Siirry sisältöön

Kommentoi käsitemallia

Puhekupla 15
Keskustelu | Maanmittauslaitos
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 1.3.2019

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Pikaisia kommentteja ensilukemalla

Profiilikuvan paikka

Virpi
13. helmikuuta 2019 kello 16.17.52

Hei.

Hienoa määrittelytyötä olette tehneet. Yleiskommenttina voisi todeta, että määrittely on selkeää, mutta monin paikoin herää kuitenkin kysymyksiä, että onko tätä vielä pohdittu ja tarkistettu yhteensopivaksi kaupunkien katuverkon ja kävelyn ja pyöräilyn reitistön tiedon kanssa. Termit, tyypit ja luokitukset tuntuvat nyt olevan hyvin maantielle soveltuvia, mutta kaupunkien liikenne- ja katusuunnittelu käyttävät usein vähän eri termejä ja toimivat muutenkin usein pienipiirteisemmin.

3.2 kappaleessa oleva taulukko 1. Elinikaaren tila - Riittävätkö elinkaaren tilaksi: suunnitteilla, rakenteilla ja käytössä? Entä jos kohdeluokka on esim. suunniteltu valmiiksi, mutta rakennetaan vasta pitkän ajan kuluttua tai jos kohde on syystä tai toisesta esim. tilapäisesti pois käytöstä, mutta kohdetta ei haluta kuitenkaan poistaa? Pitäisikö lisätä elinkaaren tilan vaihtoehtoihin esim. Muu ja/tai toistaiseksi pois käytöstä?

Päällystetiedon luokat kestopäällyste ja päällystämätön ovat ehkä riittämättömät. Kannattaisi harkita ainakin kivipäällysteen lisäämistä erillisenä, sillä se on tien käyttäjälle joskus tärkeä tieto (jos kuljettaa esim. tärinäherkkää lastia haluaa todennäköisesti välttää mukulakivet ja nupukivet).

Tielinkin tyypit - Pitäisikö erottaa pyörätie ja kevyen liikenteen väylä toisistaan (esim. jalankulun alueet voivat jäädä epäselviksi, jos ominaisuustieto ei kerro eroa pyörätiestä ja kevyen liikenteen väylästä)? Mitä tapahtuu, jos huolto tai pelastustien osa on samalla myös esim. kevyen liikenteen väylä (tällaisia tapauksia on ainakin kaupungissa paljon) - voiko tielinkillä siis olla kaksi ominaisuutta valittuna? Pitäisikö lisätä myös pysäköintialue tyypiksi (kun levähdysaluekin on mukana)? Entä aukiot ja torit? Entä jos jalankulkualueella on portaat - pitäisikö portaiden kohta laittaa erillisenä tielinkkinä?

Tieluokkien yhteensopivuus katuluokituksen kanssa varmastikin kannattaisi tarkistaa, jotta kaupunkien katuverkon aineistoista tulee yhteensopivaa dataa maastotietokantaan.

Näissä tieluokissa on kyllä kysymyksiä herättäviä juttuja - onko pohdittu, että kenen käyttöön aineistoa tehdään ja vastaavatko luokitusten ohjeet käyttäjän tarpeita? Minua hämmensi, että miksi luokituksia ohjeistetaan tekemään juuri kyseisellä tavalla - eihän nyt vain luokitella tietoa esim. sen pohjalta, miten maastokarttaan asia voitaisiin perinteiseen tapaan kuvata? Esimerkkejä: Pitäisikö kävelyn ja pyöräilyn tieluokat eritellä toisistaan, sillä jatkuvasti pyöräily tuntuu olevan kasvava liikennemuoto? Miksi yli 2 m leveä kuntorata halutaan luokitella aineistossa ajopoluksi - eikö kuntorata ole lähempänä kävely- ja pyörätietä kuitenkin, sillä ei sinne saa mennä millään moottoriajoneuvolla? Miksi yli 2 m leveä moottorikelkkaura määritellään talvitieksi, eihän sinnekään voi mennä muulla ajoneuvolla kuin kelkalla? Mitä hyötyä tiedon käyttäjille on talvitie-luokasta, jos se sisältää sekaisin moottorikelkkauria ja talvikäytössä olevia teitä? Onko jäätie talvitie vai miten se merkitään? Miksi ajoharjoittelurata tallennetaan autotieksi, sillä sehän on kuitenkin suljettu alue? Voisiko olla tarpeen lisätä kävelykadulle oma luokka, sillä aineisto saattaa antaa autoilijalle väärää tietoa, jos kävelykatu merkitään autotieksi?

Toiminnalliset luokat - pitäisikö vielä varmistaa yhteensopivuus katuverkon toiminnalliseen luokitukseen ja termeihin?

Ehdin lukea ja kommentoida tällä kertaa vain sivulle 24 asti, joten pahoittelut, jos kommenteissa on sellaisia, joihin olisi tullut vastaus myöhemmin tekstissä. Ja kommenttini ovat tosi vahvasti kaupungin näkökulmaa ja toisaalta itselle nämä maantieliikenteen termit vähän vieraampia.











  • 14.2.2019 klo 17.07 @Admin moderoi sisältöä: Sähköpostiosoite poistettu
Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
1. maaliskuuta 2019 kello 13.31.56

Ohessa vielä kommentista poimittuihin kohtiin vastauksia. Jos haluat, niin voit olla mieluusti vielä yhteyksissä aiheeseen liittyen -käsitemallityö jatkuu. Otakantaa-palvelun kommentointi sulkeutuu 1.3 , mutta minuun voi olla yhteyksissä suoraan vielä tämän jälkeenkin.

Elinkaaren tila: Toistaiseksi pois käytöstä. Hyvä ehdotus. Asiaa selvitetään lisää.

Päällysteluokka: Olemme pyrkineet pitämään päällysteluokat tässä vaiheessa minimissä. Voidaan selvittää vielä käytössä olevia tarkempia luokituksia.

Tielinkin tyypit: Kävely- ja pyöräteiden tarkempi luokitus ja geometrinen kuvaus perustuisi kunnan ylläpidossa olevaan aineistoon (käsitemallissa kohdassa Lisätielinkki). MML:n ylläpidossa olevassa valtakunnallisessa ja yleistetymmässä kävely- ja pyörätieaineistossa olisi käytössä yhdistetty luokka (kävely- ja pyörätie).

Mahdollisuus, että tielinkillä olisi kaksi tielinkin tyyppiä valittuna (esim. Huolto- ja pelastustien osa sekä Pyörätie tai kevyenliikenteen väylä): Kyseessä enemmän Digiroad-asia, mutta selvitetään mahdollisuutta.

Autoliikennealueluokitus on määritetty KMTK:n Maasto-teemassa (esim. Linja-autoasema, Huoltoasema, Levähdyspaikka, Pysäköintialue, Liityntäpysäköintialue).

Portaat erillisenä tielinkkinä: Olisi tarpeellinen tieto. Selvitetään asiaa lisää.

Tieluokituksista MML-ylläpidossa:
Kuntorata omana luokkana on ollut esillä ja siihen liittyvä selvitys jatkuu (tieto kunnissa ylläpidossa/ Lipas ?). MML-luokituksessa kuntorata kuvataan tällä hetkellä ajopolkuna, jotta esim. pururatana oleva kuntorata erottuu luokituksessa esim. kuntoradalle tulevista ”varsinaisista” kävely- ja pyöräteistä.
Talvitieluokka kuvaa mahdollisuutta talviaikaiseen kulkemiseen maastoajoneuvoille ja moottorikelkoille. Jäätie erotetaan tässä vaiheessa selitetekstillä, mutta on vielä selvityksessä mahdollisuus jäätien omalle luokalle.
Ajoharjoittelurata ei tässä vaiheessa ole ollut omassa luokassa, vaan se on erotettu yleisesti käytössä olevista teistä erillisellä selitteellä, joka kuvaa toimintaa alueella.

Kävelykatujen luokitus on Tielinkin tyypissä (ylläpito Digiroadissa), josta tieto lähtee reitityksen/navigaattorien hyödynnettäviksi. Selvitykseen tulee mahdollisesti tulevaisuudessa, että voidaanko tietoa hyödyntää myös esim. MML:n karttatuotteissa.

Näytä lisää vastauksia

Muutamia kommentteja

Profiilikuvan paikka

Eero
19. helmikuuta 2019 kello 12.04.05

Hyvänoloista käsitemallia on jo syntynyt! Tässä on muutamia päällimäisinä mieleen tulleita kommentteja:

Yleistä
KMTK:n tieliikenteen käsitemallia laadittaessa ei pitäisi liikaa lukittautua Digiroadin tai MTK:n jo olemassa oleviin käsitemalleihin (vaikka ne ovatkin hyvin testattuja sekä ansioituneita malleja!), vaan pitäisi uskaltaa tarvittaessa myös rikkoa olemassa olevia rakenteita. Digiroad ja MTK ovat molemmat laadittu enemmän valtion kuin kuntien/kaupunkien näkökulmasta. Kun tarkoituksena lienee kuntien/kaupunkien ja valtion väylätietojen yhteismitallistaminen, niin soppaan tarvitaan mukaan ehdottomasti lisää kuntanäkökulmaa. Tämä lienee kuitenkin jo käsitemallityössä tiedostettu ja jollain lailla työn alla.

4.2 Valintakriteerit
Tässä kappaleessa mainitaan muutamassa kohdassa erityisiä sääntöjä "valtion hallinnoimille" teille. Pohjana tälle on varmasti kuntien/kaupunkien ja valtion välinen työnjako väylien hallinnoimisessa. Mielestäni kuitenkin kansalliseen käsitemalliin ei tulisi liittää poikkeuksia perustuen väylän omistajaan, varsinkin kun omistajuuskin voi ajan kuluessa vaihtua. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa jonkin tietyn attribuutin muuttuessa pitäisi myös mahdollisesti muuttaa geometriaa - tämä ei kuulosta kauaskantoiselta ratkaisulta. Käsitemalli pitäisi pyrkiä kirjoittamaan ilman kunta/valtio kahtiajakoa.

4.3 Digitointisuunta
Kyseenalaistan hieman tielinkin digitointisuunnan sitomista ilmansuuntiin ("alkupiste on aina etelämpänä kuin loppupiste"). Erityisesti kuntien tieverkossa on paljon päättyviä katuja, jotka alkavat päätieltä ja päättyvät kääntöpaikkaan tms. Tällöin ehdottomasti loogisin ja yksikäsitteisin digitointisuunta olisi mielestäni päätieltä (=tien alkupää) kohti tien loppupäätä, huolimatta mihin ilmansuuntaan katu sattuu kulloinkin kulkemaan.

6 Lisätielinkki
Tällä hetkellä kävely- ja pyöräilyreitit vaikuttavat käsitemallissa hieman päälleliimatulta lisäykseltä (tätä kuvastaa myös nimi "Lisätielinkki"). Mielestäni lisätielinkeistä tulisi luopua ja viedä kävely- ja pyöräilytiet varsinaisiksi tielinkeiksi ja erotella ne attribuuttien avulla muista tielinkeistä. Näin saataisiin käsitemallista aikaan loogisempi kokonaisuus. En näe myöskään syytä, minkä takia tielinkit ovat 2.5D-murtoviivoja ja kävely- ja pyörätiet "ainoastaan" 2D.

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
1. maaliskuuta 2019 kello 13.34.41

Ohessa vielä kommentista poimittuihin kohtiin vastauksia. Jos haluat, niin voit olla mieluusti vielä yhteyksissä aiheeseen liittyen -käsitemallityö jatkuu. Otakantaa-palvelun kommentointi sulkeutuu 1.3 , mutta minuun voi olla yhteyksissä suoraan vielä tämän jälkeenkin.

Valintakriteerit (kohdat, joissa valtion hallinnointi valintaperusteena): Hyvä huomio. Tarkennetaan käsitemallia tältä osin. Kyseessä on osin välivaiheen tilanne, jossa erityisesti nykyistä MTK:ssa olevaa kävely- ja pyörätien yleistyksen tasoa tarkennetaan nykytarpeita vastaavaan suuntaan. Ensimmäisinä käytännön vaiheina lisäykset kohdistetaan kattavasti valtion hallinnoimiin kävely- ja pyöräteihin.

Digitointisuunta: Digitointisuunta tulee MML:n tuotantojärjestelmästä tielinkeille osoitenumeroiden kasvusuunnan ja ”päättyvien teiden päitä kohti”- periaatteella. KMTK:aan tallennusvaiheessa tehdään tarvittaessa tielinkkien digitointisuunnan kääntö tilinkin solmupisteiden maantieteellisten sijainteihin perustuvien sääntöjen pohjalta (navigointitarpeita varten toteutettu). Tieto mahdollisesta digitointisuunnan käännöstä tallentuu tielinkille.

Lisätielinkki: Tarkoituksena on pystyä hallitsemaan yksityiskohtaisuudeltaan ja eri käyttötarkoituksiltaan olevien linkkiverkkojen keskinäinen suhde. Lisätielinkkiverkon geometriaa ja topologiaa ei ole sovitettu tielinkkeihin. Selvitetään asiaa vielä. Lisätielinkki ei terminä ole ehkä oikein kuvaava -mietitään tätä myös.

Tielinkit 2.5D viivoja, kävely- ja pyörätiet vain 2D: Tässä virhe, molempien tulisi olla 2.5. Korjataan dokumenttiin.

Näytä lisää vastauksia

Tieliikennemallin kommentteja

Profiilikuvan paikka

Helsingin kaupunki, kaupunkimittaus
21. helmikuuta 2019 kello 13.55.09

Käsitemallityössä on selvästi tehty perusteellista työtä, hyvä niin. Tämä käsitemalli on kuitenkin hyvin valtio näkökulman ja Digiroadin henkinen. Kuntanäkökulma on keveähkö. Onko tarkoituksenmukaista pitäytyä vanhassa mallissa?

Kohtaan 3.2 tielinkin elinkaari: Olotilaan tulisi lisätä toistaiseksi poissa käytössä (väliaikainen järjestely esim jonkun remontin takia). Vai onko tämän aineiston päivittyvyys niin harva, ettei sitä tarvita? Oli niin tai näin, joka tapauksessa se ja elinkaaren vaiheet tulisi kuvata tarkemmin, myös se että milloin tielinkki poistuu, vaikka se ei olotilana olisikaan tielinkillä.

Tieluokat ovat valtion/maastotietokunnan tieluokkia. Kuntatasolle jako on liian yleispiirteinen ja vaatisi hienojakoisemman luokittelun. Toisaalta taas käsitemalli sisältää paljon kohteita, kuten kääntöpaikka, joista herää kysymys kuka tietoa ylläpitää ja kenelle se on tarkoitettu (muun kuin MML käyttöön)? Myös puolen metrin tasotarkkuus on liian karkea kuntakäyttöön.

Katunimi ja osoitenumerotiedot tulevat omista järjestelmistään. Minkä takia tietomallin mukaan tallennetaan tiedot tielinkille eikä laiteta linkkinä osoitejärjestelmään tms? Kohta on taas katunimet kirjoitettuna eri tavalla eri järjestelmissä, kun tuplataan tallennus. Ja asemakaava-alueella nimistö tulee muuten kaavasta, ei osoiterekisteristä.

(onnistuin sähläämään tämän kommentin jo vastaukseksi toiseen, sorry tuplista.)

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
1. maaliskuuta 2019 kello 13.38.30

Ohessa vielä kommentista poimittuihin kohtiin vastauksia:

Elinkaaren tila: Toistaiseksi pois käytöstä. Hyvä ehdotus. Asiaa selvitetään lisää.
Tieto etukäteen poistuvalle tielinkille: Nykyinen käsitemalli mahdollistaa linkin päättymispäivämäärän asettamisen tulevaisuuteen. Tässä vaiheessa tietoa ei pysty vielä kuitenkaan käytännössä antamaan tielinkille -selvitetään asiaa lisää.

Kääntöpaikka -kohdeluokka: Kääntöpaikka on mukana käsitemallissa metsäsektorin tarpeita varten. Muita vastaavia kohdeluokkia ovat kapea kohta sekä kohtaamispaikka. Tarkoituksena on, että metsäsektorin toimijat voisivat omista järjestelmistään tallentaa lukuisan määrän erilaisia ominaisuustietoja kohdeluokan geometriapisteelle, joka on tallennettu KMTK:aan. Esim. kääntöpaikka pisteet muodostettaisiin automaattiajolla MML:ssa ja niiden ylläpito olisi sen jälkeen hajautettua.

Osoitetietojärjestelmä ja osoitetiedot tielinkeissä: Osoitetietojärjestelmässä osoitetiedot tulevat olemaan valtakunnallisella tasolla nykyistä tarkemmin, ajantasaisemmin ja yksityiskohtaisemmin käytössä (mm. sisäänkäynnit ja kulkupisteet mukana). Tielinkeissä nykytavalla tallennettua tietoa (tienimet ja laskennallisesti tielinkkeihin tallennetut osoitenumerot) hyödynnetään vielä monessa järjestelmässä ja niiden ylläpito jatkuu tulevan osoitetietojärjestelmän rinnalla vielä jonkin aikaa. Virheiden syntymistä MML:n tielinkkien ylläpidon yhteydessä (esim kadunnimissä ja niiden kirjoitusasuissa) hallitaan esim. MML:n ylläpitoprosessiin tulevan jatkuvan tienimivertailun avulla, joka on kytköksissä Osoitetietojärjestelmään kuntien ylläpitämän tiedon kanssa.

Yhteyksiin!

Näytä lisää vastauksia

Kommentteja ulkoisen hyödyntäjän näkökulmasta

Profiilikuvan paikka

Timo Mouhu, Triona Oy
28. helmikuuta 2019 kello 15.27.05

Ohessa muutama meiltä sisäisesti kerätty kommentti lähinnä muutosten hallintana liittyen. Tiedostamme tuon tietomallin tarpeet, mutta haluaismme kuitenkin tuoda esiin, miten tämä näyttäytyy hyödyntäjän näkökulmasta.

_Yleisesti ominaisuustiedon sisällyttämisestä referenssi linkeille_

Verkkotietomalli sisältää useita ominaisuustietoja, joita ylläpidetään linkeillä ja jotka olisi mahdollista sisällyttää tietomalliin myös lineaarisesti referoitavina kohteina. Vaikkakin ominaisuustietojen tallentaminen linkeille voi olla käytännöllistä, voi se johtaa tarpeettomiin päivityksiin ja linkkien versiointeihin, kun linkin geometrian tai topologian muutosten sijaan vain ominaisuustieto on muuttunut.

Suosituksemme on, että suoraan linkille liitettyjä ominaisuustietoja vaihtoehtoista siirtämistä lineaarisesti referoitaviksi tiedoiksi tarkasteltaisiin, jotta linkkeihin kohdistuvat päivitykset voitaisiin minimoida.


_Kommentit koskien ehdotettua linkkien päivitystapaa_

Mikäli olemme ymmärtäneet oikein tielinkin muutosten hallinnan periaatteen oikein (kappale 13.), tieverkon muutokset hallitaan kertomalla muuttuneen tielinkin uudet alku ja loppu M-arvot. Tästä johtuen M-arvot eivät pysy vakaina (linkin id ei pysy vakiona ja sen M-arvot eivät osoita samaan pistesijaintiin mahdollisen päivityksen jälkeen).

Toimintamalli aiheuttaa suuria vaatimuksia ulkoisille hyödyntäjille, jotka varastoivat tietoa lineaarisella referoinnilla linkitettynä verkkomalliin (esimerkiksi vakuutusyhtiöiden onnettomuussijaintidata). Muutosten hallintatapa johtaa siihen, että ulkoisten järjestelmien on päivitettävä referenssitietonsa muutostietojen perusteella. Tästä aiheutuu useita haittoja:

1) Ulkoisella järjestelmällä on oltavat yhteys muutostietoihin (sekä linkkeihin) päivityksiä varten.
2) Ulkoisen järjestelmän on prosessoitava ja päivitettävä kaikki varastoidun datan referenssitiedot oikeassa järjestyksessä muutostiedoissa kuvatulla tavalla.
3) Epävakaat referenssiarvot ovat hyvin monimutkaisia käsitellä, kun kyseessä on historiallinen data (esimerkiksi vuonna 2015 aiheutuneen onnettomuuden linkin X mitta Y - mikä on vastaava mitta nykyisessä versiossa, jolla voidaan viitata samaan sijaintiin ja joka oli validi vuoden 2015 verkolla).
4) Miten huomioidaan ja käsitellään referenssiarvojen uudelleen laskenta, kun M-arvot muuttuvat arvoista 0...200 arvoihin 0...100, kun uusi linkki kuvaa vanhan linkin viimeistä sataa metriä.

Jos kommenteissa on jotakin epäselvää, keskustelemme mielellämme asiasta kanssanne ja voimme esitellä erilaisia käyttötapauksia muutosten hallinnasta muissa järjestelmissä, joissa ulkopuolinen liiketoiminnan operatiivinen data on lineaarisesti referoitu tieverkolle ja joissa on siten mahdollista yhdistää liiketoiminnan datan ominaisuustiedot verkkotietokannan tietoihin analyysien yhteydessä.

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
28. helmikuuta 2019 kello 16.17.59

Kiitos kommenteista! Muutostietojen hallinta ja sen toteutus on tällä hetkellä aktiivisesti työn alla. Tässä vaiheessa toteutuksen lähtökohtana on tosiaan ollut Digiroadin nykyinen jako (milloin ominaisuus on tallennettu linkille / ominaisuus linkitetty verkkomalliin lineaarisella referoinnilla). Käymme kommentit läpi ja palataan sitten yhdessä vielä aiheeseen ja eri käyttötapauksiin.


Lisää kommentteja Helsingistä

Profiilikuvan paikka

Katumaailmasta
28. helmikuuta 2019 kello 16.20.33

Kokoonnuimme Helsingissä pohtimaan tietomallia vielä vähän lisää pienellä porukalla. Kommenteissamme paistaa läpi varmasti se, että kaupungeissa elämme usein aika paljon tarkemman mittakaavan elämää ja termistö on tosiaan osittain meille vierasta. Siksi kommenttimme ja huomiomme saattavat vaikuttaa välillä hassuilta:). Tutkailimme erityisesti koodilistoja ja niiden sisältöjä.

KulkutapaTyyppi
- nimi ”Kulkutapa” ei ole selkeä, voisiko olla esim. geometrian tallennusmuoto, jos tarkoittaa tätä?

PyörätieTyyppi
- nimi ”Pyörätie” ei ole selkeä, koska tyyppi sisältää myös jalankulun alueet
- yhdistetty kävely- ja pyörätie on yhdistetty, jolloin sitä ei ole eritelty kävelyn ja pyöräilyn kaistoihin, eli riittää, että olisi yhdistetty kävely- ja pyörätie?
- kävely- tai pyörätie on epäselvä vaihtoehto, pitäisikö jättää kokonaan pois?
- pyöräkatu, käytössä myös termi hidaskatu?

TiesolmuTyyppi
- voisiko pseudosolmun käyttöä avata ja ohjeistaa tarkemmin? nyt jäi vähän epäselväksi
- liikenneaukio –terminä on vieras kuntapuolelle, mitä tällä tarkoitetaan?
- tiepalvelualue –terminä on vieras kuntapuolelle, mitä tällä tarkoitetaan?

EsteTyyppi
- Riittävätkö nämä estetyypit? Ehkä olisi hyvä määritellä esteet tarkemmin. Esimerkiksi laskettavat pollarit olisi hyvä saada eriteltyä kiinteistä pollareista.
- Onko portaat este, jos esim. ambulanssi ohjataan perille jalankulun väylää, jossa on portaat?
- pitäisikö betoniporsaiden merkitsemiselle määritellä vähän tarkemmat ohjeet?

Muut väylät, reitit ja alueet, joiden määrittely malliin olisi ratkaistava tai ei ainakaan osattu tulkita aineistosta, että miten nämä kirjattaisiin:
- puuttuvia tyypityksiä/luokituksia: joukkoliikennekadut ja -kaistat, tonttikatu, hidaskadut, shared space –aukiot, torialueet ja aukiot
- miten esimerkiksi talvella latuina käytettävät ulkoilureiteistä toteutetaan malliin? entä ratsastusreitit? maastopyöräreitit? vähän epäselväksi jäi myös esim. pururatatyyppinen kuntorata?
- portaat
- 11. Kääntöpaikan määritelmässä on mainittu metsäautotien kääntöpaikka, miten merkitään esim. päättyvän kadun päässä oleva kääntöpaikka?

Muita huomioita:
- TieluokkaTyyppi –koodilistan termit ovat kaupunkien tarpeisiin vieraita.
- UML-kaaviosta löytyi retkeilyreitti, mutta sitä termiä ei löytynyt koodilistoista.
- Koodilistassa herätti kysymyksen laatikoiden taustavärit – mitä tarkoittaa vaaleansininen ja mitä vihreä?
- huoltotien ja pelastustien erottaminen saattaisi olla tarpeen, sillä tiedon käyttäjälle nämä ovat eri asioita (esim. raskas pelastusauto)
- koodilistassa on käytetty termejä ei tietoa, ei tiedossa, määrittelmätön, tuntematon, muu – pitäisikö harmonisoida termit?
- kapeat kohdat ja esterakennelmat on määritelty malliin, mutta onko tarpeen määritellä myös esim. hidasteet?

Tien leveydet:
- pitäisikö tarkentaa/lisätä kapeampia vaihtoehtoja alle 3 m lisäksi? Tämä voi olla merkittävä tieto tiedon käyttäjälle, esim. ambulanssi tai talvihoidon kalusto.


Lisäksi alun määrittelytekstit kirvoittivat yhtä meistä pohtimaan vielä syvempiä syntyjä yhteisen tuokiomme jälkeen:

Tie on määritelty tekstissä kulku-uraksi, mutta antaako ura hieman kapean vaikutelman tiestä? Tien poikkileikkaukseenhan kuuluvat varsinaisen ”uran” lisäksi myös pientareet, luiskat, ojat ynnä muut osat. Olisiko ”väylä” hieman parempi ilmaisu? Myös kielitoimiston sanakirjan määritelmässä käytetään sanaa väylä: ”maastoon kulkureitille muodostunut t. vars. liikennettä varten rakennettu väylä.”

Lukijalle jää vähän epäselväksi, että tulkitseeko tämä käsitemalli esimerkiksi kadun ajorataa ja sen viereistä jalkakäytävää yhtenä vai kahtena tienä. Sekä ajoradalla että kevyen liikenteen väylällä on käsitemallin mukaan omat keskilinjansa, mutta tulkitaanko ne yhdessä kuitenkin kuuluvan osaksi yhtä tietä vai omina teinään? Varsinkin, kun tällä hetkellä tie on määritelty kulku-uraksi, joku voisi hyvinkin tulkita ajoradan ja jalkakäytävän omiksi urikseen eli omiksi teikseen. Kaipaisin yksiselitteistä määritelmää, jotta asialle saataisiin selvyys.

Pitäisikö maantiet ja kadut määritellä vastaamaan paremmin lakia:

Maantielaki 4 §:
Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii.

Tällöin maantien uusi määritelmä voisi olla lakia suoraan lainaten ”tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii.”

MRL 83 § 2 mom.
Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu.

Lakia myötäillen kadun uusi määritelmä voisi olla esim. ”kunnan asemakaavassa katualueeksi osoitettu tie.”

Kevyt liikenne on poistettu terminä uudesta tieliikennelaista. Pitäisikö se poistaa myös tästä käsitemallista? Termi kylläkin löytyy vielä maankäyttö- ja rakennuslaista (ja minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään termiä vastaan), mutta yleinen suuntaus on ollut terminvastainen. Trendinä on siis ollut puhua erikseen jalankulusta ja pyöräilystä.


Tsemppiä jatkotyöstöön! Olemme Helsingin kaupunkiympäristötoimialalta mieluusti mukana ja apuna, jos kaipaatte kaupungin liikenteen ja katujen osaamista työstämään hyvää asiaa eteenpäin.

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
1. maaliskuuta 2019 kello 13.41.19

Jatkamme vielä selvittelyä ja mielellämme kuulemme lisää kaupungin näkökulmia aiheeseen liittyen Otakantaa kommentointiajan päätyttyäkin.

Käymme tosiaan vielä termiasioita läpi ja teemme tarvittavat tarkennukset dokumenttiin. Jatketaan keskustelua tämän jälkeen vielä tarvittavin osin.
Ohessa vielä muutamia vastauksia kommentissa esitettyihin kysymyksiin (palataan muihin kohtiin vielä myöhemmin):

KulkutapaTyyppi: Avataan/selvennetään asiaa vielä

PyörätieTyyppi: Käsitemallin luokitus perustuu tällä hetkellä Pyöräilyverkon toiminnallinen luokitus-dokumenttiin (Liikenneviraston ohjeita 11/2014), mutta selvitetään asiaa lisää vielä kunnissa nyt käytössä olevien luokituksiin peilaten.

TiesolmuTyyppi: Tehdään tarvittavat tarkennukset dokumenttiin (esim. pseudosolmu, liikenneaukio ja tiepalvelualue)

EsteTyyppi: Selvitetään vielä mahdollisia lisäluokituksia. Portaat ovat myös este tietyllä tapaa. Asiaa selvitetään, että voisivatko portaat olla omana linkkityyppinään.

Kulkuväylien ja tielinkkien toiminnallisuuteen/käyttöön liittyviä aiheita (retkeilyreitit, moottorikelkkareitit jne) tulevat käsittelyyn myöhemmässä vaiheessa, mutta niitä on hyvä huomioida jo tässä vaiheessa (esim. kuntopolku omana luokkanaan on ollut usein esillä).

Kääntöpaikka -kohdeluokka (piste-geometria) on tässä vaiheessa määritelty kohdistumaan vain yksityis- ja metsäautotieverkostolle muodostettavaksi (metsäsektorin tarve). Kadun päissä olevia (yleensä aluemaisia) kääntöpaikkoja ei tunnisteta tässä vaiheessa tielinkkiverkossa.

Kiitos myös muista hyvistä havainnoista kommentissa. Käymme ne läpi ja palataan aiheisiin!

Näytä lisää vastauksia