Siirry sisältöön

Janakkalan kouluverkko

Kysymysmerkki 81
Kysely | Janakkalan kunta
Kysely on päättynyt

Kommentoi Janakkalan tulevaisuuden kouluverkkoesitystä

Perustiedot

Päättynyt: 27.9.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • Mallinkaisille on rakennettava uusi itä janakkalan koulu, mikäli on ajatuksissa lopettaa tanttala ja heinäjoki. On oltava jotain palveluja syrjäkylillä, kun maantietkin ovat pelottavan hurjassa kunnossa. Kuitenkin meidänkin verorahat kelpaavat. On myös lasten etu, että ei tarvitse koko päivää viettää linja-autossa, sillä se on varmaa, kun aletaan kuljettamaan lapsia pitkin pitäjää, oli sitten entinen koulu vähikkälä tai tanttala. Tämä olisi myös keino saada veronmaksajia kuntaan, kun olisi jotain muuta, mitä naapurikunnissa ei ole; pienempi koulu, jossa oppilas saattaisi saada enemmän huomiota. Oletteko tietoisia kuinka paljon näissä pienissä kouluissa mm. liikutaan välitunneilla? Joka välkkä pelataan jotain peliä. Osa leikkii, mutta 75% oppilasta pelaa jalkapalloa tai jääpalloa säästä riippuen. Olen. Kuullut myös ihmetystä, että miten ne pikkukouluista tulleet pärjäävät, kun siirtyvät yläasteelle. No on totuttu pärjäämään ja avaamaan suu, että voi tutustua uusiin ihmisiin. Monella tavalla pitäisi myös miettiä rahaa. Onko oikeasti rahaa rakentaa kalliita rakennuksia, joissa on kaikenlaista. Olemmeko kohta osa Hämeenlinnaa ja maksamme uutta toriparkkia. Silloin Turenkilaisetkin huomaavat, että eivät olekkaan koko maailman napa, kun kaikki palvelut katoavat.

  • Tässä herää kysymys että onko huomioitu sitä että monelle oppilaalle tulee huomattavasti pidemmät koulumatkat. Eli suoraan lapsien työpäivä pitenee huomattavasti mikä vaikuttaa keskittymiskykyyn ja oppimiseen. On kohtuutonta ajeluttaa pieniä lapsia ympäri kyliä bussilla edes sitä lain sallimaa kahtaja puolta tuntia/päivä. Onko kustannukset koulukyyteihin laskettu huomioiden lapsille kohtuullinen koulumatka vai vain niin että matkat pysyvät sallituissa rajoissa? Onko päätös kyydeistä todella lapsilähtöinen vai puhtaasti rahalähtöinen?
    Toinen asia joka huolettaa on suuressa koulussa totetuva välituntiturvallisuus. Pystytäänkö suuressa yksikössä takaamaan lapselle jokaiselle välitunnille valvova aikuinen joka tuntee pihalla olevat oppilaat vähintään nimeltä ja jonka luokse lapsi uskaltaa huoletta mennä puhumaan jos jotain sattuu? Miten paljon nämä pienet joutuvat olemaan oman onnensa nojassa pihalla ja välituntisiirtymissä? Mitä suuret oppilasmäärät tekevät luontaisesti levottomille lapsille tai sellaisille lapsille joille liian suuri määrä sosiaalisia kontakteja aiheuttaa stressiä ja väsymistä? Miallaisia luokkakokoja suuriin kouluihin on ajateltu totetutettavaksi? Voiko pieni luokkakoko kompensoida koko koulun suurta oppilasmäärää? Mennäänkö tässä todella lapsilähtöisesti vai vain sen mukaan mikä aikuisista kuulostaa hienolta ja huokealta?

    Kolmantena huolenani on se että isot koulut tuskin lisäävät kylien vetovoimaa. Janakkala on lopulta vähän kaukana kaikista suurimmista kaupungeista. Vaikka täältä pääsee tarvittaessa myös Helsinkiin töihin niin vastaavanlaisia alueita on paljon lähempänäkin. Miten Janakkala muka erottuu edukseen niin että tuo työmatka todella kannattaa kulkea? Maaseutumaista asumista Suomen kasvukäytävällä. Mutta silti maaseutua ajetaan tyhjäksi viemällä kyliltä niiden viimeiset palvelut ja keskittämällä keskustaan. Minä en jaksa uskoa että pitkät koulumatkat olisivat minkäänlainen myyntivaltti jos ruvetaan kauppaamaan tontteja Janakkalan maaseudulta eivätkä keskusta-alueet ole niin ihmeellisiä että niillä voisi kilpailla asukkaista.
    Meidän tapauksessamme odotamme mielenkiinnolla millaisiin ratkaisuihin kouluverkon suhteen päädytään, koska sillä on iso vaikutus siihen missä asumme lapsiemme aloittaessa koulutiensä. Nykyisiin keskuskouluihin siirtyminen ei tule kysymykseenkään, eli muutostarve on jo siltä osin selvä, mutta jos lapsi joka tapauksessa joutuis mammuttimaisensuureen koulukeskukseen niin se todennäköisesti johtaisi siihen että Janakkalassa ei ole meille enää mitään erityistä syytä jäädä tänne kun työpaikat ja tukiverkostot ovat muualla. Silloin voisimme ihan yhtä hyvin asua jossain lähempänä isoja kaupunkeja ja töitä.

    Minä kannatan ehdottomasti Itäjanakkalan koulun perustamista kyseisten alueiden kehittymisen edistämiseksi ja todellisen lähikoulun tarjoamiseksi useammille oppilaille.

  • Tarinmaan koulua ollaan lakkauttamassa oppilasmäärän laskuun vedoten. Tarinmaan koulun kunto, Janakkalan sanomien tietojen mukaan, on kuitenkin hyvä. Sisäilmaongelmia ei ole ilmennyt. Koulupiirin raja Turengin ja Tarinmaan koulujen välillä kulkee Hiidenjoessa ja muutaman vuoden sisään valmistuva uusi Ilveslinnan asuinalue tulee nostamaan Tarinmaan koulun oppilasmäärää merkittävästi. Tätä taustaa vasten näen koulun lakkauttamisen turhana.

    Turengissa koulut sen sijaan eivät ole hääppöisessä kunnossa. Sisäilmaongelmia on sekä yläkoulussa, että alakoulussa. Siksi en missään tapauksesta vastusta uuden koulukeskuksen rakentamista. En tosin näe lukion, yläkoulun, alakoulun ja esikoulun yhdistämistä kovinkaan järkevänä, sillä pelkään sen tuovan uusia ongelmia alakoulun puolelle. Toivoisin myös ettei uudesta koulukeskuksesta rakenneta samanlaista avointa oppimisympäristöä mihin ollaan päädytty Parolassa. Siellä luokat on yhdistetty siten, että luokkaa opettaa kolme opettajaa ja luokan koko on 80 oppilasta. Tällaisissa jättiläismäisissä ryhmissä katoaa keskusteluyhteys oppilaisiin. Tietenkin ryhmiä voidaan jakaa pienempiin jne., mutta onko tällaiseen massaopetukseen palaaminen pedagogisesti hyvä ratkaisu. Voidaanhan tälläkin hetkellä lykätä oppilaat koulun juhlasaliin ja leikkiä, että se olisi pedagogisesti jotenkin oivallinen ratkaisu, jossa yhteisöllisyys kasvaa. Voihan se jonkun päättäjän mielestä olla hienoa ja uudenaikaista. Massaopetus sopii ehkä yliopistoon, jossa nuoret ovat jo itsenäisiä ja itseohjautuvia, mutta itse en alakouluikäisten lasten kohdalla, enkä edes yläkouluikäisten nuorten opetuksessa, näe siinä mitään tavoiteltavaa, päinvastoin. Nuoret kaipaavat pieniä ryhmiä, jossa he saavat äänensä kuuluviin ja jossa heitä kuullaan.

    Mielestäni Janakkalan kannattaisi kehittää kouluverkkoaan siten, että osa pikkukouluista säilytettäisiin. Ne ovat kunnan rikkaus ja tuovat eloa kyliin. Kyläkoulun säilyttämisellä säästetään myös kyydityskustannuksissa. Toisaalta keskustaajamissa kannattaisi panostaa uusiin koulurakennuksiin ja mielellään siten, että yläkoulu ja alakoulu sijaitsisivat fyysisesti erillään. Koulut ja opettajat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja joitain tiloja voidaan suunnitella koulujen yhteiskäyttöön. Koulutilojen fyysinen yhdistäminen ei mielestäni poista nivelvaiheyhteistyön merkitystä, vaikka siihen tässä uudistuksessa varmasti pyritäänkin. Oppilaita opettavat alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa eri henkilöt. Tiedonvaihto oppimisvaikeuksista ja oppilaan erityistarpeista täytyy tehdä joka tapauksessa. Uusi opettaja on aina muutos oppilaalle. Toivoisin, että Janakkalassa kouluhanketta vietäisiin oppilaslähtöisesti eteenpäin. Oppimisympäristöjen ja teknisten opetusvälineiden tarkoituksena on tukea lapsen oppimista, ja tervettä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Hieno koulurakennus ja uudet oppimisympäristöt ovat väline uuden oppimiseen, eivät itseisarvo. Tärkeintä koulussa on oppiminen ja nuoren terve kasvu. Siksi koulurakennusten suunnittelussa tulisi mielestäni lähteä pedagogisesti liikkeelle siitä, miten ihmiset oppivat parhaiten? Miettikää itse... Onko 80 oppilaan avoin ja hälyinen oppimisympäristö paras oppimisympäristö, vai haluaisitko mieluummin itse opiskella pienemmässä ryhmässä, jossa voit keskittyä rauhassa omiin tehtäviisi. Sinulla olisi myös paikka omille tavaroillesi ja saisit äänesi kuuluviin, vaikka oletkin pieni hiljainen ekaluokkalainen. Uskaltaisit puhua, jos kohtaat kiusaamista ja uskaltaisit pyytää apua, kun koet ettet osaakaan.

    Olemme vaikeiden päätösten äärellä. Toivon, että kouluhankkeissa edetään lasten etu edellä.

  • Kyseenalaistan tulevan koulun rauhan ja luokkakoot. Pystytäänkö takaamaan yhtä laadukas opetus? Mahdollisuus mielikuvitukseen ja erilaiset oppimisympäristöt?
    Onko pedagogisuudelle tilaa?

    Onko lasten etu kulkea bussilla koko päivää? Rauhattomuus lisääntyy ja samoin kuljetuskustannukset

    Toivoisin, että asiaa mietitään lasten kannalta! Pieni koulu on kuitenkin kultaakin arvokkaampaa.

  • Mikäli Heinäjoen koulu lakkautetaan, mihin omat lapseni lähtisivät kouluun, niin sitten siirtäisin heidät kyllä pienempään yksikköön Leppäkoskelle kouluun ennemmin kuin Turengin koulukeskukseen. Jos Itä-Janakkalan koulu toteutuu, niin sitten ehdottomasti lapset sinne opintielle. Itse en perheineni tästä tule muuttamaan mihinkään perinnesyistä, mutta ymmärrän erittäin hyvin työn perässä muuttamisen ja varsinkin silloin, kun kouluasiakaan ei ole mieluinen, kuten eräs kommentoija jo sanoi. Mutta näin paikallaan pysyvänä haluan, että lapsilleni on oikeasti olemassa kunnon vaihtoehto myös pienempään kouluyksikköön.

    Välituntirauhasta - olen itse käynyt peruskouluni n. 100 oppilaan ala- ja yläasteella. Jo senkin kokoisessa koulussa kiusaamista esiintyi ja siihen oli hankala puuttua, miten sitten kun oppilaita on useampia satoja. Onko niitä keinoja puuttumiseen tosiaan tullut parissa vuosikymmenessä niin paljon, että noin suuressa määrässä havaittaisiin ja pystyttäisiin puuttumaan koulukiusaamiseen?

    Luokkakoosta - avokonttoritkin on todettu huonoksi ja suorastaan epäterveelliseksi työskentely-ympäristöksi, joten toivon mukaan kukaan ei oikeasti kuvittele sellaista 80 oppilaan ryhmää kolmella opettajalla, jonka eräs kommentoija nosti esiin. Epäterveellinen ja huono työskentely-ympäristö se on moninkertaisesti lapsillekin.

    Kuljetusten tasa-arvosta - ihan tämmöinen hullu ajatus, mutta jos halutaan oikeasti tasa-arvoistaa kuljetusoppilaat muiden kanssa, niin eikö silloin pitäisi kaikki oppilaat kuljettaa Turengista Tervakoskelle kouluun ja toisinpäin? Tällöin kaikki pääsisivät 'nauttimaan' koulukuljetusten ihanuudesta ja pitkistä kuljetusajoista. Tulisikohan silloin enemmän ymmärrystä koulukyytien matka-aikoihin ja niiden vaikutukseen oppilaille...?

  • Toivottavasti koulukuljetusten sujuvuudesta tällä hetkellä on tarpeeksi realistista tietoa, jos koulukuljetettavien määrää on aikeissa lisätä roimasti. Nyt jo suhteellisen lyhyillä välimatkoilla kuljetusajat venyvät ihan tarpeeksi pitkiksi. Mitähän tapahtuu, jos matkojen pituudet kasvavat ja kuljetettavien määrä lisääntyy? Vaikka lakisääteiset ajat eivät ylittyisikään, on sekä pienemmälle että isommalle koululaiselle pitkä aika istua päivittäin se kaksikin tuntia taksissa. Aamuherätys on aikaisemmin ja iltapäivän harrastukset voi pikkukylillä kai unohtaa. Isommilla koululaisilla päivät ovat pidempiä ja kotona tehtävien läksyjen ja kokeisiin lukemisen määrä suurempi. Lapsi on valmiiksi väsynyt täyden koulupäivän ja parin tunnin taksikyydin jälkeen.

    Kuljetusaikataulut on usein tehty liian tiukoiksi. Aikataulut heittävät kesäkelilläkin, saati sitten liukkailla ja pyryisillä talvikeleillä. Aikataulussa pitää huomioida, että taksi pysähtyy, ottaa lapsen kyytiin, odottaa, että lapsi istuu ja laittaa vyön kiinni. Ajoaika ei ole suora ajoaika kohteesta kohteeseen. On myös käynyt niin, että lapsi istuu "toista ajokierrosta" autossa, sillä taksi on huristanut oman kotiristeyksen ohi jättämättä lasta kyydistä tai ajanut maakuntakierroksen niin, että viimeinen tiputetaan kyydistä puolentoista tunnin jälkeen. Huomioitavaa on myös, että lapsi odottaa kyytiä koululla puolikin tuntia ennen kuin taksi lähtee maakuntakierrokselle ja jättää hänet 1-2 kilometrin päähän kotoa, josta taksikyydin jälkeen vie kävely vielä puolisenkin tuntia. Aamulla vastaavasti haku on samasta paikasta. Koulumatkaan käytetty kokonaisaika on huikea.

    Jos vastakkain ovat uuden pedagogiikan mukaiset tilat kaukana kotoa taksikyyteineen ja vaatimattomammin varusteltu pieni lähikoulu, on lapsen etu valita lähikoulu. Nyt pikkukylien lapset ovat maksamassa hyvinvoinnillaan uutta koulukeskusta. Perusteena on myös esitetty, ettei henkilökunnan (erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja jne.) tarvitse kiertää koulusta kouluun. Lapsi voidaan sen sijaan laittaa kiertoon, ajelemaan ympäri kuntaa taksin kyydissä. Koulun mukana sammuvat todennäköisesti myös kylän luontaiset lähiliikunta- ja kohtaamispaikat, joita Janakkalan kuntastrategiakin peräänkuuluttaa. Kylien "luontaiset lähiliikuntapaikat" löytynevät sitten kai 10 kilometrin päästä.

  • Tervakosken osalta on täysin käsittämätön ratkaisu keskittää uusi koulurakennus kylän keskustaan, paikkaan jossa on vilkas rekkaliikenne kahden tehtaan ollessa naapurissa ja kylän ainoa ostari vieressä jatkuvan autorallin kohteena. Nykyisen alakoulun ympäristöön on 200-luvulla rakennettu yli 100 pientalon omakotitaloalue, jossa asuu lähes pelkästään lapsiperheitä, ja juuri ollaan viereen rakentamassa uutta mäyrän aluetta. Moni on valinnut asuinpaikkansa juuri alakoulun läheisyyden takia, ja nyt se ollaan siirtämässä 2,5 kilometrin päähän. Nykyisen alakoulun vieressä on luistinradat, yleisurheilukentät, uimahallit, hiihtoladut, metsät ja järvenranta joita kaikkia koulu hyödyntää jonkun luokan osalta lähes päivittäin. Uudessa suunnitelmassa pienimmät lapset laitetaan ensinnäkin kulkemaan vilkkaasti liikennöityyn keskustaan, ja sen jälkeen kaikki liikunta ym. tunnit tulee sjaitsemaan 1,5km päässä toisessa päässä kylää. Ei siinä yksi liikuntahalli paljon tilannetta korjaa. Koko yhteiskoulu on järjettömän iso ja kallis hanke näin pieneen kyläyhteisöön, en millään muotoa halua eka - toka luokkalaisia, enkä edes vielä kol-nelos luokkalaisiakaan tuonne ostarille hillumaan koulun jälkeen ja rekkojen sekaan poukkoilemaan, kun nykyinen sijainti on kerrassaan loistava. Ymmärrän kaikki hyötynäkökulmat, mutta mikään niistä ei mene sijainnin edelle. Sijainti on ehdottomasti tärkein asia, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Jos paikkaa ei ole löytynyt, ja väkisin on ollut tuolle nykyisen yläkoulun alueelle se tunkea kun pakko on saada, niin ei siitä hyvä voi tulla. Nykyisessä suunnitelmassahan nykyinen yläkoulu purettaisiin ja jopa kaksi vuotta olisi oppilaat väistötiloissa, ties missä. Eli monen lapsen tärkein ajanjakso koulussa, yläkoulun 7-9 luokat menisi lähes kokonaan herra ties missä väistötiloissa. Kuka laskee sen arvon, mitä se tulee vaikuttamaan niihin lapsiin jotka sen joutuvat kärsimään nahoissaan?

  • Janakkalan päätaajamien koulut ovat jo nyt aivan liian isoja laitoksia. Joka viides meistä on erityisherkkä, eli noin viisi erityisherkkää 25 oppilaan luokassa, ja ylikuormittuu ärsyketulvasta, eikä jaksa selviytyä koulusta. Lisäksi on keskittymishäiriöisiä, lukihäiriöisiä, ylivilkkaita yms. jotka eivät saa isoissa ryhmissä tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja mahdollisesti häiritsevät vielä muita oppilaita käytöshäiriöillään, joihin on vaikea puuttua suurissa ryhmissä ja opettajat tuntevat riittämättömyyttä. Oppilaitten lasten- ja nuortenpsykiatrinen avuntarve on kokoajan kasvanut luokkakokojen kasvun myötä. Kiusaamistapaukset eivät tule ilmi, kun opettajat eivät vietä välitunteja lasten kanssa ja lapsihan itse peittelee tulleensa kiusatuksi, mutta oireilee. Liian isoissa Kiva-kouluissa paljastuu kiusaamiset vasta, kun oppilas on kasvanut aikuiseksi ja kertoo siitä medialle tai oppilas ehtii kuristaa toisen tajuttomaksi tms.
    Pienissä, terveissä kyläkouluissa opettajat tutustuvat oppilaisiin ja heidän perheisiinsä. Pienissä ryhmissä jokainen oppilas saa tarvitsemaansa yksilöllistä tukea opettajalta. Opettajat nauttivat työstään pienissä kouluissa. Häiriötekijöitä ja hälinää on vähän. Välitunneilla opettajalla on hyvät mahdollisuudet seurata sen sujumista, kun on vähän vahdittavia.
    Minun mielestäni kaikki terveet kyläkoulut tulee säilyttää (Tanttalan tie kunnostettava!) Turenkiin ja Tervakoskelle tulisi tehdä muutama terve, esimerkiksi hirsirakenteinen koulurakennus eri puolille taajamia, johon jaettaisiin oppilaat noin viidentoista oppilaan luokkiin. Alakoululaiset, yläkoululaiset sekä lukiolaiset kaikki eri kouluihin (urheilukenttiä on jo riittävästi, niitä voisi jokainen koulu käyttää vuorollaan). Ja lähikylien lakkautettuja, terveitä koulurakennuksia tulisi ottaa taas uudelleen käyttöön. Tietenkin kyläkouluja tulee käyttää väistötiloina, kun sairaat laitoskoulut puretaan ja rakennetaan terveitä, viihtyisiä koulurakennuksia tilalle, mutta vanhoihin terveisiin kouluihin voisi jatkossa jäädä ne oppilaat jotka haluavat ja kuljetukset niihin tulisi taata halukkaille jatkossakin, vaikka isojen taajamien koulut valmistuvat.

  • Janakkala sijaitsee ”kasvukäytävän” puolivälissä. Huom! puolivälissä eli tämä ei ole lähelläkään Helsinkiä eikä Tamperetta. Junat huristavat ohi, työmatkalaisten on ajettava autolla junalle Riihimäkeen tai Hämeenlinnaan. Työmatkalaiset ovat hyvin todennäköisesti perheellisiä veronmaksajia, joilla mitä ilmeisimmin on jokin painava syy asua juurikin Janakkalassa. Mikä sitten tästä huolimatta pitää nämä veronmaksajat Janakkalassa? Ehkäpä sama kuin meidän perhettämme: terve lähellä sijaitseva koulu ja oman suvun juuret. Miksi sitten olisimme valmiit muuttamaan esim. Riihimäen suunnalle. Pelkkä rautatieasema ei meitä siellä houkuta vaan naapukunta Loppu. Loppi on rohkeasti panostanut esim. Läyliäisiin ja Kormuun. Monipuolisesta kouluverkosta on päätetty pitää kiinni. Tämä ei ole ollut pelkkää sanahelinää, kuten Janakkalan kuntastrategia, vaan siellä on oikeasti tehty jotakin konkreettista: koulujen pihojen merkittävä kunnostus myös kylissä ja tonttikauppa. Pidämme maaseutumaisesta asumisesta ja rakastamme lapsiamme enemmän kuin juuriamme! Miksi emme muuttaisi lastemme hyvinvoinnin ja oman hyvinvointimme perässä vaikkapa Kormuun tietäen, että siellä lähikoulu ei ole koko ajan lakkautuspaineen alla?

    Olemme seuranneet vuosikaudet Janakkalan viranhaltijatasolta asti kumpuavaa polttavaa tarvetta lakkauttaa kuntamme kyläkoulut ja sitä kautta maaseutu. Tätähän se lopulta tarkoittaa, kun kyläkoulut, maaseudun ainoat kuntapalvelut, lakkaavat. Janakkalalaiset tilaavat vimmalla lähituotettua ruokaa Reko-palveluun virkamiesten ja kuntapoliitikkojen unohtaessa, että lähituotettu ruoka loppuu pikkuhiljaa, kun kylien lapsiperheiden olot tehdään tukaliksi. Maatilat eivät siirry seuraavien polvien jatkettaviksi, kun huoli arjen toimivuudesta ja tietynlaisesta jatkuvuudesta kasvaa liian suureksi. Koulun lakkautus, huoli lapsesta aamukuudelta talvipakkasessa, katuvalottoman tien varressa odottamassa koulutaksia on monelle liian suuri taakka.

    Janakkalassa on tehty jotakin ennenkuulumatonta: muutaman rehtorin on annettu täyttää toiveidensa kaivo piripintaan! Ja simsala bim, heidän toiveensa ovat sittemmin ohjanneet kouluverkkosuunnittelua kohti nyt suunniteltua. Jopa yhtä maisterintyötä on käytetty tuon asiantuntijaryhmän työskentelyn tukena. Kyseinen tutkimus kun ”todisti”, että Janakkala ei tarvitse kouluja muualle kuin moottoritien ja Harvialantien varteen! Moottoritie ja Harvialantie kun vievät työikäistä väestöä töihin naapurikuntiin. Eikö tämä ajattelu pitäisi kääntää toisin päin? Millaisten toimien avulla saisimme kuntaan uusia työllistäjiä ja saisimme luotua työpaikkoja oman kunnan sisälle ja siten lisättyä kilpailukykyä muihin ”kasvukäytävän puolimatkan” kuntiin nähden? Omavaraisen työllistämisen lisäksi Janakkala voisi vielä kunnostautua monimuotoisen asumisen ja monenlaisia elinkeinoja tukevana kuntana. Monipuoliset lapsiperheiden palvelut, kuten kattava kouluverkko, ovat tämän imagon saavuttamisen a ja o.

    Nyt Janakkalaan suunnitteilla olevalla kouluverkolla tavoitellaan keskittämistä ja tehokkuutta: opettajien ajankäyttö halutaan tehostaa äärimmilleen, lapsiperheiden palvelut halutaan keskittää taajamien suuriin koulukeskuksiin. Näillä toimilla perustellaan sitä, että lapset saavuttavat tasa-arvon toisiinsa nähden. Unohdetaan, että hyvinvointia ei voida mitata ennen kuin tulee pahoinvointia. Pahoinvointia voidaan puolestaan mitata kasvavina oppilashuollon, terveydenhuolloin ja sosiaalihuollon kustannuksilla. Keskittäminen ja haja-asutusalueiden asukkaiden ”sietokyvyn selkärangan katkaiseminen”, iskemällä kiinni heidän rakkaimpiinsa eli lapsiin kouluverkon supistamisen kautta, aiheuttavat mitattavissa olevaa pahoinvointia eli lisäkuluja kunnan sosiaalipalveluihin ja varmasti myös muuttotappiota. Hyvästi Janakkala! Uppoat liian suuriin menoihin tai liian suureen muuttotappioon!

    Vai olisiko täällä rohkeutta olla erilainen ”kasvukäytävän” kunta? Uskallettaisiinko sittenkin panostaa monipuolisiin palveluihin pienemmissä mittasuhteissa eri puolilla kuntaa? Nostaisiko tämä uusi ajattelu lähipalveluista meidät oikeasti Kasvukäytävän ja kasvun keskiöön?

  • Tärkein hanke Janakkalassa on uudet koulut taajamiin. Noin 90%:a kunnan koululaisista on huonokuntoisissa sisäilmasta kärsivissä kouluissa ja heille tulee taata turvallinen ympäristö koulun käyntiin. Kouluverkkoa voi supistaa, ei niin että jää kaksi koulua mutta ei näin montakaan tarvita.