Siirry sisältöön

Tarkennukset palveluiden sisältöihin

Kysymysmerkki 10
Kysely | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Kysely on päättynyt

Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Kerro vapaasti huomiosi suunnitelmasta.

Perustiedot

Päättynyt: 15.3.2019

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Kerro vapaasti huomiosi suunnitelmasta.
Vastaukset
  • Hei,
    keväällä 2018 otimme kantaa järjestämissuunnitelman toisessa versiossa perheasioiden sovittelupalveluiden järjestämiseen (s.81). Haluamme edelleen muistuttaa Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamasta perheasioiden sovittelupalvelusta, koska siitä ei ollut mainintaa Keski-Suomen järjestämissuunnitelman kolmannessa versiossa kappaleessa 30.1. Kasvatus- ja perheneuvonta. s. 107
    Uudessa järjestämissuunnitelmassa sanotaan, että perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, apua perheen ristiriitoihin tai parisuhteen ongelmiin, harkitaan avo-/avioeroa, tarvitaan apua eron jälkeisiin vaikeuksiin. Järjestämissuunnitelmassa jatketaan: Työmuotoihin kuuluvat myös perhe-, pari-, yksilö- ja vuorovaikutusterapiat sekä eroon liittyvissä asioissa perheasiain sovittelu. Perhekohtaisen työn lisäksi osa hoitotyöstä toteutetaan ryhmämuotoisesti. Tätä kaikkea toteutetaan myös perheasiain neuvottelukeskuksen työssä. Olemme kuitenkin halunneet säilyttää tekemämme hoitotyön seurakuntien ylläpitämänä työnä, erityisesti kirkon tiukan vaitiolon vuoksi. Sen sijaan olemme jo v. 2015 tehneet Jyväskylän kaupungin ja useimpien Keski-Suomen kuntien kanssa sopimuksen perheasioiden sovittelupalveluista. Näin, koska sovittelutyön järjestäminen on lakisääteisesti ollut kuntien vastuulla ja perheasioiden sovittelua koskeva tiukka salassapitovelvollisuus on kirkon työssä vallitsevan linjan mukaista. Tällä hetkellä sopimusseurakuntamme, 19 Keski-Suomen seurakuntaa, kustantavat ennen eropäätöstä tapahtuvat neuvottelut, riippumatta siitä, ovatko asiakkaat ev.lut. kirkon jäseniä tai edustavatko he jotain muuta uskontokuntaa. Asiakkaat (yli 1000 henkilöä vuosittain) hakeutuvat sekä perheneuvontaan että perheasioiden sovitteluun oma-aloitteisesti, sovitteluun usein kuitenkin esim. lastenvalvojan ohjaamana. Perheasiain neuvottelukeskus palvelee Jyväskylän vastaanoton lisäksi myös Hankasalmen, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Äänekosken ja Viitasaaren sivuvastaanotoilla, sekä tarvittaessa HyPen tiloissa Laukaassa. Myös Keuruun sivuvastaanottomme on siirtynyt Keuruun perhekeskuksen tiloihin. Periaatteenamme on ollut palvella koko maakunnan asukkaita. Tällä hetkellä seurakunnat maksavat perheneuvontapalvelumme ja kunnat sovittelupalvelut. Toivomme, että tämä järjestely jatkuisi tulevaisuudessakin.
    terveisin Sirpa Salo
    johtaja
    Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus
    Vapaudenkatu 38, 2.krs, Käyntiosoite Kilpisenkatu 4
    p. 040 1825770, 044 7747052 (ajanvaraus)

  • Suunnitelmassa (s.125, 30.13 Kehitysvammaisten kuntoutusosastohoito) todetaan, että Keski-Suomessa ei järjestetä kehitysvammaisille laitoshoitoa. Kuntoutusosastohoito on kuitenkin eri asia kuin asuminen. Myös kehitysvammaiset voivat tarvita kuntoutusosastohoitoa esim. neurologinen kuntoutus, foniatrinen, fyysinen, mt jne.
    Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen linjataan koskevaksi vain arkipäiviä (s.155, 39.3) ja rajaaminen on muutoinkin tehty liian tiukaksi. Maakunnan alueella ei ole käytettävissä esteetöntä joukkoliikennettä, jota asiakkaat voisivat käyttää. Keskeistä on huolehtia, että maakunnan reuna-alueilla säilyy liikkumisen mahdollisuus myös heillä, jotka tarvitsevat esteettömiä liikkumismahdollisuuksia.
    Kultturi- ja liikuntapalveluiden esteettömästä saatavuudesta tulee pitää huolta ja se pitää mainita suunnitelmassa myös näiden asioiden yhteydessä.

    Viitasaaren vammaisneuvosto

  • Hei,
    Suun terveydenhuollon osalta me Keski-Suomen vastaavat hammaslääkärit ja ylihoitajat olemme yhdessä katsoneet seuraavat kommentit:
    Maakunnan järjestämissuunnitelman kommentointi
    (Numerointi suunnitelman numeroinnin mukaisesti)

    3. Suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset sekä erityisosaamista vaativat hoidot tuote-taan asiakasseteleillä.

    4. Mistä saadaan resurssi (henkilöt/tietojärjestelmät) integraation varmistamiseksi?

    5. Tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päi-vittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat 92 prosentilla kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa.

    10. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
    Maakunnalle velvoite yhteistyöhön sivistystoimen kanssa: sovitaan koulu- ja opiskelutervey-denhuollon säädösten mukaisesta toiminnasta. Kouluympäristö terveelliseksi ja turvalliseksi: karkittomat päiväkodit/koulut, opettajat eivät palkitse sokerisella syötävällä

    17.9.
    Perhekeskusverkostoon kuuluvia toimijoita ovat mm. suun terveydenhuolto, neuvola, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotyö, kasvatus- ja perheneuvonta, terapiapalvelut sekä seurakuntien ja järjestöjen toimijat.

    Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena on myös edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä. Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea. Asiakkaille järjestetään määräaikaisia ja laajoja terveystarkastuksia terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla (vähintään 11 kertaa, joista kaksi on lääkärintarkastuksia). Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan myös puolison ja koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton suun terveystarkastus. Neuvolasta ohjataan äitiyspoliklinikalle alkuraskauden ultraäänitutkimukseen ja rakenneultraäänitutkimukseen ja näiden lisäksi sikiöseulontatutkimuksiin. Yksi perhevalmennus sisältää neljä erillistä kertaa.

    Lastenneuvolassa järjestetään vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi tehdään asetuksenmukaiset suun terveystarkastukset sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvat tarkastukset.

    17.12.

    17.12.1.
    Ennaltaehkäisevä toiminta ja palvelut järjestetään niin, että ne kannustavat ikääntyviä osallistumaan aktiivisesti normaaliin arkeen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista, toimintakyvystä, terveydestä ja ravitsemuksesta.

    Ikäneuvolapalveluihin sisältyy matalankynnyksen vastaanottopalveluja, elämäntapaohjausta ja terveystarkastukset sekä suun terveystarkastus 65-vuotiaiden ikäryhmälle.

    17.13. Suun terveydenhuollon palvelut
    Hieno kirjaus ensimmäisessä kappaleessa!
    Suun terveys huomioidaan kaikkien sote-palveluiden yhteydessä ja se varmistetaan tietojärjestelmän avulla.

    Palvelukuvaus
    Suun terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan moniammatillista suun terveyden edistämistä ja seurantaa yksilö-, yhteisö-, ympäristö- ja väestötasolla. Lisäksi palvelut sisältävät suun alueen tutkimukset, hoidon suunnittelun, hoidon ja seurannan sekä niihin liittyvät lausunnot ja todistukset. Palvelut sisältävät hammaslääkärin, suuhygienistin, hammashoitajan sekä hammasteknikon vastaanottopalvelut.

    Palvelut ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus
    Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut tarjotaan neuvoloiden/perhekeskusten, koulujen ja oppilaitosten toimitiloissa tai suun hoidon yksiköissä lähellä lasten ja nuorten muita normaaleja arkiympäristöjä niin, että palvelut ovat saatavilla valtaosalla enintään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Oikomishoidon palveluja tarjotaan niin ikään koulujen ja oppilaitosten toimitiloissa tai niiden läheisissä suun hoidon yksiköissä, ellei hoidon luonne edellytä erityisvälineistöä ja osaamista, joka järjestetään oikomishoitoon keskittyneissä toimipisteissä.

    Asiakasmaksut:
    Alle 18-vuotiaille ja sotiemme veteraaneille sekä rintamatunnuksen omaaville palvelu on maksutonta

    Alle 1718-vuotiaiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien koululaisten ja opiskelijoiden suun terveydenhuollon palveluiden

    17.19.
    Suun terveydenhuollon särkypäivystys järjestetään sairaala Novan yhteydessä Jyväskylässä maanantaista perjantaihin klo 18-21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8-21 ja muuna aikana yliopistollisen sairaalan yhteydessä Kuopion.

    Eija Peltonen
    Ylihammaslääkäri
    Keski-Suomen seututerveyskeskus

  • Kotihoidon alkaessa käytetty kotikuntoutus ikäihmisille kuvauksessa maininta, että lääkärin tulee aina olla mukana kotikuntoutuksen suunnitelmaa tehtäessä. Tämä on kyllä mahdoton toteuttaa. Tässä selkeää ylilupausta ja myös vastuu palvelutarpeen arvioinnista ja kotihoidon aloittamisessa on tämän kanssa ristiriitainen. Onko kaikki kuntoutusosiossa olevat palvelut oikeassa paikassa, esim. lääkinnällinen kuntoutus ja vammaispalveluna myönnettävät apuvälineet/laitteet jne?

  • Muutamia huomioita:
    Palvelutarpeen arviointi 1 vrk:ssa: miten turvataan henkilöstöresurssi palveluohjaukseen, onko realistinen? Aukioloajat, miten koordinoidaan? Pitkäaikaishoitoon ja palveluasumiseen valittavien asiakkaiden kyky hoitaa omia asioitaan rajallinen, miten voi valita palvelutuottajansa, toteutuuko asiakasohjaajan rooli tässä?
    Onko maakunnalla oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että päivittäistavaroita on saatavilla puolen tunnin matkan päässä asumisesta ( jos ei ole autoa, miten onnistuu.....).
    Järjestämissuunnitelman lauserakenteet ovat vaikeasti tulkittavissa, mitä asialla tarkoitetaan...
    "Kuntoutusosastohoito järjestetään lyhytaikaisena"….mitkä kriteerit, millaiset palveluketjut, hyvin lääketieteellisesti kirjoitettu - tulisi pohtia laajemmin palvelu- ja hoitoketju. Geriatrisen kuntoutuksen ajatellaan tapahtuvan vain erityistasolla - mahdoton ajatus, koska jo nyt tehdään kuitenkin muissakin yksiköissä. Tarve on suuri, koska ikäluokat kasvavat.

    Miten ikääntyneiden mt- ja päihdepalvelut turvataan maakunnassa? Muutoinkin suppea osio. Miten järjestetään psykogeriatrinen hoito ja kuntoutus, onko keskitetty yksikkö maakunnallisena?
    Kansalaisjärjestöjen kanssa huomioitu yhteistyö positiivista.
    Mikä on TIKKE-keskus, kansalainen ei välttämättä sitä tiedä, jossei ole sisällä asiassa, kannattaa avata suunnitelmaan.
    Kansalaisten osallisuus: kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen kannattaa nostaa vielä enemmän esille.
    Korvaako uusi perustettava maakunnan vanhusneuvosto nykyiset toimivat neuvostot?

    Miten lääkäripalvelut tullaan järjestämään esim palveluasumisessa? Onko lukuisa määrä lääkäreitä samassa yksikössä, jolloin hoitolinjaukset voivat olla erilaisia, on myös kustannuskysymys.
    Ravitsemuksen seurantaryhmä on hyvä asia.
    Järjestämissuunnitelman demokraattisempi käsittely on toivottavaa, ennen kuin se on julkaistu, koska esim tässä suunnitelmassa on useita enemmän kysymyksiä herättävää kuin vastauksia antavaa.
    T. JKL kaupungin vanhuspalveluiden johtoryhmä

  • Viestintäsuunnitelmaan ehdotetaan ikäihmisille suunnattuja, helposti löydettävissä olevia kaikki elämän osa-alueet kattavia selkokielisiä sivustoja.
    Tiedonkulku nostettava ensisijaiseksi palvelulupauksessa.
    Äänekosken vanhusneuvosto

  • Hei, Keski-Suomen Näkövammaiset ry ja Näkövammaisten Liitto ry ovat tehneet seuraavanlaisia huomioita ja tarkennuksia liittyen järjestämissuunnitelman kolmanteen versioon

    s.25 8.4.3 Vammaisten henkilöiden palvelut
    Kommentti: vammaislain uudistamistyö on käynnissä… Tarvitseeko kappalaetta lainkaan. Voimassa olevaa vammaispalvelulakia sovelletaan joka tapauksessa. Näin myös muissa kappaleissa, joissa puhutaan muuttuvasta laista.
    s. 39, 12.6.1 Päivittäisen liikunnan edistäminen
    Lisäys: Erityisryhmät huomioidaan kiinnittämällä huomiota saavutettavuuteen ja tasapuolisiin liikuntamahdollisuuksiin.

    s.44 Ohjaukselliset tehtävät
    Lisäys kohtaan palvelutarpeen arviointi: Vammaisen henkilön palvelutarpeen arviointi omaksi kohdakseen sisältöineen.

    s. 107, 30.2.vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito
    Aamu- ja iltapäivähoito on vammaisille ja autisminkirjon koululaisille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka toteutetaan ryhmämuotoisesti opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämän toiminnan yhteydessä kouluaikoina, jolloin palvelu on kuntien järjestämisvastuulla. Vammaispalvelun järjestämänä hoitoa toteutetaan perusopetuksen loma-aikoina. Palvelua voidaan järjestää ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi myös yksilöllisillä ratkaisuilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kattaa myös ne yksilölliset hoidon tarpeet, joita tulee esimerkiksi vanhempien vuorotyöstä johtuen.
    Kommentti: Mitä viimeinen lause tarkoittaa käytännössä? Esim. vuorotyössä klo 20 saakka käyvä yksinhuoltajavanhempi. Lause kirjoitettava auki.

    s. 109 Sosiaalinen kuntoutus
    Lisäys: huomioidaan myös vammaisten sosiaalisen kuntoutuksen tarve johtuen suuresta syrjäytymisvaarasta.
    s. 117- 118, 30.11.1. Kuntoutusarvio
    Lisäys: Kuntoutusarviota tehdessä tulisi huomioida fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tarpeet tulisi kirjata asiakkaan

    s. 120, 30.11.4 Kuntoutus osastoilla
    Lisäys: Asiakkaalle tiedotetaan vammaansa/sairauteensa liittyvän potilas-/ vammaisjärjestön toiminnasta ja palveluista yhteystietoineen. Jotta tämä mahdollistuisi, osastonhoitaja on tiiviisti yhteistyössä ko. olevan sairauteen/vammaan liittyvään järjestöön.
    kuntoutussuunnitelmaan.
    s.123, 30.11.9 Vammaisen henkilön päivittäisten toimintojen välineet, koneet ja laitteet
    Muutos kappaleeseen: Maakunta vastaa siitä, että väline tai laite voidaan ottaa käyttöön ja käyttöönotosta tai sen käytön ohjauksesta aiheutuvista kustannuksista.
    Palvelu perustuu palvelutarpeen arviointiin, palvelusuunnitteluun ja viranomaispäätökseen. Palvelut tuotetaan maakunnan ohjauspalveluista vastaavassa tuottajista riippumattomassa yksikössä. (tarkennettava, mitä tarkoitetaan yksiköllä?)

    s. 146. Henkilökohtainen apu
    Kommentti: Tämä lause on tärkeä pitää mukana. Järjestöistä löytyy asiantuntemusta: Koulutusta voidaan järjestää myös yhteistyössä järjestöjen yms. kanssa
    30.11.7 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet
    Kommentti:
    Suunnitelmassa todetaan: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätökset ovat hoidollisia päätöksiä eikä niihin ole valitusoikeutta. Tämä lause on korjattava vedoten mm. s. 117, kohta 30.11 lääkinnällinen kuntoutus
    Julkisen terveydenhuollon lääkinnällistä kuntoutusta koskevat päätökset ovat hoitopäätöksiä, joihin kuntoutuja voi hakea muutosta tekemällä muistutuksen toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle, kanteluna aluehallintovirastoon, hallinto-oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
    Kriteerit määritellään tarkemmin palvelupaketissa.

    s. 154. 39.2 Liikkumisen tukeminen vammaispalvelulain mukaisesti
    Kuljetuspalveluilla turvataan vammaisille henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille kansalaisille
    Kommentti: Miten määritellään kohtuulliset? Mitä suunnitelmassa tarkoitetaan lähikunnalla? Miten kilometriraja määritellään?
    Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa.
    Lisäys: Opiskelumatkat sisältävät myös opiskeluun liittyvän harjoittelupaikan ja kodin väliset matkat, joissa sovelletaan tavanomaista työssäkäyntialuetta.
    Lisäys: Pikamatkat
    Jotkut kunnat Suomessa ovat ottaneet käyttöönsä vammaispalvelulain mukaisten matkojen järjestämisessä osin ns. pikamatkoilla. Kyseisen matkan voi tuolloin ottaa joko "taksitolpalta" suoraan tai soittamalla tavanomaiseen taksin tilauskeskukseen. Tällainen tukee vaikeavammaisen mahdollisuutta yhdenvertaiseen matkustamiseen vammattomien kanssa erityisesti silloin, kun arjessa on tilanteita, jolloin matkaan on päästävä viivytyksettä.
    VPL-matkan tilaus tulee muutoin tehdä n. tunti ennen halutun matkan alkamista. Pikamatkoja voi myöntää 18 kuukausittaisen vpl-matkan osalta enintään 2-4 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.
    Ehdotamme tällaista mahdollisuuden lisäämistä osana Keski-Suomen VPL-matkojen järjestämistapaa.

    POIS AO. kpl S 154 kpl. 39.2
    Uuden vammaispalvelulakiluonnoksen mukaan maakunnan liikelaitos voi antaa vammaisen henkilön käyttöön auton tai myöntää taloudellista tukea auton hankintaan, jos tämän tuen tarve on liikkumisessa tavanomaisen elämän toiminnoissa runsasta ja jatkuvaluontoista. Jos maakunta on antanut vammaisen henkilön käyttöön auton, tällä on oikeus saada vähintään 24 yhdensuuntaista matkaa vuodessa vapaa-ajan toimintaan, sosiaaliseen osallistumiseen tai tavanomaiseen elämään kuuluvaan toimintaan, jollei tätä pienempi määrä riitä turvaamaan välttämätöntä liikkumista.

    Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Asiakkaiden liikkuminen turvataan asuinpaikasta riippumatta. Palvelu voidaan järjestää eri tavoin asuinpaikasta riippuen. Matkat järjestetään maakunnallisen kyydinvälityspalvelun kautta.
    Lisäys: Kuljetuspalveluiden järjestämistapa ei saa estää tai kaventaa asiakkaan subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluihin. Vaikeavammaiselle on oikeus saada kuljetuspalveluita jokaisena viikonpäivänä ja vuorokauden eri aikoina sekä kohtuullisessa tilausajassa. Kyydinvälityspalvelu on vastuussa siitä, että kyyti tulee sovittuun aikaan ja paikkaan.
    Asiakasmaksut Asiakkaalta peritään enintään viimeisimmän matkahuollon hinnaston mukainen bussilippumaksu (omavastuuosuus) kuljetun kilometrimäärän mukaisesti.
    Lisäys: Työ- ja opiskelumatkoista perittävä omavastuu ei saa ylittää paikallisbussin tai seutuliikenteen kuukausilipun hintaa.

    s.164. Liite 2: Ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelemiseksi
    Tukea elämäntilanteeseen
    Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluihin ohjaaminen: Ihmisten arjen selviytymistä, hyvinvointia tukevaa sekä ennaltaehkäisevää ja tietoa lisäävää neuvontaa ja ohjausta sekä Lisäys: oikeuksienvalvontaa suhteessa palvelujen saamiseen. Perustuu vahvaan järjestön kohderyhmän liittyvään erityisosaamiseen ja tuntemukseen sekä kokemuksellisuuteen ja vertaisuuteen.

    Yleiset kommentit suunnitelmasta
    Rakenne suunnitelmassa on sekava. On hyvä, että palvelut on integroitu eikä eroteltuna eri asiakasryhmittäin. Olisi kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi vammaisten palvelut olisi helppo järjestämissuunnitelmasta löytää, mikäli suunnitelmaa käytetään työkaluina eri viranomaistahoilla. Vammaispalvelut tulisi olla saman otsikon alla tai helposti etsittävissä esim. hakutoiminnolla. Palvelun tulisi olla helposti löydettävissä suunnitelmasta heille, joille lakisääteinen palvelu kuuluu.
    Ensitietopäivät tulee lisätä lääkinnällisen kuntoutuksen kohdalle. Sopeutumisvalmennus on tällä hetkellä kohdassa 30.9 työelämäosallisuutta tukevat palvelut. Esitämme, että sille laadittaisiin suunnitelmassa oma kohtansa. Sopeutumisvalmennuksessa tulisi huomioida vertaistuellinen aspekti, jota ryhmämuotoisessa sopeutumisvalmennuksessa saa. Kotiin tuotavan sopeutumisvalmennuksen ohella olisi hyvä olla mahdollisuus myös ryhmämuotoiseen sopeutumisvalmennukseen.
    Mitä tarkoittaa pääsääntöisesti maksuton. Mikä on tuntimäärä, mitä pitää sisällään.
    Järjestämissuunnitelman tulee olla joustava uusien lakien astuessa voimaan. Lakiluonnoksia ei voi ottaa mukaan.

  • Kiitos mahdollisuudesta ottaa kantaa järjestämissuunnitelmaan.

    8.
    8.4.3. Vammaisten palvelut

    Uudistuva vammaislaki kerää hyvin erilaisista vammoista ja elämäntilanteista johtuvista tar-peista ja palveluista riippuvaiset vammaiset ihmiset saman lain ääreen. Erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet on pystyttävä ottamaan huomioon yhä paremmin. Toinen tarvitsee fyysistä apua, toinen taas toiminnanohjausta. Avun lähtökohta ja tapa toimia ovat erilaisia riippuen tarpeesta. Harvinaisissa vamma- ja sairaustapauksissa hoito- ja kuntoutus on mahdollistettava yksilöllisten tarpeiden mukaisesti myös maakunnan ulkopuolella, mikäli maakunnassa ei löydy asiantuntevaa palvelutahoa.
    Palveluohjauksessa tulee huomioida riittävä asiantuntemus erilaisista vammoista ja palvelu-tarpeista johtuvaan tietoon ja palvelutarpeisiin. Palveluihin ohjaamisessa ja neuvonnassa tulisi myös hyödyntää eri tahojen tarjoamaa vertaisneuvontaa ja kokemusasiantuntijuutta
    Asiakassuunnitelman rooli ja merkitys asiakkailla, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Asiakas-suunnitelma on asiakkaan eri palvelutarpeiden integraation ja erityisesti paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten kannalta merkittävä asia. Asiakassuunnitelmia laadittaes-sa on mahdollistettava tarpeiden mukaisen kommunikaation, tulkin ja oman kielen käyttä-minen vammaisen asiakkaan kuulemisessa.
    Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamiseen liittyvät hankinta-lain mahdolliset muutokset tulee huomioida. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/KAA_2+2018.pdf
    Palveluntuottajien tilojen sekä hoito- ja tutkimusvälineiden esteettömyys ja helppo saavutet-tavuus on huomioitava eri tavoin vammaisille asiakkaille.
    Palveluntuottajien viestinnän tulee olla selkeää ja helposti saavutettavaa ja käytettävää si-ten, että asiakas kykenee ymmärtämään annetun tiedon. Asiakkaan tarvitsema tieto hänen valintoihinsa liittyvistä oikeuksista tulee olla myös puolueetonta ja syrjimätöntä.
    Asiointi viranomaisten kanssa sähköisesti tarjottavien palvelujen avulla helpottaa useiden fyysisesti vammaisten henkilöiden elämää. Kaikki kansalaiset eivät pysty erilaisista syistä johtuen käyttämään sähköisiä palveluja tai heillä ei ole siihen kykyjä ja taitoa. Näitä syitä ovat mm. fyysiset rajoitteet, ikääntyminen, syrjäytyminen, sairaudet, taloudellinen tilanne (tarvittavien laitteiden hankinta ja päivittäminen on hankalaa), langattomien verkkojen kat-vealueet jne. Tulee huomioida tarpeenmukaisia yleisiä, esteettömiä, henkilökohtaisia palve-luja kaikille kansalaisille sekä lisäksi henkilökohtaisia erityispalveluja. Em. haasteet koske-vat muitakin kuin vain vammaisia henkilöitä.
    Vammaisen henkilön kannalta liikkumisen välttämätön apuväline, kuten pyörätuolin yllättä-vässä hajoamisessa tarvitaan priorisointia tämän apuvälineen huollon ja korjauksen osalta. Palveluntuottajien aukioloaikoja apuvälinehuollon osalta tulee tarkastella niin, että akuuteis-sa tilanteissa palvelutarpeisiin vastaaminen ja esim. iltaisin ja viikonloppuisin on välttämät-tömyys. (Perustuslain 19 §:n 1 momentti edellyttää välttämätöntä huolenpitoa niiden henki-löiden osalta, jotka eivät kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa.) On tarpeen määritellä tahot, joista on mahdollisuus saada monenlaisiin tarpeisiin apuvälinei-tä ja esim. lyhytaikaiseen lainaan tarkoitettuja apuvälineitä kuten esim. kyynärsauvoja.
    Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on tärkeää huomioida matkojen tekemi-sen mahdollisuus vaikeavammaisillekin soveltuvalla turvallisella kalustolla ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (invataksit, esteettömät taksit). Taksikaluston laatu ja sopivuus on tärkeää ja mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelumatkoja 24/7 myös reuna alueilla.
    Huomioitavaa on, että näissä kuljetuspalveluissa on esiintynyt runsaasti ongelmia heinä-kuun 2018 voimaan tulleen liikennepalvelulain jälkeen. Taksien kuljettajat voivat valita ajoai-kansa ja se aiheuttaa puutteita kyytien saamisessa esim. iltaisin ja viikonloppuisin. Vam-maisten ihmisten oikeus osallisuuteen ja liikkumiseen on heikentynyt. Ongelmien vähentä-miseksi tulee tehdä yhteistyötä näitä kuljetuspalveluja toteuttavien kanssa, jotta ongelmiin voidaan löytää ratkaisu. Tarvitaan myös asennemuutosta kuljetusten kokonaisuuden hallin-nassa ja toteuttamisessa vammaisten ihmisten liikkumisen turvaamiseksi.
    Lisäksi Invalidiliitto ry:n tarkentavia kannanottoja on hyödynnettävissä vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa lausunnosta: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/oikeilla-palveluilla-oikeanlaisia-ratkaisuja
    Toiminta- ja menettelytavoissa miten asiakaspalautteet ja mahdolliset valvovien viranomais-ten kannanotot, päätökset ja ratkaisut hoidetaan on tärkeää huomioida vammaisten ihmis-ten palveluiden kehittämisessä. Vammaisten ihmisten palveluiden toteutumista ja palvelui-den järjestämistä sekä laatua vammaisten palveluiden toteutumisen osalta on seurattava joka tasolla. Vammaisten ihmisten palveluiden huomioiminen tulee sisällyttää osaksi tar-peen mukaisia strategioita.

    9.
    9.5. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö

    Järjestölähtöinen yleishyödyllinen toiminta ja markkinoiden ehdoilla toimiva järjestöjen pal-velutuotanto on kyettävä pitämään erillään niiden tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. On tär-keää kuvata järjestöjen toiminnan eri status ja luonne.
    Yleishyödylliset järjestöt, joissa osallisuuden mahdollisuuksien kautta niissä vapaaehtois-toimintaan osallistuvat jäsenet ja kansalaiset rakentavat ja ylläpitävät ja edistävät hyvinvoin-tiaan ja terveyttään. Näiden järjestöjen ydin on vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan eli va-paaehtoisen osallistumisen eri muodot. Vertaistuen keinoin jaettu ja koettu hyöty on vuoro-vaikutteista osallistujien kesken. Osallisuuden kautta toteutuu sosiaalisen osallisuuden edis-täminen, vahvistuminen ja syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen. Sosiaali- ja ter-veysjärjestöissä on myös monenlaista liikunnallista toimintaa. Monipuolinen toiminta on myös merkittävää ennaltaehkäisevää toimintaa kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. Lisäksi jäsenistönsä oikeuksien puolustaminen ja vaikuttaminen on näiden järjestöjen ydintä. Yleis-hyödyllisenä järjestöt toimivat ihmislähtöisyyttä arvostaen ja kunnioittaen ihmiseltä ihmiselle. Yleishyödyllisten järjestöjen toteuttama sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin ja tervey-den edistäminen tulee saada mukaan myös hyvinvointikertomuksiin.

    Yhteistyötä ja kumppanuutta tarvitaan palvelujen rakenteissa. Yleishyödyllisten vapaaehtoi-seen toimijuuteen perustuvien järjestöjen yhteistyö ja kumppanuus eri toimijoiden ja instituu-tioiden kanssa on tärkeää yhteisten tavoitteiden kuten kansalaisten hyvinvoinnin edistä-miseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kumppanuus ja toistensa tunnettuus tarjoaa vahvuuksia ja edistää hyvinvointiyhteistyötä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n lausun-nossa 15.5.2018 korostetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää onnis-tuakseen kuntien, maakunnan ja järjestöjen sujuvaa ja systemaattista yhteistyötä. Uudis-tuksen yksi merkittävimmistä riskitekijöistä hyte-alalla ovat mahdolliset tietokatkokset maa-kunnan, kuntien, palveluntuottajien ja järjestöjen välillä. Yhteistyön varmistamiseksi ja tieto-katkosten ehkäisemiseksi kuntiin ja maakuntaan tulee nimetä yhteyshenkilöt sekä hyte-työhön että järjestöyhteistyöhön. Kyseinen lausunto on luettavissa http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/

    Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan ja palvelua tuottavien yritysten välimaastossa on nivel-pintoja, joissa yhteistyötä kannattaa tarkastella huolella, suunnitella ja kehittää. Esimerkiksi kokemustoimijuus, jota useista yleishyödyllisistä järjestöistä on saatavissa voidaan ja on todettukin hyväksi hyödyntää terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon palvelujen puo-lella sopivissa rajoissa. Kokemustoimijuus, kokemusasiantuntijuus tai vastaava tarjoaa hyö-dyksi kokemuksen lisäksi palvelutuotannolle tärkeää kokemusnäkökulmaa.
    Yleishyödylliset järjestöt voivat osallistua yhteistyöhön esim. osallistumalla kansalaisten neuvontaan ja palveluihin ohjaamiseen sekä informaation välittämiseen julkisen palvelun rinnalla ja tukena. Tämä voisi toimia mm. järjestöjen yhteisö- ja kohtaamiskeskuksissa.

    Järjestöjen toimintaedellytyksien tukeminen taloudellisesti kuntien taholta varmistaa järjes-töjen mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämista.Toimintaedellytyksien turvaamiseksi tarvitaan myös erikseen nimettyjä henkilöitä ja vastuutahoja järjestöjen ja kumppaneiden yhteistyöhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. On tärkeää huomi-oida Tuija Braxin selvitys järjestöjen roolista, jossa muun muassa korostuu kuntien järjestö-avustusten erityisen suuri merkitys järjestöjen ns. ruohonjuuri- tai paikallistoiminnalle, mutta niillä on samalla myös usein suuri merkitys myös järjestölähtöisille hyte-toiminnoille mones-ta syystä. Selvityksen väliraportti: http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/tuija-braxin-valiraportti-valmis-arvioi-jarjestojen-roolia-uudessa-sote-ja-maakuntamallissa

    10. Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen

    Osallisuussuunnitelma on kannatettava asia myös kunnallisessa toimintaympäristössä. Vammaisjärjestöjen kannalta on tärkeää huomioida YK- sopimus vammaisten ihmisten oi-keuksista. Sopimuksen artikla 4.3. velvoittaa kaikkien sopimuspuolten sitoutumista:
    ”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoproses-seissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.”

    Lopuksi
    Palvelujen kokonaisuudessa tulee huomioida esteettömyys laaja-alaisesti. Palvelujen saa-vutettavuus ja käytettävyys mahdollistaa yhdenvertaisesti palveluihin pääsyn.
    YK- sopimus vammaisten ihmisten oikeuksista tulee olla läpileikkaavana kaiken ikäisten-vammaisten ihmisten palvelujen kokonaisuudessa ja palveluketjuissa.
    https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf

    Tarja Honkanen
    järjestöasiantuntija
    Invalidiliitto ry/Sisä-Suomi aluetoiminta

  • Ikäihmisten kuntoutukseen liittyen kaipaamme tarkennuksia seuraaviin asioihin:

    8.4.2 Ikäihmisten palvelut
    Kuka tekee hyvinvointia tukevia kotikäyntejä ikäihmisille?
    Suunnitelmassa mainitaan kuntoutusosastohoito sairaalahoidon ja kodin välissä, missä tämä toteutuu? Tällä hetkellähän meillä ei ole tällaista olemassa.

    30.8. Kuntouttava päivätoiminta
    Kuka laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman päiväkeskusasiakkaalle?
    Mitä kuntouttava päivätoiminta pitää sisällään? Onko suunnitelmassa sekoittunut hyvinvointikeskuksen ja kuntouttavan päivätoiminnan kuvaus?
    Miten taataan, että päiväkeskuksia on lähellä asiakasta?

    30.11. Lääkinnällinen kuntoutus

    30.11.1. Kuntoutustarpeen arviointi
    Arviointi on suunnitelmassa moniammatillinen, kuka arvioinnin toteuttaa/tekee? Arviointia luvataan tehdä asiakkaan arkiympäristössä.
    Kenelle palvelua myönnetään ja millä kriteereillä?
    Miten maksut määräytyy- onko maksu kerta vai jaksoperusteinen? Maksu karsii asiakkaita, koska kaikilla ei ole siihen varaa.

    30.11.3 Moniammatillinen kotikuntoutus
    Kuka toteuttaa? Mistä tulee ft ja tt? Tuleeko ne liikelaitoksen, erikoissairaanhoidon vai asiakassetelin kautta?
    Lääkäri on suunnitelmassa mukana arvioinnissa ja suunnittelussa, miten tämä tulee toteutumaan? Onko meillä riittävästi lääkäreitä tekemään arviointia ja suunnittelua. Geriatreja pitäisi ainakin olla enemmän. Tuleeko asiakkaan kuntoutuksen aloitukseen viivettä, jos ammattihenkilöitä ei ole riittävästi.
    Asiakasvalinnan perusteita ei ole avattu suunnitelmassa.
    Kuka määrittää yhteiset, valtakunnalliset toimintakykymittarit?
    Kuntoutuskäyntien maksuperusteet?

    30.11.5 Geriatrinen kuntoutus
    Kuka toteuttaa kotona kuntoutusta ja miten eroaa moniammatillisesta kotikuntoutuksesta?
    Missä tapahtuu ravitsemus- ja elämäntapaohjaus?

    31 Kotihoito
    Suunnitelmassa kotihoito sisältää myös kuntoutuksen, mitä tämä tarkoittaa sisällöllisesti? Onko kotihoidolla omat terapeutit vai onko kuntoutus vain kuntouttavat arviointijaksot?
    Ohjausta ja neuvontaa ei ole suunnitelmassa mainittu lainkaan.
    Kerryttääkö ammattihenkilöiden (terapeutit) käynnit asiakkaan kotihoidon asiakasmaksua vai onko ne kiinteähintaisia käyntejä?
    Onko kotihoidon asiakkailla varaa näihin lisämaksuihin?

    sivulla 127 Kotihoidon kuntouttava arviointijakso
    Miten tämä eroaa lääkinnällisen kuntoutuksen alla olevasta arviointijaksosta?
    Mikä jakson kesto on?
    Suunnitelmassa arviointi tulee järjestävän tahon toimesta, mutta toteuttaako tämä taho myös kuntouttavaa toimintaa?
    Kuntoutus on ammattihenkilön toteuttamaa; mitkä ammattiryhmät? Mitkä käyntisisällöt?
    Mikä on moniammatillinen tiimi tässä tilanteessa? Onko kaikilla palveluntuottajilla oltava omat terapeutit vai ostetaanko palvelu erikseen?
    Miten asiakasohjaus on mukana arviointijaksossa?

    Kaiken kaikkiaan kuntoutuksen osuus järjestäytymissuunnitelmassa oli hyvin sekava; lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kotihoidon alla oli kotikuntoutusta, mutta suunnitelmasta jäi epäselväksi kuka tätä toteuttaa ja miten ne eroavat toisistaan vai eroavatko. Kotihoidon osalta epäselvää oli, tuleeko terapeutit ulkopuolelta ja toteuttavat vain kuntouttavia käyntejä vai toimivatko yhdessä kotihoidon kanssa niin että kuntoutus on osa asiakkaan arkea ja terapeutit ovat osa kotihoidon henkilöstöä. Maksuperusteet myös mietityttävät, että onko kaikilla mahdollisuus saada kuntoutusta jos siihen ei ole varaa.

    Terveisin
    Maakunnan kuntoutuksen ammattilaiset

  • Kommentteja järjestämissuunnitelmaan, valinnanvapauskokeilun tiimiltä

    Luku 5: Tuotannon järjestäminen

    Tähän lukuun pitäisi lisätä yksi kappale käytettävistä tietojärjestelmistä. Joitakin suuntaviivoja on jo olemassa kansallisellakin tasolla.

    Tarvitaan maakunnan päätöksentekoa varten ICT-järjestelmä. Tiedetäänkö siitä jo jotain?

    Lisäksi tulisi kuvata sote -palveluiden käyttämä kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ainakin ylätasolla. Se on jo valtakunnallisestikin kuvattu. Jari Porrasmaa tuntee tämän asian ja on hyvä tekemään tuon kuvauksen.

    Maakunnan tulee myös järjestää osa palveluista omilla järjestelmillään esim. asiakas-/palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti. Tämäkin pitäisi tuossa ainakin todeta, vaikka järjestelmää ei ole vielä päätetty.

    Luku 6 Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta
    Kappaleeseen 6.2. Palveluntuottajien hyväksyntä

    Tuottajien kanssa tehtävien sopimusten oleellisia liitteitä ovat eri palveluiden sisältöä määrittelevät sääntökirjat, joita palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan hakeutuessaan palveluntuottajaksi. Maakunnalla olisi mahdollisesti neljä sääntökirjaa (suu, suoravalinta, asiakassetelit/palvelusetelit ja hebu).

    Kun puhutaan palvelukohtaisista kuvauksista, niin pitäisikö puhua palvelukohtaisista sääntökirjoista.
    Tämä pitäisi linjata myös käsitteiden määrittelyssä (liite 1).

    Luku 8: Integraation varmistaminen
    Kappale 8.1: Asiakassuunnitelma

    Missä asiakassuunnitelma konkreettisesti sijaitsee ja onko kaikilla toimijoilla mahdollisuus tarkastella sitä?
    Nyt tietojärjestelmät ja lainsäädäntö asettavat rajoituksia yhteiselle käytölle.

    Luku 12: Hyvinvoinnin edistäminen
    Kappale 12.2 Elinkeinotoiminnan ja työllisyyden edistäminen

    Maakunnan yritystoimintaa ja yrittäjyyttä edistävässä toiminnassa erityishuomio tulee kiinnittää hyvinvointialan yrittäjyyteen. Palvelutuotannon rakenteen muutos ja uudenlaiset tuotantotavat edellyttävät erityisosaamista, Sote-alan erityispiirteiden tuntemista sekä alan yrittäjien erityistä huomioimisesta. Sote-ala on suuressa murroksessa, elinkeinotoiminnan kehittämisessä tarvitaan soteen erikoistuneita henkilöitä / otetta.

    Onko oma kappale seuraavalle asialle?

    Järjestäjä hyväksyy tukipalveluiden tuottajat ja ylläpitää niistä rekisteriä. Rekisteri mahdollistaa kansalaisille hankkia palveluita itse maksaen luotettavilta tuottajilta. Rekisteri on myös työväline asiakas- ja palveluohjaajille niissä tilanteissa, kun asiakkaalle ei ole tarjolla sote palveluita tai palvelutarpeen arvioinnin jälkeen hän ei ole oikeutettu saamaan ko. palveluita. Tukipalveluiden tuottajarekisteri on myös palveluntuottajille markkinapaikka, missä ne saavat näkyvyyttä luotettavassa kanavassa. Rekisteristä asiakas näkee palveluiden hinnat ja pystyy vertailemaan niitä. Itsemaksettavat palvelut edesauttavat asiakkaiden selviytymistä itsenäisesti sekä mahdollisesti siirtävät sote –palveluiden käytön aloittamista.

    Luku 13: Ohjaukselliset tehtävät

    Suunnitelmassa puhutaan kolmesta eri ohjauksen tasosta. 1. asukkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta 2. asiakasohjaus 3. palveluohjaus. Sote-keskuksissa oleva ohjaus ja neuvonta sijoittuu sisällöllisesti tasojen kaksi ja kolme väliin. Pitäisikö / voisiko olla neljä tasoa ohjausta?

    Luku 33: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiointi- ja vastaanottopalvelu
    Kappale 33.2 Sosiaaliohjaus sekä 33.5 Yleislääketieteen alaan kuuluvat asiointi- ja vastaanottopalvelut
    Liikelaitoksen tuottama viranomaissosiaaliohjausta pitäisi suunnitelman mukaan olla tarjolla sosiaaliohjaajan antamia palveluja tarjotaan niin, että ne ovat valtaosalla keskisuomalaisia saavutettavissa tavanomaisin liikennevälinein noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Kuitenkin ennaltaehkäisevää sote-keskuksen ohjausta ja neuvontaa pitäisi olla saatavissa vain valtaosalla asukkaista alle tunnin matkan päässä kotoa. Tärkeää olisi, että kaikissa sote-keskuksissa olisi tarjolla sosiaalialan ammattilaisen antamaa ohjausta ja neuvontaa, koska tätä palvelua käyttävät ihmiset joiden liikkuminen kauemmaksi palvelujen piiriin on vaikeaa. Sekä tämä madaltaisi kynnystä käyttää palvelua.

    Liite 1: Suunnitelmassa käytettyjä keskeisiä käsitteitä

    Järjestämissuunnitelmassa puhutaan valinnanvapauspalveluista ja valinnanvapauteen kuulumattomista palveluista. Ne pitäisi tarkemmin määritellä käsitteistössä, jos tulevat voimaan.

    Kuvaus sääntökirjoista lisättävä myös käsitteisiin.
    Ovatko palvelukohtaiset kuvaukset erikseen, vai sisältyvätkö sääntökirjoihin?