Siirry sisältöön

Mitä mukaan Suomen Avoimen hallinnon IV toimintaohjelmaan?

Kysymysmerkki 20
Kysely | Valtiovarainministeriö
Kysely on päättynyt

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt Suomen Avoimen hallinnon 4. toimintasuunnitelman laadinnan vuosille 2019–2023. Valmistelu käynnistyi 13.3.2019 Helsingissä järjestetyssä Avoimuuden tori –tapahtumassa ja valmistelun tueksi on kerätty ideoita myös muissa tilaisuuksissa ja haastatteluissa. Yhteenveto niistä löytyy liitteenä olevasta Mitä kuulimme -muistiosta. Liitteenä olevaan Taustamuistioon on puolestaan kuvattu toimintaympäristön muutoksia ja lähtökohtia IV toimintaohjelman laadintaan.

Nyt voit esittää omia ideoitasi toimintasuunnitelman sisällöksi 15.5.2019 asti. Ideoista laaditaan yhteenveto, joka julkaistaan tässä palvelussa ja jota tullaan hyödyntämään toimintaohjelman jatkovalmistelussa. Uusi toimintasuunnitelma julkaistaan syyskuussa 2019.

Perustiedot

Päättynyt: 15.5.2019

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Valitse mielestäsi kolme tärkeintä teemaa, joita tulisi kehittää seuraavan neljän vuoden aikana. Jos haluat tutustua teemoihin tarkemmin, katso kyselyn liitteenä oleva taustamuistio ja www.avoinhallinto.fi.
Vastaukset
  • Ymmärrettävyys 13 / 20
  • Osallisuus 9 / 20
  • Avoin toiminta 9 / 20
  • Hallinto mahdollistajana 7 / 20
  • Avoin data 9 / 20
  • Viestintä 3 / 20
  • Luottamus 4 / 20
  • Julkisuus 5 / 20
Ajatusten virittäjänä voit myös tutustua tämän kyselyn liitteenä olevaan Mitä kuulimme -muistioon.
Vastaukset
  • Yksinkertainen perustelu

  • Kehä kolmosen takaisen alueen ja valtionhallinnon välinen yhteistyö kaipaa lähellä tapahtuvia ja elinvoimaa palauttavaa (eli hallintoa hajauttavaa) toimintaa.

    Poliisin organisaatiouudistus, sen sijaan että vapautti resursseja kentälle, tekikin päinvastoin: hallinto paisui mutta poliisit kentällä vähenivät, kuten tutkimus todistaa.

    Yksi asia mistä pitäisi olla erityisen avoin on se kokonaissumma, mikä maksetaan Microsoftille sekä muille isoille IT-firmoille, myös Valtorin ja muiden läheisten toimijoiden toimesta. Nythän tätä laskua on piiloteltu erilaisten muiden firmojen kautta tehtyihin hankintoihin.

    Asioiden valmisteluissa pitää aina olla joku nimetön, etäosallistuva asiantuntija tai työtön jonka henkilöllisyyttä ei paljasteta firmalle, jotta firma ei korruptoi häntä kesteillä ja työsuhteilla. Prosessit pitää avata kansalaisten tutkittavaksi ja valmisteltavaksi, ja satunnaisesti valituille työttömille tulisi maksaa palkkaa niihin tutustumisesta. Kun firmat puuhaavat valtionhallinnon kanssa, ei anneta tietojen kulkea firmojen kautta vaan pyydetään suoraa palautetta alhaalta ylös ja takaisin, jotta firmat eivät väritä kertomusta heille positiivisempaan suuntaan.

  • kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoiden sparraus hyvän ja avoimen hallinnon toteuttamiseen

  • Ymmärrettävyys -selkeän kielen edistäminen valmistelussa, lakiteksteissä, testaaminen esim. piloteilla neuvostojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.
    Osallisuus -yhdenvertaisuus osallisuuden eri menetelmien lähtökohtana. Miten tavoitetaan mahdollisimman laajasti eri väestöryhmiä. Esimerkit yhdenvertaisuuslain eri ryhmien mukaisesti ja kokemusasiantuntijat mukaan kehittämään menetelmiä.
    Luottamus -avoimuus ja julkisuus luottamusta lisäämässä. Yhä enemmän avointa tietoa ja avointa dataa saataville. Julkishallinnon hyvät käytännöt näkyviin. Luottamusaiheiset seminaarit, työskentelytavat ym. niiden edelleen jatkaminen ja tunnetuksi tekeminen. Kaupunginjohtajat ja johtavat virkamiehet esille hyvien käytäntöjen jakamisen merkeissä esim. demokratiapäivässä, esim. paneeli tai tunnustus luottamuksen lisäämisestä valtiolla ja/tai kunnissa.

  • Korkeakoulujen rooli julkishallinnon toimijana pitäisi nostaa esille enemmän puhuttaessa viranomaistoiminnan julkisuudesta. Julkisuuslain osaamista myös korkeakoulujen hallinnossa pitäisi lisätä ja määritellä korkeakoulujen viranomaistoiminta tarkemmin, jotta korkeakoulujenkin toiminnasta tulisi läpinäkyvää.

  • Hallinnonalojen yhteistyö ja vahva viestintä.

  • Osallisuus ei saa hallinnon avoimuudenkaan kehittämisessä tehdä julkiorganisaatioiden johdoista päättämättömiä ja suunnattomia. Valmisteluvaiheessa tulee aina sallia tietty toiminnan avoimuuden rajaus.

  • Mahdollistetaan julkisten tilojen avoin käyttö kaikille toimijoille ja erityisesti järjestöille. Tuetaan kansalaistoimintaan osallistumista eikä aktiivisesta harrastustoiminnasta saa tulla sanktioita esim. työnhakijalle tai työttömän tuloille. Valtion tulisi kannustaa ihmisiä työnteon ja työllistymisen lisäksi myös yhteisölliseen toimintaan.

  • Valtion hallinnon kokonaisuuden selkeyttäminen. Samoja asioita useammassa ministeriössä eikä mitään yhteistyötä tai käytännön tietoa asioista. Valvonnan toimintamallia tulisi selkeyttää. Valvovan viranomaisen vastuun selkeyttäminen. ELY vak Avi? Esim luonnonsuojeluarvioiden kesto, joskus tunnistettu esim liito-oravan jätökset ja alue suojeltu mutta kuinka kauan? Lrsvs saattoi vain juosta alueen läpi ja taloudellinen toiminta päättyi siihen. Pitäisi arvioida uudelleen päätöksiä aina tietyin väliajoin.

  • Avoimen hallinnon työn tärkeimmiksi osa-alueiksi listasimme ymmärrettävyyden, osallisuuden ja viestinnän. Näillä osa-alueilla tehtävä työ parantaa myös luottamusta.

    Ymmärrettävyyden ja osallisuuden lisäämisessä kielenkäytöllä ja viestinnällä on keskeinen rooli. Toimenpide-ehdotuksemme liittyvätkin hallinnon ja julkisten palvelujen kielen ja viestinnän kehittämiseen:

    Kielenkäytön selkeyden ja ymmärrettävyyden lisäksi olisi tärkeää miettiä myös sitä, millaisella kielenkäytöllä voidaan edistää osallisuutta. Virastojen tulisi laatia ohjeistus siitä, miten osallisuutta edistetään viraston kielenkäytössä. Pohjana voisi myös olla julkishallinnon yleisemmän tason suositus, josta virastot laatisivat virastokohtaisen sovelluksen.

    Osaksi valtionhallinnon kaikkien työntekijöiden perehdytystä tulisi liittää verkkokurssi hyvästä virkakielestä. Lisäksi virastojen johdon tulisi aktiivisesti kannustaa työntekijöitään kehittämään kielenkäytön taitojaan ja tietojaan.

    Kannatamme myös kuulemistilaisuuksissa esitettyjä toimenpiteitä selkokielen edistämiseksi (mm. selkokieli lainsäädäntöön; selkokielen osaamisen tason nosta hallinnossa, e-oppivakurssi selkokielestä).

    Lainvalmistelussa tulisi kiinnittää kielen ymmärrettävyyteen huomiota jo valmistelun alusta lähtien, ja kielen ammattilaisten tulisi olla mukana valmistelutyössä. Selkeä ja ymmärrettävä lakikieli on monella tavalla avoimen hallinnon perusta ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet osallistavaan kielenkäyttöön.