Siirry sisältöön

Kommentoi 3D-muodostamisohjeita

Puhekupla 2
Keskustelu | Maanmittauslaitos
Keskustelu on päättynyt

Kommentoi muodostamisohjeen toimivuutta mallintamisen ja kaupunkien/kuntien prosessien näkökulmasta. Toimivatko ohjeet? Millaisia puutteita niistä löydät? Onko jotain mitä meidän tulisi ottaa huomioon?

Perustiedot

Päättynyt: 2.5.2018

Liitteet

Ilmianna

LOD2 Ohjeet

Profiilikuvan paikka

Kimmo Soukki
8. maaliskuuta 2018 kello 14.46.51

Kommenttini koskevat LoD2 ohjeita. LoD1:n osalta totean, että ei välttämättä ole perusteita ko. aineiston keräämiseen vaan tulisi tähdätä tarkemman aineiston tuottamiseen. Tarkemmasta aineistosta voidaan aina tuottaa LoD1 tason malli, jos sellaiselle käyttöä on.

Yleisesti voisi sanoa, että kun kerran LOD ajattelu on otettu CityGML:stä, niin miksi ei sitten termistöä laajemminkin.

Ohjeet tuntuvat perustuvan siihen olettamukseen, että käytettävissä on aina myös tarkka kartoitustieto, kun rakennuksia vektoroidaan. On kuitenkin todennäköistä, että pistepilvien kautta vektoroitaessa löytyy rakennuksia, joista ei ole olemassa kivijalkavektoreita. Näissä tapauksissa pitäisi olla mahdollista tallentaa tieto kattopisteiden mukaan vektoroidusta rakennuksesta. Nämä rakennukset tulisi voida erottaa toisistaan "lähdetieto" ominaisuuden avulla. Samaa tietoa voitaisiin käyttää erottamaan sellaiset rakennukset, joiden mallinnus on tarkastettu/editoitu esim. maastomittausten tai vaikka rakennuspiirustusten avulla.

Taulukossa 1 käytetään sanamuotoa "ehdottomasti mallinnettava". Automatisoidun vektoroinnin kautta ei saada tuotettua kaikkea, mitä pidetään ehdottomasti mallinnettavana. Onko rakennus siis "käyttökelvoton" ennen kuin se on täydennetty kaikilla ehdottomasti vaadituilla osilla? Näin tulkitsisin tuota ehdottomuutta. Mielestäni pitäisi pyrkiä hyvään kattavuuteen, jota sitten voidaan yksityiskohtien ja geometrisen tarkkuuden kautta ajan kanssa parantaa. Jos asetetaan liian tiukat vaatimukset, niin työstä tulee liian raskas ja iso osa siitä tehdään ilman että saavutetaan mitään lisäarvoa.

Rakennuksen osat on myös esitetty taulukossa 1 ehdottomasti mallinnettavina. Koko käsite on löyhästi selitetty. Vrt. SIG3D Modeling Guide for 3D Objects Part 2: Modeling of Buildings (LoD1, LoD2, LoD3) sivu 18. Rakennusten osien mallintaminen erikseen on vaativa tehtävä ja edellyttää tarkempaa tietoa rakennuksen käytöstä jne. Jakoa ei voi tehdä yksin geometriatiedon perusteella. Tietysti voidaan lähteä olettamuksesta, että osia ei ole ja että mallinnetaan vain monimuotoinen rakennus. RakennuksenOsat käyttö edellyttää myös näkymättömissä olevien osien välisten elementtien mallintamiseen. Esimerkkinä rakennuksen kyljessä oleva autotalli, josta ei ulospäin näy miten väliseinä todellisuudessa kulkee. Toki osien väliin voidaan aina luoda keinotekoinen sulkeva pinta. SIG3D edellyttää, että rakennuksen osa liittyy maanpintaan "must be connected to ground". 3D-muodostamisohjeiden kuvituksessa esiintyy rakennuksen osia, jotka eivä ulotu maahan.


Muutama kommentti ohjeistukseen Espoosta

Profiilikuvan paikka

Anne Kiijärvi
19. maaliskuuta 2018 kello 16.44.09

Kimmon edellisessä viestissä on hyvää pohdintaa.

Ohjeistuksessa esitetään, että pohjageometrian alin piste mallinnetaan LOD1-3-tasoilla 0,5 m maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen alapuolelle. Espoossa pohja tehdään tällä hetkellä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen korkeuteen. Samaa tapaa ohjeistetaan ”Opas 3D-esineiden mallintamiseen” mukaan s. 25.

Erkkerit ja ulkonevat osat on ohjeistettu kuvaamaan hyvinkin tarkasti. Ongelmaksi muodostuu, ettei läheskään kaikille rakennuksista ole tällä hetkellä nykyisistä aineistosta saatavissa kyseisiä mittoja välttämättä edes 2D-muodossa. Rakennusten sokkelit on saatu sijaintikatselmuksiin perustuen ja niissä ei ole huomioitu osia, joilla ei ole maanpinnassa sokkeliosuutta (esim. pienet erkkerit). Isommat ulkonevat osat vaativat alleen tukirakenteita, jolloin niiden 2D-ulottuvuus on tiedossa. 3D-ulottuvuuden mitat puuttuvat lähes kaikilta erkkereiltä jne.
Ohjelma ei nykyään myöskään mahdollista pelkästään maanpinnan yläpuolella olevan osan (esim. erkkeri) mallintamista LOD3-tasolla ohjeistuksen mukaan, koska sille ei ole pohjaa. Ilmassa olevalle pohjalle tarvitaan oma ns. sulkupintansa, jotta rakennuksesta saadaan sulkeutuva.

Ohjeistuksessa LOD2-taolle on omia sääntöjään savupiipuille, kattokorokkeille, portaille jne. Espoossa LOD2 ja LOD3-tasoilla on käytetty samoja sääntöjä mallinnettavien osalta, eikä eroteltu LOD2 ja LOD3 kuvattavia tai geometrioita toisistaan. LOD2- ja LOD3 -tasoille on ollut sääntönä, että kattoikkunat jne. mallinnetaan, jos sen etuseinän leveys on vähintään metrin. Korkeussuunnassa yli 3 m muusta katosta nousevat rakenteet mallinnetaan (ns. koristeseinämuuurit tms.). Kattomuodot ovat kuuluneet aina osana rakennukseen sekä LOD2 että LOD3-tasoilla.


Kysymykset

1.Miten LOD1-tason rakennuksien korkeus tulisi määritellä?
a. Bounding box eli (tässä yhteydessä) korkeimman kohdan mukaan mallintaminen (Kuva 5)
b. Puolesta väliä kattoa eli ylimmän ja alimman pisteen keskikohdan mukaan (Kuva 6)
-b, kts. ”Opas 3D-esineiden mallintamiseen” s.7

2. Tulisiko rakennuksella olla LOD1-tasolla osia? Toisin sanoen tulisiko kaikilla RakennuksenOsa-
kohteilla olla LOD1 geometria vai Rakennus-kohteella olla yksi LOD1 geometria joka olisi Ra-
kennuksenOsa-kohteiden kuvitteellisten LOD1 geometrioiden kooste?
Rakennusten jakamista osiin perustellaan siitä syystä, että muissa yksityiskohtaisuusta-
soissa toimitaan myös näin. Osiin jakaminen mahdollistaa osille annettavat koko rakennusta yksityiskohtaisempien ominai-
suustietojen antamisen. Jos jakoa ei tehdä, eroavat LOD1-käytännöt muiden tasojen käytännöistä ja joka johtaa tiedon menet-
tämiseen LOD1-geometrian esityksessä.
- Ei, Espoossa ei esitetä 3D-rakennuksille rakennusosia tällä hetkellä millään LOD1-3-tasoista.

3. Miten kohde, jonka pohja on ympyrämäinen, tulisi mallintaa (LOD1)?
a. Pohjan muoto yleistetään nelikulmioksi
b. Pohjan muoto pidetään ympyrämäisenä, mutta mallinnetaan viivasegmenttien avulla
-b. Tällöin voidaan hyödyntää suoraan 2D-sokkelia.