Siirry sisältöön

Äitiyslaki-aloitteen harhaanjohtava markkinointi

Puhekupla 5
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Aloitteen alullepanijat ja markkinoijat ovat johtaneet kansalaisia ja kansanedustajia harhaan!

Oikeusministeriön ohjeen mukaan kansalaisaloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko.
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen https://goo.gl/S5arBh otsikko "Äitiyslaki" ei anna aloitteen sisällöstä oikeaa kuvaa.
Otsikosta ei käy millään tavalla ilmi, että aloitteessa ehdotetaan muutoksia useisiin eri lakeihin!

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Äitiyslaki ja tehtäväksi muutoksia hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, oikeudenkäymiskaareen, lapsen elatuksesta annettuun lakiin, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, perintökaareen ja elatustukilakiin.

Aloitteessa todetaan, että esityksessä ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat seurannaismuutokset hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, mutta ei kerrota mitään siitä mihin perustuen tuota lakia pitäisi muuttaa. Vastoin aloitteessa väitettyä ehdotetun äitiyslain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamista.

Aloitteella yritetään ikään kuin äitiyslaki-ehdotuksen varjolla saada muutetuksi hedelmöityshoidoista annettua lakia, vaikka sen lain muuttamisesta eikä muuttamisen tarpeellisuudesta ei ole käyty ollenkaan keskustelua eduskunnassa. Myöskään aloitteen markkinoinnissa ei ole mainittu ehdotetusta muutoksesta hedelmöityshoidoista annettuun lakiin.

Aloitteen markkinoinnissa on puhuttu harhaanjohtavasti lapsen kahdesta vanhemmasta, vaikka itse ehdotuksessa on kyse nimenomaan kahdesta juridisesti samanarvoisesta äidistä.

Missään maassa ei ole sellaista lakia, johon perustuen lapsella voisi olla kaksi eri äitiä - eikä sellaista lakia pidä säätää Suomessakaan!

Äitiyslakialoitteen kampanjasivulla (aitiyslaki.fi) todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti seuraavaa:
1) ”Uudistetaan äitiyslaki!”
Kommentti: äitiyslakia ei voi uudistaa, koska ei ole olemassa äitiyslakia.
2) ”Tarvitaan äitiyslaki, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa.”
Kommentit:
• Tuo väite ei pidä paikkaansa - mainitut oikeudet lapsella ovat jo olemassa ja niistä säädetään jo lainsäädännössä – äitiyslaki on tarpeeton.
• Hedelmöityshoidon avulla syntyvän lapsen ihmisoikeus tuntea isänsä ja olla hänen hoidattavana ei yleensä toteudu naisparin tapauksessa.

Aloitteen Facebook-sivulla todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti ”Kansalaisaloite vaatii äitiyslakia, joka turvaisi naisparin lapsen oikeudellisen aseman.”
Kommentti: Jokaisen vastasyntyneen suomalaisen lapsen oikeudellinen asema on turvattu - ei turvaamiseen tarvita aloitteessa ehdotettua äitiyslakia.

Perustiedot

Päättynyt: 31.12.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän keskusteluun

Aloitteen arviointia

Profiilikuvan paikka

@ajaaskel
29. joulukuuta 2017 kello 18.03.25

Jäsennän hieman asioita:

1) Aloitteen lakiteknisen, muodollisen pätevyyden ja sisällön todennettavuuden kannalta
2) Tarpeellisuuden kannalta
3) Lapsen ja isän aseman kannalta

1.1 Lakiteknisesti aloite ei käsittele äitiyttä vaan adoptiota. Aloitteen otsikointia voidaan sen perusteella pitää virheellisenä ja aloite ei ole muodollisesti pätevä. Äitiys kuuluu lapsen synnyttäneelle henkilölle, sitä ei ole lakiteknisesti edes mahdollista antaa muulle osapuolelle loukkaamatta tai syrjimättä lapsen synnyttänyttä henkilöä eli äitiä. Sen estämättä ja siitä riippumatta voi olla huoltajaäitejä ja -isiä. Huoltajuus ei ota pois äitiyttä tai isyyttä alkuperäisiltä henkilöiltä.
1.2 Äitiys ja isyys, huoltajuus ja adoptio tulee säilyttää selkeinä erillisinä käsitteinä lainsäädännössä. Yksiselitteisyyden kärsiminen käytettäessä sanaa "äiti" eri merkityksessä tekisi lainsäädännöstä entistä epämääräisempää ja tulkinnanvaraisempaa.

2.1 Aloite on tarpeeton. Äitiys itsessään ei vaadi lakia eikä "tunnustamista" vaan se on suora seuraus raskaudesta ja synnytyksestä. Adoptio on siitä erillinen asia.
2.2 Aloitteen perusteluissa on ajoittain vedottu äärimmäisen harvinaiseen ongelmatilanteeseen. Kyseessä olisi naispari ja äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä. Tuollaisen todennäköisyys on todella pieni ottaen huomioon molempien tekijöiden harvinaisuuden. Ei tarvita näin monimutkaista uutta lakiviidakkoa vain siksi, että annettaisiin adoptio jo ennen lapsen syntymää.
2.3 Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa oheishuoltajuuden adoption lisäksi.

3.1 Lapsella on suvullinen side isäänsä biologian kautta. Jos käy niin, että lapsen äiti kuolee synnytyksessä, tulisi lapsen huoltajuus langeta ensisijaisesti lapsen isälle. Tätä loukataan aloitteen kohdassa 4.4 pyrkimyksellä määrätä toinen "äiti" siitä huolimatta, että isyys on selvitetty: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
3.2 Merkillinen on tilanne, että "toiseksi äidiksi" haluava "tunnustaja" voisi olla alaikäinenkin, jolla on edunvalvoja. Näin ainakin aloitteen 18 §3 kohdassa esitetään.
3.3 Samoin merkillinen on lause "...aviomies, jonka tulee hyväksyä tunnustaminen..." kohdassa 20 §, kolmas kappale.
3.4 Aloitteen 27 § veisi lapselta puhevallan oikeudessa asiassaan antaen sen sille lastenvalvojalle, joka on ajanut "toisen äidin" vahvistamista. Tuossa on eturistiriita. Lastensuojelulain 21 § mukaan 12 vuotta täyttäneellä on puhevalta useissa itseään koskevissa asioissa ja isyyslain yhteydessä ikäraja on 15 vuotta.
4.4 Aloite sisällyttää myös muualta saapuneita turvapaikanhakijoita "toiseksi äidiksi" 42 § loppupuolella.

Aloite on ristiriitainen. Lapsen puheoikeuden rajaus ja erillinen maininta turvapaikanhakijoiden sisällyttämisestä "toiseksi äidiksi" on erikoinen. Aloitteen 17§ viittaus isyyslakiin on perusteeton: Äitiyttään ei voi paeta, se lankeaa luonnostaan lapsen synnyttäneelle. Biologisen saantitavan vuoksi äitiyttä ei tarvitse, ei voi eikä pysty tunnustamaan. "Äitiyden tunnustaminen" on käsitteenä absurdi. Sen sijaan adoptiota tai oheishuoltajuutta voi hakea. Isyydessä asiat ovat toisin ja pakoilumahdollisuus on olemassa. Isyyden kohdalla tunnustaminen on käsitteenä looginen.

Käsitteiden ja lainsäädännön pitämiseksi selkeinä naisparin toisesta osapuolesta ei pitäisi käyttää nimitystä"äiti" vaan jotain muuta nimitystä. Lapsetkin tekevät niin, kyseessä ei ole syrjintä vaan normaali käytäntö nimitysten yksiselitteisyyden säilyttämiseksi.

Lisää luettavaa:
http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243570-kummin-kaimako-on-aiti


Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomaisena toiminut äitiyslaki-aloiteasiassa puolueellisesti hallintolain 6 § vastaisesti

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
29. tammikuuta 2018 kello 1.33.58

Hallintolaki (434/2003) 6 §: Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia…

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomaisena toiminut puolueellisesti ja siten hallintolain (434/2003) 6 § vastaisesti ottaessaan julkisesti myönteisen kannan ainakin kolme eri kertaa äitiyslaki-kansalaisaloitteeseen tukien noin menettelyllään aloitteen menestymistä ennen kuin aloite on käsitelty eduskunnassa. Kaksi kannanottoa noista esitettiin julkisesti jo ennen kuin äitiyslaki-kansalaisaloite saavutti 50 000 kannatusilmoituksen rajan.

Näyttöä Yhdenvertaisuusvaltuutetun vaikuttamisesta äitiyslaki-kansalaisaloitteen menestymiseen:

Tapaus 1 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/707105391256150016
Tässä vaiheessa 8.3.2016 äitiyslaki-kansalaisaloite ei ollut vielä saavuttanut 50 000 kannatusilmoituksen rajaa.

Tapaus 2 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/729565070158639104
Tässä vaiheessa 9.5.2016 äitiyslaki-kansalaisaloite ei ollut vielä saavuttanut 50 000 kannatusilmoituksen rajaa.

Tapaus 3 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/911195235342004224


Kantelu oikeuskanslerille 29.1.2018 - Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomaisena toiminut hallintolain 6 § vastaisesti

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
14. maaliskuuta 2018 kello 15.52.37

Kantelun 29.1.2018 sanoma:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomaisena toiminut puolueellisesti ja siten hallintolain (434/2003) 6 § vastaisesti ottaessaan julkisesti myönteisen kannan ainakin kolme eri kertaa äitiyslaki-kansalaisaloitteeseen tukien noin menettelyllään aloitteen menestymistä ennen kuin aloite on käsitelty eduskunnassa. Kaksi kannanottoa noista esitettiin julkisesti jo ennen kuin äitiyslaki-kansalaisaloite saavutti 50 000 kannatusilmoituksen rajan https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669.

Asiassa on syytä ottaa huomioon, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät hyväksy äitiyslaki-kansalaisaloitteessa ehdotetun mukaisen äitiyslain säätämistä.
Aloitteessa ehdotetun äitiyslain epäkohtia on esitetty Otakantaa.fi-hankkeessa ”Äitiyslaki-aloite ja sen vaikutukset” https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/199/.

Pyydän oikeuskansleria selvittämään yhdenvertaisuusvaltuutetun menettelyn lainmukaisuuden ja hyväksyttävyyden asiassa, sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Yhdenvertaisuusvaltuutettuun nähden.

Seuraavassa on kolme näyttöä yhdenvertaisuusvaltuutetun vaikuttamisesta äitiyslaki-kansalaisaloitteen menestymiseen.

1 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/707105391256150016
Tässä vaiheessa 8.3.2016 äitiyslaki-kansalaisaloite ei ollut vielä saavuttanut 50 000 kannatusilmoituksen rajaa.

2 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/729565070158639104
Tässä vaiheessa 9.5.2016 äitiyslaki-kansalaisaloite ei ollut vielä saavuttanut 50 000 kannatusilmoituksen rajaa.

3 https://twitter.com/yhdenvertaisuus/status/911195235342004224


Apulaisoikeuskanslerin vastaus 29.1.2018 tehtyyn kanteluun

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
14. maaliskuuta 2018 kello 16.00.15

Kyseinen kantelu: https://www.otakantaa.fi/fi/keskustelut/246/kommentti/2397/#kommentti-2397

Apulaisoikeuskanslerin vastaus 6.3.2018, Dnro OKV/203/1/2018

KANTELU

Arvostelette oikeuskanslerille 29.1.2018 osoittamassanne kantelussa yhdenvertaisuusvaltuutetun 8.3.2016, 9.5.2016 ja 22.9.2017 esittämiä liittämistänne kuvakaappauksista ilmeneviä kannanottoja ja tuen ilmaisua äitiyslaki-kansalaisaloitteen puolesta. Katsotte, että yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii viranomaisena puolueellisesti ja siten hallintolain 6 §:n vastaisesti ottaessaan myönteisen kannan mainittuun kansalaisaloitteeseen (KAA 3/2016 vp), koska kaikki eivät hyväksy kansalaisaloitteessa tarkoitetun mukaisen lain säätämistä.

RATKAISU

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ja momentin 3 mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain 22 §:n mukaisesti julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on sen 1 §:n mukaan edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi oikeusministeriön yhteydessä on yhdenvertaisuusvaltuutettu. Pykälän 2 momentin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä yleisesti edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp. yksityiskohtaiset perustelut) mukaan valtuutetun tehtävät sisältäisivät syrjinnän vaarassa olevien ryhmien olojen, aseman ja oikeuksien seuraamista sekä näiden ryhmien yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä.

Twitter-tilin kuvakaappauksessa on muun muassa teksti: "Naisten keskinäinen #yhdenvertaisuus ansaitsee huomiota. Tuemme #äitiyslaki säätämistä, lue lisää: aitiyslaki.fi #naistenpäivä". Katson, että yhdenvertaisuusvaltuutetun viranomaisena esittämä kommentti liittyy yhdenvertaisuusvaltuutetun laissa säädettyyn itsenäiseen ja riippumattomaan tehtävään viranomaisena ja kommentilla voidaan katsoa pyrityn ehkäisemään syrjintää ja edistämään yleisesti yhdenvertaisuuden toteutumista.

Kyseinen kansalaisaloite on koskenut äitiyslain ja siihen liittyvien lakien säätämistä. Aloite on nojannut mm. oikeusministeriön vuonna 2014 valmistelemaan hallituksen esityksen luonnokseen ja ministeriön työryhmän mietintöön (OM:50/2014) sekä siihen saatuun lausuntopalautteeseen (5/2015). Eduskunta on käsitellyt työjärjestyksensä mukaisesti kansalaisaloitetta lakivaliokunnan antaman mietinnön (LaVM 1/2018 vp, 16.2.2018) pohjalta. Eduskunnan täysistunto 28.2.2018 hyväksyi kansalaisaloitteeseen KAA 3/2016 vp sisältyvät ja lakivaliokunnan mietinnössä ehdotetut lakiehdotukset.

Edellä sanottu huomioon ottaen minulla ei käytettävissäni olevan aineiston perusteella ole aihetta epäillä yhdenvertaisuusvaltuutetun menetelleen lainvastaisesti tai muutoinkaan toimenpiteitäni edellyttävällä tavalla.

Apulaisoikeuskansleri
Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri
Minna Pulkkinen


Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei rohjennut nokkia yhdenvertaisuusvaltuutettua!

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
14. maaliskuuta 2018 kello 19.36.57

Ei korppi korpin silmää noki -sanotaan. Eikä nokkinut apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vastauksessaan tippaakaan yhdenvertaisuusvaltuutettua, vaikka se viranomaisena puolueellisesti mainosti Äitiyslaki-kansalaisaloitetta ennen kuin kannatusilmoitusten keräys oli edes päättynyt!

Kantelu oikeuskanslerille 29.1.2018: https://www.otakantaa.fi/fi/keskustelut/246/kommentti/2397/#kommentti-2397
Apulaisoikeuskanslerin vastaus 6.3.2018: https://www.otakantaa.fi/fi/keskustelut/246/kommentti/2398/#kommentti-2398

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kehotti Twitter-twiitissään Äitiyslaki-kansalaisaloitetta koskien mm. ”Vielä tarvitaan lisää nimiä äitiyslain kansalaisaloitteeseen. Allekirjoita sinäkin…”. Twiitissä siis kiistatta suosittiin yksipuolisesti (=puolueellisesti) Äitiyslaki-kansalaisaloitetta.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ole ymmärtänyt seuraavaa:
• Puolueellinen toiminta tarkoittaa: Kehotetaan allekirjoittamaan aloite tai kehotetaan, että älä allekirjoita aloitetta;
• Puolueeton toiminta tarkoittaa: Ei oteta minkäänlaista kantaa aloitteeseen, ei puolesta eikä vastaan (tätä hallintolain 6 § edellyttää viranomaisen toiminnalta).

Suomen kielen sana ”puolueellinen” tarkoittaa: yksipuolisesti jtak suosiva.
Hallintolain 6 § mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimi asiassa selvästi puolueellisesti, mutta apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei siitä välittänyt!

Mikko Puumalainen ei ottanut kanteluun vastatessaan minkäänlaista kantaa kantelussa esitettyyn väitteeseen ”Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomaisena toiminut puolueellisesti…”.
Herää kysymys: Miksi hän ei ottanut tuohon asiaan kantaa?
No, hyvä veli -verkostossa ei kaveria moitita! https://goo.gl/3F2K7j

Tuon väitteen sivuuttamisen sijasta Mikko Puumalaisen vastauksessa keskityttiin vain kertomaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävistä sekä äitiyslaista! Kuitenkaan noilla asioilla ei ole mitään tekemistä silloin, kun tarkastellaan onko kantelussa esille otettu yhdenvertaisuusvaltuutetun menettely ollut puolueellista vai ei.

Puumalaisen vastauksen tekstistä paistaa läpi, että suurin osa siitä on mitä ilmeisimmin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta kirjoitettua.

Kuinkahan monta muuta ratkaisua apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tehnyt "läpi sormien" katsomalla.