Mielenterveysongelmat koskettavat meistä jokaista. Heikentyneen mielenterveyden aiheuttamat kustannukset Suomessa ovat vähän yli 11 miljardia euroa (OECD Health at a Glance: Europe 2018). Mitä pitäisi tehdä, että mielenterveydestä ei tulisi ongelma?
Valmistelemme parhaillaan kansallisia mielenterveyslinjauksia, jotka ohjaisivat mielenterveyspolitiikkaa vuoteen 2030 saakka.
Tällä kyselyllä pyydämme näkemyksiänne asiantuntijaryhmän luonnostelemista linjausten painopisteistä. Kaikki näkemykset ja kommentit ovat arvokkaita ja ne auttavat mielenterveyslinjausten jatkovalmistelussa.
Asiantuntijaryhmän ehdotukset mielenterveyslinjausten painopisteiksi:
1. Mielenterveys pääomana
Mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Se vaikuttaa kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin, opiskeluun ja työhön ja koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä. Mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan:
- ihmisen kasvussa ja kehityksessä lapsesta alkaen
- opiskelussa ja työssä
- arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa
- yhteiskunnan muutoksissa.
2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu, kun yhteiskunta toimii niin, että:
- luodaan edellytykset turvalliselle elämän alulle
- turvataan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet hyvään itsetuntoon ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin
- annetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläinen mahdollisuus osallistua turvallisiin ja kehitystä edistäviin harrastuksiin
- turvataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeudet
- vähennetään lapsiköyhyyttä.
3. Mielenterveysoikeudet
Mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun voittamiseksi. Jokaisen ihmisen mielenterveysoikeuksiin kuuluvat:
- ihmisarvon sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus
- yhdenvertainen oikeus asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja osallisuuteen
- oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa
- oikeus vaikuttaa ihmisenä, vertaistoimijana ja kokemusasiantuntijana
- monimuotoisuuden hyväksyminen ja syrjimättömyys.
4. Ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
Palvelut vastaavat ihmisten tarpeita, kun varmistetaan, että:
- palvelut ovat tarvelähtöisiä, laaja-alaisia ja yhteen sovitettuja
- palvelujärjestelmä on asiakaslähtöinen, laadukas ja muuntautumiskykyinen
- jokainen saa palvelut riittävän varhain ja nopeasti
- haavoittuvat ryhmät otetaan huomioon
- omaiset ja läheiset tulevat huomioon otetuiksi
- palveluissa ihminen on kokonaisuus, ja mielenterveyden lisäksi myös fyysinen terveys otetaan huomioon.
5. Hyvä mielenterveysjohtaminen
Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat:
- Johtamisessa tukeudutaan parhaaseen tietoon ja teknologiaan
- Varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon saatavuus
- Johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja niitä seurataan
- Mielenterveysstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan tarpeen mukaan.
Katso painopisteiden esittelyvideo (YouTube)