Siirry sisältöön

Mitä muuta haluat sanoa kansalaisaloitteista ja niiden käsittelystä?

Puhekupla 39
Keskustelu | Oikeusministeriö
Keskustelu on päättynyt

Miten kansalaisaloitemenettelyä voisi kehittää?

Tulisiko Suomessa ottaa käyttöön kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten lisäksi muita edustuksellista demokratiaa täydentäviä osallistumisen muotoja? Millaisia?

Perustiedot

Päättynyt: 21.5.2017

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Mahdollisia demokratian esteitä?

Profiilikuvan paikka

aloiteaimo
24. huhtikuuta 2017 kello 11.55.51

- Kansalaisaloite ei ole sama, kuin asian läpimeno. Toisaalta joku marginaaliryhmä voi olla kooltaan 48 000 ja ilman ulkopuolisia sympatiseeraajia näinkään iso ryhmä ei koskaan saa asioitaan vireille, vaikka kaikki asianomaiset allekirjoittaisivat. Edellisiin viitaten allekirjoittajien määrää voisi laskea. Toki se raja pitää olla jossain, jotta työmäärä pysyy kohtuullisena.
-
- Allekirjoittajien määrää laskee todennäköisesti myös nimilistojen julkisuus. Haluanko laittaa nimeni näkyviin sellaista asiaa kannattaessani, josta työnantajani (tai se kahdenkymmenenn vuoden kuluttua haastattelussa vastapäätä oleva työnantaja) saattaa olla eri mieltä? Ajat muuttuvat, esim. lääkärin tekemä abortti on tällä hetkellä laillista, parinkymmenen vuoden kuluttua se voi olla julma murha. Anonyymi kannattaminen voisi olla pop.
-
- Aloitteiden tekijöinä voi olla kyseenalaista sakkia. Havaintoni mukaan väki jättää allekirjoittamatta hyvänkin aloitteen, jos on riski leimautua aloitteen tekijöiden muuta ajatusmaailmaa kannattavaksi.
-
- Digitalisaatiota tulee käyttää paremmin hyväksi allekirjoitusten keräämiseen. Nykymalli on kankea.
-
- Sellaisissa asioille, joissa viranomainen tulkitsee lakia lain kirjaimellisen tulkinnan ja lain hengen vastaisesti, tai joku paikallisviranomainen vetää selvästi valtakunnan mallista poikkeavaa linjaa, tulisi olla kevennetty tapa viedä kehitystyö vireille. On meillä valitusmahdollisuudet jo nyt, mutta joissain tapauksissa oikea keino on linjata asiat lain avulla täysin yhdenmukaisiksi. Esimerkkinä vaikkapa Turun suunnalla tapahtuva aselupien käsittely vs. muu Suomi.

Profiilikuvan paikka

Dippainssi
2. toukokuuta 2017 kello 19.19.13

Hyvin perusteltu kommentti. Antaisitko esimerkkejä aloitteista, jotka jäivät alle 50000 mutta saivat mielestäsi riittävästi kannatusta, jotta ne olisi pitänyt käsitellä eduskunnassa.

Näytä lisää vastauksia

Vaadittavien allekirjoitusten määrä alemmas

Profiilikuvan paikka

Ann
24. huhtikuuta 2017 kello 15.58.27

Vaadittavien allekirjoitusten määrää voisi vähentää. 50 000 allekirjoitusta on todella paljon. Varsinkin kun joitain täysin asiallisia kansalaisaloitteita eivät lehdet halua mainostaa. Näissä tapauksissa mainostaminen jää kansalaisaloitteen alkuunpanijoille, eikä välttämättä ole tehokasta.

Profiilikuvan paikka

@murri
10. toukokuuta 2017 kello 13.51.50

Kirjoitin tuonne erikseenkin mutta olisi hyvä että media(=yle) tekisi juttuja esimerkiksi yli 10000 allekirjoitusta saaneista aloitteista. Tämä tasapuolistaisi aloitteita ja vähentäisi median valtaa.

Näytä lisää vastauksia

saman aiheen aloitteet yhden otsiko alle

Profiilikuvan paikka

osuuskunta
24. huhtikuuta 2017 kello 21.36.05

Nyt samasta aiheesta on tehty useita aloitteita samaan aikaan keräämään allekirjoituksia, jotta päästäisiin parhaaseen tulokseen nämä pitäisi yhdistää ja kun aloitteet ovat yhteensä keränneet 50000 ne pitäisi käsitellä. Aloitteet voivat olla edelleen erillisiä ja jokainen voi valita mihin nimenomaiseen aloitteeseen nimensä laittaa, mutta kuitenkin yhtenäisen otsikon alle ryhmitettyinä. Jos olisi mahdollisuus äänestää aihetta uskoisin allekirjoittavani useammin kuin nyt, koska monesti hyvästä asiasta on tehty esitys, mutta yksityiskohdissa on jotain jota en halua allekirjoittaa.


Puolesta ja vastaan

Profiilikuvan paikka

Kukko
25. huhtikuuta 2017 kello 9.57.18

Kansalaisaloitteisiin lisättävä mahdollisuus myös sen vastustamiseen. Jos kannattajia on 50000 enemmän säädetyssä ajassa kuin vastustajia, asia etenisi eduskuntaan.

Profiilikuvan paikka

Kaitsu
2. toukokuuta 2017 kello 20.40.56

Hyvä idea. Vaikka vastustajien määrä ei tulisi suora oikeustieteellistä vaikutusta aloitteen käsittelyyn eduskunnassa, se voisi olla hyvä vihje kansanedustajille kansakunnan mielipiteestä.


Hyvä alku suoralle demokratialle

Profiilikuvan paikka

Matti
25. huhtikuuta 2017 kello 11.40.32

Kansalaisaloite on hyvä avaus. Sitä kannattaa ehdottomasti kehittää niin, että aloite jollain tapaa mitattaisiin myös laajemmin kansan keskuudessa. Nyt osa aloitteista jämähtää valiokuntiin(?) vain sillä perusteella, että ne eivät ole puolueiden poliittisia tavoitteita. Kyseessähän kuitenkin on kansalaisaloite ja sen suosiota olisi hyvä mitata kansan keskuudessa, eikä vain poliittisten valtarakenteiden eli puolueiden keskuudessa.

Myös kannatuksen julkisuutta olisi ehkä hyvä miettiä niin, että rohkeampaakin aloitetta uskaltaisi kannattaa ilman pelkoa leimautumisesta. Keräysaikaa tulisi pidentää.


Eikö edes hävetä

Profiilikuvan paikka

AXO Karjala
26. huhtikuuta 2017 kello 10.36.48

Eläkeindeksialoite annettiin säälittävästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ratkaistavaksi ilman eduskuntakäsittelyä. Tämä on häpellistä kansalaisaloitteen väheksyntää. Kun se oli seurausta EK:.n. Telan, eläkevakuutusyhtiöitten tiedotusvalineitten kautta jakamasta vastapropagandasta, on turha puhua loitteitten demokratiaa lisäävästä vaikutuksesta. Menetelmä suunniteltiin siksi, etteivät ne miljoona eläkeläistä muistaisi edes kunnallisvaaleissa, kuka heitä taas kusetti. Kuten eivät muistaneetkaan.


Ikäraja aloitteiden allekirjoittamiseen ja tekemiseen alemmas

Profiilikuvan paikka

Jiri
26. huhtikuuta 2017 kello 19.05.54

Kansalaisaloite-palvelu toimii hyvin ja se on parantanut selvästi suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja aloitteiden tekoon. On kuitenkin yksi asia, mikä ainakin itseäni harmittaa suuresti.

Olen siis 16-vuotias ja yritin tässä hiljan allekirjoittaa erästä kansalaisaloitetta verkkopankkitunnuksilla, mutta en saanut, koska en ole vielä täysi-ikäinen. Mielestäni ikäraja pitäisi kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa, kuten äänestysikä kaikissa valtiollisissa vaaleissakin, laskea vähintään 16 vuoteen. Ikäisistäni alaikäisistä nuorista löytyy, yleisestä näkemyksestä huolimatta, valtavasti halua ja intoa vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun, mutta nykyinen järjestelmä ikään kuin sulkee alaikäiset ulkopuolelle.

Kansalaisaloitelaki voisi toimia suunnannäyttäjänä myös valtiollisten vaalien äänestys- ja ehdokasikärajojen laskemiseen ja mahdollistaa siis kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen ja myös tekemisen kaikille vähintään 16-vuotiaille, tietenkin pitäen kiinni vahvasta tunnistautumisesta. 16 vuotta täyttäneiden on saatava allekirjoittaa aloitteita sekä fyysisillä nimienkeruupaikoilla että verkossa.


Tietoutta kansalaisaloitteista

Profiilikuvan paikka

Ei-julkimo
27. huhtikuuta 2017 kello 16.50.15

Jokaiselle aloitteelle tulisi antaa näkyvyyttä - ei vain niille, jotka ovat kansanedustajien tms. julkisuudesta tuttujen ihmisten tekemiä. Aloitteen voisi tuoda ihmisten tietoisuuteen esim. lyhyesti uutisten yhteydessä keräyksen alkaessa.


Kansalaisjärjestöjen asemaa tulee tukea aluehallintouudistuksessakin

Profiilikuvan paikka

@Historicus
29. huhtikuuta 2017 kello 19.11.51

Maakuntauudistukseen liittyy pelko, että jatkossa poliittisten ryhmien osallistuminen ohittaa yhä enemmän sidosryhmätyön maakuntien asioiden valmistelussa.

Maakuntiin on kuitenkin siirtymässä paljon tehtäviä, joissa kansalaisjärjestöjen osallistumisella on paljon lisäarvoa - esimerkiksi ELYn kaavoitusväki, ympäristö, vesi, meri ja kalat.


Kansalaisten osallistumisen vaikuttavuutta tulee seurata

Profiilikuvan paikka

@Historicus
29. huhtikuuta 2017 kello 19.16.09

Tämän hallituksen monet uudistukset ovat keventäneet menettelyjä tavalla, jotka voivat heikentää erilaisten hankkeiden haitankärsijöiden, kansalaisten ja järjestöjen asemaa.

Esimerkkeinä maankäyttö- ja rakennuslain vappuna voimaan tuleva muutos, ympäristönsuojelulain muutokset (joilla lupia on siirretty ilmoituksiksi, lupien määräaikaistarkastelujen pääsääntöinen poistaminen jne.) sekä valituslupajärjestelmän yleistyminen ympäristöoikeudessakin.

Näiden muutosten vaikutuksia kansalaisten ja järjestöjen asemaan sekä ympäristöön tulisi seurata perustuslain ympäristöoikeuspykälänkin (20 §) valossa.


Komitealaitoksen palauttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen

Profiilikuvan paikka

@Historicus
29. huhtikuuta 2017 kello 19.22.00

Keskustelussa lainsäädännön tasosta on esitetty, että asioiden laajapohjaisemman valmistelun palauttaminen voisi parantaa hallituksen esitysten laatua. Tämä merkitsisi työryhmä- ja komiteakulttuurin palauttamista aikaisempaan arvoonsa. Nyt lakihankkeita on ajatettu kiireessä sekä ministeriöt ovat runnoneet työryhmien yli ja ohi hallitusohjelman hyvinkin tarkkoja kirjauksia. Niin siitä huolimatta, että koko hallitusohjelma tehtiin kiireessä, siinä ei kuultu tasapuolisesti kaikkia tahoja (ääriesimerkki kaavoitusta koskeva ad hoc -työryhmä) ja siinä ei tehty mitään vaikutusten arviointia.

Toinen parannuskeino on lakiesitysten vaikutusten arvioinnin parantaminen. Lainsäädännön arviointineuvostoa tulisi täydentää mm. ympäristöosaamisella.


Kaikki eduskunnan käsittelyyn

Profiilikuvan paikka

riku
30. huhtikuuta 2017 kello 15.46.45

Kaikki jotka saa 50000 kannatuksen,täytyisi mennä eduskunnan käänestykseen.Muuten tämä kansan aloite vesityy,jos jokin taho ei vie sitä eduskunnan käsittelyyn.


Aloitteiden piilottelu lopetettava.

Profiilikuvan paikka

Joni
1. toukokuuta 2017 kello 7.10.34

Minusta on naurettavaa, että alle 50 nimeä keränneet aloitteet on piilotettu sivulla ja ne pitää erikseen osata klikata esille. Se hankaloittaa keräämästä sitä 50 nimeä, jotka on saatava ekan kuukauden aikana, tai aloite raukeaa. Voisiko valtiovalta yhtään tehokkaammin paljastaa, että ei halua aloitteiden etenevän?
Kirjoitin tästä sinne oikeusministeriöönkin, ja vastaus kuului että laki määrää kätkemään aloitteita. Sen lain on muututtava!


Kansanäänestyksiä ja suoraa demokratiaa

Profiilikuvan paikka

Jep
2. toukokuuta 2017 kello 12.04.23

Kansalaisaloitteiden ei tarvitse olla pilkuntarkkoja. Jos laatimisessa on puutteita, pitää nähdä niiden tarkoitusperät ja ne viilata kuntoon virkamiesten toimesta.

Kansalaisaloitteet eivät saa raueta vaalikauden vaihtuessa - siinä ei ole mitään järkeä.

Kansalaisaloitteet pitää saada kansanäänestykseen. Eduskunnassa käsittely on pelkkää hurskastelua ja puoluekuria. Muutenkin kansanäänestyksiä pitäisi käyttää enemmän esimerkiksi Sveitsin tyyliin. Nykyjärjestelmällä kansan enemmistön tahto ei toteudu. Eli pitikö sitä demokratiaa siis kehittää ja lisätä? Puoluevalta ei tuo mitään hyvää, se on pelkkää poteropolitiikkaa, joka ei rakenna eikä edistä kansakunnan yhteyttä vaan päinvastoin - se saa aikaan vihaa ja kyräilyä. Pitäisi mennä aina asiat edellä ja kysyä kansalta.

Sähköinen äänestys käyttöön ja äänestykset vaalien yhteydessä tai kerran vuodessa, ei ole liian kallista.

Ongelma on se, että vallanpitäjät eivät luovu vallastaan. Järjestelmällä pyritään varmistamaan, että demokratia ei lisäänny, vaan sitä suitsitaan. Arvelen, että tämäkin prosessi on pelkkää tekopyhyyttä ilman aitoa pyrkimystä demokratian kehittämiseen. Kansalaiset eivät luota vallanpitäjiin. Näistä aiheista on ollut näennäiskeskustelua jo 2000-luvun alusta alkaen, mutta aitoa tahtoa muutokseen ei ole ollut eikä ole vieläkään. Todistakaa jotenkin siellä oikeusministeriössä, että olette tällä kertaa vilpittömästi liikkeellä ja haluatte tasapuolisuutta yhteiskunnan päätöksentekoon.

Profiilikuvan paikka

KalleMP
8. toukokuuta 2017 kello 13.49.11

Olen myäs samaa mieltä paitsi sähköisistä äänestyksistä.

Kannan mittaus on hyvä hoitaa sähköisesti (kuten kansan aloite) mutta ratkaisevat äänestykset pitää olla täysin salatut.
Syyt on että äänet voi myydä tai uhan perusteella ohjata jos ei tehdä turvallisessa olosuhteissa.

YouTubessa löytyy James D'Angelo:n "The Cardboard Box Reform" pitkä video jossa muunmuassa on digiäänestyksen vaarat hyvin seloitettu (tämä aihe alkaen 14:22), kustantajan periatteista ja toivoista en ole varma mutta factat on ilmiselvät.

Näytä lisää vastauksia

Varaedustajan puute esteenä?

Profiilikuvan paikka

MRDhanke
3. toukokuuta 2017 kello 4.32.01

Eikö aloite etene tarkistusvaiheeseen ilman varaedustajaa? Varaedustajaa ei tarvita lakihankkeeseen. Asiasisältö on se joka ratkaisee lain tarpeellisuuden. Varaedustajavaade pitää poistaa.


Kansalaisraati pohtimaan kansalaisaloitteita joko ennen jättämistä tai sen jälkeen

Profiilikuvan paikka

Lari Karreinen
5. toukokuuta 2017 kello 11.55.22

Vaikeissa arvokysymyksissä tai tilanteissa, joissa kansanedustajat ovat jollain tavalla jäävejä päättämään asiasta, voisi käyttää kansalaisraateja päätöksenteon pohjana. Virossa koottiin iso kansalaiskokous antamaan neuvonsa riikikogun edustajien palkkioista, kun edustajat itse eivät oikein päässeet niistä sopuun ja olivat oikeastaan jäävejä.
Brexitin kohdalla nähtiin, miten ihmiset eivät oikeastaan tienneet mistä ovat äänestämässä. Kansanäänestyksissä kansalaisraateja on käytetty hyvin tuloksin puntaroimaan asian eri puolia ja antamaan oman näkemyksensä. Oregonissa Citizens’ Initiative Review 18-24 hengen raati valitaan kuuntelemaan eri intressiryhmiä ja niiden pohjalta tekemään oman valistuneen esityksensä äänestäjille. Raadin tuloksilla oli myös vaikutusta äänestäjiin, jotka sen lukivat. (http://participedia.net/en/methods/citizens-initiative-review)
Kansalaisaloitteiden valmisteluun on myös toivottu tukea, jotta ne saataisiin perinpohjaisemmiksi ja niillä olisi paremmat edellytykset menestyä. Keinovalikoimassa voisi olla:

a) kansalaisraati ennen aloitteen jättämistä, joka kuulisi eri osapuolia, tutkijoita ym ja ehdottaisi sen pohjalta aloitteen jättäjille parannuksia
b) kansalaisraati kun aloite on jätetty, syventämään ymmärrystä eri puolista ja antamaan päättäjille ulkopuolista näkemystä. Tähänkin voisi kuulua asiantuntijoiden ja eri osapuolten kuulemisia.

Osallistujat valittaisiin tilastollisesti mahdollisimman edustava otos suomalaisia. Tähän on eri menetelmiä, joko soitetaan kunnes saadaan joukko kasaan tai haetaan kansalaisia ja valitaan heistä mahdollisimman edustava otos.


Organisaatioille aloiteoikeus nimellisesti

Profiilikuvan paikka

Jukka Liukkonen
5. toukokuuta 2017 kello 15.06.43

Koska moni aloite on de facto jonkin organisaation, kuten järjestön, eturyhmän tai yrityksen perustama, olisi demokraattisesti avoimempaa ja läpinäkyvämpää jos aloitteen aloittajana näytettäisi kyseiset organisaatiot. En halua organisaatioille juridista oikeutta aloitteiden tekemiseen (aloitteen tekijän pitäisi olla yhä kansalainen), mutta olisi hyvä että näytettäisi taustaorganisaatiot jos niitä on. Tällöin kansalaiset voisivat luottavaisemmin sitoutua kun tietäisi mitä muita tavoitteita taholla on.

Aloitteen tekijöitä tulisi myös kuulla eduskunnassa, ja antaa heille puheenvuoro esitellä läpimennyt aloite.


aikaistettu käsittely mahdolliseksi

Profiilikuvan paikka

Jukka Liukkonen
5. toukokuuta 2017 kello 15.24.11

Jotkin aloitteet ovat keränneet ajankohtaiseen aiheeseen vaadittavat kannatusilmoitukset lyhyessäkin ajassa. Alullepanijalla tulisi olla mahdollisuus halutessaan lähettää aloite eduskunnalle heti kun vaadittava määrä on kerätty, ilman että tarvitsee odottaa puolta vuotta.

Profiilikuvan paikka

On mahdollista
5. toukokuuta 2017 kello 18.05.43

On mahdollista nytkin. Aloitteen tekijä voi halutessaan lopettaa keräyksen, jos 50 000 täyttyy, vaikka keräysaikaa olisi jäljellä.


Kansalaisaloitteen kannustusraja 100 000 ja käsittely kunnolliseksi

Profiilikuvan paikka

Jurristeriaa
5. toukokuuta 2017 kello 16.06.25

Näitä koirankakka-aloitteita voi esittää kansanedustajlle suoraan.

Valiokuntiin menevät ja samanlaisen käsittelyn kuin hallituksen esitykset (kuulemiset, selvitykset jne.) saavien kansalaisaloitteiden kannatusrajaksi 100 000 (vuoden aikana kerättävä). Silloin saadaan todella tärkeistä asioista perusteltuja aloitteita. 100 000 on kuitenkin vain noin 2 % :a äänioikeutetuista. Myös kansalaisaloitteen alullepanijoita on kuultava valiokunnissa.

Voidaan luoda myös kahden kerroksen kansalaisaloitteita:
a) 100.000, käsitellään kuin HE
b) 50.000 käsitellään eduskunnan keskustelutunnilla (uusi systeemi, eduskunnan kyselytunnin variaatio),joka televisioidaan suorana
Voi johtaa lakimuutoksiin,mutta kansalaiset saavat tietää mikä on kansanedustajien/puolueiden näkemys.
10 % kansanedustajista voi vaatia myös vähintään 10.000 kannatusta saaneen aloitteen käsittelyä eduskunnan keskustelutunnilla.

Pitäisi kyllä tämäkin uusia, koska kaikki eivät osaa niin hyvin englantia jne. että voisivat vastata captcha-kysymyksiin-


Ei kansalaisraati-päällystakkeja, kansanäänestys erikseen

Profiilikuvan paikka

Jurristeriaa
5. toukokuuta 2017 kello 16.20.31

Täällä ei pysty kommentoimaan toisia kommentteja, mutta:

Naurettavaa vaatia jotain Kansalaisraati-päällystakkeja siihen mitä käsitellään. Hyvin epädemokraattista: "Demokratiaa, mutta vain tietyillä ehdoilla".

Meille valehdeltiin päin naamaa – nimenomaan hallitus ja poliitikot valehtelivat ...eiku puhuivat muunneltua totuutta – kun äänestettiin EU-jäsenyydestä.


Viestintäsota liittyy kaikkiin äänestyksiin. Mutta kun käsitellään vain yhtä asiaa, niin se on kuitenkin rajattu, toisin kuin yleisvaalit. Nykyinen hallitus touhuaa ihan muuta kuin mitä ennen vaaleja luvattiin. Äänestäjillä ei ole kunta-, eduskunta- ja maakuntavaaleissa mitään kuluttajasuojaa. Kun äänestetään jostain asiasta, silloin kansalainen voi ottaa kantaa itse asiaan eli substanssiin.

Kansanäänestys-asia on erikseen. Suomeen pitäisi saada Sveitsin mallin mukainen sitova kansanäänestysjärjestelmä valtion kunnan ja maakunnan tasolle.

Jos 10 % äänioikeutetuista vaatii kansanäänestystä se on järjestettävä. Jo yli 50 % äänestää, äänestys on sitova.

Profiilikuvan paikka

Vastaaminen toisten kommentteihin
5. toukokuuta 2017 kello 18.07.16

Toisten kommentteihin voi vastata valitsemalla kommentin alta "vastaa"


Kunnille, kaupungille ja kylille enemmän omaa valtaa. Rajaton aika.

Profiilikuvan paikka

KalleMP
8. toukokuuta 2017 kello 15.04.00

Jos halutaan pyrkiä parempaan democratiaan niin tulisi kehittää kuntalaisaloite järjestemä. Siihen sitten pienemmät kannustaja vaatimukset.

Tähän järjestelmään voisi nostaa kannustin määrän hieman jos lähi hallituksessa olisi pienemmät.

Olisi tärkeä että pienemmälläkin kannustinmäärällä saisi epäluottamuslauseen edustajia vastaan käyntiin. Siis jos edustaja pääsi paikalle 4000 äänellä niin siihen aloitteeseen ei tarvitse 50000 vasta ääntä, vaan 4000. Antakoon kansalaisille valta vaihtaa huonosti palveleva edustaja niin ei tarvitse puolueita eikä referendumeija. Hallitus toimii sujuvammin kun kaikkiin edustajiin on hyvä ja AIJANKOHTAINEN luottamus.

Ei sitä aloitusta tarvitse lopettaa, kovalevy muisitila on halpaa. Antakoon niitten muhia ja jos olosuhteet vaihtuu ja asiasta tulee merkitsevä niin aloite on valmis odottamaan.

P.S. Samaa mieltä että kyllä suomessakin osattaisi kehittää oma reCAPTCHA version jossa olisi oman kielen ohjeet (suomi, ruotsi, sami) ja kauniita kotimaisia maisemia jne.


Nykymuodossaan kansalaisaloitemenettely ei toimi

Profiilikuvan paikka

Suora Demokratia
9. toukokuuta 2017 kello 18.15.16

Menettely tulisi muuttaa vastaavaksi kuin Sveitsissä. Lisäksi kansalaisaloiteiden ei tulisi kaatua muotoseikkoihin, harvalla aloitteentekijällä on lakimiehen koulutus.tai osaaminen. Aloitetta tulisi voida korjata jos muotoseikat eivät täyty, samalla varmistaen että aloitteen alkuperäinen tavoite ei muutu. Päteväksi todettu aloite on vietävä muuttamattomana kansanäänestykseen määritetyn ajan kuluessa.

Myös hallituksen luottamuksesta tulisi voida järjestää kansanäänestys, esimerkiksi jos epäluottamus- äänestyksiä on eduskunnassa toteutettu esim. 10kpl


Muokkaus ja poisveto

Profiilikuvan paikka

Simo Swing
10. toukokuuta 2017 kello 11.59.03

Mielestäni aloitteentekijöillä pitäisi olla mahdollisuus poistaa aloite mikäli esim. aloitteseen liittyvä tilanne on muuttunut tai aloitteessa on huomattu asia joka vaatii muutoksen. Lisäksi aloitepalvelu voisi lähettää viestin asiasta aloitteen allekirjoitaneelle, jotka voisivat tarvittaessa hyväksyä muutoksen.


6 keinoa kansalaisaloitteen kehittämiseen

Profiilikuvan paikka

Teemu Ropponen
10. toukokuuta 2017 kello 12.34.27

1. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannatusilmoitusten määrää voidaan hyvin laskea. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatusrajan (nyt 50 000) voisi laskea esim. 25 000:een tai 30 000: een. Tutkitusti tämä EI merkittävästi lisäisi työkuormaa, sillä 25 000 – 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita EI ole huomattavan paljon vain 5 kappaletta. 17 aloitetta on saavuttanut yli 50 000 kannatusilmoitusta.

2. Kansalaisaloitteen kannattamiseen vaadittua ikärajaa voi laskea. Ei ole mitään hyvää syytä miksei kansalaisaloitteessa voisi olla äänestystä alhaisempi ikäraja – eihän kannattaja varsinaisesti äänestä, vaan ilmaisee kannatuksensa aloitteelle, että asia etenisi eduskuntaan (täysi-ikäisten valitsemien edustajien käsiteltäväksi).Monet poliitikot ovat olleet valmiita laskemaan äänestysikärajaa esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Jopa pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kannattavansa tätä (lisää Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtumasta myöhemmin). Tehdään kansalaisaloitteen ikärajamuutoksesta kokeilu! Esimerkki: kuvitellaan aloite, jolla on 40 000 aikuisen ja 15 000 alaikäisen kannatus. Melko varmasti tämä aloite olisi sellainen jonka eduskunnan olisi hyvä käsitellä!

3. Kansalaisaloitteen tekijät mukaan eduskuntakäsittelyyn. Ironista kyllä, kansalaisaloitteen tekijät eivät juurikaan osallistu kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa. Heitä kyllä kuullaan, mutta melko pintapuolisesti. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole olla lopullinen tai täydellinen versio laista, ei edes silloin kun se tehdään lakiehdotuksen muodossa. Tekniset epätarkkuudet eivät saa olla syy tyrmätä aloite, ja kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi kuulla laajemmin, niin tahdonilmaisijoina kuin asiantuntijoinakin.

4. Kansalaisaloitteen tekijöiden ja kannattajien välinen keskustelu ja aloitteen hienosäätö mahdolliseksi – Kansalaisaloitteen sisältöä ei saa muuttaa sen jälkeen kun kannatusiloitusten kerääminen on aloitettu. Toisinaan kuitenkin tulee lisätietoa tai huomataan joitain puutteita, jolloin muokkaaminen olisi perusteltua. Olisi verrattain helppoa, kenenkään yksityisyyttä vaarantamatta, toteuttaa ratkaisu, jossa pieni muutos aloitteen sisältöön nollaisi kannattajailmoitusten määrän – mutta lähettäisi jo kannattaneille ilmoituksen, että heidän tulisi nyt uudelleenkannattaa ko. aloitetta.

5. Kannattajien nimet salaisiksi. Tiedon avoimuus – kansalaisaloitteen tapauksessa vaikkapa perusteltu tutkimustieto, laatijoiden nimet, kannatusilmoitusten kertymätiedöt – on tärkeä asia. On kuitenkin vaikea nähdä miksi kannattajien nimet tulisi julkaista. Väestörekisterikeskus tarkistaa nimet, ja vaikka muutama “Aku Ankka” pääsikin läpi, kannattajien eksakti määrä ei ole kovinkaan kiinnostava – päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa.

6. Sovelletaan kansalaisaloitetta laajemmin! Mitä muuta voidaan tehdä samantyyppisellä järjestelmällä ja järjestelyillä.Kansalaisaloite on ollut hyvä uudistus! Sitä voidaan laajentaa. Ei ole varsinaisesti mitään syytä tai esteitä etteikö samaa systeemiä voisi soveltaa vaikkapa kirjallisten kysymysten esittämiseen. Esimerkiksi 5 000 tai 10 000 kannatusilmoitusta, ja kirjallinen kysymys käsitellään kyselytunnilla. Ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kansalaisilla, ei “vain” oppositiolla, olisi ääni – ihan muodollisessa käsittelyssä.

Lisää:
https://fi.okfn.org/2017/05/10/kansalaisaloite-lisaa-valtaa-kansalaisille/


Ylelle pakko uutisoida tasapuolisesti aloitteista

Profiilikuvan paikka

@murri
10. toukokuuta 2017 kello 13.42.24

Tässä näitä seuranneena huomaa että media markkinoi eri aloitteita aivan eri tasolla. Joistakin puhutaan ennen julkaisua ja joistakin mainitaan vasta kun 50000 on tullut täyteen. Tästä johtuen aloitteet joista media ei ole mielissään ovat paljon huomattavasti vaikeampia saada lävitse.

Ylen voisi määrätä pitämään esimerkiksi 10000 allekirjoitustakeränneitä aloitteita sopivalla tahdilla julkisuudessa. Esimerkiksi haastatttelemaan aloitteen tekijöitä, taustoittamaan aloitetta yms.


Valiokuntakäsittely

Profiilikuvan paikka

Antti Laine
10. toukokuuta 2017 kello 14.29.45

Suurin este demokratialle tuntuu olevan lakialoitteiden perustuslainvastainen käsittely eduskunnassa. Tämä koskee myös muita lakialoitteita kuin kansalaisaloitteita.

Valiokunnat ovat jättäneet antamatta mietinnön ainakin EU-kansanäänestyksestä ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja julkisuudessa retosteltiin moneen kertaan tasa-arvoisen avioliittolain pöydälle jättämisen mahdollisuudella.

Perustuslain mukaan lakialoitteet on valmisteltava valiokunnissa; aloitetta ei siis voida käsitellä eduskunnassa ilman valiokunnan käsittelyä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että valiokunta voisi päättää käsittelystä. Eduskunnan työjärjestys säätää, että "Valiokunnan tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä sinne lähetetyt asiat ja antaa niistä asian laadun mukaisesti mietintö täysistunnolle tai lausunto toiselle valiokunnalle." Mikään eduskunnan työjärjestyksessä ei salli jättää aloitteita käsittelemättä.

Aloitteiden käsittelyä tai käsittelemättömyyttä, ja myös hylkäysehdotuksia on myös perusteltu tavalla, joka on demokratian vastaista: aloite ei sovi hallitusohjelmaan. Tällä perustelulla osoitetaan, että eduskunta ei ymmärrä demokratian perustana toimivaa vallan kolmijakoa. Hallituksen tehtävänä on antaa lakialoitteita, eduskunnan tehtävänä on päättää niistä. Käyttämällä hallitusohjelman sisältöä perusteluna lakialoitteiden käsittelyssä vallanjakoa rikotaan erittäin vakavasti.


Aloitteiden valmisteluun tukea

Profiilikuvan paikka

AirZero
15. toukokuuta 2017 kello 0.45.03

Aiemmin kun kaikki aloitteet tulivat avoimen ministeriön kautta, ne saivat valmisteluunsa tukea vapaaehtoisilta ja niiden laatu oli merkittävästi nykyistä keskimääräistä aloitetta parempi. Nykyäänkin olisi hyvä, jos edes yksi virkamies lukisi aloitteet läpi ja tekisi ehdotukset kielioppikorjauksista ja perustavanlaatuisten asiavirheiden viilaamisesta ennen kuin aloitteen lähettäjä painaa julkaisu-nappia. Toki tätä voisi auttaa myös jollain "tahdon tukea aloitteen muotoiluun"-napilla, vaikka siitä ei kaikille aloitteille pakollista tekisikään. Pakollisuuskaan ei tosin tässä tapauksessa olisi pahasta, kunhan viive ei kasvaisi yli viikkoon.