sininen aallonpituusalue on poistettu ja siten on hiukan haitattomampaa ympäristölle? Tai himmennetäänkö valoja öisin, tai säätyykö valaistus automaattisesti käyttäjien mukaan? Yöaikaisen valaisun lisääminen ei ole automaattisesti hyvä ratkaisu ihmistenkään kannalta, vaan täytyy huomioida liikenneturvallisuuden lisäksi myös muut näkökulmat.
(Viittaan siis mm. Espoon uutiseen uudenlaisista valaistusratkaisuista, joita on suunniteltu Keskuspuistoon https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2025/11/valoa-luonnon-ehdoilla-ympari-vuorokauden )
Jalankulun ja pyöräilyn reitit
Pyöräilijä
7. joulukuuta 2025 kello 17.25.18
Kiitos mahdollisuudesta kommentoida puistosuunnitelmaa. Rantaradanbaana on Espoon tulevaisuuden keskeisiä seudullisia yhteyksiä ja näen sen koko pääkaupunkiseudun laajuudessa tärkeänä hankkeena, joka parantaa merkittävästi liikkumisen sujuvuutta Kirkkonummi-Espoo-Helsinki akselilla.
Baanan linjaus on piirretty vanhoja luonnoksia mukaillen ja se on lähtökohtaisesti toimiva mm. kaarresäteiden ja gradienttien osalta. Mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota reitin seutuja yhdistävään luonteeseen. Puistoalueella on hyvin tilaa täydelle baanaleveydelle, ja suunnittelussa pitää käyttää näin 6,8 m (4 m + 2,5 m) mitoitusta muuallakin kuin siltaosuudella.
Muiden kommentoijien nostot kävelyreitin fyysisestä erottelusta ja hiekkapinnoitteesta ovat hyviä. Puistoalueella on hyvin tilaa kokonaan erotelluille väylille ja kävelyreitti voitaisiin näin piirtää erillisenä ja kivituhkapintaisena.
Kommentteja katusuunnitelmaan, osa 1
Heikki Simola Pro Espoonjoki ry
18. joulukuuta 2025 kello 15.50.54
Otsikko on hämmentävä. Hanke on nimetty puistosuunnitelmaluonnokseksi, kun kyseessä on olennaisesti katusuunnitelma. Tarkemmin sanottuna suunnitelma koskee puistoalueen läpi rakennettavaa ja puiston käyttöä olennaisesti muuttavaa liikenneyhteyttä. Tässä muodossa, asvalttipäällysteisenä, jalankulku- ja kahdensuuntaisiin pyöräilykaistoihin jaettuna ja kauttaaltaan valaistuna katuyhteytenä suunniteltu väylä on ilmeisesti myös alueen vanhan, voimassa olevan asemakaavan vastainen (Mikkelä I, 049620100, 1982).
Rantaradanbaanan kokonaisuudesta Leppävaara-Kauklahti-välille on esitelty yleissuunnitelma, joka oli kommentoitavana loppukesällä 2022. Yleissuunnitelma on kuitenkin eri asia kuin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41§:n mukainen katusuunnitelma, jollaisena tämä hanke mielestäni jo tässä vaiheessa olisi tullut esittää.
Hankkeen arviointia vaikeuttaa olennaisesti se, että käsillä oleva suunnitelmaluonnos Läntinen Jokitie - Vadetinportti esitellään täysin irrallisena, ilman mitään viittauksia pyöräilybaanan kokonaissuunnitelmaan, erityisesti Baanan jatkoon Kauklahden suuntaan. Mikkelän- Kauklahden väli on keskeisiä osia maakunnallisesti arvokkaasta Espoonjoen kulttuurimaisema-alueesta, joka yltää Espoonlahdelta Vantaalle asti, ja johon tällä kohtaa olennaisena kuuluu myös Kuninkaantien eli Suuren Rantatien keskiaikaan palautuva linjaus. Mikkelä-Kauklahden välin jokilaakson harmonista viljelymaisemaa uhkaavat jo kaupunkiradan lisäraide, mahdollisen junavarikon ja Lohja-Salo-ratalinjan vaatimat sillat ja risteysalue sekä Kauklahden Lasihytin asemakaavan mahdollistama massiivinen rakentaminen peltoalueelle. Tämä suunnitelma avaa uhkakuvan, että samaan jokilaaksoon avoimeen maisemakuvaan tungetaan vielä kokonaan uusi valaistu pyöräilybaana, ties millä linjauksella.
Olen samaa mieltä usean aikaisemman kommentoijan kanssa siitä, että pyöräilybaanan ja jalankulkukaistan voisi pitää erillään. Rauhallisella omakotialueella kävelyreitistö on lähinnä paikallisessa käytössä, kun pyöräily on vauhdikasta läpiajoliikennettä. Baana Leppävaarasta ratavartta länteen kulkee pääosin matkaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä katuverkon osana, mutta tällaisilla alueilla sen suhde ympäristöön tulee ajatella toisin.
Siltä osin kun kyseessä on puistosuunitelma, on syytä kiinnittää huomiota alueen tämänhetkiseen tilaan ja sen hoito- ja kehittämistarpeisiin. Puiston itäpuoli on hoidettua puistoympäristöä nurmikenttineen ja valaistuine väylineen. Nurmikoiden sijaan voisi aluetta mainiosti kehittää niitty-ympäristönä, siis villiinnyttämällä. Tästä (koko Mikkelä-Kauklahti-jokilaakson kehittämishankkeena on Pro Espoonjoki kirjelmöinyt kaupiungilla jo vuonna 2022). Länsiosa puistoa on lehtomaista luonnonmetsää (haapa, raita, harmaaleppä, pähkinäpensas ym), ja sellaisena toivottavasti säilytetään. JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ
Jatkoa kommenttiini
Heikki Simola Pro Espoonjoki ry
18. joulukuuta 2025 kello 15.53.26
Jatkoa edelliseen: ...Uuden väylän pientareiden kasvillisuudessa tulisi myös tukeutua paikalle sopiviin luonnonkasveihin (mukulaleinikki, metsäapila, metsäkurjenpolvi, kyläkellukka ym. ym.), normaalisti tällaisille paikoille kylvettävän englanninraiheinän ("rairuoho") sijasta. Väylärakenteen töiden yhteydessä kiinnitettäköön huomiota myös haitallisiin vieraslajeihin, kuten kurtturuusuun, pensasangervoihin, karhunköynnökseen jne,. joiden torjuminen on maanomistajan vastuulla.
Uusi väylä on, ratahankkeisiin liittyen ja niiden mukana toteutuvana, jälleen uusi Espoon viheryhteyksiä voimakkaasti heikentävä tekijä. Valaistus tulee ottaa suunnitelmissa huomioon vakavasti ekologisia yhteyskäytäviä vahingoittavana häiriötekijänä (nykyisellään vain Savipolun itäpää on valaistu). Selvä linjaus tulisi olla, että Baanan valaistus sammutetaan yön ajaksi tämän kaltaisilla luontoalueilla.