Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä? Mitä pitäisi tehdä? Tutustu liiteeseen ja vastaa.

Kaupallistaminen ja markkinointi: Kiertotaloudessa olisi tarpeen mitata hävikin määrä, joka luokitellaan erilaiseen käyttötarkoituksiin. Energiatuotanto, raaka-ainekauppa, tuotteen kunnostaminen. Nämä tuottavat kiertotaloudessa hyödykkeitä, mutta selvästi erilaisin lopputuloksin. Kiertotaloutta hyödyntäviä toimijoita nostetaan esille tasavertaisesti. Annetaan ikäänkuin mittareilla tuottoasteet eri hävitystavoille, jolloin materiaalista luopuva yritys saa myös vertailupohjaa kilpailijoihin ja myös markkina-arvoa. Jos tarkastellaan kokonaiskuvaa, tulee arviointiin mukaan kuljetus, käsittelyn hyötysuhde, tuottavuus jne.

Tuotekehitystuet: Liikenteeseen suositaan puhtaita energialähteitä. Akkuteknologian kehitystyö tuottaa parempaa energiatiheyttä sähköautoissa, jolloin niiden valmistuksen kustannukset ja päästöt saadaan kestävämälle tasolle. Kimppakyydit ja yhteiskäyttökulkuneuvot ovat hyvä suunta kestävälle kehitykselle, jota myös mitataan matkustajamäärissä esim. tiekameroiden tarjoamana infona.

Lainsäädäntö: Toki lainsäädäntöä on hyvä kehittää yhteiskunnan kehittyessä ja valvovat virkamiehethän tekevät arvokasta työtään. Lainsäädännön tavoitteena on kuitenkin tukea ja ohjata yhteiskuntaa oikeaan suuntaan vähin erin.

Mittareissa on hyvä painottaa eri osa-alueita aiheisiin liittyen. Mielipidekirjoitukset, tosiasiat, materiaalin kiertokulku ja muutkin asiat on hyvä pilkkoa aihekohtaisiin paloihin, jotta seurannassa havaitaan kehityskohteet jatkuvan parantamisen tiimoilta.

Teollisuuden velvoitteet kierrätykselle pitää asettaa ja ympäristöviranomaiset valvomaan. Verot jätteelle niin kaikilla motiivi valvoa ja tehdä muutokset.

Jokainen kierto tuo aina ympäristövaikutuksia ja näin ollen kiertotaloudessa neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen pitäisi olla päämittaustapa. Tähän pitää sisältyä myös ulkomailta tuodut tuotteet.
Myös kokonaisjätemäärä, ja kasvihuonekaasupäästöt voisi olla sekundaaria mittareita.
Ruoantuotannossa voitaisiin käyttää mittareina energiankäyttöä ja ravinnepäästöjä.

En kannusta yritystoimintaan perustuvia mittareita, sillä puhtaasti kiertotaloudeksi määritettävä yritystoiminta on hyvin epämääräinen käsite. Kierotaloustoimintaan voidaan laskea lähes jokaisen teollisen yrityksen toiminnasta ainakin pieni osa. Näin ollen mittaaminen muuntuu helposti vain määritelmälliseksi, mutta todelliset muutokset ovat vaikeasti havaittavia.

Mikäli innovaatiotoimintaa halutaan mitata, voidaan mitata esimerkiksi patentteja, onnistuneita B-sarjan rahoituskierroksia startup -yrityksissä.

1. Eroon Pariisin ilmastonsopimuksesta
2. Tehtaat takaisin
3.Rahan tuhlaamisen sijaan voidaan laittaa kasvit rakennuksien katolle, koska se on ekologisempaa kun rahan kuluttaminen johonkin pariisin ilmastonsopimukseen jonka tarkoitus on levittää typerää propagandaa.
4. Päästövero pois kokonaan (Tarkoitan autovero, lentovero ja muut ilmastonmuutos propaganda verot.
5.Työpaikat takaisin
6. Tehtaat takaisin sillä voisimme työllistää ihmisiä jonka avulla kasvattaisimme taloutta, lisäksi kivihiili energia olisi hyödyllisempi kun tuuli ja aurinko energia koska kivihiili energia maksaa vähemmän ja säästää rahaa
7. Autoilu halvemmaksi
8. Annetaan ihmisten käyttää mitä he haluaa oliko bensiini, disel vai sähköauto sillä se on oikeudenmukaisempaa kun pakottaminen ekologisemmaksi vaikka ei haluaisi. Ihminen saa valita haluaako olla ekologinen vai ei.
9. Kierrätys laki vapaammaksi, ihminen saa kierättää jos hän haluaa eikä pidä pakottaa
10. Liha ruoat takaisin päiväkoteihin jotta lapset saisivat päättää oikeudenmukaisemmin ovatko he vegaaneja, kasvissyöjiä vai lihansyöjiä

Tarvitaan myös kansalaisten asennemuutokseen liittyviä konkreettisia tavoitteita ja mittaamista.

Puurakentaminen / betonirakentaminen / teräsrakentaminen
Kaupungeissa puretaan paljon betonirakennuksia ja rakennnetaan uusia lähinnä kasvukeskuksiin. Paljonko uusissa rakennuksissa käytetään kierrätysmateriaaleja?

Tavoitteeksi tulee asettaa kaikilla kouluasteilla kiertotalouden ja kestävän kehityksen oppisisältöjen lisääminen. Pelkkä alakoulutaso ei riitä (vrt suunnitelman kansalaisten osuus). Tämä tulisi olla kaikilla mittareilla osa opetussuunnitelmia ja niiden toteuttamista. Mittareina voisi olla esim lukioissa kurssien määrän lisääntyminen, erilaisten aiheeseen liittvien tapahtumien ja toiminnan lisääntyminen. Vain osallistamalla lapset ja nuoret kouluissa voidaan lisätä tietoituutta ja kehittää ratkaisuja sekä vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin, jotta tulevaisuuden ongelmat ratkaistaan.

Kiertotaloudessa kuluttajalähtöinen toimintatapa on kaiken A ja O. Kestävyyttä ei myydä kiertoTALOUS -järjestelmässä millään muulla kuin taloudellisilla argumenteillä. Kiertotaloudelle on löydettävä sellaisia toimintatapoja, jotka ohjaavat kuluttajia vaihtamaan kulutustottumuksiaan kestävällä tavalla. Yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi Soinin kunnan MuoviSampo kokeilu, jossa panttijärjestelmä on laajennettu koskemaan kaikkea muovipakkausroskaa. Hanke on hyvä, koska taloudellinen kannustin auttaa saamaan paremmasta lajittelusta taloudellista hyötyä. Lisäksi tällainen joukkoistettu ja kaikille tasa-arvoinen toimintatapa tukee sosiaalista tasa-arvoa (yleishyödyllinen toimintatapa). Markkinat ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä oikeaan. Itse asiassa monet muutkin asiat voisivat olla pantillisia kuin vain muovipakkaukset. Pantti voisi parhaimmillaan toimia myös käyttötavaroissa, kuten harrastusvälineissä ja tietyissä työkaluissa, joilla ei ole päivittäistä tarvetta. Pantin saisi takaisin, kun tuote on täyttänyt käyttötarkoituksensa ja tuote voisi siirtyä seuraavalle tarvitsijalle. Tällöin tuotteita ei valmistettaisi turhaan suuria määriä, vaan kyse olisi yksittäisen esineen käyttöasteen kasvattamisesta - lähtökohtaisesti esine olisi valmistettu kestäväksi ja sen käyttö olisi resurssitehokasta. Kirjaston vanha nimi lainasto, on ajattelemisen arvoinen konsepti, joka on syntynyt resurssiniukkuuden tarpeisiin.

Tarkoitan kuluttajalähtöisillä toimintatavoilla paljon muutakin: Tämä voisi pitää sisällään mm. ruokahävikin myymistä halvalla ulkopuolelle tai vastuunkannon ulkoistamista (esim.sähköautojen parempaa leasing-autoilun edistämistä). Kaikkia kulutuskäyttäytymistä ohjaavia toimintatapoja leimaa se, että ne ovat ketterämpiä tapoja ohjata ihmisten käyttäytymistä kuin esim. lainsäädäntö (jota myös tietenkin tarvitaan).

Yksi ajatuksellinen idea on myös kuluttajalähtöisen ajattelutavan muutoksen edistäminen. Esim. aurinkopaneeli-investointien yhteydessä puhutaan takaisinmaksuajoista (joka näyttää usein aivan liian pitkältä). Itse en ajattele kuluttajana takaisinmaksuaikaa vaan sitä, miten paljon pystyn pienentämään jatkuvia menoja ja kuluja. Jos minulle kertyy rahaa säästöön, sijoitan sen mielelläni sellaiseen laitteeseen, joka vähentää jatkuvien menojen osuutta. Työelämä muuttuu, ja vakituista työtä on yhä harvemmin saatavilla. Pienet jatkuvat menot ovat tässä yhtälössä tärkeitä ja vähentää taloudellisia riskejä. Tällöin kuluttajalähtöisyys on siinä, että investoidaan hyvinä aikoina niihin ympäristöystävällisiin tekoihin, jotka näkyvät myös kukkarossa vähinä menoina. Olisiko osuva termi esim. "kuluttajalähtöinen ympäristöjousto"?

Vaatteiden korjaus olisi hyvä olla edullisempaa. Voisiko ompelijoiden verotusta keventää? Alv samalle tasolle kuin kampaajalla? Kouluihin opetuksessa olisi hyvä olla vaatteiden huoltoa ja peruskorjausta.

Teollisuudelle ja yrityksille tulee asettaa huomattavasti nykyistä tiukemmat vaatimukset kierrätyksen suhteen. Panttijärjestelmä käyttöön nykyistä useampiin pakkausmateriaaleihin. Verotuksella tulee ohjata ihmisten toimintaa kestävämpiin valintoihin.

Vastattu sähköpostiin

Vastattu sähköpostiin

Julkisten hankintojen puolella ihmettelen kuinka vähän Keinossa on tuotu esiin suoraan kiertotalouskriteerien käyttämistä kuntien hankinnoissa. Tämä on suora ja nopein käytännön toimenpide. Tarkoittaa esimerkiksi tarjouspyynnössä pisteyttämistä, kuinka suuri osuus ostettavassa tuotteessa on uusioitua raaka-ainetta. Mahdollista on, että vastaus on nolla, mutta antaa viestin tarjoajalle mitä julkisissa hankinnoissa arvostetaan ja minne päin olemme menossa. Kiertotalous -kriteereissä ei ole periaatteessa mitään uutta pitkään näitä kriteereitä työstäneille, esimerkiksi Ekohankintaverkoston jäsenille. Olemme ostaneet vuosia uusiopaperista tehtyjä paperituotteita, paperihan kiertää ja se saadaan takaisin tuotantoon. Yhtä lailla voimme miettiä tuotteita ja tarvikkeita joihin saadaan uusioitua muovia. Tai tuhkaa jne. Keinolle viestiä: myös suoraan päästään kriteerien käyttöön ilman hankintojen tiekarttoja jne.

xx

Vastataan sähköpostiin

Kierrätyskeskus tekee mielellään yhteistyötä hallinnon ja muiden toimijoiden kanssa, kun uudelleenkäytön ja uudelleenvalmistuksen prosesseja ja uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajientoiminnallisia vaatimuksia määritellään sekä mietittäessä rajapintoja uudelleenkäytön ja materiaalihyödynnyksen välillä (esim tuottajavastuukysymykset). Tekstiileihin liittyvän kiertotalouden toimijaverkoston Telaketjun -jäseniä olemme jo ja myös muista kiertotalouden ekosysteemeistä olemme kiinostuneita esim rakennus ja purku, SE-laitteet....
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Katja Viberg

Vastattu sähköpostiin

Vastattu sähköpostiin

Vastattu sähköpostiin

Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, mutta on hyvä laajentaa käsitys kiertotalouden sisältöjen opettamisesta laveammaksi, informaaliin oppimiseen ja elämänikäiseen oppimiseen liittyväksi sisällöksi.

Sitran maapalloliigakisan MuoviSampo

Jyväskylän kaupunki julkisten hankintojen kiertotalouskriteereissä, Pauliina Virtanen hankintajohtaja, Mervi Saukko, ympäristöasiantuntija. Onko Pohjoismaisessa ympäristömerkissä jo valmiiksi tunnistettavissa kiertotalouskriteerit? Jos ei ole, olisiko yksi kumppani?

Käsittääkseni ei ole

Vastattu sähköpostiin

HSY ja Kierrätyskeskus yhdessä suunnittelevat pääkaupunkiseudulle yhteistä kansalaisten palvelupistettä, jossa voitaisiin vastaanottaa sekä uudelleenkäytettävät, että materiaalilajitteluun menevät tavarat. Ihmisen itsensä ei tarvitsisi tietää onko tavara uudelleenkäyttökelpoinen. Tämä helpottaa kuluttajaa ja toisaalta mahdollistaa poistovirran tarkemman seuraamisen jätehierarkian mukaisesti. Idea on yhdessä keskusteltu ja kehitysasteella ja kulkee työnimellä ”sortinportti”.

Kierrätyskeskuksella on paljonkin suunnitelmia ja ideoita, joilla tiekarttaa voi rikastaa ne liittyvät mm pienyrittäjien työllistämiseen korjauksen, kunnostuksen ja uudelleen valmistuksen kentällä, rakennus- ja purkuosien uudelleenkäytön mahdollistamiseen, kouluttamiseen ja oppilaitosyhteistyöhön. Keskustelemme näistä ja muistakin teemoista mielellämme.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Katja Viberg

Kierrätyskeskukselle on lähes 30 vuoden kokemus kestävän kulutuksen kasvatuksesta, opettajien koulutuksesta ja oppimateriaalien tuottamisesta. Viestimme myös asiakkaillemme monipuolisesti kestävästä kulutuksesta ja uudelleenkäytön hyödyistä. Osallistumme mielellämme koulutus - ja valistushankkeisiin ja olemme jättäneet tarjouksen toimenpiteen ”Uusia ratkaisuja opettaa kiertotaloutta ja kestävää arkea alakouluissa” mukaisesta kiertotalouden ja kestävän arjen koulutusmateriaalista alakoululaisille.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Katja Viberg

vastattu sähköpostiin