Siirry sisältöön

Janakkalan kouluverkkouudistus

Kysymysmerkki 54
30.8.2018 | Janakkalan kunta
None

Janakkalan kunta uudistaa perusopetuksen kouluverkkoa. Käynnissä on uusien koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnittelu minkä lisäksi on tarkoitus päättää tulevaisuuden kouluverkosta.
Sivistyslautakunnan kouluverkkoesityksessä esitetään mm. Heinäjoen, Tanttalan, Tarinmaan ja Vähikkälän koulujen lakkauttamista.
Lue oheinen sivistyslautakunnan esitys sekä tarvittaessa lisämateriaalit (www.janakkala.fi/kouluverkko) kokonaisuudessaan ja kommentoi vastaamalla kyselyyn 27.9.18 klo 16 mennessä.


Kaikki kouluverkon uudistamiseen liittyvät materiaalit ja käsittelyaikataulu löytyvät osoitteesta www.janakkala.fi/kouluverkko

Janakkalan perusopetuksen järjestäminen

56 §Sivistyslautakunta 22.8.2018 

(Valmistelijat: sivistysjohtaja Jouni Wilpola puh. (03) 680 1269, talous- ja hallintopäällikkö Heli Koskinen puh. (03) 680 1272, sivistystoimen kehittämispäällikkö Jaana Koski puh. (03) 680 1270, Tervakosken rehtori Sisko Lievonen puh. (03) 680 760, Turengin yhteiskoulun rehtori Mika Saarinen puh. (03) 680 1604, talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela puh. (03) 680 1360)

1.Johdanto

Janakkalan kunnassa toteutetaan valtuuston linjausten mukaisesti uudistuksia perusopetuksen kouluverkkoon. Valtuusto päätti (12.12.2016 § 86) aloittaa tarveselvityksen sekä hankesuunnitelman laatimisen uusien koulu- ja monitoimikeskusten rakentamiseksi. Tarveselvitys valmistui ja hyväksyttiin joulukuussa 2017, samalla päätettiin hankesuunnittelun aloittamisesta. Valmis hankesuunnitelma on tarkoitus tuoda valtuuston päätettäväksi kuluvana vuonna. Tarveselvitys sisälsi viranhaltijatyöryhmän esityksen Janakkalan tulevaisuuden kouluverkosta. Valmistelussa olevassa hankesuunnitelmassa on mitoitusperusteissa huomioitu esitettyjä kouluverkkomuutoksia. Jotta päätös hankesuunnitelmasta voidaan aikanaan tehdä, tarvitaan ensin päätös kouluverkosta.

Kouluverkkoesitystä on valmisteltu jo koulu- ja monitoimikeskusten tarveselvitysvaiheessa. Tarveselvitystä varten perustettiin erillinen työryhmä. Tarveselvityksen luvussa 2 kuvataan Janakkalan varhaiskasvatuksen, koulujen, lukion, iltapäivätoiminnan, erityisopetuksen, oppilashuollon, nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimen, perusturvan ja tukipalveluiden nykytilannetta ja tarpeita tulevaisuudelle. Luvussa 4 todetaan, että tarveselvityksessä kuvattujen seikkojen perusteella nykyisen kouluverkon ylläpitäminen ei ole järkevää. Nykytilanne ei voi jatkua ja muutosta tarvitaan. Janakkalan koulujen peruskorjausvaihtoehto on kalliimpi kuin uusien koulu- ja monitoimikeskusten rakentaminen. Tarveselvityksen luvussa 5 on esitys Janakkalan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä 1.8.2021 alkaen, ja se toimii tämän kouluverkkoesityksen osana. Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten tarveselvitys on liitteenä 1 / sivi 22.8.2018 § 56.

2.Perusteet perusopetuspalvelujen uudesta järjestämisestä

2.1.Opetussuunnitelman (2014) pedagogiset näkökulmat

Opetussuunnitelmamuutokset ovat merkittäviä, ja niiden toteuttaminen vaatii uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä yhteisopettajuutta ja muuta yhteistyötä. Opetussuunnitelmauudistuksessa opetuksen yleiseksi tavoitteeksi asetettiin oppilaiden laaja-alainen osaaminen, joka muodostuu seitsemästä laajasta osaamisalueesta (esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, monilukutaito, ajattelu ja oppimaan oppiminen). Laaja-alaiseen osaamiseen tähdätään niin yksittäisten oppiaineiden kuin oppiaineita yhdistävien monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun kautta. Uudistuksessa suunnattiin kielten opetuksen tuntikehystä alakoulun puolelle siten, että 5.luokalle tuli yksi englannin tunti lisää ja ruotsin kielen opetus varhaistui alkamaan jo 6.luokalta. Perusopetuksen valinnaisuutta lisättiin merkittävästi siten, että perusopetukseen yhteensä osoitetaan taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja yhteensä 11 tuntia sekä muita valinnaisia tunteja vähintään 9 tuntia viikossa. Yksittäisistä oppiaineista mainittakoon, että käsityön opetus yhdistettiin sisältämään sekä pehmeiden että kovien materiaalien osa-alueet, ja liikunnan merkitys oppimiselle ja hyvinvoinnille nostettiin esille.

Edellä kuvatut opetussuunnitelmamuutokset ovat niin laajoja, että muutosta tarvitaan sekä rakennuskannassa että henkilöstörakenteissa. Koulutuspalveluiden keskittäminen, uusien tilojen rakentaminen ja riittävän suuren työyhteisön (osaamiskapasiteetin) luominen ovat siis edellytykset, joilla opetussuunnitelman tavoitteet ovat saavutettavissa. Näin taataan Janakkalan kunnan oppilaille ja opiskelijoille tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset olosuhteet saada mahdollisimman monipuolista opetusta sekä oppimisen ja hyvinvoinnin tukea.

2.2.Yhtenäinen perusopetus

Janakkalan kunnan perusopetusta halutaan kehittää pedagogisesti yhtenäisempään suuntaan uuden opetussuunnitelman määräysten ja hengen mukaisesti. Koulukeskuksissa perusopetuksen eri vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti yhtenäisen ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä ja yhtenäisyyttä. Keskittämällä opetusta isompiin yksiköihin (yhtenäiskoulut) perinteiset nivelvaiheet (esiopetus - 1. luokka, 6. luokka - yläkoulu) ja niihin sisältyvät toimintaympäristön vaihtumisen ja tiedonkulun haasteet poistuvat. Oppilaan koulupolku esiopetuksesta peruskoulun loppuun on ehyt. Janakkalan kunnan erityispiirteenä on se, että myös lukiokoulutus on mahdollinen koulukeskuksissa.

2.3.Oppimisen tuki ja oppilashuoltopalvelut

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Opetuksen ja osaamisen keskittäminen isompiin yksiköihin takaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen, erityisopetuksen, ohjaajapalveluiden sekä oppilashuoltopalveluiden paremman saatavuuden kaikille oppilaille. Työntekijöiden (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat sekä koulunkäyntiohjaajat) aikaa ei kulu siirtymiin, vaan työaika on tehokkaammin käytössä oppilaiden hyväksi. Tuki on saatavilla, kun sille on tarvetta, eikä vain tiettyinä päivinä kuukaudessa tai viikossa. Henkilöstön mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön lisää työn vaikuttavuutta ja työssä jaksamista. Sote -uudistuksen yhtenä tavoitteena on tarjota lasten, nuorten ja perheiden palveluja lasten ja nuorten toimintaympäristöissä (koulu, päiväkodit) ja se edellyttää tiloja, joita voidaan järjestää uusiin koulurakennuksiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014, 61) määrää, että oppilaan tarvitsema tuki annetaan “ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättäedellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.” Kyse on siis lähikouluperiaatteesta eli mahdollisimman monen oppilaan oikeudesta opiskella omassa lähikoulussaan. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään alueellisesti kunnan, valtion, säätiön tai kuntayhtymän ylläpitämissä erityiskouluissa. Lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin tuki on paremmin käytettävissä isommissa yksiköissä, joissa on asianmukaiset tilaratkaisut, niin oppimisen ja koulunkäynnin tukiresurssi on useammalle oppilaalle ja joustavammin käytössä muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Ryhmien muodostamisessa voidaan huomioida ikätasot ja sukupuolijakaumat paremmin. Liitteenä 2 /sivi 22.8.2018 § 56 on uusien koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelmaan laadittu pedagoginen osuus, josta löytyy tarkempi kuvaus.

2.4.Taloudelliset perusteet

Janakkalan kunnan talous on ollut laskusuhdanteinen aina vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2013 tilanteeseen reagoitiin laatimalla erittäin tavoitteellinen talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013–2017 ja vuonna 2014 tuloveroprosenttia korotettiin 0,75 prosenttiyksikköä 20,50 %:iin. Siitäkin huolimatta kunnan taseeseen kertyi vuonna 2015 alijäämää ja kunnan oli laadittava vuoden 2017 talousarvioon kuntalain vaatimat yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi. Nämä toimenpiteet sisälsivät mm. koko kuntaa koskevat YT-neuvottelut, jotka toteutettiin vuonna 2017. Tuloveroprosenttia nostettiin edelleen vuodelle 2017 ja se on tällä hetkellä yksi Kanta-Hämeen korkeimpia tuloveroprosentteja.

Vähenevien tulojen yhtenä perusteena on kunnan negatiivinen väestönkehitys, joka on alkanut vuonna 2012. Negatiivinen kehitys on koskenut koko seutukuntaa. Janakkalan on panostanut viime vuosina mainontaan ja markkinointiin sekä uusien asunto- ja yritystonttien tuotantoon. Paineet kunnan voimakkaalle kehittämiselle ovat edelleen olemassa, sillä ponnisteluista huolimatta olennaista käännettä positiiviseen suuntaan ei ole tapahtunut.

Kunnan talouden ongelmana on ollut, ja on edelleenkin muutaman hieman paremman välivuoden jälkeenkin, tulojen riittämättömyys suhteessa menojen kasvuun sekä voimakas velkaantumiskehitys. Talouden tasapainottamiselle on edelleen tarve, sillä vuoden 2018 talousarvio näyttää taas sukeltavan alijäämäiseksi ja myöskin suunnitelmavuosien tasapainoon saattaminen on vaikeaa. Tilannetta ei helpota yleiset talouden signaalit, joiden mukaan mm. uudisrakentaminen on hiipumassa.

Käyttötalouden kasvupaineiden lisäksi kunnalle on kertynyt säästövuosien aikana merkittävät investointipaineet sekä korjausvelkaa. Kunnan investointitaso on ollut useamman vuoden n. 7-9 milj./vuosi, joka on liian vähän estääkseen korjausvelan kasvun.

Olemme siis tilanteessa, jossa investointeja ei voi jättää enää tekemättä, mutta tulot eivät riitä tarvittavaan investointitasoon. Tästä syystä investointien tulisi olla sellaisia, jotka joko tuovat lisätuloja tai pienentävät nykyisiä käyttökuluja.

2.4.1.Koulujen korjauskustannukset

Tilapalvelut on teettänyt Janakkalan kouluista vuosien 2016-2017 aikana kuntotutkimukset, joiden perusteella on selvitetty kunkin koulun peruskorjaustarve sekä arvioitu korjausten kustannustaso. Koulujen kuntotutkimuksista on järjestetty tiedotustilaisuuksia ja ne ovat olleet myös yleisesti nähtävillä kunnantalolla sekä Tervakosken kirjastolla. Liitteenä olevasta tarveselvityksestä löytyvät mm. tiivistelmät koulujen kuntotutkimuksista. Alla olevasta taulukosta selviävät tarveselvityksessä lakkautettavaksi esitettyjen koulujen peruskorjaustarpeet.

Peruskorjauksen kustannusarvio € alv 0% Vastaavan kokoinen uudisrakennus kustannusarvio € alv 0% korjausaste
Heinäjoen koulu 1 967 000 2 600 000 76 %
Tarinmaan koulu 2 858 000 4 900 000 58 %
Vähikkälän koulu 1 273 000 1 900 000 67 %
Tanttalan koulu 1 052 000 1 400 000 75 %

Yllä mainitut kustannukset perustuvat Sweco Oy:n vuonna 2017 tekemiin kuntotutkimuksiin ja ovat arvioita. Hinnat ovat vuoden 2017 kustannustasolla määriteltyjä. Peruskorjauskustannukset eivät sisällä tarvittavia tilamuutoksia.

3.Kouluverkkoesitys

Edellä mainittujen syiden perusteella muutokset ovat välttämättömiä toteuttaa. Pedagogiset perusteet, kunnan taloudellinen tilanne sekä koulukiinteistöjen kunto vaativat kunnan välittömiä toimenpiteitä.

Janakkalan valtuustolle esitetään seuraavien koulujen lakkauttamista:

Heinäjoen koulu

Tanttalan koulu

Tarinmaan koulu

Vähikkälän koulu

Haukankallion koulu

Harvialan, Leppäkosken sekä Viralan koulut jatkavat tämän esityksen mukaan toimintaansa.

Heinäjoen koulussa on lukuvuonna 2018-19 32 oppilasta, joista koulun oman oppilaaksiottoalueen oppilaita on 15. Koulussa on kaksi opettajaa. Turengin koulun oppilaita on siirtynyt Heinäjoen kouluun pääasiassa sisäilmaongelmien vuoksi. Lukuvuonna 2022-23 oppilaita on ennusteen mukaan 49, joista oman alueen oppilaita on arviolta 38.

Tanttalan koulussa on lukuvuonna 2018-19 34 oppilasta. Tanttalan oppilaaksiottoalueen oppilaista käy jo tällä hetkellä Leppäkosken koulussa 6 oppilasta. Lukuvuonna 2022-23 oppilaita on ennusteen mukaan 32. Koulussa on kaksi opettajaa.

Tarinmaan koulussa on lukuvuonna 2018-19 52 oppilasta. Lukuvuonna 2022-23 oppilaita on ennusteen mukaan 44. Koulussa on 4 opettajaa. Opettajien määrä putoaa jo lv 2019-20 kolmeen opettajaan.

Vähikkälän koulussa on lukuvuonna 2018-19 36 oppilasta. Lukuvuonna 2022-23 oppilaita on ennusteen mukaan 35. Koulussa on kaksi opettajaa.

Vähikkälän kyläyhdistys on suunnitellut Lähikeskuksen perustamista koulun ympärille. Suunnitelman mukaan Vähikkälään on tarkoitus perustaa yrityspohjainen päiväkoti, hoivakoti ja lähiruokapalvelu sekä lähiliikuntatalo koulun yhteyteen. Kyläyhdistys on hakenut hankkeelle ulkopuolista rahoitusta vuonna 2017, joka ei toteutunut. Kyläyhdistys on toimittanut kunnanhallitukselle 3.1.2018 päivätyn kirjelmän, joka sisältää kaksi vaihtoehtoa koulun toiminnan jatkamiseksi. Kyläyhdistys tarjoutuu esityksessä ostamaan nykyisen koulurakennuksen. Esityksen mukaan kunta sitoutuisi ylläpitämään koulua erillisellä sopimuksella 15 vuoden ajan, joksi ajaksi kunta sitoutuisi vuokraamaan koulurakennuksen. Toisena vaihtoehtona kyläyhdistys esittää, että jos koulu lakkautetaan, Janakkalan kunta huolehtii lakkautuksen jälkeen 15 vuoden ajan Lopen kunnan Launosten kouluun haluavien oppilaiden koulukuljetuksesta.

Vähikkälän väljämä ry kyläyhdistyksen edustajien ja kunnan viranhaltijoiden kesken 14.8.2018 pidetyssa neuvottelussa keskusteltiin em. kyläyhdistyksen 19.6.2018 jättämästä kiinteistön ostotarjouksesta, johon kuului myös esitys sopimuksesta, jolla koulutoimintaa jatkettaisiin Vähikkälän koulun tiloissa. Neuvotteluja päätettiin jatkaa marraskuussa 2018 valtuuston kouluverkkopäätöksen jälkeen.

Tarveselvityksessä linjattiin Vähikkälän koulun osalta seuraavaa: Vähikkälän koulu jatkaa erillisellä hankerahoituksella, tai oppilaat siirtyvät Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukseen. Tässä kouluverkkoesityksessä (Sivistyslautakunta 22.8.2018 § 56) Vähikkälän koulua esitetään lakkautettavaksi 31.7.2025 Tervakosken koulukeskuksen valmistumisen jälkeen.

Itä-Janakkalan koulua esitettiin sisällytettäväksi koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitteluun vaihtoehdoksi nykyisille Tanttalan ja Heinäjoen kouluille sivistyslautakunnan kokouksessa 31.1.2018. Koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelmassa otetaan huomioon Itä-Janakkalan koulu yhtenä vaihtoehtona. Tässä kouluverkkoesityksessä esitetään Heinäjoen koulun liittämistä Turengin oppilaaksiottoalueelle sekä Tanttalan koulun liittämistä Leppäkosken koulun oppilaaksiottoalueelle. Itä-Janakkalan koulun perustaminen aiheuttaisi kolmen luokanopettajan lisätarpeen verrattuna kouluverkkoesitykseen. Lisäksi tulisivat investointikustannukset sekä ylläpitokustannukset.

Haukankallion erityiskoulu toimii Leppäkosken alakoulun kanssa samassa koulurakennuksessa. Haukankallion erityiskoulussa on vuosiluokat 1-9 ja opetus tapahtuu luokkamuotoisena erityisopetuksena. Lukuvuonna 2018-19 koulussa on kolme pienryhmää, joissa oppilaita on yhteensä 27. Koulunkäynninohjaajia koulussa on kolme. Haukankallion kouluun kuuluu myös Tervakoskella sijaitseva Varatien yksikkö, jossa on kaksi opetusryhmää.

Tässä kouluverkkoesityksessä (Sivistyslautakunta 22.8.2018 § 56) Haukankallion koulua esitetään lakkautettavaksi 31.7.2022 Turengin koulukeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen. Esityksen mukaan luokkamuotoinen erityisopetus siirtyy Turengin koulukeskukseen ja Varatien opetusryhmistä muodostetaan oma koulu.

Syy Haukankallion koulun lakkauttamiselle ja luokkamuotoisen erityisopetuksen/erityisopettajien siirtämiseksi Turengin koulukeskukseen löytyy mm. perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetuksen järjestäjän on noudatettava perusteiden määräyksiä. Perusteiden mukaan tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun (Luku 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki).

Suomi on sitoutunut kehittämään koulutusjärjestelmää ja opetusta kansainvälisten sopimusten, ohjelmien ja julistusten perusteella. Suomeen on näiden perusteella laadittu erityisopetuksen strategiaselvitys (opetusministeriön työryhmämuistiot ja selvityksi 2007/47), jonka mukaan käsitys erityisopetuksesta on muuttunut. Uusi käsitys erityisopetuksesta edellyttää oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada koulutuksensa tavallisessa koulussa. Kaikille tarkoitettu koulu (A School for All) on keskeinen lähtökohta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi.

Siirtämällä luokkamuotoinen erityisopetus /erityisopettajat Turengin koulukeskukseen toimimme opetussuunnitelman ja kansallisen strategian mukaisesti. Vähennämme merkittävästi oppilaiden siirtämisiä omasta koulusta ja kaveripiiristä pois. Samalla oppimisen ja koulunkäynnin tuki on saatavilla useammalle oppilaalle ja joustavammin vaihtelevien tilanteiden mukaan. Työn alla on erityisen tuen kehittäminen ajanmukaiseksi kaikilla kouluilla luomalla uusia opetuksellisia toimintatapoja (esim. yhteisopettajuus) ja olemalla mukana alueellisessa koordinoinnissa. Valtakunnallisesti kehitetään vaativan erityisen tuen VIP-verkostoja, joiden tavoitteena on auttaa vaativan erityisen tuen oppilaita ja heidän opettajiaan lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä, kuten lähikouluissa. Janakkala on mukana tässä verkostossa. (https://www.valteri.fi/vaativan-erityisen-tuen-vip-verkostot-kaynnistyvat/).

Lisäksi lakkautusperusteita on käsitelty tämän pykälän kohdassa Oppimisen tuki ja oppilashuoltopalvelut.

3.1.Uusien koulujen perustaminen

Esitys sisältää kahden uuden koulun perustamisen Janakkalaan. Koulut on tarkoitus perustaa Janakkalan kunnassa toimivien lastensuojelulaitosten tiloissa annettavaa opetusta varten. Opetus on ensisijaisesti tarkoitettu lastensuojelulaitoksessa asuville oppilaille.

Turenkiin valmistuu keväällä 2019 CTM Oy:n lastensuojelulaitos. Yritys rakennuttaa tiloihin koulurakennuksen 21 oppilaalle. Tiloissa annettavaa opetusta varten esitetään uuden kouluyksikön perustamista. Kouluun sijoitetaan 2-3 opetusryhmää. Uuden koulun työnimenä on tässä Aavalinnan koulu. Kulut ovat jatkossa vuositasolla n. 340 000€, josta kunta saa osan takaisin kotikuntakorvauksina.

Tervakoskella Familar Oy:n omistamissa tiloissa on järjestetty perusopetusta 16 oppilaalle kahdessa opetusryhmässä vuodesta 2001. Tiloissa on kaksi Haukankallion koulun opetusryhmää. Tässä yhteydessä esitetään, että opetusryhmistä muodostetaan Varatien koulu siinä vaiheessa kun Haukankallion koulu lakkautetaan.

4.Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvat muutokset

4.1.Laskelmat koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista kustannusvaikutuksista

Laskelmissa käytetyt euromäärät ovat vuoden 2018 tasolla. Luvut on ilmoitettu vuositasolla ja koska koulun toimintavuosi alkaa 1.8., ensimmäisenä vuonna säästöt olisivat viiden kuukauden osuus esitetyistä summista.

Laskelmissa käytetyt oppilasmäärät perustuvat oppilasennusteeseen, joka on liitteenä 3 / sivi 22.8.2018 § 56.

Heinäjoen ja Tarinmaan koulu lakkauttaminen

Heinäjoen koulun ja Tarinmaan koulun (lukuunottamatta Rehakan ja Hyvikkälän kylän oppilaita) oppilaaksiottoalueita esitetään liitettäväksi Turengin koulun oppilaaksiottoalueeseen lukuvuoden 2022-23 alusta. Jos Heinäjoen ja Tarinmaan oppilaat siirtyvät Turengin kouluun lukuvuonna 2022-23, oppilaita on yhteensä 517 ja luokanopettajia tarvitaan 22. Mikäli koulut toimivat omina yksiköinään luokanopettajia tarvitaan 26.

Kustannusvaikutukset:

4 luokanopettajan virkaa voidaan jättää täyttämättä (200 000 euroa)

Heinäjoen ja Tarinmaan oppilaiden kuljetuskustannusten lisäys 60 000 euroa

Heinäjoen ja Tarinmaan koulujen siivous- ja kiinteistökustannukset jäävät pois opetustoimelta (KS 2018 Heinäjoki 67 689 euroa ja Tarinmaa 162 440 euroa)

Heinäjoen ja Tarinmaan koulukiinteistöjen myyntituotot

Tarinmaan koulun Hyvikkälän kylän oppilaita esitetään siirrettäväksi Viralan koulun oppilaaksiottoalueelle, jolloin Viralan koulussa olisi lv 2022-23 yhteensä 31 oppilasta. Hyvikkälän kylästä tulevien oppilaiden määrä on ennusteen mukaan vuosittain 4-5 ja heillä ei ole vaikutusta Viralan opettajien määrään eikä kuljetuskustannuksiin, koska he ovat jo nykyään kuljetusoppilaita.

Tarinmaan koulun Rehakan kylän oppilaita esitetään siirrettäväksi Tervakosken kouluun lukuvuoden 2022-23 alusta. Rehakan kylästä tulevien oppilaiden määrä on vuosittain 2-3 ja heillä ei ole vaikutusta Tervakosken oppilaiden määrään eikä kuljetuskustannuksiin, koska he ovat jo nykyään kuljetusoppilaita.

Yläkoulurajaan esitetään muutosta siten, että se kulkisi samassa kohtaa alakoulurajan kanssa Hyvikkälän ja Rehakan välissä. Tällä vältetään kahdensuuntainen koulukuljetus.

Vähikkälän koulun lakkauttaminen

Vähikkälän koulun oppilaaksiottoaluetta esitetään liitettäväksi Tervakosken koulun oppilaaksiottoalueeseen lukuvuoden 2025-26 alusta. Vähikkälän koulun oppilaiden siirtyessä Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukseen, oppilasmäärä oppilasennustekauden viimeisenä lukuvuonna 2024-25 on yhteensä 295 ja luokanopettajia tarvitaan 16. Mikäli koulut toimivat omina yksiköinään, luokanopettajia tarvitaan yhteensä 18.

Kustannusvaikutukset

2 luokanopettajan virkaa voidaan jättää täyttämättä (100 000 euroa)

Vähikkälän alueen oppilaiden kuljetuskustannusten lisäys (30 000 euroa)

Vähikkälän koulun siivous- ja kiinteistökustannukset jäävät pois opetustoimelta (KS 2018 47 469 euroa)

Vähikkälän koulukiinteistön myyntituotto

Tanttalan koulun lakkauttaminen

Tanttalan koulun oppilaaksiottoaluetta esitetään liitettäväksi Leppäkosken koulun oppilaaksiottoalueeseen lukuvuoden 2022-23 alusta, jolloin Leppäkosken koulussa olisi 84 oppilasta ja luokanopettajia tarvitaan 5-6. Lukuvuonna 2023-24 oppilaita ennusteen mukaan on 74 ja opettajia tarvitaan 5. Mikäli koulut toimivat omina yksiköinään, luokanopettajia tarvitaan 5.

Kustannusvaikutukset

Tanttalan alueen oppilaiden kuljetuskustannusten lisäys (kuljetussuunnittelijan ilmoitus 80 000 euroa)

Tanttalan koulun siivous- ja kiinteistökustannukset jäävät pois opetustoimelta (KS 2018 40 963 euroa)

Tanttalan koulukiinteistön myyntituotto

Haukankallion koulun lakkauttaminen

Luokkamuotoisen erityisopetuksen siirtäminen Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen lukuvuoden 2022-23 alusta. Ei aiheuta merkittäviä muutoksia kustannuksiin.

4.2.Henkilöstömuutokset

Kouluverkon supistaminen vähentää henkilöstön määrää. Luokanopettajia arvioidaan tarvittavan kuusi vähemmän muutosten toteuduttua. Vähennykset voidaan toteuttaa esimerkiksi määräaikaisten virkasuhteiden vähentämisen ja eläkkeelle siirtymisen kautta. Myös ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palveluita arvioidaan tarvittavan noin 8-10 henkilöä vähemmän.

4.3.Koulukuljetukset

Koulujen vähentäminen tuo väistämättä muutoksia koulukuljetuksiin. Kuljetettavien oppilaiden määrä kasvaa ja reitteihin tulee muutoksia. Kuljetussuunnittelussa otetaan muutokset huomioon. Muutoksessa on huolehdittava, että kuljetettavien oppilaiden kuljetusaika on perusopetuslain mukainen. Koulukuljetusperiaatteita on myös mahdollista muuttaa siten, että poiketaan perusopetuslain mukaisista rajoista. Tämä tietysti nostaa kuljetuskustannuksia ja vaatii toimielimen päätöksen. Kuljetuskustannusten kasvu on esitetty koulukohtaisissa laskelmissa.

4.4.Lähikoulun osoittamismenettely

Janakkalassa oppilaan sijoittamista lähikouluun ohjaavat oppilaaksiottoalueet. Kunnan hallintosäännön mukaan valtuusto päättää oppilaaksiottoalueista. Kouluverkkomuutoksen seurauksena lakkautettavien koulujen oppilaaksiottoalueet esitetään yhdistettäväksi muiden koulujen alueisiin: Heinäjoen alue liitetään Turengin oppilaaksiottoalueeseen, Tanttalan alue liitetään Leppäkosken alueeseen, Tarinmaan alueesta Rehakan kylä Tervakosken alueeseen, Hyvikkälän kylä Viralan alueeseen ja loppualue Turengin alueeseen sekä Vähikkälän alue Tervakosken alueeseen. Tarkoitus on, että muutokset otetaan käyttöön siinä vaiheessa kun uudet koulukeskukset valmistuvat. Yläkoulujen välistä rajaa esitetään muutettavaksi siten, että Hyvikkälä kuuluu Turengin alueeseen ja Rehakka Tervakosken alueeseen. Kouluverkkoesityksen mukaiset oppilaaksiottoalueet ovat liitteenä 4 / sivi 22.8.2018 § 56.

5.Arviointi päätösehdotusten vaikutuksista sekä kuvaus osallistamisesta

5.1.Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Tavoitteena on lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen. Erityisesti on huomioitava erityistä oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarvitsevat lapset.

Ennakkoarviointeja tehdään, että päätösten yhteydessä on mahdollista vertailla eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Näin kielteisiin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan ennakolta lieventää, myönteisiä vaikutuksia on mahdollista vahvistaa.

Forssan kaupunki toteutti lapsivaikutusten arvioinnin jokseenkin samanlaisessa tilanteessa kuin Janakkalassa on nyt. Kyseessä oli valinta vanhojen koulukiinteistöjen remontoinnin ja uuden monitoimikeskuksen rakentamisen välillä. Forssassa kehitettiin arviointimalli, jota olemme soveltaneet Janakkalan päätöksen ennakkoarviointiin.

Janakkalassa koulukeskusten hankesuunnitelman laatimisen aikana on kerätty tietoa eri tahoilta ja annettu vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille, kuntapäättäjille, henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille/opiskelijoille (ks. 5.2). Liitteenä 5 / sivi 22.8.2018 § 56 olevaan arviointiin osallistuivat opetus-, kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja nuorisotoimen viranhaltijoita. Arvioinnin yhteydessä negatiiviset vaikutukset on tunnistettu ja niiden minimoimista voidaan suunnitella kouluverkkopäätöksen jälkeen. Arviointiin on nostettu asioita, joita on noussut esille kouluverkon ja koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnittelun osallistamis- ja valmisteluprosessin aikana.

Lapset ja nuoret, huoltajat, henkilöstö, kuntalaiset ja muut sidosryhmät on tarkoitus pitää prosessissa mukana ja antaa heille vaikuttamismahdollisuuksia myös päätöksen toimeenpanon yhteydessä.

5.2.Eri sidosryhmien osallistaminen

Tarveselvityksen ja hankesuunnitelman laatimisen aikana oppilailla, huoltajilla, henkilöstöllä ja kuntalaisilla on ollut monia erilaisia tilaisuuksia tuoda esille mielipiteitä, näkemyksiä ja ehdotuksia, jotka ovat ohjanneet suunnittelutyötä. Alla on kuvattu lyhyesti näitä tilaisuuksia. Tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa.

5.2.1.Koulu- ja monitoimikeskusten tarveselvitysvaiheen osallistamishaastattelut

Tarveselvitysvaiheessa järjestettiin keväällä 2017 eri puolilla Janakkalaa 19 haastattelutilaisuutta, joiden tarkoituksena oli keskustella tulevaisuuden kouluskenaarioista ja niiden vaikutuksista. Osallistujina olivat tulevia oppilaita, avustajia, kuraattoreita, rehtoreita, opettajia, oppilaiden vanhempia, kyläyhdistyksen edustajia, paikallisia yrittäjiä, laitoshuoltajia, kiinteistönhoitajia, luottamushenkilöitä sekä valtuutettuja. Haastatteluja suoritettiin yhteensä 109, osallistujia tilaisuuksissa oli 126.

5.2.2.Haukankallion koulun oppilaiden ja huoltajien kuuleminen

27.4.2018 järjestettiin oppilaiden kuulemistilaisuus Haukankallion koulussa oppitunnin aikana. Tilaisuuteen osallistuivat kaikki koulun 1-9 -luokkien oppilaat. Kaikki opettajat olivat myös paikalla. Huoltajille annettiin mahdollisuus kertoa mielipiteensä kirjallisesti. Neljä vanhempaa lähetti sähköpostia aiheeseen liittyen. Tulokset kokonaisuudessaan ovat luettavissa liitteenä 2 / sivi 22.8.2018 § 56 olevasta pedagogisesta osuudesta (luku 5).

5.2.3.Leppäkosken kouluillan johtopäätökset puoltavat muutost

Leppäkosken kouluillassa 7.6.2017 jatkettiin skenaarioiden käsittelyä. Tilaisuuteen osallistui 84 huoltajaa ja tilaisuuden järjestäjää. Iltaa johti palvelusuunnittelija. Osallistujista muodostetut ryhmät käsittelivät viittä eri skenaariota ja heillä oli mahdollisuus myös esittää uusia vaihtoehtoja. Valmiit skenaariot sisälsivät erilaisia kouluverkkomalleja. Eniten vastustusta herätti skenaario, jossa esitettiin kaikkien nykyisten koulujen toiminnan jatkamista. Eniten kannatusääniä sai skenaario, jossa esitettiin kahden taajamakeskuksen rakentamista ja 1-3 kyläkoulun säilyttämistä.

5.2.4.Henkilöstön edustajien kannanotto

Eri työntekijäjärjestöjen pääluottamusmiehet kokoontuivat keskustelemaan kouluverkkoasioista keväällä 2017. Kokouksessa käsiteltiin vaihtoehdot (skenaariot) kouluverkon järjestämiseksi. Pääluottamusmiehet päätyivät kahden ison taajamakoulun sekä 1-3 pikkukoulun vaihtoehdon kannalle.

5.2.5.“Unelmien koulu” -kysely oppilaille ja opiskelijoille

Janakkalan koulukeskusten hankesuunnittelua varten esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion oppilaille ja opiskelijoille annettiin mahdollisuus esittää toiveita ja ajatuksia tulevia oppimisympäristöjä ajatellen. Jokainen yksikkö toteutti lasten ja nuorten kuulemisen haluamallaan tavalla. Esimerkiksi esiopetuksessa olevat lapset piirsivät aiheesta “Unelmien koulu”. Piirustuksiin lisättiin tekstinä lasten toiveita ja näkemyksiä. Myös huoltajat saivat kirjata ajatuksiaan lasten piirustusten kääntöpuolelle. Lasten ja nuorten työskentelyn jälkeen jokaisessa yksikössä esiin tulleista ajatuksista tehtiin yksikkökohtaiset koosteet. Näin lasten ja nuorten näkemykset ovat olleet mukana jo hankesuunnittelua tehtäessä.

5.2.6.Koulujen kuntotutkimusten esittely

Koulujen kuntotutkimuksista tiedotettiin laajasti niiden valmistuttua. Isommissa tilaisuuksissa oli paikalla myös Swecon Oy:n edustajat kertomassa tuloksista sekä työterveyden ja terveysvalvonnan edustajat. Pienemmillä kouluilla tutkimusraporttien läpikäynti ajoitettiin joko TOS-kierrosten yhteyteen tai sisäilmapalaverin yhteyteen. Kuntotutkimukset ovat olleet näkyvillä kunnantalolla Palvelutoimisto Lyylissä sekä Tervakosken kirjastolla n. 2 viikkoa valmistumisestaan yli vuoden. Kuntotutkimukset ovat edelleen vapaasti luettavissa Tilapalvelun tiloissa sovittaessa.

Taulukko pidetyistä tilaisuuksista

Tiedotustilaisuudet kuntotutkimukset
pvm aika koulu osallistujat paikka
17.5.2017 14:00-15:00 Turengin yhteiskoulu henkilökunta Turengin yhteiskoulu
18.5.2017 14:15-15:15 Tervakosken yhteiskoulu henkilökunta Tervakosken yhteiskoulu
18.5.2017 18:00-19:30 Tervakosken koulut huoltajat Seuratalo
22.5.2017 8:15-9:00 Harvialan koulu ja päiväkoti henkilökunta Harvialan koulu
23.5.2017 8:00-8:45 Leppäkosken koulu henkilökunta Leppäkosken koulu
13.9.2017 18:00-20:00 Turengin koulut huoltajat Turengin koulu
23.11.2017 15:00-19:30 Kaikki koulut kaikille avoin Tervakosken Seuratalo

6.Kouluverkon muutosten aikataulu

Koulut on tarkoituksenmukaista lakkauttaa vasta uusien keskusten valmistumisen myötä. Tämä aiheuttaa aikatauluhaasteen esitykselle, koska on olemassa erilaisia vaihtoehtoja koulukeskusten rakentamisjärjestykseen sekä itse rakentamiselle. Tässä toimialajohtajan esityksessä esitetään, että Turengin koulukeskuksen rakentaminen alkaa ensimmäisenä koska Turengin koulu on tehtyjen selvitysten osalta kaikkein huonoimmassa kunnossa (korjaustarve 89%). Turengin hankkeen laajuuden vuoksi on toteutus tehtävä kahdessa eri vaiheessa. Heinäjoen, Tanttalan, Tarinmaan sekä Haukankallion koulujen toiminnan päättäminen on siten mahdollista aikaisintaan 31.7.2022 kun Turengin ensimmäinen vaihe on valmis. Vähikkälän koulun toiminnan päättäminen on mahdollista kun Tervakosken koulu- ja monitoimikeskuksen valmistumisen jälkeen 31.7.2025.

Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen valtuustolle esityksen uudesta kouluverkosta seuraavasti:

1.Haukankallion koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen;

2.Heinäjoen koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen;

3.Tanttalan koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Leppäkosken kouluun;

4.Tarinmaan koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Tervakosken kouluun, Viralan kouluun sekä Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen tässä pykälässä esitetyllä tavalla:

5.Vähikkälän koulu lakkautetaan 31.7.2025 Tervakosken koulu- ja monitoimikeskuksen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukseen.

6.Aavalinnan koulu perustetaan 1.3.2019 alkaen;

7.Varatien koulu perustetaan 1.8.2022;

8.Uudet oppilaaksiottoalueet tulevat voimaan liitteen 4 / sivi 22.8.2018 § 56 mukaisena uusien koulukeskusten valmistuttua.
______________________________________

Sivistyslautakunnan LOPULLINEN EHDOTUS kahden poikkeavan esityksen ja äänestysten jälkeen:

1.Haukankallion erityisopetus säilytetään 1-6 asteen opetuksena, minkä jälkeen erityisopetus jatkuu 7-9 asteen opetuksessa Turengin yhtenäiskoulussa luokkaopetuksen yhteydessä.

2.Heinäjoen koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen;

3.Tanttalan koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Leppäkosken kouluun;

4.Tarinmaan koulu lakkautetaan 31.7.2022 Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Tervakosken kouluun, Viralan kouluun sekä Turengin koulu- ja monitoimikeskukseen tässä pykälässä esitetyllä tavalla;

5.Vähikkälän koulu lakkautetaan 31.7.2025 Tervakosken koulu- ja monitoimikeskuksen valmistuttua. Oppilaat siirtyvät Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukseen.

6.Aavalinnan koulu perustetaan 1.3.2019 alkaen;

7.Varatien koulu perustetaan 1.8.2022.

8.Uudet oppilaaksiottoalueet tulevat voimaan liitteen 4 / sivi 22.8.2018 § 56 mukaisena uusien koulukeskusten valmistuttua.


Perustiedot

Julkaistu: 30.8.2018

Omistajat: Yhteyshenkilöt:
Aiheet:
  • #opetus ja koulutus
Kunnat:
  • Janakkala

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna