Siirry sisältöön

Rajapinta-ajattelua - millaisia uusia yhteistyömuotoja voisimme löytää?

Puhekupla 17
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Onko asiakasryhmiä tai yhteistyökumppaneita, joita suunnitelma ei vielä huomioi? Esittäkää rohkeasti uusia yhteistyömalleja asiakaslähtöisten palvelumallien löytämiseksi.

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Liikenne

Profiilikuvan paikka

Maalta
16. tammikuuta 2018 kello 14.48.14

Yhteistyö on tehokasta ja järkevää. Maakunnan sisäinen juna/bussiliikenteen kehittäminen tulisi huomioida kuntien laajentuessa isommalle alueelle... maakuntaan. Ihmisten valinnanvapaus ja joustavampi liikkuminen tulisi mahdollistaa myös liikennejärjestelyin.
On hienoa jos maaseutukuntiin jää päiväkodit, vanhainkodit ja vuodeosastot.

Profiilikuvan paikka

Haja-asutusalueella asuva
21. helmikuuta 2018 kello 21.58.14

Alemman tieverkoston ylläpito, Suomen tiestöstä yksityistiet ovat ylivoimaisesti suurin osa-alue, yksityistiet toimivat, avustettuina, välttämättöminä tieverkoston hiussuonina, tiet ovat perustettuina rasitteina maanomistajille ja niitä hallinnoi tiekunta. Ylläpitokustannuksia tasoitti aiemmin valtio, kunta ja tiekunnan jäsenet, valtio on käytännössä vetäytynyt avustuksistaan ja kunnat ovat leikanneet avustuksia. Tiekunnille on jäänyt ylivoimainen tehtävä ylläpitää tien kunnossapitoon, tätä on myös vaikeuttanut esim jämsässä tieavustusten, "kuittiperusteinen", prosentti-avustusmalli joka avustusmäärän leikkauksien johdosta on johtanut tiekuntien talouden huomattavaan vaikeutumiseen. Yksityisteiden avustusmäärät, valtion/kunnan, pitäisi palautta riittävän suuriksi jotta haja-asutusalueiden asiointi, pelastustoimi, puunkuljetus yms toimivisat tulevaisuudessakin riittävän tyydyttävällä tasolla.


Työnhakijoiden ja työnantajien aisointipalvelut jo nyt kuntien vastuulla

Profiilikuvan paikka

Kuutar
1. helmikuuta 2018 kello 19.59.11

"Kuntien tehtäviä ei siirretä maakunnalle, mutta yhteistyön muotoja tarkastellaan..."

Myös Keski-Suomen MK-uudistusta valmistelevat tahot voisivat jo viimein käynnistää kuntien kanssa neuvottelut miten kuntien ja maakunnan työvoima- ja yrityspalvelut yhteen sovitetaan tulevassa MK-mallissa. Yhteistyömuotojen tarkastelu on ollut tähän mennessä hyvin yksipuolista. Kunnat ovat panostaneet merkittävästi palvelujen tarjoamiseen ko. kohderyhmille koko ajan kasvavan kysynnän siivittämänä. Työnhakijat ja työnantajat hakevat helposti tavoitettavaa palvelua, jota nykyisessä TE-mallista ei voida tarjota. TE-palvelut ovat vetäytyneet maakuntakeskukseen ja verkkoon. Toivottavasti tämä toimintamalli ei jatku maakunnassa. Kunnat ovat nykyisin ainoa julkinen toimija työvoima- ja yrityspalvelujen rajapinnassa. MK-uudistuksessa tämä resurssi ja osaaminen pitää hyödyntää.


Allianssi

Profiilikuvan paikka

Käkkäräinen
1. helmikuuta 2018 kello 20.04.25

On mielenkiintoista nähdä, miten kasvupalveluallianssi lähtee Keski-Suomessa liikkeelle. Löytyykö tahtoa aidolle yhteistyölle?


Kommentit raja-pintoihin liittyen

Profiilikuvan paikka

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. helmikuuta 2018 kello 10.33.57

Palveluliikenteen kehittäminen myös pienemmissä kuntakeskuksissa. Olisiko mahdollista maakunnan ja kunnan yhteisellä rahoituksella?


Kieliasu ja termit

Profiilikuvan paikka

@tynjari
15. helmikuuta 2018 kello 20.27.40

Suunnitelma on pääosin hyvin ympäripyöreää kapulakieltä, jolloin sen sisällön voi ymmärtää kukin omalla tavallaan. Tosin tavallisen kansalaisen on usein mahdoton ottaa selvää tällaisesta kapulakielestä, että mitä milläkin tarkoitetaan. Käytetään paljon samaa asiaa tarkoittavia termejä samoissakin lauseissa, jolloin niistä tulee kiemuraisia ja pitkiä kappaleita, jotka eivät sano yhtään mitään.
-> lyhyempiä lauseita ja lisää konkretiaa

Suunnitelma sisältää termin ”asiakas” usein sellaisissakin kohdissa, kun oikeampaa olisi käyttää termiä ”asukas”. Näin esimerkiksi heti jo Johdannon 3.kappaleessa. Ja monessa muussa kohdassa. Palveluja tulee järjestää maakunnan ASUKKAILLE. Palveluverkosta puhuttaessa kyse on asukkaiden tarpeista.


Talous

Profiilikuvan paikka

@tynjari
15. helmikuuta 2018 kello 20.31.14

Valtiolta maakunnalle tulevat määrärahat merkitsevät, että ilman verotusoikeutta maakunnalla ei ole itsenäisyyttä juurikaan. Suunnitelman mukaan maakunta määrittää asiakasmaksut palveluiden ja TALOUDEN mukaan. Mitä se mahtaneekaan merkitä, sitä voi vain pelätä.
Tavoite olla maakunnittaisessa vertailussa järjestämiskustannusten osalta edullisimman kolmanneksen joukossa – mihin tämä perustuu? Onko vain hurskas toive?
Entäpä se, että palveluntuottajille maksettavat korvaukset ovat sellaiset, että ne varmistavat toimivat markkinat. Mihin se johtaa käytännössä?

Monien palvelujen osalta voi todeta, että järjestelmä monimutkaistuu. Tarvitaan yleistä ohjausta ja neuvontaa, tarvitaan asiakasohjausta ja tarvitaan palveluohjausta. Näiden tekemiseen on palkattava lisää henkilöstöä. Ja se kasvattaa kustannuksia.


Palveluverkko

Profiilikuvan paikka

@tynjari
15. helmikuuta 2018 kello 20.35.58

”Tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa.” – Mitä tässä tarkoittaa ”valtaosa” kuntalaisista? 60% vai 90%. Riittääkö ”päivittäistavaroiden asiointialue”- määrittelyksi se, että on kyläkauppa? Jollainen oli mm. Sumiaisissa ja Pylkönmäellä, mutta ei enää.

Suunnitelmassa mainitaan, että ”Sairaalan vuodeosastohoito on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella”. Vähintään merkitsee usein käytännössä myös samaa kuin enintään. Vuodeosastohoitoa tulee olla saatavissa useammasta kuin yhdestä paikasta Keski-Suomen kokoisessa maakunnassa.

Myös muiden kuin ikäihmisten asumispalvelujen tulee sijaita lähellä arkiympäristöä.


Osallisuus ja vaikuttaminen

Profiilikuvan paikka

@tynjari
15. helmikuuta 2018 kello 20.38.31

” Jokaisella keskisuomalaisella asukkaalla ja yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan maakunnalliseen päätöksentekoon” – miten tämä käytännössä on mahdollista?

Maakuntaan asetetaan lain edellyttämät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Mikä on niiden rooli suhteessa kuntien vastaaviin? Päällekkäisyys?


Hankkeet ja kasvupalvelut

Profiilikuvan paikka

Innovaatiomies
19. helmikuuta 2018 kello 13.42.07

Yritystukien aktivoinnin osalta kannattaa yhteistyötahoina mainita myös kunnat/elinkeinotoiminnot - kaikissa kunnissa ei ole kehittämisyhtiötä tmv. Tehtävä on osa muuta tehtävää esim kunnanjotajalla.

Kehittämispalvelujen alustakaksi kuntiin tai suuremmille alueille, jos kunta on liian pieni markkina, voisi perustaa yritysten ja yrittäjien "sote" -keskukset. Tähän rakennettaisiin rajapinta työvoimapalveluille (kuntien työkkäri). WitaHUP - hankkeessa voisi tätä testata.


Kaikki palvelut joka paikassa?

Profiilikuvan paikka

Kirsi T
19. helmikuuta 2018 kello 14.03.52

Järjestämissuunnitelmassa on kirjoitettu, että maakunta järjestää kuvantamispalveluita kaikissa sotekeskuksissa, joita on taajamissa ja päivittäistavaramyyntikeskittymissä. Kehitystä on pyritty viemään maakunnassa juuri toiseen suuntaan eli röntgenlaitteita ei ole järkevää ja kustannustehokasta pitää joka paikassa (laiteinvestoinnit, henkilöstöresurssi, laadukkaat tutkimukset). Kannattanee oikeasti harkita, mikä on kuvantamispisteiden määrä maakunnassa ja mikä on niiden tiheys. Vastikään on lopetettu yksintoimipiste, koska tutkimusten määrä oli kolme natiivitutkimusta päivässä.

Profiilikuvan paikka

Ihmettelijä
23. helmikuuta 2018 kello 17.29.52

On tarpeen, että esim. röntgentoimipisteiden määrää ja sijaintia tarkastellaan, mutta on myös hyvä havaita, että rtg- ja lab. palvelujen saatavuus parantaa pth;n palveluedellytyksiä, vähentää sekä yhteiskunnan, -että potilaan siirto- tai matkustarvetta,- kustannuksia ja nopeuttaa oikea-aikaiseen hoitoon pääsyä.


Kunta- maakunta-yhteistyö

Profiilikuvan paikka

tynjari
19. helmikuuta 2018 kello 16.48.07

Kuntiin jää paljon palveluja, joilla on yhteyttä maakuntiin siirtyviin palveluihin. Miten varmistetaan sujuva yhteistyö ja tiedonvaihto? Miten varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä nuorisotyön yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin sujuu?

Miten estetään osaoptimointi? Esim. hyvinvoinnin edistäminen kuuluu molemmille. Miten ehkäistään päällekkäinen työ? Esimerkiksi kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi tekee paljon ennalta ehkäisevää työtä.


Uudet yhteistyömuodot

Profiilikuvan paikka

Tuula Liehu
19. helmikuuta 2018 kello 18.27.48

Kuntien ja maakunnan välille tulee luoda aidot yhteistyökanavat niin luottamushenkilö - kuin viranhaltijataholle. Etenkin sote- ja sivistystoimen yhteistyö nousee tärkeäksi koska mm.kouluterveydenhuolto on maakunnan vastuulla. Yhteinen hyvinvointisuunnitelma on mahdollisuus tehdä aitoa yhteistyötä. Ehdotan että maakunta palkkaa henkilön, joka toimii hyte-yhdyshenkilönä kuntiin päin ja tekee konkreettisesti työtä kunnissa koordinoiden tavoitteita ja toimenpiteitä.

Myös eri maakuntien välillä tulee tehdä yhteistyötä. Mm. maakuntien rajoilla asuvien kuntalaisten asiointimahdollisuuksien varmistaminen siten, että he voivat saada palveluja sieltä missä heidän luontainen asioimissuuntansa on. Tässähän on kyse kustannuksista - kuka maksaa ja millä perusteilla eri tuottajille.


Maakunnat erilaisia

Profiilikuvan paikka

Mänty
21. helmikuuta 2018 kello 16.00.59

Voiko maakunnista tulla liian erilaisia, palvelevatko ne tasapuolisesti asukkaitaan. Yhteistyötä muiden maakuntien kanssa ja tehdä tästä Master Plan


17.16 Vammaisten palvelut

Profiilikuvan paikka

vammaisnäkökulma
23. helmikuuta 2018 kello 17.07.53

Asiakaslähtöisyys korostuu suunnitelmassa ja tärkeää, että se toteutuu aidosti palvelujen käytännöissä. Yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen ovat perusta palvelujen kokonaisuudessa. Palveluilla tulee turvata vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja palvelujen suunnittelu vaatii osaavaa henkilöstöä. Miten turvataan palvelujen integraatiopyrkimyksissä asiakkaiden palvelukokonaisuuksien viidakossa yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen?
Vammaislainsäädäntö on uudistumassa ja järjestämissuunnitelma tulee kirjoittaa uudistuksen myötä aikanaan ajan tasalle.

Vammaispalvelujen sosiaalityön kohdalla tematiikkaa kannattaa tarkastella siten, ettei lukijalle synny epämääräistä kuvaa mitä milläkin tarkoitetaan. Palveluohjaajan ja henkilökohtaisen vastuuhenkilön nimeäminen kaipaa tarkennusta- resurssoidaanko jokaisen nasiakkaan avuksi kaksi hlöä? Puhutaanko sosiaaliohjauksesta vai palveluohjauksesta? Yksilöllistä X- Ohjausta tulee saada myös lähipalveluna sote-keskuksesta asiantuntevalta ammattilaiselta ei vain maakunnan liikelaitoksesta.

Ohjausta voidaan toteuttaa järjestämissuunnitelman mukaan monin tavoin. Tarkennusta kaipaa kohta sivu 75 "Palveluohjausta annetaan ....toimistolla" Missä toimistolla?
Henkilökohtaisen avun tuottaminen eri vaihtoehdoin on kirjattu selkeästi.


Yhteistyö maakuntia hyödyttäen

Profiilikuvan paikka

rajatonmaakunta
23. helmikuuta 2018 kello 18.53.29

Palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa maakuntien reuna-aluiden yhteinen asukas-/asiakasmäärä on huomioitava yhteismääränä (vrt Keuruu-Mänttä-Vilppula-Virrat-Ähtäri). Maakuntien on suunnitelmia tehdessään mitoitettava palvelutarpeet maakuntarajat unohtaen. Sopimuksin jaetaan kustannukset ja järjestämisvastuut. Erityisesti lähipalveluja turvattaessa yhteistyön kehittäminen yli maakuntarajojen on avainasemassa.