Siirry sisältöön

Vapaata keskustelua aiheesta koko Vihti suunnittelutarvealueeksi.

Puhekupla 11
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Vapaa sana, kiitos asiallisesti kuitenkin !

Perustiedot

Päättynyt: 30.6.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän keskusteluun

Vihti Politiikka Fbook ryhmässä pyydettiin kuntalaisaloitetta aiheesta.

Käyttäjän profiilikuva - paavo_muranen

@paavo_muranen
10. maaliskuuta 2017 kello 9.47.54

kuntalaisaloite.fi on jäykempi, siellä tekstin pitää olla valmiina ja keskustelua tms. kommentointia ei ole.
Tässä otakantaa.fi hankkeessa on mahdollisuus työstää mahdollinen kuntalaisaloite ja käydä keskustelua, joka jää talteen toisin kuin somessa.
Mutta tässä siis tämä, olkaa hyvä.
Jotta tämä pysyy asiallisena, niin hankkeessa on vaatimuksena rekisteröityminen.
t. paavo


Ei, koska se merkitsisi tiukempaa kontrollia kyliin rakentamiselle

Profiilikuvan paikka

@penttisaastamoinen
10. maaliskuuta 2017 kello 11.06.00

Vihdin kaavoittajilla/rakennusvalvonnalla on pyrkimys ohjata rakentamista taajamiin ja osa sitä on rakennusjärjestysluonnoksen 22§, joka määrää koko kunnan suunnittelutarvealueeksi. Se tarkoittaa vaikeutettua menettelyä rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolelle eli järeää keskittämisen työkalua kunnalle. Keskittämisuskon vahvuutta kuvaa se, miten mielikuvituksellisilla argumenteilla rakennuslupia on evätty.


uskomustouhua

Profiilikuvan paikka

@tarumuranen
11. maaliskuuta 2017 kello 15.30.30

Järkevässä dialogissa käytetään perusteltuja argumentteja ja perusteltuja vasta-argumentteja.

Keskittäjien argumentti no1 on ymmärtääkseni asumisen ja liikenteen ilmastovaikutukset.
Vasta-argumentti: tiheys ei korreloi päästöjen kanssa. Asumisen ekologisuus riippuu voimakkaammin muista valinnoista ja elämäntyylistä. Kuntalaisaloitteessa tämä kohta pitää avata riittävän vahvoin referenssein.

Muut argumentit ovat jääneet hämäriksi. Pelkäävätkö keskittäjät, että haja-asutus -alueelle pitää perustaa terveysasema, jos rakentaminen vapautetaan? Pelkäävätkö he oikeasti hirvittävää väestöryntäystä? Tai uuden suunnittelemattoman taajaman syntymistä? Naurettavia skenaarioita, eihän tästä ole kyse!

Mutta nyt kissa pöydälle. Luoteis-Uusimaa 9.3.2017 sivu 8 jutun rivien välistä oli luettavissa eräät varsinaiset pelot: Nummela ei täytä kriteerejä lähijunan aseman sijoituspaikaksi. Jotta täyttäisi Nummelaa pitää nopeasti kasvattaa etelään päin. Jotta Nummela voisi kasvaa, muu osa Vihtiä ei voi kasvaa. Todistakaa nämä tulkinnat vääriksi!

Taas lista naurettavia pelkoja. Nummelan kasvattaminen väkisin etelään ei tunnu onnistuvan, kun kaavat kaatuvat maakunnassa. Aseman tarve on parempi perustella kaikella liikenteellä, jonka tie 2 kerää pohjoisempaa kohti Helsinkiä. Toisekseen haja-asutus -alueelle rakentamisesta haaveileville Nummelan savipellot eivät ole vaihtoehto. He löytävät sopivan vaihtoehdon naapurikuntien puolelta.

Voisiko tässä kunnassa siirtyä "multa pois" -ajatusmallista "win-win" -ajatusmalliin. Lopetetaan soviet-tyylisistä väestönsiirroista haaveileminen.


Junalla Nummelaan?

Profiilikuvan paikka

@penttisaastamoinen
11. maaliskuuta 2017 kello 16.58.01

Luin ja ihmettelin Lutarin kirjoitusta samalla tavalla kuin @tarumuranen. Etelä-Nummelan kaavan uusiminen, hyväksytyksi saaminen, rakentaminen ja ainakin 10 000 uuden asukkaan saaminen 10-20 vuodessa taitaa olla utopiaa. Ensimmäisten vuosikymmenien aikana Veikkolan ja Lohjan asematkin palvelisivat meitä ihan mukavasti, pysäköintimahdollisuuksista riippuen. Lisäksi motarille tulee mukavasti tilaa kun/jos lohjalaiset siirtyvät junaan. Nummelan kehittäminen ei ole järkevä syy kylien autioittamiselle.

Profiilikuvan paikka

@tarumuranen
13. maaliskuuta 2017 kello 12.51.17

Vaikuttaa siltä, että kuntapäättäjät eivät halua pelata kädessään olevilla korteilla (kunnan olemassa olevilla vahvuuksilla) vaan jättävät koko pelin sen yhden kortin varaan, jota kädessä ei ole (Suur-Nummela).

Mielestäni Vihdin vahvuus voisi nimenomaan olla vapaudessa valita oman kotinsa paikka. Lääniä riittää. Jokainen kunnan rajojen sisäpuolelle muuttava veronmaksaja on plussaa.

Junarata on tervetullut, samoin asema, mutta se olisi järkevää sijoittaa niin, että se palvelee liityntäliikennettä 1- ja 2-teiltä.

Rata tullee nostamaan kiinteistöjen arvoja ja lisäämään rakentamista radan varrella, pitkällä aikavälillä, taas plussaa. Toisaalta, juna ei tule ratkaisemaan kaikkia joukkoliikenteen haasteita. Junalla esimerkiksi ei tule pääsemään kätevästi Munkkiniemeen, Tapiolaan tai Meilahteen. Myös bussiliikennettä pitää kehittää: verkostoituneet linjat, nopeat vuorot ja edulliset hinnat. Tämä palvelee ilmastotavoitteiden täytämistä.


Miten joustavuutta saisi tällaiseen?

Profiilikuvan paikka

@KatiHelanto
24. maaliskuuta 2017 kello 7.33.05

Annan tässä esimerkin.Mikä olisi kunnan kannalta paras ratkaisu?... Ja samalla tämä on kysymys? Sain kiinteistön myyntiin eli tilan missä yli 5000 m2. Tilalla on huonossa kunnossa (tämän päivän ostajien näkökulmasta) oleva lautatakenteinen paritalo. Pankitkaan eivät mielellään rahoita huonokuntoisia taloja vaan arvostavat ne lähinnä tontin mukaan. Myyjä ei halua vastuuta talosta. Tontti on upea ja kunnallistekniikka vieressä. Naapurissa jo komeilee uusia taloja vieri viereen ja tämä kyseinen ei kohenna ilmettä alueella. Itselläni heräsi ajatus että tähän saisi upeasti 2 isoa taloa isommilla piha alueilla, eli niille jotka sitä pihaa haluaa enemmän kuin 1000 m2. Eli kunnalle 2 veronmaksajakuntaa. Vanha talo pois ja uudet komeudet tilalle. Hinta vanhan talon kanssa sama kuin rakennuspaikat kahdelle isolle talolle.... Mitä sanoo kunta kun ei ole kaavaa? Saako talon purkaa? Mitä kaikkea joutuu tekemään jotta ehdotukseni toteutuisi ja toteutuisiko se sittenkään? Vai olisiko kunnan kannalta parempi että siihen saisi 5 okt tonttia / 1000 m2. Eikä ole peltotontti.

Profiilikuvan paikka

@paulaeerola
25. maaliskuuta 2017 kello 20.13.40

Rakennusjärjestyksen uudistamishankkeeseen (19 pykälä) liittyen: minimitonttikooksi asemakaavoitetun alueen ulkopuolella ehdotetaan siinä 5000 neliötä. Mielestäni se voisi olla porrastetusti sijainnista riippuen pienempikin, juuri esittämääsi ongelmaan soveltuva 2500 neliötä sellaisella suunnittelutarvealueella, jolla esimerkkisi kiinteistö ilmeisesti sijaitsee ( ..... suoraan MRL 16.1 pykälän mukaan, jos naapurissa jo uusia taloja vieri vieressä).

Näytä lisää vastauksia

Suunnitelmia

Käyttäjän profiilikuva - kaikku100

@kaikku100
29. maaliskuuta 2017 kello 21.53.08

Rakennusjärjestys määrittelee rakentamisen perusmääritteet ja ehdotuksessa on huimasta parannuksia, asukkaiden kannalta, entiseen nähden, siitä todella ISO plussa valmistelleille virkamiehille :) Mutta tuo kaavoitus kuulosti erittäin vaikealta: iso työ huomioida kaikki kunnan viimeisimmätkin kolkat ja arvio työn kestosta vähintään neljä vuotta.

Tästä se ajatus sitten lähti: miksi ei voida yksinkertaisesti määritellä kunnan kokonaisuuteen alueet, jotka halutaan säilyttää metsinä / peltoina / ranta-alueina / yleisinä virkistysalueina, joihin ei saisi rakentaa. Tämän jälkeen määriteltäisiin kaavassa näiden alueiden ulkopuoliset alueet rakennusmahdollisiksi alueiksi, unohtaen sen ikivanhan emätilalaskennan. Tämän työn voisi tehdä yhteistyössä kunnan kaavoitus, ympäristöpuoli ja alueen asukkaat.

Sitten rakennusmääräyksessä määriteltäisiin tonttien minimi koot rakentamiselle, esim. haja-asutusalueiden taajamiin tontin minimi koko olisi 2500m2 ja ulkopuolelle 5000m2. Ja voisi olla vielä joitain reuna-alueita, joissa määritelty tonttikoko olisikin 10000m2. Ja näille alueille rakennuslupaa haettaessa, olisi muutkin rakennusmääräyksen määritteet käytössä, kuten rakennuksen enimmäiskoko, olkoon vaikka sen 5% tontin pinta-alasta tai 300m2. Nämä määritteet kun lupahakemus täyttäisi, olisi lupa aina selvä ja pääsisi rakentamaan.

Tämä kokonaisuus helpottaisi kaavoituksen työtä reilusti ja helpottaisi myös rakennusvalvonnan työtä hyvinkin paljon.


18.4. mennessä!

Käyttäjän profiilikuva - paavo_muranen

@paavo_muranen
4. huhtikuuta 2017 kello 19.00.45

Ainakin Viakkaassa on huomioitu, että kommentit uuteen rakennusjärjestykseen pitää toimittaa 18.4. mennessä.
Tätä aikarajaa en itse löytänyt Vihti.fi sivustolta.


Yksi lupa

Käyttäjän profiilikuva - Jaanalaakso4

@Jaanalaakso4
17. huhtikuuta 2017 kello 15.07.28

Miksi pitää olla monta lupaa yhdelle rakennuspaikalle. Tämä suunnittelutarve lupa toisi pitkät jonot hakemuksille ja kiire rakentajalle. Voisi olla yksi lupa ja se lyhentäisi jonoja. Mielestäni pitäisi vähentää pyrokratiaa, eikä päin vastoin. Ehdottomasti keventää sitä taakkaa, joka lupaprosessissa menee, helpommin UUSIA vihtiläisiä saadaan kuntaan. Eikä loppujen lopuksi siitä euroja kuntaan tule, enemmänkin uusista asukkaista kertynee. Tällaisia ajatuksia yhdellä kuntalaisella.