Siirry sisältöön

Karhukannan levittäytyminen, suuruus ja kannanarviointi

Puhekupla 21
Keskustelu | Suomen riistakeskus
Keskustelu on päättynyt
  • Kotikunnastasi kirjattuja karhuhavaintoja voi selvittää riistahavainnot.fi osoitteesta. Tunnetko kotikuntasi karhutilanteen? Mikä olisi paras tiedonjakokanava?
  • Miten karhukannanhoitoa tulisi kehittää?
  • Tulisiko karhua esiintyä koko maassa, vai ainoastaan harvaan asutuilla seuduilla?
  • Karhukannan arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat paikallisten suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot karhuista. Tulisiko karhukantatietoa kerätä myös jollain muulla tapaa, miten?

Perustiedot

Päättynyt: 30.6.2016

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kannan arviointi

Profiilikuvan paikka

eräweikko
4. toukokuuta 2016 kello 10.34.48

Tunnen kotikuntani karhutilanteen. Riistahavainnot.fi ei sitä tunne.
Tihentymät pitää purkaa. Nykyinen aluejako pielessä. Esim. Keski-Suomi kuuluu ehdottomasti vakiintuneen kannan alueeseen.
Koko maassa karhua ei voi esiintyä. ei myöskään harvaan asutuilla seuduille niin runsaana, että siitä on haittaa ihmisille ja elinkeinoille.
Kantatideon keruu ok, mutta luken tulkinta kannan koosta ontuu. (Perustuu erillisiin pentuieisiin). Alle vuoden vanhojen karhujen havainnointi vaikeaa, osin mahdotonta. Erauspentuja ilmestyy jatkuvasti seuduille, joilla ei edellisvuonna ole havaittu pentuja.

Profiilikuvan paikka

Kartsa
10. toukokuuta 2016 kello 7.04.06

Pohjois Karjalassa näyttää karhu ja myös etenkin susikanta ryöpsähtävän käsiin, kantaa olisi leikattava reilusti.
Näyttää siltä ettei paikallisten mielipiteitä uskota kannan arvioinnissa, metsästäjiä ei uskota???

Valtion olisi panostettava myös metsästyskoirien suojeluun, esim turvaliivien ostoon ainakin srv työssä kaytettäville koirille.

Näytä lisää vastauksia

Karhu Satakunnassa

Profiilikuvan paikka

njassa
4. toukokuuta 2016 kello 10.46.12

Karhukannan levittäytyminen tasaisesti ympäri Suomen maaperää on mielestäni erinomainen suunnitelma. Karhutihentymien välttäminen on haastava tehtävä, huomioiden Karjalan karhukannan levittäytyminen Itä-Suomeen ja maan pohjoisosiin. Jos karhuja halutaan esimerkiksi Satakuntaan niin miksi niiden kaatamiseen annetaan lupia tässä vaiheessa?

http://yle.fi/uutiset/satakunnan_ensimmainen_karhujahti_tuotti_tulosta/8260276

Viime vuonna myönnetyn luvan perusteluna oli mm. "karhunmetsätyksen harjoittelu". Olen itse käynyt "harjoittelemassa" kyseistä lajia 10 vuotta Itä-Suomessa. Harjoittelu on mahdollista toteuttaa halukkaiden osalta lastaamalla koirat ja varusteet ajoneuvoon ja siirtymällä 500km itään. Ylen uutisen mukaisen elinvoimaisten karhujen hävittäminen alueella, jonne halutaan karhukannan lisääntyvän on mielestäni erittäin kyseenalaista toimintaa huomioiden lupien perustelut. Jäitä hattuun ja metsästämään sinne, missä karhuja on oikeasti metsästettäväksi.


Karhu Suomessa

Profiilikuvan paikka

w
4. toukokuuta 2016 kello 10.54.23

Karhut pitäis hävittää kokonaan Suomesta, niistä ei ole mitään hyötyä pelkästään haittaa

Profiilikuvan paikka

karhut pois ihmisten alueilta
15. toukokuuta 2016 kello 13.53.40

Amerikassa ei voi eräillä alueilla mennä kuin kolme ihmistä yhtäaikaa luontoon, eväspaketit oltava tiiviisti suljettuja jne . karhut eivät ole leikin asia. Olisiko asiantuntijoiden hyvä vähän kansainvälistyä ja selvittää karhujen tuomaa tuhoa ihmisille esimerkiksi USAssa ja Kanadassa.
Ne ovat oppineet tulemaan jääkaapille jne. Samaa sukua ovat karhut Suomessa.

Ikävää, että Suomessa ei voi enää kulkea metsässä, marjastaa tai sienestää pelkäämättä ja rauhassa.
Mökillä grillaaminen ja ulkokeittiöt voi olla jopa uhkarohkeaa. (varoitetaanhan sitä ruuan hajuista ja ruuan tähteistä roskiksissa).

Suomen tavoite on kait olla Euroopan erämaa ja siirtää ihmiset pois karhujen tieltä.


Karhu Suomessa

Profiilikuvan paikka

*
4. toukokuuta 2016 kello 12.27.39

Tunnen kotiseutuni (en ainoastaan -kuntani) karhutilanteen ja olen onnistunut tapaamaankin karhun suolla joitain vuosia sitten. Tilanne oli mieleenpainuva.

Karhukannan hoito ei tulisi olla ainoastaan metsästysvetoista. Kannanhoito tulee aina olla lajikohtaista, lajin tarpeet huomioivaa. Metsästys voi tapahtua kun laji suotuisalla suojelun tasolla siten, että se kestää verotuksen. Koko ajatusmalli on siis nurinkurinen ja lähtee verotussuunnittelusta. Karhun lajikohtaiset ja biologiset tarpeet on kokonaan unohdettu tässä kyselyssä, kuten 1. Miten turvataan lajin säilyminen. 2) Miten turvataan lajin elinympäristöt.

Ensisijainen tavoite tulisi olla turvata elinvoimainen karhukanta Suomessa ja riittävästi elinympäristöjä. Tämä koskee mm. turvetuotantoa ja metsätaloutta, joiden pitäisi huomioida monimuotoisuustarpeet nykyistä paremmin.


Poronhoitoalue

Profiilikuvan paikka

Surkuhupaisa
4. toukokuuta 2016 kello 13.54.33

Mielestäni poronhoitoalue voitaisiin nostaa ylemmäs, napapiirille asti jolloin karhujen ja muiden petoeläinten mahdollisuus elää luonnollisissa maisemissa olisi mahdollista. Täten tuotantoeläinten vahinkojen mahdollisuus pienentyisi


KArhuhavainnot paremmin ylös

Profiilikuvan paikka

Tero
4. toukokuuta 2016 kello 14.01.14

Karhuhavainnot jää suurelta soin kirjaamatta siellä, missä karhu on arkipäivää.
Suurelle yleisölle pitäisi saada tähdennettyä havaintojen ilmoittamista.


Mielipiteet jalostettava

Profiilikuvan paikka

Tietämätön idiootti
4. toukokuuta 2016 kello 14.13.08

tämän ryhmän mielipiteet ovat niin jalostuneita ja tuovat esille uutta osaamista mm. karhun ekologiaan, joten ehdotan jonkun riistatoimittajan kokoavan ajatukset oppikirjaksi yliopistojen ekologian opetusta varten. Lisäksi ao. kirja kannattaisi kääntää mahdollisimman monelle eurooppalaiselle kielelle jotta virheelliset toimintatavat voitaisiin korjata mahdollisimman laajalti.


Karhu

Profiilikuvan paikka

Juupajuuu
4. toukokuuta 2016 kello 14.24.45

Kyllä tiedän kotikuntani karhutilanteen. Jos nyt lukessakin vaikka menisi järki päähän ja kuunnellaan niitä metsästäjiä/petoyhdysmiehiä jotka siellä metsissä kulkee ja antaa arvokasta tietoa niin karhuista kuin susistakin. Kertoo aika paljon tilanteesta kun menee ajassa taaksepäin niinkin etäs kun viime syksyyn,lieksaan myönnettiin 5 lupaa!! Karhun jälkiin törmäsi useimmin kun hirven!!Pentue havaintoja ilmoitettiin reippaasti mutta suurin osa niistäkin taisi mennä öö mappiin.....Srva karhunkarkoitukset ovat lisääntyneet roimasti viime vuosina.Ei se mene niin että sitä vain karhukantoja levitellään ja täällä pitää ihmisten kärvistellä kun kanta menee ylisuureksi. Se tuntuukin olevan tämä itä-raja tietynlainen "vessa". Täällä pitää ihmisten sietää ja sopeutua petokannat kasvavat koko ajan. Hirvet rauhoitetaan,syötetään ne susille ja verottaahan siitä karhukin keväällä osansa. Jotain tolkkua näihin petoasioihin kyllä kaipaisi..mutta onhan nämä kortit jo nähty..

Profiilikuvan paikka

Niinpäniin
4. toukokuuta 2016 kello 17.55.41

KJ kirjoitti:

Metsästäjillä ja petoyhdyshenkilöillä on oma lehmä ojassa, he ovat yleensä hyvinkin asenteellisia, eikä heihin voi luottaa yhtään enempää kuin poromiehiin tai kalastajiin näissä riista-asioissa..

Mistä sinä kuvittelet sen tiedon tulevan jos ei metsästäjiltä/petoyhdysmiehiltä? Taitaa olla luottamuspula molemmin puolista ja siihen pitäisikin yhteinen sävel löytää.

Näytä lisää vastauksia

Karhu

Profiilikuvan paikka

Möhkö
4. toukokuuta 2016 kello 15.43.07

ei levittäydy tasaisesti, kun ei niin ole tähänkään mennessä omilla jaloillaan halki Suomen edes kaitaisimmalta kohdaltakaan kävellyt jäädäkseen. Havainto karttoja katsellessa on havaittavissa selkeä yhtäläisyys karhu havaintojen ja hirvi havintojen välillä. Ravintoa pedolle täytyy olla. Ne ei pelkillä kasveilla elä.
Karhu on erittäin laajalla liikkuva eläin. Hirvet ammutaan vähiin ja siihen päälle pari huonoa marja vuotta, niin siinä sitä saa ihmetellä, mihin karhut ovat hävinneet.


Kannanhoitoalueet uusiksi

Profiilikuvan paikka

etelänvetelä
5. toukokuuta 2016 kello 4.52.30

Suhteellisen paljon luonnossa liikkuvana tiedän hyvin pitkälle kotikulmieni suurpetojen määrät ja olen tässä viime vuosina oppinut jo tietämään ja aavistamaan niiden liikkeet.
Myöskin ympäryskuntien alueilta tulee aika paljon tietoa kaverien kautta karhu ym suurpetohavainnoista.

Ensiksi haluaisin esittää pienen korjauksen edellisen kannanhoitosuunnitelman aluejakoon.
Eli vakiintunen kannan hoitoalueen rajausta olisi muokattava siten että alueeseen kuuluisi Kainuun riistakeskuksen alue poislukien ph-alue, Pohjois-Karjalan riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan, Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan sekä Etelä-Savon riistakeskuksen alueelta Enonkosken rhy, Heinäveden rhy, Joroisten rhy, Juvan rhy, Kangaslammen rhy, Kerimäen rhy, Punkaharjun rhy, Puumalan rhy, Rantasalmen rhy, Savonlinnan rhy, Savonrannan rhy ja Sulkavan rhy alueet.

Tämä uusi aluejako siksi että karhukanta on kyseisellä alueella vakiintunut ja kestää jopa suuremmankin poistuman mitä esim levittäytymisvyöhykkeelle voidaan lupia myöntää.
Vakiintuneen kannan hoitoalueeella on myös paikoin, pääasiassa Itä-rajan pinnassa, ns tihentymiä joiden alueilla karhukanta kestäisi nykyistä suuremman poistuman.

Poronhoitoalue voitaisiin jakaa myös kolmeen alueeseen, Eteläinen , Itäinen ja Läntinen ph alue. Tällöin kannan suuruutta olisi helpompi säädellä lupamenettelyn keinoin.

Karhujen määrä on mielestäni nykyisellään aika hyvä, pientä määrän lisäystä voisi levittäytymisvyöhykkeelle sekä kehittyvän kannan hoitoalueelle ajatella. Etenkin jos näitä Itäisen-Suomen "ruuhkapaikkoja" saisi hieman väljemmiksi.

Kannan arviontimenetelmiin olisi saatettava haaskakuvausyrittäjille pakolliseksi ilmoittaa Tassussa haaskalla vierailevat surpedot ja niiden määrät. Yksilöinti on kumminkin alan ihmisille aika helppoa ja kuvista voi yksilöt ja niiden määrät vielä varmentaa.
Touhu noilla kuvaushaaskoilla on välillä aika villiä ja vilkasta eikä alueelta kumminkaan havaintoja juurikaan kerry.

Tiedossa on tapauksia esim susien osalta että samalla kuvaushaaskalla käy kaksi laumaa eli pitkälle toistakymmentä yksilöä ja havaintoja ei noista ole kuulemani mukaan ilmoitettu. (Olikohan 9 + 7 näiden laumojen silloiset koot)
Myöskin karhujen osalta on tiedossa tapauksia joissa samalla paikalla käy mm 5-7 aikuista ja pennut 5kpl eikä näistä ole kirjattu havaintoja muualle kuin omaan ja muiden valokuvaajien muistohin.


Karhukanta

Profiilikuvan paikka

api
6. toukokuuta 2016 kello 18.14.18

Ainakin minä karhunmetsästäjänä olin tyytyväinen kun saimme karhut tänne keski-pohjanmaalle ja metsästettävän kannan. Vaikea on karhukantaa paremmin arvioida, mikä on nykyinen käytäntö. Karhuista kuten muistakin suurpedoista tehdää yhä vähenevässä määrin kirjauksia niiden yleistyessä. Tämä vääristää kantaa alaspäin nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.


Karhu kuuluu koko Suomeen

Profiilikuvan paikka

himomarjastaja
9. toukokuuta 2016 kello 17.08.56

Poronhoitoalueen etelärajan nostaminen on kannatettava ajatus. Näin suurpedot saisivat enemmän tilaa, sillä nyt poronhoidon nimissä verotetaan tarpeettoman paljon petokantoja. Karhu kuuluu koko Suomen luontoon. Vaikka pelottaisi marjametsällä, niin se ei tarkoita, että siihen on mitään syytä. Kotieläimiä ja lemmikeitä ei pidä jättää petojen syöteiksi yöksi pihoille. Karhu on upea eläin, ja toivon näkeväni jonain päivänä sen luonnossakin.


Karhujen metsästys sallittava laajemmin

Profiilikuvan paikka

Marjastaja minäkin
10. toukokuuta 2016 kello 23.14.32

MItä nämä kommentit ovat, joissa vähätellään karhujen tekemiä vahinkoja, ihmisen ja karhun vaarallisia kohtaamisia ja karhujen elinkeinonharjoittajille aiheuttamia vahinkoja, joita ei pystytä korvaamaan juurikaan? Kannanhoidollisessa metsästys on hyväksyttävä aina, jos Karhu on käynyt mitenkään ihmisen kimppuun. Myös hunajakarhut ja muut liian lähelle asutusta jatkuvasti tulevat eläimet on poistettava. Kannanhoidosta ei saa tehdä liian vaikeaa prosessia.


Karhut eivät kuulu asutuksen lähiympäristöön

Profiilikuvan paikka

marjasta, sienestäjä
6. kesäkuuta 2016 kello 14.22.55

hei

Suomen kesä on lyhyt. Ihmisiä rohkaistaan liikkumaan luonnossa; älkää jättäkö marjoja ja sieniä metsään!! Lapset saavat mennä metsään telttailemaan leireille. Luontokokemus.

Mutta mutta, heillä on useimmiten teltta täysi eväitä ja hyvät ruuan tuoksut------ miten kävikään sotapoikien leirillä: karhuhan nuo eväät haistoi (niin kuin haistavat ympäri maailmaa).

Suomalainen haluaisi nauttia lyhyestä kesästä ja tehdä vaikka kesäkeittiön. Mutta sekin ilo on pois. Karhut ovat naapurinamme ja löytävät kesäkeittiömme.

En enää nauti, vaan pelkään, Suomen lyhyestä ja kauniista kesästä luonnossa karhujen vuoksi.





Karhukanta noin 2500 yksilöön

Profiilikuvan paikka

kuhmolaane
8. kesäkuuta 2016 kello 22.13.23

Kotikunnastasi kirjattuja karhuhavaintoja voi selvittää riistahavainnot.fi osoitteesta. Tunnetko kotikuntasi karhutilanteen? Mikä olisi paras tiedonjakokanava?

Paras tiedonjakokanava on riistahavainnot.fi-palvelu ja LUKE:n vuosittain kanta-arvio. Riistahavainnot-palvelu on loistava ja se lisäsi huomattavasti tietoa suurpetojen kannoista ihmisille. Karttapohjainen palvelu on havainnollinen.

Miten karhukannanhoitoa tulisi kehittää?

Karhukannanhoitoa tulisi kehittää Suomessa pitkäjänteisemmin kuin nykyisin. Karhukanta välillä kasvaa maltillisesti ja välillä laskee voimakkaammin. Karhukanta (ennen metsästyskautta) tulisi kasvattaa noin 2500 yksilöön (esim. sama yksilömäärä kuin Ruotsissa), jolloin se ei olisi niin herkkä suuremmillekaan kannanvaihteluille.

Tulisiko karhua esiintyä koko maassa, vai ainoastaan harvaan asutuilla seuduilla?

Karhu voisi esiintyä hyvin koko Suomessa. Poronhoitoalueella karhukanta on varsin alhainen tällä hetkellä ja karhujen määrä pitäisi olla siellä suurempi. Lappi on harvaanasuttua seutua, jolloin kohtaamiset ihmisten kanssa olisivat myös vähäisiä. Myös laidunten heikko kunto kertoo petojen puutteesta Lapissa.

Karhukannan arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat paikallisten suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot karhuista. Tulisiko karhukantatietoa kerätä myös jollain muulla tapaa, miten?

DNA-analyysit olisivat hyviä suurpetoyhdyshenkilöiden havaintojen lisäksi. Karhujen ulostenäytteitä voitaisiin kerätä esimerkiksi hirviporukoissa, joista sitten saadaan laboratoriossa tarkempaa yksilötason tietoa.


Laajaa katsantoa

Profiilikuvan paikka

Tapio
22. kesäkuuta 2016 kello 10.46.15

Minusta ei voida puhua "Suomen karhukannasta", koska karhut vaeltavat laajoilla alueilla. Siten pitäisi katsoa karhun kantoja ylikansallisesti yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Liian monet ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta eivätkä aina ymmärrä sen arvoa. Karhulla on sama oikeus elää Suomessa kuin ihmiselläkin. Vähemmän niitä ongelmia karhujen kanssa on kuin esim. liikenteen kanssa. Liikenteessäkin pitää osata säännöt ja noudattaa niitä. Sama se on luonnossa. Ihmisten ja suurpetojen yhteiselämään pitäisi mielestäni keksiä luovia selviytymiskeinoja eikä ampuminen saisi olla ensimmäinen tai kolmaskaan vaihtoehto.