​Kommentoi Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun palvelusetelisääntökirjaluonnosta

1. "Hyvinvointialue edellyttää, että palveluntuottajan henkilöstöllä on voimassa tartuntatautilain (1227/2016) mukaiset rokotukset. "
Kommentti: Tämä ei päde henkilökohtaisessa avussa.
Ehdotelma: "Työnantaja vastaa työntekijöidensä riittävästä rokotussuojasta."


2. "Lapin hyvinvointialue ei maksa peruuntuneen palvelutapahtuman kustannuksia. Palveluntuottaja ja asiakas sopivat palvelun peruuntumisen ehdot sopimuksessa. Sovitun avustuskerran muutoksista esimerkiksi asiakkaan sairaalahoito tai muu este asiakas on velvollinen ilmoittamaan mahdollisimman pian ja viimeistään 24 tuntia ennen palvelutapahtuman alkamista palveluntuottajalle ja sopimaan uuden avustuskerran ajankohdan. Sovitun palvelutapahtuman peruuntumisesta asiakkaan tulee ilmoittaa palveluntuottajan asiakaspalveluun joko soittamalla tai tekstiviestillä tai asiakaspalvelun sähköpostiosoitteeseen sähköpostiviestillä. Palveluntuottajan tulee kuitata ilmoitus vastaanotetuksi."

Kommentti: Nykyinen kirjaus ei ole kohtuullinen, koska se siirtää peruuntumisista aiheutuvat riskit kokonaan palveluntuottajalle ilman, että tuottajalla olisi mahdollisuutta saada korvausta hyvinvointialueelta tai sopia asiakkaan kanssa kohtuullisista ehdoista. Useimmat hyvinvointialueet korvaavat palveluntuottajalle alle 24 h peruutetuista kerroista tai ohjeistavat kohtuulliset peruutusehdot. Lapin poikkeuksellisen tiukka linja on siten epätasapainossa ja heikentää palveluntuottajan toimintaedellytyksiä.

Ehdotelma:
"Hyvinvointialue ei maksa asiakkaan ajoissa ( yli 24 h ennen) ilmoittamia peruutuksia.
Mikäli peruutus tehdään alle 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa, palveluntuottajalla on oikeus laskuttaa koko sovitun palvelutapahtuman arvo hyvinvointialueelta. Tämä vastaa valtakunnallisesti muiden hyvinvointialueiden käytäntöjä ja turvaa palveluntuottajan toimintaedellytykset.
Asiakkaan tulee ilmoittaa peruutuksesta viipymättä puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Palveluntuottajan tulee kuitata ilmoitus vastaanotetuksi. "

Tämä malli jakaa riskin kohtuullisesti, suojaa tuottajaa perusteettomilta viime hetken peruutuksilta ja yhdenmukaistaa Lapin käytännön valtakunnallisen linjan kanssa.

1. "Henkilökohtaiseen apuun voi osana palvelun kokonaisuutta kuulua sellaisia asiakkaan ohjauksessa avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Itsehoitoa vastaavat toimenpiteet (esimerkiksi lääkkeen antaminen, katetrointi, pienen haavan hoito, hengityslaitteen toiminnan varmistaminen) ovat sellaisia, jotka vammainen henkilö tekisi itse, jos toimintarajoite ei olisi esteenä. Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa avustajalle näiden itsehoitoa vastaavien toimenpiteiden edellyttämää ohjausta. Vastuu ohjauksen antamisesta on terveydenhuollolla, jolloin ohjausta antaa tehtävään soveltuva terveydenhuollon ammattihenkilö. Myös vammainen henkilö voi joissain tapauksissa antaa avustajalle toimenpiteiden edellyttämää ohjausta.

Mielestäni henkilökohtaiselta avustajalta, jolla ei ole hoitoalankoulutusta, ei voida vaatia hoidollisia toimenpiteitä. Kuka vastaa jos alalle kouluttamaton asentaa katetrin väärin tai ei osaa varmistaa esim hengityslaitteen toimintaa? Jos toimenpiteisiin ohjeistaminen jää vammaisen henkilön vastuulle, ja ohjeistus annetaan virheellisesti, kuka on vastuussa virhetilanteessa?

2. "Palveluntuottajan tulee pitää kirjaa asiakaskohtaisesti asiakkaan palvelun toteutumiseen liittyvistä tiedoista kuten avustajakäynnin ajankohta, kesto ja työntekijä sekä mahdolliset poikkeamat. Hyvinvointialueella on oikeus saada tarkistaa palvelun tuottamiseen liittyvät tiedot.

Miksi tarvitaan tuplakirjaus, kun samat tiedot kirjataan PSOP järjestelmään. Lapha pääsee tarkistamaan tiedot järjestelmästä. Mielestäni hallinnontyöt työllistävät nykyisin liikaa, ja on kuitenkin työaikaa jota mikään taho ei palveluntuottajalle korvaa. Erillisestä kirjauksesta PSOP järjestelmän lisäksi voisi luopua, koska on turhaa työtä sekä palveluntuottajalle, että Laphan työntekijöille kun samat tiedot pitää käsitellä moneen kertaan.

3. "· Matkakorvausta voi hakea enintään 50 kilometrin yhdensuuntaiselta matkalta. Mikäli matka on pidempi kuin 50 kilometriä, maksetaan matkakorvaus vain 50 kilometriin asti. "

Kohtuuttoman pieni korvaus Sodankylän kunnassa, jossa yhden asiakkaan luokse voi olla yli 100 km yhteen suuntaan matkaa. Tämä asettaa kauempana asuvat asiakkaat eriarvoiseen asemaan, koska matkakulujen huono korvattavuus voi olla palveluntuottajalle este ottaa asiakasta vastaan. Mielestäni korvaus pitäisi olla täysimääräinen ja myös matka-aika korvattavissa. Nykyään vaaditaan asiakkaita asumaan kotona mahdollisimman pitkään laitostumisen sijaan. Miten tämä on mahdollista, jos palveluiden kotiin saaminen tehdään palveluntuottajalle tappiolliseksi. Kaukana asuvien henkilöiden palveluiden saatavuus taattava paremmin. Matka-aika on työntekijälle palkallista aikaa, kun työpäivä alkaa toimipisteeltä, josta ajetaan asiakkaan luokse. Jos Lapha ei korvaa matka-aikaa, on tämä 100% tappiollista aikaa palveluntuottajalle.

4 "Matka-aikaa ei korvata. Pidemmistä matkoista (esimerkiksi työ- ja lomamatkat) tai muista erityisistä varautumista vaativista avustustapahtumista ja niihin liittyvistä palveluntuottajalle aiheutuvista kustannuksista tulee neuvotella etukäteen asiakkaan vammaissosiaalityön viranhaltijan kanssa"

Matka-aika on palveluntuottajalle ja hänen henkilökunnalleen palkallista aikaa. Tästä on saatava myös kohtuullinen korvaus!
Palveluiden tai niiden osa-alueiden korvaamattomuus vaikeuttaa asiakkaan palveluiden saamista. Kaukana asuvat asiakkaat ovat täysin eriarvoisessa asemaan, eikä heitä voi minkään lain nojalla määrätä muuttamaan lähemmäs palveluita. Toki ei Sodanylässä asuntoja olisikaan.

hlökoht apu sääntökirja kohta 7.1 Palvelusetelin arvo

Henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvon hinnoittelumallina on ns. hintakattomalli. Lapin hyvinvointialue voi muuttaa palvelusetelin arvoa. Lapin hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin kattohinnan, jonka mukaan palveluntuottaja voi enintään laskuttaa hyvinvointialuetta.

Yleisessä osassa kohdasa 11) on maininta hyvinvointialueindeksin mukaisista korotuksista kerran vuodessa, mutta tämä ei koske henkilökohtaista apua vaan siellä on kattohinta. Asia on siis niin, että jos palveluntuottaja hakee hyvinvointialueindeksin mukaista korotusta henkilökohtaisen avun hintaan se Laphan toimesta hylätään.

Mielestäni tämä on eriarvoista kohtelua palveluntuotantolajeissa, toisessa voi korottaa toisessa ei mahdollisuuksia. Eriarvoista myös palvelutuottajien työntekijöitä kohtaan.

Henkilökohtaisen avun palveluhinnat tulisi myös tarkastaa automaattisesti vuosittain hyvinvinvointialueindeksillä. Eikös hyvinvointialueet tarkasta omia hintojaan myös indekseillä?

Katsoin valtiovaraministeriön sivuilta hyvinvointialueindeksit vuosilta 2024-2026
2024 indeksi = 1,92%
2025 indeksi = 3 %
2026 = 3,25%

Nämä korotukset tulevat valtiolta julkiseen rahoitukseen myös Laphalle ja niissä huomioidaan mm- palkkakustannusten korotukset mm sivukulujen korotukset, jotta työnantaja huomio ja maksaa ne työntekijöille kuten kuuluukin.

Tuntuu kyllä epäreilulta, että te ette halua huomioda eli korottaa hintoja näillä valtiolta saamillanne rahallisilla korotuksia palvelutuotantonne palvelutuottajille ja sitä kautta heidän työntekijöilleen?

Esitän, että henkilökohtaisen avun sopimukseen lisätään kohta/lause. Henkilökohtaisen avun palvelusetelihintoja Lapin hyvinvointiaue korottaa vuosittain vähintään hyvinvointialueindeksin mukaisella korotuksella. Uudet hinnat astuvat voimaan aina automaattisesti 1.1. alkaen.