Siirry sisältöön

Äitiyslaki-aloitetta koskevia kirjoituksia

Puhekupla 1
Keskustelu 2 viikkoa, 5 päivää jäljellä

Äitiyslaki-aloite on sekaannuksen mestariteos 19/04/2017 https://goo.gl/rLmibE

Eduskunnan lakivaliokunnalle. Äitiyslaki (KAA 3/2016 vp), kahden äidin malli 30/04/2017 https://goo.gl/E5HBtJ

Täydentävä lausunto Äitiyslaki-aloitteeseen 22/05/2017 https://goo.gl/UhvzCq

Pohdintaa äitiyslaista 18/12/2017 https://goo.gl/McZDrs

Äitiyslaki lisäisi isättömien lasten määrää 27/01/2018 https://goo.gl/YLD2bS

Äitiyslaki-aloitteen epäkohdista on vaiettu 30/01/2018 https://goo.gl/PTP64j

ÄITIYSLAKIPAKETTI - Timo Nikula, varatuomari 16.2.2018 http://www.forumexternum.fi/aitiyslakipaketti

ÄITIYSLAKIEHDOTUKSEN SUHDE PERUSTUSLAKIIN - Jyrki Anttinen, varatuomari, 20.2.2018 http://www.forumexternum.fi/138-2

Kirje eduskunnan puhemiehistölle äitiyslakiehdotuksesta (KAA 3/2016 vp) 23.2.2018 http://www.forumexternum.fi/kirje-eduskunnan-puhem...

Kirjoituksia Uusi Suomi -blogipalvelussa:

.---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ÄITIYSLAKI KANSALAISALOITTEENA – huomioita tuomioistuimen näkökulmasta, Camilla Hyypiä 2017

Alla on lainauksia Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjäsihteerin Camilla Hyypiän opinnäytetyöstä ÄITIYSLAKI KANSALAISALOITTEENA – huomioita tuomioistuimen näkökulmasta.

Kun tuon opinnäytetyön lukee, niin huomaa kuinka epäselvä äitiyslaki-aloite (KAA 3/2016 vp) on ja minkälaisia ongelmia käytännössä on odotettavissa, mikäli siinä ehdotetut lait tullaan säätämään.

Lakivaliokunta Torstai 20.4.2017 - Valiokunnassa olivat kuultavina: ”…käräjäsihteeri Camilla Hyypiä, Varsinais-Suomen käräjäoikeus” https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Documents/LaVP_34+2017.pdf

Opinnäytetyö (YAMK) - Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 2017 - Camilla Hyypiä
ÄITIYSLAKI KANSALAISALOITTEENA – huomioita tuomioistuimen näkökulmasta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/137898/Hyypia_Camilla.pdf

https://www.theseus.fi/handle/10024/137898

Työskentelen itse Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käräjäsihteerinä ja isyysasioiden käsittely on yksi työnkuvistani.

Tässä työssä keskitytään pohtimaan äitiyslakia pääsääntöisesti tuomioistuimen näkökulmasta, eikä oteta yleisesti kantaa siihen, tulisiko äitiyslaki hyväksyä vai ei. Työssä ei myöskään perehdytä sen tarkemmin äitiyden tunnustamiseen, mikä kuuluu lastenvalvojien ja maistraatin toimenkuvaan.

Keskeinen osa tätä opinnäytetyöprojektia on ollut asiantuntijalausunnon laatiminen lakivaliokunnalle sekä osallistuminen lakivaliokunnan kuulemistilaisuuteen. Työn kehittämisnäkökulma keskittyy juuri tähän lakivaliokunnalle annettuun asiantuntijalausuntoon. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden antamassa asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin sellaisia asioita, joita käräjäoikeuden näkemyksen mukaan tulisi ottaa huomioon lainvalmistelutyössä. Kaikki nämä huomiot on tehty käräjäoikeuden näkökulmasta. Näkökulmaa asioihin on antanut se, että molemmat asiantuntijalausunnon antajat työskentelevät isyysasioiden parissa, toinen tuomarina ja toinen sihteerinä, jolloin näkemyksiä on sekä lainkäytön että käytännön osalta.

Äitiyslakia pidetään niin kutsuttuna omantunnonkysymyksenä, jolloin edustajien ei tarvitse noudattaa puoluekuria.

Hedelmöityshoitolaissa ei ole määritelty mitään ikärajaa, minkä ikäisille hoitoa voidaan antaa tai minkä ikäinen hoitoihin suostumuksensa antavan tulee olla. Lain esitöissä on ainoastaan pohdittu yläikärajaa hoitoja saavalle, mutta tällaista yläikärajaakaan ei ole määritelty, vaan se on jätetty lääkärin harkintaan. Lain 13 §:ssä säädetään ainoastaan, että sukusolujen luovuttajan tulee olla 18-vuotta täyttänyt. Laki siis sallii hedelmöityshoidon antamisen alaikäiselle, samoin alaikäinen voisi antaa suostumuksensa hoitoihin. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on pitänyt tätä epäkohtana antaessaan asiantuntijalausuntoa äitiyslaista ja todennut, että jo lain tasolla tulisi ilmetä, että hedelmöityshoitoa saavan henkilön ja siihen suostumuksensa antavan tulisi olla täysi-ikäisiä. Tämä korjautuisi sillä, että hedelmöityshoitolakiin lisättäisiin, että hoitojen ja suostumuksen edellytyksenä on 18-vuoden ikä. (HHL 1237/2006, HE 3/2005 vp. 16, 29., V-S KO asiantuntija-lausunto 19.4.2017.)

Tosiasiassa hedelmöityshoitojen antaminen alle 18-vuotiaalle on todennäköisesti erittäin harvinaista. Tällaisia tilanteita voisi kuitenkin tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos hoitoa saavan parin toinen osapuoli olisi vielä alaikäinen toisen ollessa saavuttaneen jo 18 vuoden iän.

Mikäli hedelmöityshoitolakiin lisättäisiin 18 vuoden ikä edellytykseksi hoitojen saamiselle ja suostumuksen antamiseen, tulisi äitiyslakiehdotuksen 18 §:n 1 momentin 3-kohta tarpeettomaksi.

Voidaan kai todeta, että aukottaman näytön hankkiminen äitiyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi on todella hankalaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antamassaan asiantuntijalausunnossa katsonut, että kantajan tulisi hankkia tarvittava näyttö äitiysasioissa ja että kantajalle asetettaisiin näyttötaakka kanteensa tueksi esitettävistä seikoista.

Lapsen etu on lapsioikeudellisen sääntelyn perusarvo. Se on myös noussut lainvalmistelun yleisperiaatteeksi. Lapsen etua ei ole mahdollista tulkita yksiselitteisesti ja lapsen edun nimissä on mahdollista perustella vastakkaisiakin lopputuloksia samassa asiassa. (Kangas 2006. 20.) Äitiyslain perimmäinen tarkoitus on nimenomaisesti turvata lapsen etu. Lain keskeisin asia onkin mahdollistaa lapselle kaksi juridista vanhempaa myös silloin, kun lapsi syntyy naisparille.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antamassaan asiantuntijalausunnossa katsonut, että lapsen etu ei tule erityisen hyvin esille, kun hedelmöityshoitoon suostuminen ja siitä syntyminen on ainoana perusteena äitiyden vahvistamiselle tai kumoamiselle. Lausunnosta käy ilmi, että tuomioistuimelle tulisi antaa mahdollisuus ratkaista äitiysasia viimesijaisesti lapsen edun perusteella.

Äitiyden vahvistamisen osalta herää kysymys, onko lapsen edun mukaista, että hänelle vahvistettaisiin toiseksi äidiksi nainen, jonka olinpaikasta ei ole tietoa, ja joka tuskin olisi mukana lapsen elämässä ja äitiyttä tukisi ainoastaan todistus annetusta hedelmöityshoidosta sekä suostumus hoitoihin.

Äitiyslakia hyväksyttäessä tulisi sille asettaa tarpeeksi pitkä voimaantuloaika. Lakimuutoksen myötä esimerkiksi väestötietojärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että lapselle olisi mahdollista merkitä myös väestötietojärjestelmään toiseksi vanhemmaksi äiti tunnustamisen perusteella. Käräjäoikeuden tulee viran puolesta merkitä väestötietojärjestelmään tieto siitä, jos lapselle vahvistetaan tuomiolla isä tai isyys kumotaan. Vastaavasti käräjäoikeuden pitäisi merkitä väestötietojärjestelmään tieto siitä, mikäli lapselle vahvistetaan tuomiolla toinen äiti tai äitiys kumotaan. Käräjäoikeuden näkökulmasta väestötietojärjestelmän muuttaminen niin, että myös järjestelmiin voidaan kirjata lapselle vanhemmaksi kaksi äiti, on ehdottoman tärkeää. Sen lisäksi, että käräjäoikeuden tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään muutokset äitiydestä, tulee käräjäoikeudella olla luotettavaa ja ajantasaista tietoa siitä, miten järjestelmiin on kirjattu lapsen vanhemmat ja huoltajuus. Mikäli väestötietojärjestelmää ei saada kehitettyä niin, että järjestelmään voidaan merkitä lapselle vanhemmiksi kaksi äitiä, on esimerkiksi äitiyden kumoaminen haastavaa, mikäli väestötietojärjestelmästä ei ilmenisi, että lapsella on kaksi äitiä vanhempana.

Jo äitiyslakia valmisteltaessa on ollut paljon puhetta siitä, tulisiko Suomessa kehittää vanhemmuuslaki, jossa säädettäisiin sekä isyydestä että äitiydestä. Mikäli tällaista lakia aletaan valmistelemaan, on sekin mahdollista, että äitiyslain elinkaari jää niin lyhyeksi, ettei sitä ehditä soveltamaan tuomioistuimissa lainkaan.

Äitiyslain myötä perinteisessä perhemallissa syntyvän lapsen lisäksi myös naisparille syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa kaksi juridista vanhempaa ilman adoptiomenettelyä. Tämän mahdollisuuden ulkopuolelle jää kuitenkin vielä useita muita perhemalleja.

Ulkopuolelle jääviä perhemalleja ovat ainakin miesparien muodostamat perheet, apilaperheet ja transperheet. Apilaperheistä puhutaan silloin, kun lapsi syntyy kahden eri perheyksikön yhteiseksi lapseksi. Tällainen esimerkki voi olla naisparin ja itseellisen miehen muodostama perhe tai naisparin ja miesparin yhdessä muodostama perhe. Transperheiksi taas kutsutaan perheitä, joissa yksi tai molemmat vanhemmista kuuluu sukupuolivähemmistöön.

Äitiyslain säätämisen yhteydessä tulee mietittäväksi, tulisiko Suomessa säätää vanhemmuuslaki, jossa yhdistyisi isyys- ja äitiyslaki ja jossa mahdollistettaisiin vanhemmuus myös muille perhemalleille. Vanhemmuuslaissa tulisi esimerkiksi miettiä, voitaisiinko lapselle vahvistaa kaksi äitiä, mikäli lapsi saa alkunsa koti-inseminaatiolla. Äitiyslakiesityksestä koti-inseminaatio jätettiin pois, koska siinä voi tulla ristiriitatilanteita sen osalta, kuka vahvistetaan lapsen toiseksi vanhemmaksi, siittiöiden luovuttaja vai synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani (KAA 3/2016 vp. 23). Apilaperheiden näkökulmasta taas tulisi miettiä, voisiko lapsella olla useampi kuin kaksi juridista vanhempaa. Tällöin esimerkiksi koti-inseminaatiolla alkunsa saaneelle lapselle voitaisiin vahvistaa sekä isä että äiti.

Mikäli lapsella voisi olla useampi kuin kaksi juridista vanhempaa, tulisi myös pohdittavaksi, miten vanhemmuus jakautuu useamman osapuolen kesken. Miten esimerkiksi elatus jakautuisi kolmen vanhemman kesken? Entä tilanteessa, jossa lapsella olisi kolme juridista vanhempaa, joista yksi poistuisi perheyhteydestä. Olisiko lapsella silloin oikeus saada elatustukea yhden vanhemman osalta, vaikka hänellä on vielä kaksi muuta vanhempaa, jotka vastaavat elatuksesta? Useamman kuin kahden vanhemman vahvistaminen lapselle on ymmärrettävää, mutta sen oikeusvaikutukset ovat niin laajat, että niitä on vaikea edes ymmärtää ja hahmottaa.

Termistöllisesti se, että lapsella on kaksi äitiä, voi aiheuttaa joissain tilanteissa epäselvyyttä. Lapsen arkielämässä ei sillä välttämättä ole merkitystä, kumpi äideistä lapsen on synnyttänyt ja kumpi on vahvistettu äidiksi, mutta on tilanteita, joissa asialla on merkitystä. Esimerkiksi uskonnonvapauslaissa, kansalaisuuslaissa, kotikuntalaissa ja nimilaissa on säädöksiä, joissa on merkitystä, kumpi äiti on äiti synnytyksen perusteella ja kumpi tunnustamisen perusteella. Äitiyslain 52 §:ssä nimenomaisesti säädetään, miten kyseisissä laeissa äiti-sanaa tulkitaan.

Myös Suomessa olisi hyvä, jos ei-synnyttänyttä äitiä kutsuttaisiin vanhemmaksi tai hänelle keksittäisiin oma termi, jotta olisi paremmin hahmotettavissa, kumpi äideistä on synnyttänyt lapsen ja kumpi on vahvistettu äidiksi. Tällainen nimeäminen ei kuitenkaan poistaisi sitä, etteikö perhe-elämässä kummasta tahansa lapsen naispuolisesta vanhemmasta voitaisi käyttää äiti-nimitystä. Myös Suomen Asianajoliitto on jo vuonna 2014 esittänyt, että toista samaa sukupuolta olevaa vanhempaa kutsuttaisiin vanhemmaksi tai pitäisi löytää vastine medmor-sanalle, joka on käytössä Norjassa ja Tanskassa (OMML 5/2015. 14).

Medmor-sanalle on vaikea löytää suomenkielestä sopivaa vastinetta, joka olisi yhtä kuvaava ja luonteva. Suora käännös olisi kanssaäiti tai toinen äiti, mutta kumpikaan ei tunnu sopivalta nimeltä käytettäväksi virallisesti ei-synnyttäneestä lapsen naispuolisesta vanhemmasta. Oheisäiti olisi sanana jo kuvaavampi, mutta se on sekoitettavissa oheisvanhemmuuteen, joka on taas aivan eri asia.

Perheensisäiset adoptiot eivät kuitenkaan varmasti poistuisi kokonaan, koska äitiyden tunnustamisen edellytyksenä on, että lapsi on syntynyt hedelmöityshoitojen tuloksena. Tällöin tilanteissa, jossa lapsi on saanut alkunsa esimerkiksi koti-inseminaatiolla, ainoa mahdollisuus vahvistaa lapselle toinen äiti olisi perheen sisäinen adoptio.

.---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Perustiedot

Avoin: 25.2.2018 - 31.12.2018

Päättymispäivä: 31.12.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän keskusteluun

Eduskunnan Familia-verkosto äitiyslakikansalaisaloitteesta: Lapsen oikeutta isään ei tule heikentää

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
9. helmikuuta 2018 kello 19.36.51

kd.fi 9.2.2018

”Eduskunnan Familia-verkosto otti kantaa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan äitiyslakia koskevaan kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan kokonaan uuden äitiyslain säätämistä. Sipilän hallitus ei ole tuonut aloitteen mukaista esitysluonnosta eduskunnalle sen monien heikkouksien vuoksi. Kansalaisaloite äitiyslaiksi on eräänlainen muunnos isyyslaista. Ehdotuksessa yritetään muokata isyyslakia sopivaksi äidiksi tunnustamiseen. Rinnastus on kuitenkin erittäin ongelmallista, koska isyyslain mukainen isyys on geneettisesti selvitettävissä toisin kuin ehdotetussa äitiyslaissa.”

Lue lisää: http://www.kd.fi/2018/02/09/familia-verkosto-aitiyslakikansalaisaloitteesta-lapsen-oikeutta-isaan-ei-tule-heikentaa/