Soiden ennallistaminen ja pienvesien kunnostus: Hyötyä vai harmia?

Kysymysmerkki 200
Kysely
Kysely on päättynyt

Kartoitamme mielipiteitä soiden ennallistamista ja pienvesien kunnostusta kohtaan.

Kyselyyn vastaaminen kestää 3-5 minuuttia.

Soiden ennallistamisen ja pienvesien (purot, lammet ja lintujärvet) kunnostuksen tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa. Näiden ympäristöjen tila on heikentynyt erityisesti metsänkasvatuksen, kuivatuksen tai rehevöitymisen seurauksena.

Soita ennallistetaan tukkimalla ojat ja poistamalla ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa tai ohjaamalla ojitusalueen vedet kuivahtaneille soille. Suomessa on tähän mennessä ennallistettu reilut 57 000 hehtaaria soita pääasiassa valtion mailla ja suojelualueilla.

Puroja kunnostetaan lisäämällä kutusoraikkoja lohikaloille, vierittämällä kiviä takaisin paikalleen ja palauttamalla puroja alkuperäisiin uomiin. Lampia kunnostetaan nostamalla niiden vedenpintaa patojen avulla. Lintuvesiä kunnostetaan ruoppaamalla ja raivaamalla pusikoita umpeen kasvavien järvien rannoilta.

EU:n ennallistamisasetus lisää soiden ennallistamisen ja pienvesien ennallistamista moninkertaisesti nykyisestä tasosta.

Uusimpien arvioiden* mukaan soiden ennallistamistarve olisi Suomessa 1 - 3 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2050 mennessä, ja pienvesien kunnostuksen tarve 0,4 – 0,9 miljoonaa hehtaaria. Soiden ennallistamisen kustannukset olisivat tänä aikana yhteensä 1,2 - 2,5 miljardia euroa ja pienvesien kunnostuksen kustannukset 1,2 – 1,6 miljardia euroa.

Miten ennallistamisen yhteiskunnalliset hyödyt ja kustannukset jakautuvat?

Monimuotoisuuden palautuminen voi parantaa vesistön laatua ja alueen virkistys- ja matkailuarvoa. Toimenpiteiden toteuttajat saavat työtä ja paikalliselinkeinojen harjoittajat lisäansioita - missä määrin, on kuitenkin toistaiseksi selvittämättä.

Tämä kysely on Luonnonvarakeskuksen tuottama ja toteutettu EU:n LIFE-rahoituksella Metsähallituksen koordinoimassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa (http://www.metsa.fi/hydrologialife).

* Viite: Räsänen, A., Kekkonen, H., Lehtonen, H., Miettinen, A., Wejberg, H., Kareksela, S., Tzemi, D., Aro, L., Kuningas, S., Louhi, P. & Ruuhijärvi, J. 2023. Euroopan unionin ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 76 s.

Perustiedot

Päättynyt: 14.4.2023

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Oletko esimerkiksi käynyt ennallistetuilla soilla, nähnyt niitä tai työskennellyt ennallistamisen parissa?
Oletko esimerkiksi käynyt kunnostetuilla järvillä tai työskennellyt kunnostamisen parissa?
Vastauksen on oltava numero.