Siirry sisältöön

Millä konkreettisilla toimenpiteillä voidaan hyödyntää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten paikallistuntemusta, verkostoja ja tietotaitoa suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Puhekupla 18
Keskustelu | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Keskustelu on päättynyt

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

  • Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?
  • Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
  • Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
  • Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
  • Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
  • Mitä hyötyä toimenpiteestä on
    • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
    • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
  • Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Perustiedot

Päättynyt: 22.5.2016

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kulttuuria ja myynti taitoa

Profiilikuvan paikka

Yhteiskunata opin tunti 9lk 2016
14. huhtikuuta 2016 kello 9.17.26

Ulkomaalais taustaisilta voisi oppia paljon esim muiden maiden kulttuuria ja myynti taitoa

Näytä lisää vastauksia

Kysymys on väärä

Profiilikuvan paikka

Anneli
20. huhtikuuta 2016 kello 12.47.48

Konreettisesti palkkaamalla heidät yritykseen ja maksamalla heille kunnollista palkkaa tästä "hyödyntämisestä".

Toisaalta, kysymys on uusliberalistinen ja kohtelee maahanmuuttajia pelkkinä hyödykkeinä tai "lisäarvon" tuojina; heidän verkostojaan hyödynnetään oman kasvun aikaansaamiseksi, mutta he eivät saa mitään takaisin. Kysyä pitäisi, millä konkreettisilla toimenpiteillä yritykset voivat edistää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten maahanmuuttajien integraatiota ja hyvinvointia. Nämä ovat arvovalintoja eivätkä mitenkään neutraaleja näkökulmia.

Ps. Mikäli tämmöisiä tutkimuksia tehdään, voisi myös oikeinkirjoitukseen kiinnittää huomiota. Suomi kirjoitetaan isolla. Lisäksi "edistää hyödyntämistä" on huonoa kieltä. "Hyödyntää verkostoja, tietotaitoa jne." olisi paremmin ilmaistu.

Profiilikuvan paikka

Niuho
22. huhtikuuta 2016 kello 14.52.24

@AHA kirjoitti:

Emme etsi toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajien osaamista pystyttäisiin hyödyntämään ilmaiseksi.

Ennemminkin etsimme toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajien tietotaitoa voitaisiin hyödyntää siten, että myös maahanmuutajat tästä hyötyisivät (esimerkiksi ihan rahallisesti palkkana/palkkiona). Tällä hetkellä potentiaalinen tietotaito jää pimentoon ja etsimme ratkaisuja tämän piilotetun potentiaalin valjastamiseksi.

t: moderaattori


maahanmuutaja- sanan oikea muoto kirjoitetaan kahdella t-kirjaimella eli maahanmuuttaja

Käsittääkseni valtion- ja kuntien virkoihin vaaditaan molempien kansalliskielten hyvää taitoa. Kyselyn tekijä osaa todennäköisesti erinomaisesti ruotsia, mutta suomen kielen taitoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Näytä lisää vastauksia

Vientihankkeet eri maihin

Profiilikuvan paikka

Tuppe
20. huhtikuuta 2016 kello 14.22.08

Suomessa käytetään luvattoman huonosti hyväksi eri maahanmuuttajaryhmien kansainvälisiä kontakteja. Esim. läntisen Afrikan maissa on käynnissä isoja rakennushankkeissa ja suomalaisilla yrityksillä olisi paljon mahdollisuuksia esim. Somaliassa. Mogadishussa on käynnissä valtava jälleenrakentaminen. Somalian naapurimaassa Etiopiassa on taas rakenteilla Kiinan rahoittama valtakunnan laajuinen rataverkosto, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus ulottua myös Somalian rannikolle.


kieliasu

Profiilikuvan paikka

meikalainen
20. huhtikuuta 2016 kello 21.11.12

Näitä ideoita on todella hyödyllistä kerätä myös Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Nyt tuo kysymyksen englanninkielinen käännös on kuitenkin niin huono, ettei se kutsu ketään osallistumaan. Eikö tämmöisessä kyselyssä kannattaisi käyttää selkeää kieltä ja tarkastaa läännökset ammattitaitoisella kielenkääntäjällä?

Profiilikuvan paikka

@AHA
21. huhtikuuta 2016 kello 8.42.33

Kiitos aiheellisesta kommentistasi. Pyrimme parantamaan käännöstä.

t: moderaattori


Kommentti

Profiilikuvan paikka

Astuntija
22. huhtikuuta 2016 kello 13.48.51

Kysely on ehkäpä hieman harhaanjohtava eli kysely, johon pitää löytää itse vastaukset, ei ehkä ole paras lähestymistapa!
Toimenpiteet pitäisi aloittaa HETI kun tulija saapuu, ei vasta puolen vuoden tai kahden vuoden päästä>vastaanottokeskukset. Pitää tehdä kartoitus tulijan osaamisesta, kulttuurista, tieto/taidoista jne, jotta jatkotoimet voitaisiin kohdentaa oikein. Kieli ei ole ainut keino saada maahanmuuttajien tieto/taito käyttöön. Kun tulijan osaamista osataan arvostaa sellaisenaan, se motivoi myös maahanmuuttajaa integroitumaan nopeammin.
Tällaisten toimenpiteiden maksaja ja toteuttaja pitää olla valtio ja jatkossa tietysti sitten kunnat ja erilaiset muut tahot, jotka voivat olla tukemassa jatkoon mm SPR, TE-toimistot, oppilaitokset, säätiöt, yritykset jne. Kyse on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta, joten yhteistyötä pitää OSATA tehdä.
Hyötyvaikutukset ovat laajat sekä tulijalle että yhteiskunnalle. Suomi saa uutta ja innovatiivista osaamista, mitä tarvitaan aina. Uutta yritystoimintaa, kulttuuria ja tekijöitä eri aloille. Kun erilaiset kulttuurit sulautuvat, on mahdollisuus hyvinkin monitahoiseen ja monialaiseen kehittymiseen kuten esimerkiksi musiikki, muotoilu, taide, ruokakulttuuri, maatalous jotka taas poikivat jotain uutta ja tuovat hyvinvointia. Näkemistä kannattaa laajentaa ja käyttää kaikki mahdollisuudet molemmin puolin hyödyksi.


Kielitaidon parantaminen integraation avain

Profiilikuvan paikka

Maahanmuuttajan näkökanta Hämeenlinnasta
28. huhtikuuta 2016 kello 10.40.21

• Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?

Toimenpiteen pitäisi kohdistua maassa pidemmän asuneihin, koska heidän kielitaito ja tietämys kulttuurista on huomattavasti parempi, kuin vasta maahan tulleiden. Mielestäni edellytyksenä on vaadittava ainakin koto-koulutuksen läpikäynti tai lähes keskitason kielitaito. Kotimaassa suoritettu ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto ovat mielestäni myös edellytyksiä.

• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?

On järjestettävä työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan rakennettu kielikoulutus, jossa on mahdollista opettaa ammattitermistöä. Tietysti parasta olisi se, jos kielikoulutuspalvelut jatkuisivat palkkatukityösuhteessakin.
On perustettava paikallisten kauppakamareiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokanta, ja siihen vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista voisi konsulttipalveluna tarjota kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi.

• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?

Kuten kyseessä on työkokeilu ja muut sosiaaliset palvelut, niin TE-toimiston ja kunnan toimijoiden yhteisellä projektilla voisi asia hoitaa yhteistyössä paikallisen kauppakamarin ja elinkeinoyhtiön kanssa.

• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?

Kielitaidon kehittäminen vaatii vähintään puli vuotta, samoin tietokannan rakentaminen, sen jälkeen voisi palvelu markkinoida yrityksille.

• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?

Kahden henkilön palkkaa ja materiaalikustannukset sen päälle. Maksajan mielestäni pitäisi olla kunta, koska pitkäaikaistyöttömien mukaan maksettava sakkomaksu aiheuttaa kustannuksia nimenomaan sille.

• Mitä hyötyä toimenpiteestä on

o eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)

yritys: suomea puhuva kielitaitoinen ja kohdemaan markkinoita ja tapoja tietävä ammattitaitoinen työntekijä tarjolla
Maahanmuuttaja: Omien vahvuuksien käyttämisen mahdollisuus, osana yhteiskuntaa.
Kansantalous: tuloja kasvaa, menoja samalla vähenee, yritysten kasvumahdollisuudet paranevat.

o eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)

Asiakkaan ja kunnan (valtion) taloudellinen tilanne paranee, asiakkaiden terveystilanne paranee, työkyky säilyy (Kerätär tutki työttömyyden terveysvaikutuksia), asiakkaiden sosiaalinen tilanne paranee, koska pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja samalla he eivät ole enää riippuvaisia sosiaalipalveluista.

• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Työn Paikka –hanke ja Renessanssi-hanke Hämeenlinnassa.

Profiilikuvan paikka

Maahanmuuttajan näkökanta Hämeenlinnasta
18. toukokuuta 2016 kello 9.57.21

@matleenat kirjoitti:

Ovatko nuo mainitsemasi Työn Paika -hanke ja Renesanssi-hanke http://www.hameenlinna.fi/Tyo-ja-elinkeinot/Tyon-paikka/ ja http://www.peda.net/verkkolehti/utajarvi/utajlukio?m=content&a_id=126 ? Noiden sivujen mukaan Työn Paikka on yleinen hanke pitkäaikaistyöttömien työllistämisen parantamiseksi, painopisteenä erityisesti maahanmuuttajat ja lapsiperheet, ja Renesanssi on lukioiden etäopetusprojekti, johon kuuluu myös kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten lukioiden kanssa.

Molemmat varmasti omalta osaltaan edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja suomalaisten intoa tehdä yhteistyötä ulomaalaisten kanssa, mutta jäin pohtimaan, miten ne varsinaisesti liittyvät esitettyyn toimenpiteeseen, eli turvapaikanhakijoiden kielikoulutuksen parantamiseen ja tietokannan perustamiseen maahanmuuttajien osaamisesta? Tietysti Työn Paikka -hankkeessa lisätään eri työllistymistä tukevien toimijoiden yhteistyötä, mikä on olennaista myös tässä toimenpiteessä, mutta kumpikaan hakkeista ei silti oikeaan sisällä tutkimustietoa tai selvityksiä ehdotetunlaisesta toimenpiteestä.

http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Kehittyva-kaupunki/Kehittamishankkeet1/Sosiaalityon-ja-henkisen-hyvinvoinnin-palveluiden-kehittamishankkeet/

Nämä hankkeet eivät kehitä pelkästään maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluita vaan muiden kohderyhmien joukossa myös maahanmuuttajien tarpeita huomioon ottaen. Ei maahanmuuttajia eristetä kantaväestöstä.

Alla on yksi esimerkki Hämeenlinnan Renessanssi-hankkeen aloittamista toiminnoista:

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/307025-kaantajaryhma-jo-vauhdissa

Alla esimerkit Työn Paikka -hankkeen aloittamista toiminnoista:

http://www.hameenlinna.fi/Tyo-ja-elinkeinot/Tyon-paikka/Tiedotteet/Kielen-osaaminen-on-edellytys-tyoelamaan/

https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_korkeasta_korkeammalle_2015?e=17381678/13240666

Näytä lisää vastauksia

Maahanmuuttajista sanansaattajia

Profiilikuvan paikka

Tasa-arvo
1. toukokuuta 2016 kello 15.25.18

Lähetetään maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat oman käsityksen asioista, eikä heidän tarvitsisi uskoa maahanmuuttovastaista persu-propagandaa. Mitä enemmän on tietoa, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Tämä koskee kaikkien vähemmistöryhmien kohdalla,


Historian ja filosofian tutkimuksessa kielitaitoinen on avuksi

Profiilikuvan paikka

Kujanelain
10. toukokuuta 2016 kello 0.39.56

Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Tämä on niitä asioita, jotka kulttuuriperinnön vaalimisen ja tutkimisen nimissä on joskus tehtävä. Miksei siis nyt?


Yritysten kansainvälistymistapahtumat

Profiilikuvan paikka

Marjukka Hourunranta
12. toukokuuta 2016 kello 8.07.01

Julkiset tahot (erit. Team Finland -toimijat) järjestävät yrityksille paljon kansainvälistymistapahtumia, joissa liian usein suomalaiset keskustelevat keskenään eri maiden ja alueiden markkinoista ja mahdollisuuksista. Näihin tapahtumiin pitää saada koulutetut maahanmuuttajat aktiivisesti mukaan ja tuottamaan sisältöä. Heillä on markkina- ja kulttuurituntemusta, kielitaitoa ja verkostoja, jotka kaikki ovat yrityksille erittäin merkityksellisiä ja voivat nopeuttaa yhteyksien luomista. Tampereella olemme kokeilleet tätä mm. Iranin kohdalla ja kokemukset olivat oikein positiivisia. (Talent Tampereen järjestämä Outlook Iran Bright Business Lunch 18.4.)


Asiaan liittyviä hankkeita ja raportteja

Profiilikuvan paikka

tietoa
16. toukokuuta 2016 kello 12.36.25

Ainakin seuraavissa hankkeissa on edistetty maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä Suomessa:

Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke Pohjois-Savossa. Hankkeen loppui jo yli vuosi sitten, mutta sen tarkoituksnaa oli saada mahdollisimman moni jo alueella asuva ulkomaalaistaustainnen töihin ja tuoda Pohjois-Savon alueelle osaavia työntekijöitä ulkomailta paikkaamaan ikääntyvän, eläkkeelle jäävän väestön jättämää työntekijäpulaa erityisesti maatalous- sekä sosiaali- ja terveysaloilla.
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo/mok;jsessionid=2D4806A0D4A58DAE9DD08E9B3B8FAD1C?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14251#.Vzl82ybh5z0

PAJATSO-hanke, jossa yritettiin tukea ulkomaalaistaustaisten työllistymissä Suomessa valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä työllistyminen on hyvin haastavaa, eikä opintojen aikana juurikaan olla yhteydessä työelämään. Monet Suomessa koulutetut ihmiset joutuvat palaamaan kotimaahansa, koska eivät löydä valmistumisen jälkeen töitä tarpeeksi nopeasi, jolloin paljon Suomen maksamaa ja korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa katoaa Suomesta, vaikka siitä olisi hyötyä täälläkin. Hankkeessa tiivistettiin HAMKin kansainvälsten opintolinjojen ja paikalliseten yritysten yhteistyötä.
http://www5.hamk.fi/arkisto/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Hankkeet/pajatso.1.html

Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportissa on selvitetty, miten työnantajat näkevät ulkomaalaistaustaiset työntekijöinä ja työnhakijoina. Tutkimuksen tarkoutuksena on ollut saada käsitystä ulkomaalaisten työhönottoa edistävistä ja estävistä asioista sekä tuotaa ohjeita työntekijöille ulkomaalaisten töihin ottamista varten. Raportista löytyy myös lista parannusehdotuksia niin viranomaisille, työyhteisöille, oppilaitoksille kuin ulkomaalaistaustaisille työnhakijoillekin.
http://myy.haaga-helia.fi/~tk-hanke/Ulkomaalaiset%20tyonantajan%20silmin.pdf

OSUMA-hanke pyrkii parantamaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää osaamistaan vastaavia työ- ja koulutuspaikkoja Hausjärvellä, Lopessa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien työllistymistä parantava palvelumalli, joka jää hankkeen päätyttyä käyttöön. Tämän avulla maahanmuuttajat ohjautuvat paremmin työllistymistä edistävien ohjaus- ja koulutuspalvelujen piiriin.
https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/OSUMA-maahanmuuttajien-osaaminen-ja-tyollistymispolut-nakyviksi.aspx

Myös yksittäisten ihmisten ajatuksia ja lehtijuttuja maahanmuuttajien työllistämisestä löytyy:
* https://weaducate.wordpress.com/tag/fatbardhe-hetemaj/
* http://kauppapolitiikka.fi/kauppaneuvottelut/maahanmuutosta-vetoa-vientiin/
* http://www.cimo.fi/ajankohtaista/uutisia_cimosta/101/1/cimo_suomiareenalla_2015_kansainvalinen_osaaminen_tulisi_hyodyntaa_paremmin
Näissä ongelmiksi tunnistettiin esimerkiksi työnantajien ennakkoluulot (myös tiedostamattomat) ja Suomen liian korkeat kielivaatimukset työelämään.

Profiilikuvan paikka

tietoa
16. toukokuuta 2016 kello 14.04.17

Metropolia on jo viime syksynä suunnitellut avaavansa arviointi- ja näyttökeskuksen, jossa turvapaikanhakijoiden osaamista voidaan arvioida ilman tutkintotodistuksia, jollainen vain hyvin harvoilla on mukanaan.
http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews[tt_news]=5220&cHash=282e86498524b3a162d68162a189e0aa

Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla -raportin mukaan suurimpia ongelmia ulkomaalaisten Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden rekrytoinnissa on kielitaito (ml. vain suomeksi olevat työpaikkailmoitukset) ja työnantajien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vähäisyys.
https://issuu.com/annisuon/docs/liite11_ulkomaalaisten_osaaminen_hy

Triangeli-projektissa yritettiin tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä Turun alueella. Tavoitteena oli saada noin 300 asiakasta vuodessa, joista puolet saataisiin mukaan työelämään. Keinoina käytettiin kielitukipalveluita, mentoreita auttamassa maahanmuuttajaa työpaikalla ja tarvittavien työlupakorttien hankintaa. Yrityskontakteja luotiin asiakkaiden tarpeiden mukaan.
http://www.tem.fi/files/36525/Eskelinen_triangeli-projekti.pdf

Twinkle Tampere pyrkii saattamaan yhteen yrityksiä ja ulkomaista osaamista ja siten vahvistaa kansainvälistä liiketoimintaa. Ensimmäinen avoin Twinkle Tampere -tapahtuma järjestettiin joulukuussa 2015.
http://twinkletampere.fi/