Siirry sisältöön

Uudet avaukset asiakaslähtöisten palvelumallien järjestämiseksi

Puhekupla 28
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Suunnitelma kuvaa tulevan maakunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä. Kerro ideasi, miten palvelut voitaisiin järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Haasta valmistelua ja kerro omat ideasi!

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Maahanmuuttajat ja muistisairaat

Profiilikuvan paikka

Utelias
19. tammikuuta 2018 kello 10.15.38

Onko SOTE keskuksissa jatkossa pakolaisille saatavana ns. omaa asiointi palvelua, joka nyt on keskitetty Matarankadulle?

Työntekijänä näkisin mielellään kaikki pakolaisille suunnatut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erikseen määrätyssä SOTE keskuksessa, jossa olisi osaava henkilökunta. Maahan tullessaan pakolaiset tarvitsevat paljon erilaisia palveluja ja henkilökunnan erityisosaamista. Erityisesti pakolaislaskutukset tarvitsevat erityisosaamista, ja sen vuoksi ne tulisi siirtää uudistuksen myötä pois terveysasemilta.

Muistisairaudet lisääntyvät merkittävästi ja potilaat joutuvat odottamaan melko pitkään, ennen kuin pääsevät geriatrin vastaanotolle. Onko suunnitelmissa tuoda erikoissairaanhoidosta ainakin geriatrin vastaanottopalvelut SOTE keskukseen. Tämä nopeuttaisi diagnoosin asettamista, lääkitys päästäisiin aloittamaan varhain ja näin saataisiin ylläpidettyä muistisairaiden toimintakykyä.


Juopot pois poliisilta

Profiilikuvan paikka

Realisti
19. tammikuuta 2018 kello 11.04.35

Juoppojen hoito ja säilytys eivät ole poliisien työtä ellei asiaan liity rikosta. Heidän kuljetus tai ainakin säilytys, hoito ja tarkkailu kuuluu luontevasti sote-keskuksille. Juopot ovat jääneet poliisien hommiksi siltä ajalta, kun oli rikos olla juovuksissa julkisella paikalla. Yksi päivystyspiste riittäisi monen asian valvontaa. Juopon tarvitessa apua ”putkassa”, apu liittyy terveys/sairaspalveluihon. Silloin olisi sote-keskus jo luomtevasti saman katon alla.

Profiilikuvan paikka

Toinen realisti
9. helmikuuta 2018 kello 11.14.26

Olen samaa mieltä, että putka ei voi toimia selviämisasemana, mutta kaikkia päihtyneitä ei voi mitenkään kuljettaa sote-keskuksiin eikä päivystykseen. Terveydenhuollon vastuulle kuuluvat päihtyneet, joilla on joku elimellinen tai mielenterveydellinen välitöntä hoitoa edellyttävä syy päästä hoitoon, mutta terveydenhuolto ei voi ottaa vastuuta kaikista alueen päihtyneistä. Suurin ongelma Keski-Suomessa on se, että meillä ei ole selviämisasemaa. Se ratkaisisi monta ongelmaa.


Liike-laitos ja suun th

Profiilikuvan paikka

Totuus Unohtuu
19. tammikuuta 2018 kello 12.02.55

Sote ja liikelaitos ja suun terv.huolto. Liikelaitos hoitaa vain alle 18-vuotiaat. Perustelut?? Palataan ajassa kauas taakse. Työntekijät on unohdettu. Kellään akateemisesti koulutetulla ei ole intressiä hoitaa enää vain alle 18-vuotiaita, eikä enempää hoitajillakaan. Mistä työntekijät tekemään niin yksipuolista työtä tai minne työntekijät haasteellisempaan työhän???

Profiilikuvan paikka

Mistähän kumpuaa?
22. helmikuuta 2018 kello 9.24.26

Esimerkki siitä, millaisia suunnitelmia hankkeessa on, käsittämätöntä. Tulevaisuuden eräs suuri vaara koko Sote-hankkeessa on, että sinne kavautuu asemiaan jo pönkittävät valmistelijat ja muut ihmisten hallinnointiin keskittyneet, joita löytyy runsaasti th:sta.

Näytä lisää vastauksia

Asiakaslälhtöiset palvelut

Profiilikuvan paikka

Kommentoija
1. helmikuuta 2018 kello 16.07.52

Järjestämissuunnitelman eteneminen on kulkenut vielä paljolti rakenteiden tasolla, vaikkakin palveluja on kuvattu.
Nyt tulisi kokeilla, miten asiakas eri tilanteissa kulkee prosessissa. Näin olisi mahdollista löytää solmukohdat.
Valinnanvapaus on tarkoittanut lähinnä palveluntuottajan valintaa. Mitäpä sitten, kun palveluntuottaja on valittu? Miten prosessi etenee siten, että asiakas saa kaikki tarvitsemansa palvelut kätevästi ja joustavasti?

Profiilikuvan paikka

TH
19. helmikuuta 2018 kello 9.38.16

Palveluprosesseihin tulisi liittää myös yhdyspintapalvelut. Miten yhteistyö järjestetään niissä palveluissa joissa tulee linkittää hoito ja ennaltaehkäisevät palvelut (kunta, yhdistykset)?


Asiakaslähtöisyyden lisäämisestä -Kuka ohjaa potilaan läpi palveluiden verkon?

Profiilikuvan paikka

Lääkäri Jytestä
4. helmikuuta 2018 kello 12.38.48

Kiitos mahdollisuudesta osallistua kehittämistyöhön. Minua kiinnostaa, kuka on tämä palveluohjaaja, joka luotsaa potilaan ja asiakkaan läpi palveluverkon? Miten saamme tiedon kulkemaan eri toimijoiden välillä niin, että palveluohjaaja pystyy potilaan kanssa luomaan kokonaiskuvan tilanteestaan? Onko paljon palveluita käyttäville mahdollisuus pitkään palveluohjaussuhteeseen, jolloin asioita ei tarvitse aina käydä uuden henkilön kanssa läpi? Onko tämä henkilö omahoitaja SOTE-keskuksesta, vai joku ulkopuolinen henkilö? Onko hänellä terveydenhuollo koulutus, vai sosiaalipuolen? Ketä hän konsultoi palveluohjaussuunnitelman teosta? Entä mitä tarkoittaa, kun vaativimmissa tilanteissa (potilas monen erikoisalan seurannassa erikoissairaanhoidossa) potilaalle määritellään maakunnallinen ohjaaja ja suunnitelma? Kuka sen tekee, ja ottaa kopin potilaan matkasta läpi eri alojen viidakossa?

Kun asiakaslähtöisyys on tavoitteena, miten eri palvelujen tuottajat mittaavat onnistumistaan, miten tulokset kirjataan ja lasketaan niin, että tietoa onnistumisista voi välittää sekä THL:lle että asiakkaan suuntaan? Missä tiedot ovat nähtävillä, jotta potilas voi valita itselleen parhaimman tuottajan?

Sote-keskuksen palvelut näyttävät nyt hyviltä ja kattavilta. Voidaanko palveluihin vielä lisätä lyhyet 10 kerran psykoterapiat? Näistä on hyvä näyttö, ja ne toimivat monelle. Kaikki eivät hyödy eivätkä tarvitse 2-3 vuoden terapiaa Kelan tukemana, ja myöskaan rahallisesti monille se ei ole mahdollista. Lyhytterapiaa voi antaa lyhytterapioihinn koulutuksen saanut ammattihenkilö.

Viimeisenä asiana, joka asiakastakin palvelee tulevaisuuden osaajien kautta, on tutkimuksen ja koulutuksen järjestäminen. Kuka järjestää sairaanhoitajien, lähihoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien koulutuksen alueella? Miten laatu pidetään hyvänä? Tätä miettimään tarvitaan oma neuvottelukunta Soten suunnitteluun mukaan. Näin turvataan myös ammattilaisten lisääntyvä kiinnostus Keski-Suomea kohtaan tulevaisuuden huipputyöpaikkana.

Profiilikuvan paikka

Nähnyt/kokenut
22. helmikuuta 2018 kello 20.59.11

Vuodesta 1972 on saatu kokea yhden luukun terveyspalveluja, lompsallasi olet voinut ostaa lisää (virkapalveluja!) tilanne on yleisesti tuttu, on aika parempaan.
Lisäresurssointi nykykäytäntöihin ei paranna saatavuutta, eikä laatua, se on nähty jo vuosikymmeniä; älytön rakentaminen, varustelu, nyt niitä jää käytöstä huomattava määrä.
Jo nyt näkyy, että julkinen puolikin on "parantanut juoksuaan" viimekuukausina ---?!, myös Keski-Suomessa.

Ohuita kohtia suunnitelmaan jää, niitä tulee korjata.

Näytä lisää vastauksia

Kannabis

Profiilikuvan paikka

I am You
5. helmikuuta 2018 kello 21.07.46

Kannabiksen lääkinnällisen käytön lupabyrokratiaa on helpotettava. Tällä hetkellä esim. CBD tuotteet on vaikea saada: apteekista ei saa ja netin kautta tulli estää. Asiakaslähtöisyys edellyttää että sitä on oltava tarjolla, mitä ihmiset haluavat.

Tällä hetkellä esim. Bedrocan on liian vaikea saada koska Fimea ja Valvira uhkailevat lääkäreitä. Lääkärit eivät uskalla eivätkä osaa määrätä, koska takana on vuosien propaganda joka ei ole perustunut tutkittuun tietoon.

Lääkekäkannabista käyttäviä ei saa vainota. Nyt he saattavat joutua heikompaan asemaan vain sen takia, että heille sopiva lääke herättää ennakkoluuloja. Miksi keskitytään niin paljon rankaisemiseen?


Asiakaslähtöisyys vammaispalveluiden näkökulmasta

Profiilikuvan paikka

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. helmikuuta 2018 kello 9.19.41

Vammaispalveluohjaajien säilyminen sote-keskuksissa olisi tärkeää. Vaikuttaa, että palvelut ja päätöksenteko pirstaloituvat entisestään ja palvelujärjestelmän kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan paneutumista. Erityisesti vaikeavammaiset tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta. Etäyhteyksien käyttö ei ole kaikille ja kaikkialla mahdollista (erityisesti vaikeavammaiset ja muistisairaat).

Profiilikuvan paikka

Sos.ohjaaja
20. helmikuuta 2018 kello 15.49.32

Olen samaa mieltä, että sote keskuksissa on säilytettävä tai niihin on sisällyttävä muutakin kuin terveydenhuollon professiota. Palveluohjauksen toteutuminen lähellä asiakasta turvaa/helpottaa vammaisten asiakkaiden osallisuutta nimenomaan omaan lähiyhteisöönsä ja turvaa oikeutta ensisijaiseti normaaleihin lähipalveluihin, siinä missä muutkin kansalaiset.


Mielenterveys- ja päihdepalveluista

Profiilikuvan paikka

Hoitsu
16. helmikuuta 2018 kello 15.10.57

Tulevassa maakunnassa tulisi panostaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin huomioiden ongelmien samanaikaisuus. Raja-aidat päihde- ja mielenterveyspuolen välillä tulee kaataa! Sote-keskuksissa tulisi huomioida henkilökunnan osaaminen ongelman tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa, hoitamisessa ja mikä tärkeintä, asenteessa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakas tarvitsee usein myös moniammatillista (mm. somaattista ja sosiaalityön) apua ja tukea tilanteensa hoitamiseen, joten palveluohjaus on merkittävässä roolissa oikea-aikaisen avun saamiseksi. Myös omaisten ja läheisten huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Profiilikuvan paikka

Riikka Kaikkonen
21. helmikuuta 2018 kello 19.24.02

Nimenomaan! Edelleen aivan liian usein ajatellaan, että ensin pitää hoitaa päihdepuolen ongelmat kokonaan (eli käytännössä raitistua kokonaan, koska usein vaaditaan huumetestejä) ja vasta sitten on mahdollisuus päästä psykiatrian puolelle hoitamaan mielenterveysasioita, vaikka todella usein nuo ovat kietoutuneet toisiinsa. Ja joillakin on nimenomaan ensin ollut mt-ongelmia, joita on sitten itse yritetty hoitaa päihteillä, joista on myös seurannut ongelmia.

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kannattaa panostaa nimenomaan matalankynnyksen palveluihin, jotta hoitoon hakeuduttaisiin mahdollisimman varhain, joka olisi parasta sekä ihmiselle itselleen että maksajalle.

Näytä lisää vastauksia

Huumeiden käyttäjien terveysneuvontatyö

Profiilikuvan paikka

Matalan kynnyksen työn tekijä
18. helmikuuta 2018 kello 11.23.02

Miten lähitulevaisuudessa jokaisen kunnan vastuulla oleva pistämällä huumeita käyttävien terveysneuvontapalvelu tullaan toteuttamaan niin että palvelu olisi tasapuolista ja tasalaatuista joka puolella maakuntaa? Nyt tällä hetkellä palvelut lähinnä hyvin Jyväskylä-keskeisiä.

Profiilikuvan paikka

hermana
20. helmikuuta 2018 kello 7.49.58

Meillähän on hieno AutoVisiitti -malli jo toiminnassa ja neuvotteluja lähikuntien kanssa käydään toiminnon laajentamisesta.
Tärkeä asiaa!!!
Huolettaa myös päihdepalvelujen malli ja saatavuus sitten kun olemme sotessa.


oikea-aikainen apu

Profiilikuvan paikka

huoli ihmisestsä
18. helmikuuta 2018 kello 20.03.23

Tulee huoli siitä, miten tavallinen ihminen saa mahdollisimman vähällä byrokratialla satunnaista tarvitsemaansa apua, tai joskus elämän tilanteen muutoksen myötä vähän aikaa monia palveluita. Ettei vain tulisi joka väliin joku arvioitsija, joka tietää asiakasta paremmin, mittä hän tarvitsee!
Samoin moni hyötyy laajasta, kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta sen sijaan, että hoidettavia asioita pilkotaan eri paikkoihin, osa setelillä, osa liikelaitoksen hoitamana.
Yllä olikin hyvä teksti vammaispalveluista. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisen tuen tarpeesta. Kuka huolehtii monia palveluita tarvitsevan ikäihmisen tai kehitysvammaisen monista palvelutarpeista ja niiden yhteensovittamisesta.


Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Profiilikuvan paikka

tynjari
19. helmikuuta 2018 kello 16.24.20

Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat usein yhteen. Ihminen tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa. Silti palvelujärjestelmä pompottaa apua hakevaa luukulta toiselle. Vaaditaan, että päihdeongelma on hoidettava ennen kuin pääsee psykiatrisen avun piiriin ja päinvastoin. Ihmisten putoamiseen palveluista on kiinnitetty huomiota mm. Jyväskylän hyvinvointikertomuksen tarkastelun yhteydessä. Nyt olisi sopiva hetki muuttaa toimintatapoja. Esim. Eksotesta on hyviä kokemuksia yhteisistä mielenterveys- ja päihdevastaanotoista. Kun ihminen hakeutuu avun piiriin vaikeassa elämäntilanteessa, on tärkeää, että työntekijä, joka hänet ensimmäisenä kohtaa, ottaa hänestä kopin.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottamiseen asiakassetelit soveltuvat erittäin huonosti. Voi vain kuvitella tilannetta, jossa ihminen päättää hakeutua hoitoon. Ensiksi hänen pitää hakea maakunnan liikelaitoksesta asiakasseteli ja sen saatuaan vielä etsiä sopiva palveluntuottaja. Voi olla, että heikko hoitomotivaatio tyssää alkuunsa.


Kehitysvammaisten, ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoito

Profiilikuvan paikka

aikuisia perhehoitava
19. helmikuuta 2018 kello 19.21.37

17.12.3. ja 17.12.4. Perhehoito on myös ympärivuorokautista hoitoa. Se on saatav yhdeksi asumispalveluvaihtoehdoksi kunnolla näkyviin ja on mietittävä sen sijoittuminen maakunnan palveluvalikkoon. Tuleeko se rahoitettavaksi henkilökohtaisen budjetoinnin kautta, koska perhehoitaja (poislukien harvat yritysmuotoiset) tekee työnsä toimeksiantosopimuksella. Ei siis ole yrittäjä, joka voisi itse hinnoitella tuotteensa.

17.16.
Perhehoito on oltava selkeästi yhtenä asumismuotona vaihtoehdoissa. Edelleen sen valinta pitää mahdollistaa henkilökohtaisen budjetoinnin kautta.

Kehitysvammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä ikäihmisten perhehoito on silloin, kun se asiakkaalle itselleen sopii ja käy, on varteenotettava, edullinen ja inhimillinen vaihtoehto. Sen kaikki muodot: osa-aikainen perhehoito, pitkäaikainen ja lyhytaikainen sekä asiakkaan kotiin tuotava perhehoito tulee olla maakunnan hanskassa, vaikka kustanuksia osin kustantaisi asiakkaan kotikunta - lähinnä silloin kun asiakas ei vielä täytä ihan prikulleen kriteerirajoja siihen, että hän solahtaisi maakunnan vastuulla järjestettävien asumispalveluiden kriteereihin. Esim. on ollut itsenäisessä asumisessa kotihoidon turvin, muttta ei pärjää siellä enää tai omaishoitajien vapaat järjestetään perhehoidon kautta.

Perhehoidon ja omaishoidon koordinointi maakunnan tasolla mahdollistaa monta asiaa:
- omaishoitajien vapaat
- yhtenäiset kriteerit omaishoitoon
- omaishoitajien tasavertainen asema eri paikkakunnilla
- lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoittumisen omaishoitajan vapaan tai sairastamisen aikana
- perhehoitajien tasavertainen asema, kun koko maakunnassa on perhehoidon toimintaohjeesta sama tulkintalinja
- Tietämys yhdessä paikassa siitä, missä ja minkälaisissa perheissä ja tiloissa perhehoitoa on tarjolla
- Perhehoitajille ja omaishoitajille on helpompi järjestää tuki tarvittaessa, kun on vahva ymmärrys yhdessä maakunnallisessa osoitteesssa.
- Maakunnassa olisi ymmärrys siitä, että perhehoidolla pitää perhehoitajan elää ja pystyä ylläpitämään kiinteistö myös hiljaisten aikojen yli. Esim. asiakkaan kuolema, muutto muihin asumispalveluihin.

Mutu-tuntuman käsitys tämän hetken tilanteesta on, että perhehoitoa on tarjolla enemmän kuin sille on käyttäjiä/ budjetoitua rahaa kunnissa. Perhehoitajaksi halunneen ja kouluttautuneen perheen kannalta tilanne on kurja, jos työtä ei vain kuulu eikä näy. Perhehoitoa pitäisi järjestämisen lisäksi osata myös markkinoida, vaikkapa ajatuksella "kehitysvammaisen tai ikäihmisen miniloma", jolloin kokeilun kautta joku jo ohjatun tai autetun palveluasumisen parissa elävä voisi löytää perhehoidosta joko pitkäaikaisen asumismuodon itselleen tai ainakin virkistää omaa sosiaalista elämää "kakkosperheen" kautta.

Omassa perheessämme on useita aikuisia pitkäaikaisessa perhehoidossa. Osa osaa jopa lukea, heikoin on puhekyvytön ja vaipoissa. Yksikään ei pärjäisi ohjatussa asumisessa. Perheessä meitä perhehoitajia on kaksi, kun vuorotyöymäristö ei pyörisi näin laadukkaana edes viidellä henkilötyövuodella. Koti on sellainen, että puuhanpaikkoja löytyy jokaiselle kykyjensä mukaan. Virkistys (ja jopa työ- & päivätoimintaatoimintaa) olisi hyvä olla saatavilla niin että asiakkaamme voisivat käydä siellä ilman perhehoitajan kuskaamista ja läsnäoloa, koska jos jonkun kanssa lähdetään jonnekin, kapenee kotiinjäävien mahdollisuudet toimintaan, kun kotiin jää vain se toinen perhehoitaja laittamaan ruokia, pesemään, siivoamaan ja pyykkäämään.

Näiden jo mainittujen seikkojen vuoksi maakunnallinen omais- ja perhehoitoon keskittyvä yksikkö toisi paljon apua ja ymmärrystä, ja tuossa on vain jäävuoren huippua.

Profiilikuvan paikka

Sos.ohjaaja
20. helmikuuta 2018 kello 16.49.11

Niminerkki "aikuisa perhehoitava" tuo mielestäni hyviä asioita esille, kuten maakunnallisen koordinoinnin mahdollisuudet. Lisäisin omasta puolestani tähän vielä toiveen, että myös lasten, nuorten ja perehiden palveluissa olevan perhehoidon näkökulma otetaan järjestämissuunnitelman teksteissä esille.
Uusi järjestämissuunnitelma mahdollistaisi nyt uudenlaista ajattelutapaa jossa voisimme tavoitella perhehoitoon integroitujen ja asiakaslähtöisten palvelumallien muodostumista. Mielestäni tämä ensimmäinen versio järjestämissuunnitelmaa toistaa olemassa olevaa palvelurakennetta kankealla ja vanhanaikaisella tavalla. Toivottavasti tulevaisuudessa päivitetty järjestämissuunnitelma on jo hiotumpi uudistunut kokonaiuus, jossa perehoidon järjestämisuunnitelma on yhtenäisempi eri käyttäjäryhmien osalta ja joka kuitenkin ottaa huomioon eri tarvitsijaryhmien ertiystarpeet.


Metsäala mukaan sidosryhmänä

Profiilikuvan paikka

Mänty
21. helmikuuta 2018 kello 16.05.00

Sidosryhmissä ei ollut metsäalaa mukana. Metsäala sidosryhmiin mukaan ja Metsäkeskus viranomaisiin. Metsäala mukaan työryhmiin ja strategiatyöhön. Metsäneuvosto on laajakantoinen elin ja metsäohjelma maakunnan metsäsektoria palveleva ohjelma--näitä hyödynnettävä maakunnan strategiatyössä.


LUOVA

Profiilikuvan paikka

Mänty
21. helmikuuta 2018 kello 16.07.16

Tulee huolehtia, että maakunnassa säilyy asiantuntijuus ja ettei päätöksenteko eriydy maakunnasta.


Potilastietojärjestelmät, mukaan lukien lab., röntgen, yms. tietojärjestelmät ja -palvelut

Profiilikuvan paikka

Ihmettelijä
23. helmikuuta 2018 kello 16.49.44

Kuinka on ajateltu kyseisten järjestelmien rakenne, omistajuus, käytettävyys, ylläpito, kehittäminen jne. Shp on mitä ilmeisemmin erikoissairaanhoidon tarpeisiin hankkimassa kyseistä järjestelmää, mutta miten se palvelee sote-hankkeen tarpeita, ei ole ollut esillä.

TH:n toimintojen ict olisi ehkä parasta olla sotepalvelujen järjestäjän hankkima, ylläpitämä ja hallinnoima, josta se tarjoaisi liittymät eri palvelutuottajille. Näin mahdollistuisi laajempikin integraatio, palvelutuottajien vaihtuminen haittaisi vähemmän potilaan hoitoon liittyvää tiedonsaantia ja päällekkäiset investoinnit vähenisivät, jotka kuitenkin tulevat järjestäjän (=veronmaksajain) maksettavaksi.
Valtakunnallisesti yhteisen ja yhtenevän ict:n toteutuminen po. toimialalle olisi eduksi (vrt. verottaja, Kela, jne.), mutta syntyykö sitä?