Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin 20.11.2018 julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua vaarallisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Lue THL:n blogi 20.11.2018 ja osallistu keskusteluun. https://www.thl.fi.
Tutkijat kotimaassa ovat melko yksimielisiä siitä, että Itämeren rasvaisessa kalassa olevien dioksiinien haitat ovat joka tapauksessa pienet myös lapsilla, eivätkä ne mahdu viiden suurimman ympäristöterveysriskin joukkoon. Myös äidinmaidon hyödyt ovat ylivoimaiset, eli äitien ei missään nimessä kannata jättää imetystä vaikka olisivat syöneet nuoruudessaan silakkaa hyvinkin runsaasti.
Kiperä ongelma koskeekin nuorten naisten ruokavaliota: pitäisikö heidän vähentää tai jopa lopettaa rasvaisen Itämeren kalan (silakka, lohi, taimen, nahkiainen) syöminen ja hankkia kalan terveyshyödyt muista kalalajeista, varsinkin EFSAn uuden saantisuosituksen jälkeen, jossa siedettävää dioksiinien viikkosaantia laskettiin seitsemäsosaan aiemmasta? Suomalaisen suosituksen mukaan nuoret naiset voivat huoletta syödä 12-24 silakka-annosta vuodessa, myös EFSAn suosituksen jälkeen. Syöntisuositusten suuntaaminen vain nuorille naisille on hankalaa, koska koko perheen ruokavalio voi muuttua.
Silakasta luopuminen olisi kuluttajalle helppoa, koska kaupasta kyllä löytyy vaihtoehtoja, kuten rasvaista norjalaista lohta. Mutta toisaalta silakan kannat Itämeressä ovat suuret ja vakaat, ja se voisi ekologisena ja ilmastoystävällisenä korvata lihaa ja muita ilmaston ja terveyden kannalta paljon haitallisempia ruokia. Ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta silakansyönnin kymmenkertaistaminen Suomessa olisi pelkästään hyödyllistä.
Silakkatuotteet nähdään kasvumahdollisuutena kalanjalostusyrityksissä, ja silakka on saanut Suomessa myös kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatin. Silakan käyttö on viime vuosina pysynyt vakaana: 16 % saaliista menee elintarvikekäyttöön ja uuden kalajauhotehtaan myötä loppu menee dioksiineista puhdistettuna rehuksi kaloille ja turkistarhaukseen.
EFSAn tehtävänä ei ole päättää, mihin toimenpiteisiin uuden saantisuosituksen takia pitää Euroopassa ryhtyä. Suomessa ollaan jo harkitsemassa kalan turvallisen käytön ohjeiden päivittämistä huolellisen, uusimmat tutkimustulokset huomioivan tieteellisen kokonaisarvioinnin jälkeen. EU:n komissio voi päättää tiukentaa sallittuja ruokien pitoisuusrajoja. Suomella on kuitenkin pysyvä poikkeus myydä silakkaa kotimaassa sen terveyshyötyjen takia, joten uuden pitoisuusrajat eivät Suomessa suoraan vaikuttaisi silakan myyntiin.
Dioksiinisuositus on Suomessa monimutkainen kysymys, jossa keskustelijoiden päätelmät riippuvat pääasiassa siitä, mitkä kaikki edellä mainituista seikoista ovat heille tärkeitä. Vaikka tutkijat eivät ole yksimielisiä kaikista tieteellisen näytön yksityiskohdista, nämä epävarmuudet eivät muuta kokonaiskuvaa paljoakaan.
Joka tapauksessa EFSAn dioksiinisuosituksella on monenlaisia terveydellisiä, taloudellisia, ekologisia, ilmastollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Siksi siihen pitäisi perehtyä muidenkin kuin erityisasiantuntijoiden, ja asiasta pitäisi käydä huolellista yhteiskunnallista keskustelua. Se selvittäisi, kuinka tärkeinä näitä eri asioita pidetään ja mitkä ovat järkeviä toimenpiteitä - tai mitkä ainakaan eivät ole.
Perustiedot
Julkaistu: 20.11.2018
- #ympäristö ja luonto
- #sosiaali- ja terveyspalvelut
- #tiede ja tutkimus
