Palvelukuvaus - s. 3 ” Tilaaja edellyttää, että palveluntuottajan asumispalveluja tuottava yksikkö sijaitsee Lapin hyvinvointialueella.” Eikö voisi olla myös naapuri hyvinvointialueet? - s.6 ” Tässä kilpailutuksessa ei hankita sellaista apua, ohjausta ja tukea, jota asiakas mahdollisesti tarvitsee siirtyessään asumaan tavallisessa asuntokannassa sijaitsevaan asuntoon. ” Miksi on rajattu pois tavallisessa asuntokannassa asuvat asiakkaat, koska asiakkaan palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi tämä olisi tärkeää, kun asiakas siirtyy kevyempiin palveluihin meiltä? Mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka ovat nyt meidän palvelun piirissä tavallisessa asuntokannassa tuetussa asumisessa? - s. 8 ” Viikonloppuisin annettava ohjaus ja tuki on aina tilapäistä ja lyhytkestoista. Jos sen tarve tulee yllättäen, siitä sovitaan erikseen tilaajan sosiaalihuollon viranhaltijan kanssa.” Hinnoitellaanko tämä erikseen? Vuorolisät? - s. 9 Tuettu asuminen ” Palveluntuottaja voi laskuttaa ¼ ohjaus- ja tukikäynnin tuntihinnasta silloin, kun asiakas ei ole ennalta ilmoittanut esteestä ja asiakasta ei tavoiteta.” Tämä riittämätön poissaoloehto. - s. 10 Yhteisöllinen ” Säännöllisen ohjauksen ja tuen tarpeen lisäksi heillä voi olla ennakoimatonta avun tarvetta, johon on myös vastattava.” Millaisia määriä tämä voi tarkoittaa? - s. 11 Yhteisöllinen ja s. 16 ympvrk ” oikeuspsykiatriset asiakkaat” Olisi hyvä saada oikeuspsykiatristen asiakkaiden palvelulle oma tuote kilpailutukseen. - s.14 Yhteisöllinen ja s. 18 ympvrk ” Jos asiakas on poissa palvelusta väliaikaisesti esim. sairaalahoidon, laitoskuntoutuksen, loman, vierailun tms. vuoksi, vain asiakkaan lähtö- ja tulopäivä ovat laskutettavia läsnäolovuorokausia.” Poissaoloehto on molemmille osapuolille epäedullinen. Tällaisena se nostaa palvelun hintaa. Meillä on sopimuksia, joissa on poissaoloehtona 1-7 vrk100 %, 8-14 vrk 50 %. - s. 25 ” Palveluntuottajan asiakastyössä olevasta henkilöstöstä viidesosalla eli 20 %:lla on tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulutasoinen tai vastaava opistotasoinen sosiaalialan tutkinto ja muulla henkilöstöllä vähintään sosiaali- tai terveysalan ammatillinen tutkinto.” Tämä vaatimus nostaa palvelun hintaa. Yksiköidemme henkilöstörakeen on nyt sellainen, että tämä vaatimus johtaisi muutosneuvotteluihin yksiköissä. Lisäksi kokemuksemme on, että esim. sosionomeille ei riitä koulutusta vastaavia tehtäviä riittävästi, jos heitä on useampi yksikössä. Näkemyksemme mukaan yksi sosionomi ja yksi sairaanhoitaja per yksikkö on riittävä. - s. 25 ” Asiakkaalle nimettävältä omaohjaajalta edellytetään sosiaalialan ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkintoa (sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015).” Eli lähihoitaja ei voi olla omaohjaaja! Tämä on liian tiukka vaade ja ko. lakipykälä koskee viranomaisen toimintaa. Tällä hetkellä meillä on hyvin toimivat omahoitajuudet asiakkailla, joten toivomme, että voimme jatkaa siten, että kokeneet ja osaavat lähihoitajamme voivat jatkaa omahoitajina. -
s. 26 ” Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, jos heidät on palkattu yksikköön tilapäisiksi sijaisiksi ja kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin o Laillistetun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan, kun on suorittanut vähintään 140 op kyseisen koulutuksen opinnoista o lähihoitajaopiskelija voi toimia lähihoitajan tehtävissä tilapäisesti, kun on suorittanut vähintään 90 op kyseisen koulutuksen opinnoista. Tämä on paljon. Yleisesti riittää 40-60 op. o työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettu vähintään ½” Tämä on liian tiukka. Työntekijällä voi olla taustalla muu hoitotyön koulutus, meillä esimerkkinä ulkomaalaiset hoitajat. - s. 27 Näissä palveluissa oikea termi on tukityö, ei välillinen, joka on vanhuspalveluiden termi. ” Henkilöstömitoitus tarkoittaa yksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa yksikössä kirjoilla olevien asiakkaiden määrään.” THL:n ohjeen mukaan käytetään läsnä olevien ei kirjoilla olevien asiakkaiden määrää mitoituksen laskennassa. Poissaoloehdon mukaisesti emme voi laskuttaa asiakkaista, jotka ovat meillä kirjoilla, mutta eivät ole läsnä vaan ovat esim. kotilomalla. Tämäkään ei mahdollista mitoituksen ylläpitoa kirjoilla olevien asiakkaiden määrän mukaisesti. - s. 28 ” Asiakkaalta perittävä vuokra (sisältäen vuokra, vesimaksu, käyttösähkö, lämmityskustannukset) ei saa ylittää Valtioneuvoston vuosittain vahvistamien asumismenojen enimmäismäärää, joka on rajana Kansaneläkelaitoksen myöntämän asumistuen saamiselle.” Nyt, kun ko. raja on ollut jäädytettynä useamman vuoden ajan tulisi ko. rajan mukaista vuokraa kilpailutuksessa nostaa esim. 20 %, että kohonneita kiinteistökustannuksia saataisiin vuokrilla katettua. Rovaniemen vuokrataso on huomattavasti korkeampi. Nykyisissä vuokrasopimuksissa on erilaisia ehtoja, koskeeko tämä uusi vuokraehto vain uusia asiakkaita? - s. 28 ” Kun asiakas asuu palveluntuottajan asumisyksikössä, hänellä tulee olla oma huone, jossa on wc ja suihkutila, keittiötila (jääkaappi, liesi, vesipiste, työtaso) sekä säilytystiloja.” Toivomme, että hyväksytte myös rekisteröinnin mukaiset vanhat yksiköt, jotka eivät täytä kaikilta osin näitä vaatimuksia. Tällä tavalla on menetelty useissa kilpailutuksissa. Nykyisellä sopimuksella on yksiköitä, jotka eivät täytä esittämäänne vaatimusta ja yksiköissä on Lapin hyvinvointialueen sijoittamia asiakkaita.
Mielestäni olisi hyvä tarkentaa avustavan työn mitoitusta ja mitä siihen oikeasti kuuluu. Jotta hoitajien työaika ei menisi esimerkiksi siivoamiseen. Esihenkilön työaikaa voi laskea 50% asiakastyöhön. Ehtivätkö esihenkilöt aidosti olla asiakastyössä? Tässä tulisi jotenkin huomioida asumisyksiköiden koko. Paljon näkee sitä, että esihenkilöt tekee ns."piilo asiakastyötä", joka kuormittaa taas henkilöstöä. Mielestäni 20% amk-koulutusta on hyvä, koska se lisää moniosaamista. Tarvitsemme hyvään asiakastyöhön myös sosionomeja ja sairaanhoitajia. Lähihoitajat ovat taas erittäin ammattitaitoisia hoitamaan omaohjaajatehtävät.
Kommentit palvelukuvaukselle
Lapha työikäisten aspa
1. joulukuuta 2025 kello 14.19.02
Palvelukuvaus
-
s. 3 ” Tilaaja edellyttää, että palveluntuottajan asumispalveluja tuottava yksikkö sijaitsee Lapin hyvinvointialueella.” Eikö voisi olla myös naapuri hyvinvointialueet?
-
s.6 ” Tässä kilpailutuksessa ei hankita sellaista apua, ohjausta ja tukea, jota asiakas mahdollisesti tarvitsee siirtyessään asumaan tavallisessa asuntokannassa sijaitsevaan asuntoon. ” Miksi on rajattu pois tavallisessa asuntokannassa asuvat asiakkaat, koska asiakkaan palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi tämä olisi tärkeää, kun asiakas siirtyy kevyempiin palveluihin meiltä? Mitä tapahtuu niille asiakkaille, jotka ovat nyt meidän palvelun piirissä tavallisessa asuntokannassa tuetussa asumisessa?
-
s. 8 ” Viikonloppuisin annettava ohjaus ja tuki on aina tilapäistä ja lyhytkestoista. Jos sen tarve tulee yllättäen, siitä sovitaan erikseen tilaajan sosiaalihuollon viranhaltijan kanssa.” Hinnoitellaanko tämä erikseen? Vuorolisät?
-
s. 9 Tuettu asuminen ” Palveluntuottaja voi laskuttaa ¼ ohjaus- ja tukikäynnin tuntihinnasta silloin, kun asiakas ei ole ennalta ilmoittanut esteestä ja asiakasta ei tavoiteta.” Tämä riittämätön poissaoloehto.
-
s. 10 Yhteisöllinen ” Säännöllisen ohjauksen ja tuen tarpeen lisäksi heillä voi olla ennakoimatonta avun tarvetta, johon on myös vastattava.” Millaisia määriä tämä voi tarkoittaa?
-
s. 11 Yhteisöllinen ja s. 16 ympvrk ” oikeuspsykiatriset asiakkaat” Olisi hyvä saada oikeuspsykiatristen asiakkaiden palvelulle oma tuote kilpailutukseen.
-
s.14 Yhteisöllinen ja s. 18 ympvrk ” Jos asiakas on poissa palvelusta väliaikaisesti esim. sairaalahoidon, laitoskuntoutuksen, loman, vierailun tms. vuoksi, vain asiakkaan lähtö- ja tulopäivä ovat laskutettavia läsnäolovuorokausia.” Poissaoloehto on molemmille osapuolille epäedullinen. Tällaisena se nostaa palvelun hintaa. Meillä on sopimuksia, joissa on poissaoloehtona 1-7 vrk100 %, 8-14 vrk 50 %.
-
s. 25 ” Palveluntuottajan asiakastyössä olevasta henkilöstöstä viidesosalla eli 20 %:lla on tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulutasoinen tai vastaava opistotasoinen sosiaalialan tutkinto ja muulla henkilöstöllä vähintään sosiaali- tai terveysalan ammatillinen tutkinto.” Tämä vaatimus nostaa palvelun hintaa. Yksiköidemme henkilöstörakeen on nyt sellainen, että tämä vaatimus johtaisi muutosneuvotteluihin yksiköissä. Lisäksi kokemuksemme on, että esim. sosionomeille ei riitä koulutusta vastaavia tehtäviä riittävästi, jos heitä on useampi yksikössä. Näkemyksemme mukaan yksi sosionomi ja yksi sairaanhoitaja per yksikkö on riittävä.
-
s. 25 ” Asiakkaalle nimettävältä omaohjaajalta edellytetään sosiaalialan ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkintoa (sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015).” Eli lähihoitaja ei voi olla omaohjaaja! Tämä on liian tiukka vaade ja ko. lakipykälä koskee viranomaisen toimintaa. Tällä hetkellä meillä on hyvin toimivat omahoitajuudet asiakkailla, joten toivomme, että voimme jatkaa siten, että kokeneet ja osaavat lähihoitajamme voivat jatkaa omahoitajina.
-
Kommentit palvelukuvauksesta
Lapha työikäisten aspa
1. joulukuuta 2025 kello 14.20.05
s. 26 ” Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, jos heidät on palkattu yksikköön tilapäisiksi sijaisiksi ja kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin
o
Laillistetun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan, kun on suorittanut vähintään 140 op kyseisen koulutuksen opinnoista
o
lähihoitajaopiskelija voi toimia lähihoitajan tehtävissä tilapäisesti, kun on suorittanut vähintään 90 op kyseisen koulutuksen opinnoista. Tämä on paljon. Yleisesti riittää 40-60 op.
o
työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettu vähintään ½” Tämä on liian tiukka. Työntekijällä voi olla taustalla muu hoitotyön koulutus, meillä esimerkkinä ulkomaalaiset hoitajat.
-
s. 27 Näissä palveluissa oikea termi on tukityö, ei välillinen, joka on vanhuspalveluiden termi. ” Henkilöstömitoitus tarkoittaa yksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa yksikössä kirjoilla olevien asiakkaiden määrään.” THL:n ohjeen mukaan käytetään läsnä olevien ei kirjoilla olevien asiakkaiden määrää mitoituksen laskennassa. Poissaoloehdon mukaisesti emme voi laskuttaa asiakkaista, jotka ovat meillä kirjoilla, mutta eivät ole läsnä vaan ovat esim. kotilomalla. Tämäkään ei mahdollista mitoituksen ylläpitoa kirjoilla olevien asiakkaiden määrän mukaisesti.
-
s. 28 ” Asiakkaalta perittävä vuokra (sisältäen vuokra, vesimaksu, käyttösähkö, lämmityskustannukset) ei saa ylittää Valtioneuvoston vuosittain vahvistamien asumismenojen enimmäismäärää, joka on rajana Kansaneläkelaitoksen myöntämän asumistuen saamiselle.” Nyt, kun ko. raja on ollut jäädytettynä useamman vuoden ajan tulisi ko. rajan mukaista vuokraa kilpailutuksessa nostaa esim. 20 %, että kohonneita kiinteistökustannuksia saataisiin vuokrilla katettua. Rovaniemen vuokrataso on huomattavasti korkeampi. Nykyisissä vuokrasopimuksissa on erilaisia ehtoja, koskeeko tämä uusi vuokraehto vain uusia asiakkaita?
-
s. 28 ” Kun asiakas asuu palveluntuottajan asumisyksikössä, hänellä tulee olla oma huone, jossa on wc ja suihkutila, keittiötila (jääkaappi, liesi, vesipiste, työtaso) sekä säilytystiloja.” Toivomme, että hyväksytte myös rekisteröinnin mukaiset vanhat yksiköt, jotka eivät täytä kaikilta osin näitä vaatimuksia. Tällä tavalla on menetelty useissa kilpailutuksissa. Nykyisellä sopimuksella on yksiköitä, jotka eivät täytä esittämäänne vaatimusta ja yksiköissä on Lapin hyvinvointialueen sijoittamia asiakkaita.
Kommentit
Nimimerkki
3. joulukuuta 2025 kello 10.09.09
Mielestäni olisi hyvä tarkentaa avustavan työn mitoitusta ja mitä siihen oikeasti kuuluu. Jotta hoitajien työaika ei menisi esimerkiksi siivoamiseen. Esihenkilön työaikaa voi laskea 50% asiakastyöhön. Ehtivätkö esihenkilöt aidosti olla asiakastyössä? Tässä tulisi jotenkin huomioida asumisyksiköiden koko. Paljon näkee sitä, että esihenkilöt tekee ns."piilo asiakastyötä", joka kuormittaa taas henkilöstöä. Mielestäni 20% amk-koulutusta on hyvä, koska se lisää moniosaamista. Tarvitsemme hyvään asiakastyöhön myös sosionomeja ja sairaanhoitajia. Lähihoitajat ovat taas erittäin ammattitaitoisia hoitamaan omaohjaajatehtävät.