Kysely: Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat ja niiden toimeenpano

Kysymysmerkki 2
Kysely 1 kuukausi, 2 viikkoa jäljellä

Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tammikuussa 2026 julkaisemat valinnat ovat:

  • data ja datapohjainen arvonluonti
  • murrosteknologiat
  • terveys ja hyvinvointi
  • ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
  • turvallisuus, resilienssi ja puolustus.

Valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen.

Kansalliset strategiset valinnat vaikuttavat kolmen laajemman vaikutuspolun kautta. Ne ovat voimavarojen suuntaaminen valintoihin, kansallisen yhteistyön lisääntyminen TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen välillä sekä kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen vahvistuminen. Valinnat ovat erityyppisiä, joten myös toimeenpano vaihtelee valintojen välillä.

Lähes kaikilla valinta-alueilla on poikkihallinnollisia ryhmiä, yhteistyötä, rahoituskokonaisuuksia sekä strategioita ja muita kansallisia ohjausasiakirjoja. Toimeenpanon lähtökohtana on siten olemassa olevien rakenteiden ja käynnissä olevan työn täysimääräinen hyödyntäminen. Strategisille valinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää kuitenkin myös uudenlaista toimeenpanoa.

Alla olevalla kyselyllä kartoitetaan mahdollisuuksia ja tapoja kansallisten TKI-valintojen konkretisointiin ja syventämiseen. Kyselyvastauksia käytetään päätettyjen valintojen toimeenpanon ja sen seurannan tukena neuvostossa ja hallinnonaloilla. Kyselyaineisto on julkinen ja tukee TKI-yhteistyön vahvistamista valinta-alueilla.

Kyselyn kohderyhmään kuuluvat valintojen jalkauttamisen ja toimeenpanon keskeiset organisaatiot eli julkiset ja yksityiset TKI-rahoittajat, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja hallinnonalat, alueelliset toimijat ja muut sidosryhmät. Toivomme vastauksia organisaatioilta.

Pyydämme ottamaan kantaa liitteenä olevien TKI-valintojen toimeenpanoon ja täsmentämistarpeisiin alla esitettyjen kysymysten mukaisesti (materiaali: paina tästä tai Näytä lisätiedot >> Liitteet >> TKI-valinnat -raportti.pdf tai englanniksi Report on Strategic Choices.pdf). Kyselyssä on kolme osiota: I) taustatiedot, II) valintojen konkretisointi ja tavoitteenasettelu sekä III) TKI-politiikan kehittämisen kärjet.

Kysymyksiä on 16. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata, vastatkaa kannaltanne relevantteihin kysymyksiin.

Kysely on auki keskiviikkoon 29.4.2026 asti.

Kyselyn kysymykset ovat nähtävissä myös englanniksi: Näytä lisätiedot >> Liitteet >> Questions in English.pdf


Kiitos vastauksista!

Kuulemisen vastauksia voidaan hyödyntää muun muassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa sekä valtioneuvoston TKI-politiikkaverkostossa. Kuulemisesta on tarkoitus julkaista yhteenveto tutkimus- ja innovaationeuvoston hankesivuilla ja vastaukset ovat julkisia Otakantaa.fi-palvelussa.

 

Yhteyshenkilöt tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristössä

Jussi Alho ja Mikko Martikainen

etunimi.sukunimi@gov.fi

Perustiedot

Avoin: 9.3.2026 - 29.4.2026

Päättymispäivä: 29.4.2026

Liitteet

Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän kyselyyn

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

I. Taustatiedot

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Jari Luostarinen

  • Antti Koivula

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • omasta puolestani 1 / 2
  • organisaation puolesta 1 / 2
Vastaukset
  • Työterveyslaitos

Vastaukset
  • Ministeriö 0 / 2
  • Rahoitusorganisaatio 0 / 2
  • Tutkimuslaitos 1 / 2
  • Muu valtion virasto 0 / 2
  • Hyvinvointialue tai HUS 0 / 2
  • Maakunnan liitto 0 / 2
  • Kunta tai kaupunki 0 / 2
  • Seudullinen kehitysyhtiö 0 / 2
  • Muu aluetoimija 0 / 2
  • Yliopisto 0 / 2
  • Ammattikorkeakoulu 0 / 2
  • Yritys (yli 250 hlöä) 0 / 2
  • Yritys (50–249 hlöä) 0 / 2
  • Yritys (1–49 hlöä) 0 / 2
  • Edunvalvontajärjestö 0 / 2
  • Järjestö 0 / 2
  • Muu taho 1 / 2

II. Kansallisten TKI-valintojen konkretisointi, syventäminen ja seuranta

Monivalinta, voi valita useamman
Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Data ja datapohjainen arvonluonti 2 / 2
  • Murrosteknologiat 2 / 2
  • Terveys ja hyvinvointi 2 / 2
  • Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus 2 / 2
  • Turvallisuus, resilienssi ja puolustus 2 / 2
Vastaukset
  • OK

  • Hyvin

TKI-valintoja tehdessään tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi, että strategisia valintoja syvennetään ja konkretisoidaan toimeenpantaessa eri toimijoiden yhteistyössä ja ottaen huomioon osaaja-, kasvu- ja tuottavuusnäkökulmat (raportin luku 6). Toimeenpanon laatu ratkaisee millaista kasvua ja vaikuttavuutta valinnoista saadaan. Valinnoista julkaistussa raportissa on kuvattu valintojen sisältöä.
Vastaukset
  • Tietenkin jokaisen toimijan omasta toimintansa näkökulmasta. Tehokkuutta, sitoutumista ja tuloshakuisuutta toimintoihin - selkeät kaikkien ymmärtämät tavoitteet - yhteiset termit tai niiden merkitykset tulee kaikkien osapuolten ymmärtää samoin. Tässä on nyt vähän tätä ongelmaa, ettei näin ole! Asiallinen seuranta - ei ole helppo T&K-projekteissa - eikä ole myöskään niiden johtaminen!

Arvioi skaalalla 5 (erinomainen) – 1 (heikko)
Vastaukset
  • 5 0 / 2
  • 4 0 / 2
  • 3 1 / 2
  • 2 1 / 2
  • 1 0 / 2
  • En osaa sanoa/kysymys ei relevantti 0 / 2
Vastaukset
  • -

Vastaukset
  • -

Vastaukset
  • Rahoitus kai se kaikkein tehokkain ohjauskeino on, koska lähes kaikki toimijat tekevät näitä hommia ulkopuolisella rahoituksella, pois lukien kappalemäärältään vähäiset isot yritykset osin omilla rahoillaan ja resursseillaan. Tosin samalla riskinotto vähenee. Ulkopäin painostetaan keskittymään vain valittuihin aloihin., välittämättä siitä mitä tai missä kukin organisaatio on hyvä tai mikä sen historiallinen osaaminen - siinä jää murrosteknologiat syntymättä.

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset ekosysteemit 2 / 2
  • Osaaminen ja osaajat 1 / 2
  • Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit 1 / 2
  • Innovaatio- ja kokeiluympäristöt 2 / 2
  • Kansainvälistyminen 1 / 2
  • Tutkimuksen kaupallistaminen 2 / 2
  • Teollinen skaalaus 1 / 2
  • Muu 1 / 2
Vastaukset
  • Osaaminen on syntyy ihmisille ja liikkuu ihmisten mukana, syntyy aina entisen päälle, ollen kumulatiivista sekä kontekstisidonnaista - TKI-toiminnassa tai osaamisen siirtämisessä - oppimisessa - pätee samat periaatteet kuin koulutuksessa - jokaisen on opittavat asiat aina itse. Siis, tarvitaan todellista luottamukseen perustuvaa yhteistyötä kaikilla sektoreilla.

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Sääntely 0 / 2
  • Rahoitus 2 / 2
  • Verkostojen puute 0 / 2
  • Ohjauksen ja kannustimien puute 0 / 2
  • Tuen puute 0 / 2
  • Julkisten hankintojen riittämätön käyttö 0 / 2
  • Riittämättömät tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit sekä kehitys- ja testausympäristöt 0 / 2
  • Puuttuva tieto muiden tekemisestä 1 / 2
  • Muu 0 / 2
Vastaukset
  • Kyllä se, että ne tehdään eri paikoissa eri organisaatioissa luovat haasteita, sillä eihän osaaminen ole kuin osittain siirrettävissä organisaatiosta toiseen ollen erittäin konteksti riippuvaista arvoltaan. Meillä on omakohtaista kokemusta muutaman vuosikymmenen takaa, kun isot yritykset eriyttivät T&K-toimintansa eri yksikköihin ja jopa erillisiin yrityksiin - huomaten, että täysin metsään meni - ei tullut tuloksia - integroitiin takasin mahdollisimman lähelle tuotantoa ja muuta toimintaa. Ja jos ollaan ns. teknologian eturintamassa, niin luottamus on keskeinen asia - jos uskotaan, että sillä on todella rahallista arvoa, niin ei siitä kyllä ulkopuolelle noin vain huudella.

Vastaukset
  • Minusta tässä voitaisiin ottaa mallia menneisyydestä. Tehtäisiin kohdennettuja 3-8 organisaation yhteistyötä, jotta toimijoiden välillä syntyisi todellista yhteistyötä ja luottamusta. Tarvittava puuttuva osaaminen hankittaisi ulkopuolelta sopimusperustaisesti ostamalla. Osaaminen pitää pystyä kontrolloimaan, jos sitä haluaa hyödyntäkää kunnolla. Minusta nämä 20-30 eri organisaation yhteistyökonsortiot ovat minusta tosi vaikea asia tuloshakuisuuden ja johtamisen näkökulmasta. Korkeakoulu ja/tai tutkimuslaitos - yritysyhteistyöprojekteissa pitäisi ainakin osa niihin palkattavista henkilöistä palkata myös yrityksiin - ei aina vaan korkeakouluihin tai tutkimuslaitoksiin - taisin tätä ehdotella jo 2008-9 - ei onnistunut silloinkaan tuskin tänäkään. Yleensäkin yhteistyö edellyttää, että on jonkinlainen ymmärrys muiden tahojen toiminnasta ja periaatteista - vaihtuvuutta eri organisaatioiden henkilöiden välille - lisää ymmärrystä syventää yhteistyötä ja luo luottamusta!

Vastaukset
  • Tämäkin on tosi vaikea vastata, kun tätä TKI-termiä ei ole missään ainakaan virallisesti määritelty. Pitäisi erotta T&K ja TKI, vaikka noiden tilastoihmisten manuaalien avulla, Frascati ja Oslo manuaalit.

III. Kansalliset TKI-politiikan kehittämisen kärjet

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Kehittämällä rahoitusta 1 / 2
  • Kehittämällä ohjausta 0 / 2
  • Kehittämällä sääntelyä 0 / 2
  • Edistämällä kulttuurista muutosta 0 / 2
  • Lisäämällä julkista keskustelua asiasta 0 / 2
  • Muilla keinoilla 1 / 2
Esim. miten ja minkä toimijoiden tulisi vahvistaa riskinottokykyä
Vastaukset
  • Rahoittamalla avointa tutkimusta. Nythän koko riskinotto minimoituu, kun ennalta valitaan alat mihin keskitytään. Iso osa esim. murrosteknologioista on kehitetty ns. valtavirtatutkimusalojen ulkopuolella (esim. AI). Nythän vääjäämättä tullaan keskittymään ns. inkrementaalisiin innovaatioihin - johtaa vääjäämättä tähän.

Vastaukset
  • Jos tarkoitetaan T&K-toimintaa ja osaavia tutkijoita, niin rahoituksen määrä ja helppous sekä viimeistä huutoa oleva tutkimusinfra. Substanssiasiantuntijoita - he eivät ala käyttää aikaansa hakemuksien näpräämiseen - eikä heidän tarvitse - heille kyllä sellainen paikka löytyy, jossa joku muu näpertelee rahoitushakemuksia.
    Jos taasen tarkoitetaan uusien asioiden käyttöönottoa teollisuusmittakaavassa, niin paljon paljon rahaa ja jotta kestetään niihin liittyvät riskit. tietenkin järkevät regulaatiot ja niiden hakeminen, osaavat tekijät, luotettava ja ennustettava toimintaympäristö, etc.