Siirry sisältöön

​Nykytila

Puhekupla 0
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Mikäli katsotaan, että lapsen oikeudellinen asema synnyttävän äidin naispuoliseen kumppaniin nähden ei ole nyt turvattu riittävän hyvin, niin asiaa on mahdollista korjata paremmaksi tekemällä muutoksia olemassa oleviin lakeihin (esim. adoptiolaki, laki lapsen elatuksesta sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) ilman ehdotetun äitiyslain säätämistä ja ilman, että hedelmöityshoitolakia muutetaan aloitteessa esitetyllä tavalla.

Jos ehdotettu äitiyslaki säädetään, eikä tuollaista selvitystä tehdä, on aloitetta KAA 3/2016 vp koskeva lainvalmistelu selvästi puutteellinen.

Edellä esitetystä asiasta ei ole kerrottu mitään aloitteessa eikä eduskunnassa!

On täysin absurdi ajatus, että lapsella voisi olla useampi kuin yksi äiti.

Esimerkiksi adoptoineesta naisesta tulee lapsen adoptioäiti, mutta hänestä ei tule adoptoimansa lapsen autenttista äitiä.

Aloitteessa ehdotettu äitiyslaki muuttaisi voimaan tullessaan radikaalilla tavalla suomen kielen sanojen äiti ja äitiys vakiintuneen merkityksen.

Missään maassa ei ole säädetty erillistä äitiyslakia eikä sellaista lakia, jonka mukaan lapselle voisi vahvistaa useamman kuin yhden juridisesti samanarvoisen äidin.

Pohjoismaisen mallin mukaan hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut lapsen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa joko lapsen vanhemmaksi, ”förälder” (Ruotsi, Islanti), tai kanssaäidiksi, ”medmor” (Norja, Tanska). Ruotsissa komiteavalmisteluvaiheessa esitettiin suostumuksen antajaa ensin äidiksi, mutta lausuntopalautteen jälkeen hallituksen esityksessä (Prop. 2004/05:137) muutettiin suostumuksen antajan nimikkeeksi vanhempi, (”förälder”).

On erittäin epätodennäköistä, että hedelmöityshoitoa saanut naisparin osapuoli kuolee synnytykseen tai muusta syystä hyvin pian synnytyksen jälkeen.
Jos hän sattuu kuolemaan ennen kuin naisparin toinen osapuoli on ehtinyt adoptoida lapsen nykykäytännön mukaisesti (enintään muutama kuukausi), niin kyllä siinäkään tapauksessa Suomessa lapsesta pidetään hyvää huolta (lapsi on niin pieni, että hänelle on siinä vaiheessa yhdentekevää, onko hänelle aloitteessa tarkoitettu vieras ”toinen nainen” vahvistettu hänen oikeudelliseksi vanhemmaksi vai ei).

Kuolemisen todennäköisyys on niin pieni, että siihen vedoten ei ole perusteltua säätää uutta itsenäistä äitiyslakia varsinkaan, kun esitettyjä ongelmia on mahdollisuus korjata muuttamalla adoptiolakia.

Aloitetta on perusteltu mm. sillä, että olisi lapsen etu, jos hänelle voitaisiin vahvistaa toinen vanhempi heti syntymän jälkeen. Lapsi on ainakin kahden ensimmäisen elinvuotensa ajan niin pieni, että hänelle on hoidon kannalta yhdentekevää, onko hänelle aloitteessa tarkoitettu vieras ”toinen nainen” vahvistettu hänen oikeudelliseksi vanhemmaksi vai ei. Adoptioon kuluva aika ei ole lapsen kannalta minkäänlainen ongelma.

Aloitteessa tarkoitettu lapsi ei ole synnyttäneen naisen naiskumppanin lapsi, vaikka tuo naiskumppani olisi mahdollista vahvistaa lapsen oikeudelliseksi vanhemmaksi.

Aloitetta on perusteltu sillä, että adoptio olisi raskas ja nöyryyttävä prosessi. Asiaa / prosessia ei kuitenkaan ole käsitelty aloitteessa.

Perustiedot

Päättynyt: 31.12.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän keskusteluun