Siirry sisältöön

Heinolan päiväkoti- ja kouluverkon kommentointi

Puhekupla 76
Keskustelu | Heinolan kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Tähän keskusteluketjuun toivotaan heinolalaisten kommentteja ja ideoita koskien päiväkotien ja koulujen palveluverkon uudistamista. Keskustelu on avoinna kaikille avoimeen kuulemistilaisuuteen 28.10.2019 saakka.

Keskustelussa on käytössä esimoderointi. Se tarkoittaa, että Otakantaa.fi:n ylläpito esitarkastaa rekisteröitymättömien käyttäjien kommentit ennen julkaisemista. Tämän vuoksi uudet kommentit eivät näy heti, ja sääntöjen vastaiset viestit jätetään kokonaan julkaisematta. Viestien tarkastaminen tapahtuu arkisin kello 8-18, ja se pyritään tekemään arkipäivisin vuorokauden sisällä viestin saapumisesta. 

Lisätietoa esimoderoinnista 

Perustiedot

Päättynyt: 28.10.2019

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Jyrängön koulu

Profiilikuvan paikka

Huolestunut
22. lokakuuta 2019 kello 16.56.27

Jyrängön alueelta ja Tähti/ Sepännienen alueelta olevien lasten koulumatka Kailastaloon on äärimmäisen vaarallinen koska käsittää keskustan alueen

Profiilikuvan paikka

Todellako
23. lokakuuta 2019 kello 17.48.55

Kailastaloko on ratkaisu, oikeasti, terveydellinen iso haaste siis edessä sinne siirtyjille. Jyrängössä lienee terve kiinteistö tarjolla. Koulunkäyntikin sujuu paremmin, kun ympäristö ja koulumatka on turvallinen. Pieni koulu on toimiva ratkaisu. Heinolaa pitäisi saada houkuttelevaksi lapsiperheille. Toivottavasti tämä huomioidaan myös kouluasioissa.


Lusin päiväkoti ja koulu

Profiilikuvan paikka

Lusilainen
22. lokakuuta 2019 kello 19.17.09

Olemme muutama vuosi sitten muuttaneet Lusiin perustaaksemme perheen. Lusi on valikoitunut perheemme tukikohdaksi monista syistä kasvatuksellisessa merkityksessä. Tämä tietenkin tarkoittaa että meidän peruspilareistamme merkittävä osa perustuu nimenomaan päiväkodista ja koulusta. Lusi on ympäristönä lapsen kehitystä ajatellen kehittävä, liikunnan, ulkoilun ja koulutuksen saralta. Mutta ennen kaikkea Lusin koulu tukee lapsen arvojen ja oikeudenumukaisuuden kehittymistä, niitä asioita joita itse painotan toimissani, ja joiden kehittymiseen nimenomaan Lusin koulu on vaikuttanut. Lusi pienenä yhteisönä ei tunne kiusaamista, vaan isommat auttavat pienimpiä vaikeissa asioissa, tämä edesauttaa niiden ujoimpienkin mahdollisuutta saada koulussa perustiedot ja arvot haltuun. Pienessä ryhmäkoossa, vaikka ryhmäluokkia ovatkin, on lapsella myös opettajan avun saanti välitöntä, eikä avun tarvetta tarvitse piilotella, tai hävetä. Myöskään ongelmallisia lapsia ei ilmene joukosta, se ei johdu siitä että lapset olisi täällä erilaisia, vaan siitä että täällä lapsille ei ryhmäpaineessa kasaudu ongelmia kuten isoissa ryhmissä taajamien läheisyydessä. Itse tiedän tämän asian henkilökohtaisesti, olen käynyt koulua isoissa ja pienissä ryhmissä. Lusi on esimerkin pieni ryhmä. Isommissa ryhmissä olen lapsena/nuorena havainnut että isot ryhmät aiheuttavat hiertymää, yksilön hyljintää, kiusaamista, esittämisen tarvetta toisen kustannuksella. Ymmärtämättä mitä se toiselle aiheuttaa. Itselleni Lusi oli vastenmielinen paikka muuttaa keskustasta, mutta hyvin pian muutin mieleni huomatessani että täällä on reilumpi ja kannustavampi henki kuin kaupungissa kaveria kohtaan. Lusin koulusta pääsee maailmalle nuoria ihmisen alkuja, jotka pärjäävät eväillänsä pitkälle. Koulun käyneistä merkittävä osa on korkeasti koulutettuja, yrittäjiä tai muuten uutteria ja ahkeria kansalaisia. Niitä yhteiskunnan tukipilareita, jotka eivät vieroksu ahkeruutta ja kovaa työtä, jos sille ei ole terveydellistä estettä. Lusissa kasvetaan Lusilaisiksi, se on reilun pelin kerho missä kaveria ei jätetä.

Lusin koulussa käy pitkän matkan oppilaita, joiden matka pidentyy entisestään käydessään Kirkonkylässä. Eikä toisaalta nämä Lusin ytimessäkään elävät koululaiset ansaitse pitkää koulumatkaa odotuksineen sateessa autojen vaihdoissa ja odotuksissa. Aikuisille se on kulkuneuvon alla ollessa valintakysymys, näille pienille se ei ole. Nämä pikkuiset ovat varsin väsyneitä koulupäivänsä päätteeksi Kirkonkylästä saapuessaan, joka sinällään kuormittaa heidän vapaa-aikaansa ja sosiaalista elämää kotioloissa. Emme ole valmiita väsyttämään lastamme tällaisilla asioilla, elämä on elämistä, eikä koulumatkoista toipumista varten.

Kuten moni muukin, niin minä kävin koulut muualla ja palasin tänne lintukotoon, joka tavallansa tuhoutui huhtikuussa 2018, kun koulu paloi. Olemme tehneet periaatepäätöksen koskien että jos Lusin päiväkoti ja koulu eivät jatku niillä sijoillansa jossa ne ovat olleet, emme jää Heinolaan. Molemmat käymme muutenkin töissä toisen kunnan alueella ja se peruspilari täällä asumiseen on toki ollut viihtyvyys ja ympäristö, mutta merkittävästi myös lapsen päiväkoti ja koulu asunnon välittömässä läheisyydessä. Väitän että meidän taloutemme, kuten moni muukin talous ja perhe ovat tehneet saman päätöksen. Ennen kaikkea meidän, mutta myös koko kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta kurja ja taloudellisesti negatiivinen vaikutus jos päätökset pannaan toteen.

Profiilikuvan paikka

Vielä heinolalainen
25. lokakuuta 2019 kello 22.15.39

Utelias kirjoitti:

Onko teille tarjolla jossain toisella paikkakunnalla kyläkoulu tai muulla tavoin parempi tilanne koululaisille?

Ei taida valitettavasti olla! Jos joku tietää sellaisen paikan Päijät-Hämeessä niin vinkatkaa, kiitos! :) Meille ainakin kyse on kokonaisuudesta. Kyläkoulu ja Satulinna tekevät meille Heinolasta vaivan arvoisen. Jos niitä ei enää ole, täytyy miettiä uudelleen olisiko Lahti kuitenkin meille kokonaisuutena parempi paikka. Olemme siellä aiemmin asuneet ja asuntokin on olemassa kivalla alueella - tällä hetkellä vuokrattuna mutta tokihan sen omaa käyttöön takaisin saa jos päädytään palaamaan sinne. Siellä on omat vetovoimatekijänsä: työmatkat sujuisivat minulla pyörällä ympäri vuoden, miehelläkin kesäisin, päiväkoti, koulu, kirjasto, kaupat ja kaikki muut palvelut olisivat lähellä. Heinolaan ja Lusiin meidät houkutti luonto, tila, rauha ja tuo kyläkoulun ja päiväkodin yhdistelmä. Luontoa, tilaa ja rauhaa Heinolassa toki on, mutta jos Lusin kyläkoulu viedään, täytyy miettiä jäämmekö ainakaan vakituisiksi asukkaiksi pelkästään niiden takia.

Päättäjille päin haluankin siksi nyt vahvasti viestiä että monelle kaupunkilaiselle tällainen maalaisidylli herttaisine kyläkouluineen on oikeasti unelma. Omassakin lähipiirissä tiedän useamman joka haaveilee, mutta ongelmaksi usein muodostuu juuri liian pitkät työmatkat, koulumatkat ym. käytännön esteet. Täältä Lusista ajaa moottoritietä pitkin puolessa tunnissa Lahteen, joten tässä on aidosti mahdollisuus houkutella Heinolaan uusia asukkaita, työssäkäyviä perheellisiä, jotka tuomme verotuloja kaupungille. Meidän perhe on tästä konkreettinen todiste, täällä ollaan, ja pysytään jos vain kaupunki ei vie meiltä niitä palveluita joiden perässä tänne tulimme.

Näytä lisää vastauksia

Koulut lasten ehdoilla

Profiilikuvan paikka

Ajattelija
22. lokakuuta 2019 kello 19.58.35

Lapset tykkäävät kun on kavereita ja vanhemmat tykkäävät kun lapsi viihtyy ja saa hyvää opetusta.
Heinolan kokoisessa kaupungissa ei joka kaupunginosassa voi olla koulua, vaan koulut on sijoitettava asukkaiden +väestöennusteen mukaiseen paikkaan. Kouluista ei silti tule isoja yksiköitä eikä koulumatka ole kohtuuttoman pitkä.
On outoa, että yksi kylä ratsastaa lapsilla saadakseen etuoikeuksia kouluun todella vähäisellä lapsimäärällä.
Vierumäki-Sinilähde-Keskusta-Jyränkö-Kirkonkylä.
Siinä koulut, muu on järjetöntä.


Eskarilainen vuorohoito

Profiilikuvan paikka

Äiti
22. lokakuuta 2019 kello 20.18.06

Millä tavalla eskarilaisten vuorohoito järjestetään jos Tommola-talon eskarilaiset siirretään Kailas-taloon? Alkaako Kailas-talo tarjota ilta-ja yöhoitoa? Entäpä aukeaako se aamuisin tarvittaessa klo 5?


Sopivan kokoinen koulu

Profiilikuvan paikka

Äiti Jyrängöstä
22. lokakuuta 2019 kello 20.24.26

Jyrängön koulu on kiva ja sopivan kokoinen, liikunnallinen ja palkittu koulu, jossa lapset tuntevat toisensa. Olisi kurjaa jos lapsi joutuisi Jyrängöstä käymään koulua pitkän ja vaarallisen koulumatkan päässä isossa Kailaan koulussa. Voisiko vaihtoehtona olla että Tommolasta lapset tulisivat Jyrängön kouluun? Koulumatka olisi turvallisempi kuin keskustan läpi.

Profiilikuvan paikka

Äiti Tommolasta
27. lokakuuta 2019 kello 20.14.25

Tai Jytängöstä tultaisiin Tommolaan? Tommolassa pystyy sisäilma altistunutkin olemaan. Ja se on jo puoliksi rempattu talokin. Jännä ajatus tuo Jyränköön tulo, ei varman ole Tommolalaisilta kysytty vaan jyrängössä ainoastaan pohdittu?


Kailaan päiväkoti ja koulu

Profiilikuvan paikka

Ei mitään järkeä
22. lokakuuta 2019 kello 20.53.58

Mitään järkeä ei ole siirtää kaikkia lapsia kailas taloon esikouluun ja ala-asteelle. Ryhmät ovat nyt jo isoja ja siirtojen takia ryhmät tulisivat isonemaan entisestään. Lapset eivät voi hyvin suurissa ryhmissä ja enemmän kiusaamista ja muita ongelmia vain tulee. Jostain muusta voidaan nyt säästää mutta ei lasten hyvinvoinnista!


Keskustan koulu on liian suuri

Profiilikuvan paikka

Yhdenvertaisuus
22. lokakuuta 2019 kello 22.12.17

Kouluverkkosuunnitelma tulee päivittää myös keskustan alakoulun koon osalta!
Lukiosta päätettiin rakentaa liian suuri ja kallis, alakoulua uhkaa sama kallis virhe.

Suunniteltu koulu on liian suuri ja sen vuoksi Jyränkö sekä Tommola ovat vaarassa menettää lähokoulunsa.
Tässä vaiheessa on täysin mahdollista muuttaa uuden koulun suunnitelmia ja pienentää sen kokoa. Kysymys on siitä, että päättäjien tulee niellä ylpeytensä ja myöntää, että Kouluverkkosuunnitelma on osoittautunut 1. aivan liian kalliiksi ja 2. rakennettavien tilojen osalta ylimitoitetuksi. Tarpeettoman suuret tilat maksatetaan nyt lopetettavien koulujen oppilailla, jotka menettävät lähikoulunsa.

Päättäjien tulee esittää kuntalaisille kustannusten vertailu, jossa verrataan nykyisen liian suureksi suunnitellun Kailaan koulun rakentamista siihen vaihtoehtoon, että koulusta rakennetaan pienempi ja Jyränkö sekä Tommola säilytetään.


Lapsiperheet kaikkoavat

Profiilikuvan paikka

Hyödyntäkää valmiit koulut
23. lokakuuta 2019 kello 8.15.13

Ne alueet joilta ollaan viemässä lähikoulu, menettävät kiinnostavuutensa lapsiperheiden asuinpaikkana, eli päättäjät sinetöivät kaupungin kehittymisen ikäihmisvoittoiseksi.
Kaupungin houkuttelevuus ei kasva sillä, että keskustassa on yksi uusi alaluokkien koulu, niitä rakennetaan muuallekin. Kaupunki voi erottua edukseen, jos se tarjoaa lähikoulut kaupunginosissa.
Keskustan alakoulusta tulee tehdä melkein puolet pienempi, jotta se olisi oppilasennusteiden mukainen, ja samalla tulee hyödyntää valmiita tiloja Jyrängössä ja Tommolassa. Näin säästyy miljoonia euroja seinistä opetuksen sisältöön!


Koulu ON kylän sydän

Profiilikuvan paikka

Jenni
23. lokakuuta 2019 kello 9.15.37

Lusin koulun säilyminen on äärimmäisen tärkeää, paitsi koulun oppilaiden myös maaseutukylien säilymisen vuoksi. Lusissa, Paasossa yms asuu paljon lapsiperheitä, he varmasti joutuvat miettimään asumisjärjestelyitään uudestaan jos koulu siirtyy Lusista vieläkin kauemmaksi. Jos lusilaiset lapset joutuvat kirkonkylään mennessään istumaan yli tunnin bussissa, pitää ottaa huomioon että esim Paasosta tulevalle lapselle matka on vielä paljon pidempi! Lasten edun ajattelu tuntuu unohtuneen aivan täysin tässä kouluverkko keskustelussa.

Profiilikuvan paikka

Kaikil ei oo korttia
26. lokakuuta 2019 kello 23.24.30

Hei, Otathan huomioon, että alakouluikäiset lapset ovat vanhempien, taksin tai bussin varassa. En tunne kovin montaa esikouluikäistä jolla olisi ajokortti. Älä siis puhu muutamasta minuutista, joka ehkä toteutuisi omalla autolla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa eri lapsiaan kouluun joka ainoa päivä, koska saattavat itsekin käydä töissä. Taksit yms. Koulukuljetukset, puhumattakaan bussista, eivät kuljeta lasta suorinta reittiä ovelta ovelle. Mieti omaa työpäivääsi ja matkojasi, tekisikö mieli levähtää päivän jälkeen?Mieti sitten omaa 6 vuotiasta tai muutaman vuoden vanhempaa lastasi. Mieti kuinka rankkaa niin pienellä ihmisellä on jos hänen päivänsä ovat yhtä pitkiä kuin omasi. Olisikohan kivempi kuitenkin rankan päivän jälkeen päästä kotiin, joka on lähellä eikä tunnin päässä?Lapsen tulisi jaksaa myös se seuraava ja sitä seuraava päivä siellä koulussa..

Näytä lisää vastauksia

Satulinnan päiväkoti ja Lusin koulu

Profiilikuvan paikka

Vielä heinolalainen
23. lokakuuta 2019 kello 15.50.03

Haluan perheemme puolesta ilmaista painokkaan vastalauseen ehdotuksenne Satulinnan päiväkotia ja Lusin koulua koskeviin kohtiin. Ihastuttava, yhteisöllinen ja kodinomainen päiväkodin ja koulun yhdistelmä oli yksi keskeisistä tekijöistä jotka huomioimme asuinpaikkaa valitessamme. Meistä pieni on kaunista. Erityisesti pikkulapselle lähellä sijaitseva, pieni yksikkö on turvallisin paikka kasvaa.

Koulurakennuksen palo oli suuri takaisku alueelle, mutta päiväkoti on edelleen pystyssä, samoin osa koulua ja vakuutuskorvauskin saatiin. Silti kaikki lasten palvelut vietäisiin nyt kertarysäyksellä Lusin alueelta. Palon jälkeen vakuutettiin että se ei tule muodostumaan kuoliniskuksi Lusin kylälle, mutta tämä ehdotus asettaa nuo lupaukset kyseenalaiseen valoon. On kohtuutonta että päiväkoti-ikäisistä alkaen lapset joutuisivat kulkemaan päivittäin seitsemän kilometriä kauemmas Kirkonkylään. Väestöennusteet puolestaan ovat siitä ikäviä, että kun niitä käytetään perusteena palveluiden lakkautuksille, ne muuttuvat itseään toteuttaviksi.

Pyydän päättäjiltä viisautta nähdä lähipalvelut sijoituksena, ei kulueränä. Lasten lähipalvelut aivan erityisesti ovat sijoitus tulevaisuuteen. Lusi tarvitsee edelleen koulunsa, kylätalonsa ja päiväkotinsa!

Profiilikuvan paikka

Vakuutuspetosko?
26. lokakuuta 2019 kello 23.28.35

Mihin meneekään ne vakuutusrahat?Miksei vakuutusyhtiö valvo että nämä rahat käytetään juuri siihen kohteeseen, joka vahingoittui?Juuri sen rakennuksen korjauskustanuksiin sekä arvoonhan nuo saadut rahat perustuvat. Jos Lusin koulua ei rakenneta uudelleen, saisi kaupunki jäädä kokonaan ilman rahoja. Ahneita ovat päättäjät!Mihin lie laittavat nekin rahat!!?Omien lastensa kouluihinko ne menee tai joihinkin suuruudenhulluihin projekteihin?


Terveiset Lusista

Profiilikuvan paikka

Sini Alanko
23. lokakuuta 2019 kello 16.41.01

Meidän perheessä ekaluokkalainen matkustaa joka päivä noin tunnin Kirkonkylän kouluun ja odottaa malttamattomasti, että Lusiin valmistuu oma koulu. Lisäksi, meidän 5kk ikäinen poika aloittaa päiväkotitaipaleensa ensi keväänä. Kuvittelin että Lusin Satulinnassa, jossa on pieni ryhmä ja tutut hoitajat. Nyt näyttää sekä koulu- että päiväkotitaipale melkoisen epävarmoilta. Todella sääli, meidän Lusiin muuttoon vaikutti suuresti se, että lapset pääsevät pieneen päiväkotiin ja kouluun.

Käytetään siis Lusin koulun tulipalon vakuutusrahat uuteen kouluun, johon tehdään tilat myös Satulinnan päiväkodille ja ylipäänsä monipuoliset, muokattavat tilat niin että tiloja voidaan hyödyntää myös urheiluseuran, kyläyhdistyksen ja Kyllikkien toiminnassa sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tällöin koulun tulevat ylläpitokustannukset eivät tule olemaan pelkästään koulun kuluja, vaan ne voidaan jakaa ainakin varhaiskasvatuksen kanssa, ehkäpä jonkin ikäihmisiin liittyvän toimialankin kanssa?

Varsinkaan tässä kohtaa ei ole järkevää lakkauttaa Lusin koulua, kun Kirkonkylän uudisrakennus/korjaus on lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Lusin koulun tiloja voidaan käyttää hyödyksi, kun Kirkonkylän koulua rakennetaan/korjataan. Kohta olemme nimittäin siinä tilanteessa että Heinolan pohjoispuolella ei ole koulun koulua. Lisäksi, jos Lusin koulussa ei ole riittävästi oppilaita, voisimme laajentaa hieman koulualuetta. Miksei esimerkiksi Paistjärven tai Marjoniemen suunnilta tulevat oppilaat voisi käydä Lusissa koulua?

Miksei ennemmin yritettäisi saada Lusin koulua toimimaan kannattavasti vaan väkisin yritetään löytää syitä lakkauttamiselle? Lusi on kuitenkin alue, jossa ei ole koulun lisäksi mitään muuta kohtaamispaikkaa, mutta alue, jossa olisi potentiaalia vaikka mihin. Eikö yritettäisi ennemmin saada kylä kukoistamaan, jotta se houkuttelisi lisää asukkaita isoista kaupungeista maalle, tänä etäyhteyksien aikana tämä olisi täysin mahdollista. Ei anneta periksi väestöennusteille vaan keksitään keinoja, joilla todistetaan ne vääriksi! Nyt positiivisuutta vaihteeksi kehiin ja Lusin koulu työn alle!!

Profiilikuvan paikka

Jenni Mattila
23. lokakuuta 2019 kello 21.01.00

Olen täysin samaa mieltä! Tahtotila kehitykseen eikä viimeistenkin palveluiden alasajoon.


Kouluja karsittava

Profiilikuvan paikka

Seuraaja
23. lokakuuta 2019 kello 17.51.13

Nykyinen väestöennuste ja kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden kouluja on yksinkertaisesti karsittava. Mukavaahan se olisi säilyttää Lusin ja Jyrängön koulut, mutta kaupungin talous ei sitä kestä.

Tiedetään, että pikkuisten koulumatka pitenee, mutta tilanne on vain hyväksyttävä. Haja-asutusalueella asuvien pitää miettiä uutta asuinpaikkaa tai sitten hyväksyä tosiasia, että koulumatka on pidempi.

Kenenkään ei ole pakko asua Paasossa. Elämä on täynnä valintoja.

Profiilikuvan paikka

Ninpä niin
27. lokakuuta 2019 kello 18.13.17

Aika typerästi ajateltu että kenenkään ei tarvi asua paasossa. Luuletko että tällaisella politiikalla joku viitsii asua edes sinun Heinolassa. Kylöä asia on niin että jos koulu Lusista viedään niin joku muu kaupunki meitä kiinnostaa muttei sinun Heinolasi.

Näytä lisää vastauksia

Onko järkeä

Profiilikuvan paikka

Jyränköläinen
23. lokakuuta 2019 kello 19.00.08

Yksi iso ala- koulu Heinolaan ja sen jälkeen voidaan todeta että porukassa tyhmyys tiivistyy.. olemme kaikki saaneet kokea ja lukea mitä seuraa ylisuurista kouluista oppilaan näkökulmasta. Minä itse ja omat lapseni ovat onneksi saaneet elää aikaa jolloin lapsilla on hyvä ja sopivan kokoinen koulu ja kohtuullinen sekä turvallinen koulumatka. Tätä toivon myös tulevaisuudessa. Järki käteen päättäjät..


Jyränkö tarvitsee koulun

Profiilikuvan paikka

Jyke
23. lokakuuta 2019 kello 21.30.39

Jyrängön koulun toimintaa esitetään yhdistettäväksi Kailaan kouluun ja Sinilähde taloon! hyvinvointilautakunnan kokouksessa 30.10.
Tämä on järjetöntä. Jyränkö on kaupungin suurin kaupunginosa ja tarvitsee koulunsa.

Vasta muutama vuosi sitten esitettiin, että Jyängölle ja Sinilähteelle rakennettaisiin uusi yhteinen koulu Sinilähteelle, Töyrytielle.
Päättäjät eivät tätä halunneet, vaan heidän mielestään Jyrängössä tuli olla oma koulu.
Nytkö mieli muuttuikin? Ja vasta siinä vaiheessa, kun Sinilähteen koulua ei tehtykään Töyrytielle, vaan Jyränköä ajatellen aivan liian kauas, Aholantielle! On täysin käsittämätön ajatus siirtää oppilaita enää, kun Sinilähteen koulun sijaintipäätös tehtiin ihan toisesta lähtökohdasta. Päätöksenteosta näyttää olevan jo järki todella kaukana!

Päätöksenteon lyhytnäköisyys on Heinolassa vakava ongelma ja vie uskon päätöksentekijöiden osaamiseen. Heinolassa tehdyt kouluverkkoratkaisut näyttävät lähinnä loputtomalta virheiden ketjulta.

Profiilikuvan paikka

Lapsiperhe jyrängöstä.
28. lokakuuta 2019 kello 13.20.48

Päiväkoti ja koulu jyrängössä ovat pääsyymme juuri täällä asumiseen kolmen lapsen kanssa. Koulumatka on turvallinen ja ryhmät niin päiväkodissa, kuin koulussakin järkevän kokoisia.
Jyrängön ollessa Heinolan suurin kaupunginosa ja täynnä lapsiperheitä, tuntuu aivan järjettömältä viedä täältä pois kaikki lapsiperheiden palvelut!
Täällä on hyvä olla ja asua juuri siksi, että nämä palvelut täältä löytyvät!
Kuka turvaa pienten ekaluokkalaisten matkan virran yli keskustaan ja siellä liikenteen seassa?
Edes kolmasluokkalaiseni ei saa, saati uskalla yksin silloille mennä!
Eikö koulukyyditykset kaikille jyrängön lapsille turvallisuuden takaamiseksi sitten tule Heinolalle kalliiksi? Vai oikeastikko päättäjät ajattelevat 6-7 vuotiaiden lasten olevan kypsiä siltojen turvalliseen ylittämiseen ja keskustan alueella liikkumiseen?
Monenko tarvitsee virtaan pudota tai auton alle jäädä, että joku järki palaa touhuun?
Pelon ja kauhunsekaisin tuntein täällä mietin, onko täällä enää hyvä lapsia kasvattaa.

Näytä lisää vastauksia

HS 23.10.

Profiilikuvan paikka

Maija
23. lokakuuta 2019 kello 22.22.45

Helsingin Sanomissa oli 23.10. iso juttu koulujen lakkautuksesta.
Päättäjien kannattaisi lukea juttu.
"Moni elinkelpoinen koulu on lakkautettu kuntien kireän talouden nimissä säästösyistä, ilman luotettavaa selvitystä koulun lakkauttamisen vaikutuksista kustannuksiin, lapsiin tai itse alueeseen. Puolueettomat näytöt ja tutkimukset ovat nyt paikallaan.
On päästävä irti tehoneliöistä ja siitä kritiikittömästä suuruuden ja keskittämisen ideologiasta, jossa lähtökohtana on että maaseutukoulut poikki ja pinoon.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kytkee koulujen lakkautuksesta ja oppilaiden mielenterveyden ongelmat toisiinsa...pahoinvointikustannuksia ei kukaan ota huomioon....
Lehtola on oikeassa kahdessa asiassa. Ensinnäkin koulujen lakkautuksesta eivät ole tuoneet säästöjä. Toiseksi kouluverkko on harventunut peruskouluiläisten määrään suhteutettuna eniten pienissä kunnissa."
Olen sivusta seurannut tilannetta Lusissa. Laki asettaa rajat sille, miten kauan oppivelvollisten koulumatka voi kestää. Mutta nyt Lusissa kuljetusrumba on alkamassa myös päiväkotilapsille ja vanhuksille. Ja ainakin heidän palvelujensa pitäisi olla lähellä kotia.


Päättäjille mietteitä.

Profiilikuvan paikka

V.O.
23. lokakuuta 2019 kello 23.05.21

Allekirjoitan nämä monet muut kommentit Lusin koulun ja muiden lähikoulujen säilyttämisestä. Meille on tärkeää myös että muutamien vuosien päästä koulutaipaleensa aloittavat lapsemme ja mahdollisesti heille syntyvät pikkusisarukset saavat aloittaa päiväkoti, esikoulu ja koulutaipaleensa Lusin kyläkoulussa turvallisessa ympäristössä ja lähellä kotia. Kyläkoulussa ja maaseudulla asuvilla perheillä/lapsilla on paljon terveempi arvomaailma kuin suurissa kouluissa ja suuressa maailmassa muutenkin. Me jopa rakensimme monien muiden lapsiperheiden tavoin uuden talomme juuri Lusiin koulun, hyvän elinympäristön, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Ja Lusissahan on koulu, edelleen, josta osa tuhoutui tulipalossa, ja jonka vakuutusyhtiö korvaa/kustantaa uudelleen pystyyn. Vaan jotenkin on alusta asti tuntunut siltä että onkohan lienee kaupungin päättäjillä jotain osuutta Lusin koulun tulipaloon jotta saavat kylän ja lähikylien lasten koulun lakkautettua.

Heinolan politiikka ja päätöksenteko muutenkin on jotenkin vanhakantaista ja paikallaan junnaavaa monessa mielessä, "koska näin on aina tehty ja asiat olleet" meininkiä. Nykyisellä menolla kaupunki kylineen ja asuintaajamineen kuihtuu ja muuttovirta on elinvoimaisemmille alueille. Kylät ja maaseutu halutaan tyhjentää ja tappaa mutta samaan aikaan yritetään vaalia keskustassa ja sen ympäristössä olevaa "luontoa" ja puistomaisuutta kaikkine eliöineen.

Ei muutakun uusia tuulia puhaltamaan, kaupungista kaupungin näköinen ja kaupunki näkyväksi mm. tähtisillalle eli rumat puustot ja pusikot rohkealla kädellä pois, ne kuuluvat maaseudulle ja Suomen äärettömiin metsiin, samoin kuin ne paljon puhutut perhoset ja liito-oravat. Ja niitä kaipaavat toivotamme tervetulleiksi vaikkapa tänne Lusiin. Prismalle ja muille isoille yrityksille, hankkeille ja palveluille vihreää valoa ja vauhtia. Maaseudusta ja sen tarjoamasta hyvinvoinnista kyläkouluineen yksi iso myyntivaltti ja vetonaula Heinolalle, vastaavaa harvoin on enään tarjolla missään.

Jos kylä- ja lähikoulut loppuvat, kokee Heinola suurta muuttoliikennettä poispäin. Meille Lusin koulun loppuminen olisi sellainen asia että kunnes lapsemme saapuvat päiväkoti ja kouluikään, joudumme miettimään asuinpaikkaa uudestaan ja se ei sijaitse Heinolassa enää ollenkaan. Ja niin tekevät monet muutkin. Ja tätä rataa Heinola kuihtuu entisestään.


Tosiasia

Profiilikuvan paikka

Realisti
24. lokakuuta 2019 kello 0.42.24

Kyllähän siinä niin käy, että niissä kaupunginosissa, joissa koulut lakkautetaan, tulee elämä hiipumaan. Lapsiperheet muuttavat pois ja uusia ei tule. Asuntojen hinnat putoavat, eikä ne siitä huolimatta käy kaupaksi. Loppujen lopuksi kaupungin rakennusvalvonnan suurin työllistäjä on rakennusten purkulupien käsittely, tämä tulee tapahtumaan ennen v. 2040.


Todellinen ongelma

Profiilikuvan paikka

Kalliit seinät
24. lokakuuta 2019 kello 7.26.13

On syytä nostaa esiin se tosiseikka, että pääasiallinen ongelma on kaupungin ylihintaiset kouluhankkeet, ei lasten määrän aleneminen.
Vain kolme koulua (Sinilähde, lukio, Kailas) ovat ylittäneet kaikki kustannusarviot, ja tämä on ongelma. Alkuperäisen kouluverkkosuunnitelman mukaan niiden piti maksaa puolet vähemmän.
Nyt epäonnistuneesta suunnitelmasta kärsivät eniten lapset!
Ja lopulta kaupungin houkuttelevuus ei kasva, koska valtavalla summalla ei saada kuin muutama koulu ja kokonaisuutena kouluverkko heikkenee oleellisesti.


Koulut..

Profiilikuvan paikka

Pidetään kaupunki elävänä.
24. lokakuuta 2019 kello 8.23.46

Lusin kouluhan saadaan rakennettua vakuutusrahoista? Kun lapset vähenevät voisiko koulun tiloja käyttää muuhun tarkoitukseen? Onko tommolan ja jyrängön koulut ns. terveitä? Jos on voiko kouluja yhdistää, kun lapsimäärät pienenevät? Kirkonkylän koulu olisi hyvä säilyttää, kunhan koulu saadaan "terveeksi" korjaamalla tai rakentamalla uutta. Jos keskustan koulu suunniteltu liian suureksi voisiko suunnitelmaa muuttaa? Miten saadaan houkuteltua lapsiperheitä muualta tänne? (asuminen halvempaa, lyhyet etäisyyden, hyvin harrastemahdollisuuksia, työpaikat, lahteen ei ole pitkä matka, julkinen liikenne?) KAUPUNGIN KANNALTA TÄRKEÄÄ ETTÄ LAPSIPERHEET PYSYVÄT TÄÄLLÄ! ja olisi töitä. + antakaa rakentaa se prisma.

Profiilikuvan paikka

Prisma
25. lokakuuta 2019 kello 16.55.36

Kaupunki ei estä Prisman tuloa vaan VALITTAJAT!


Monipuolista vaikutusarviointia

Profiilikuvan paikka

Voittajat ja häviäjät
24. lokakuuta 2019 kello 10.06.55

Helsingin Sanomat (23.10.) käsitteli artikkelissaan yleisenä aiheena koulujen lakkauttamisia. Taloudellisessa paineessa säästösyyt nousevat usein prioriteetiksi palveluverkon tiivistämiselle. Näin myös nyt Heinolassa. Ne edellä lähdetään perustelemaan tulevaisuutta. Vastaavasti selvitykset siitä, miten päätökset vaikuttavat lapsiin, perheisiin ja alueisiin, jäävät nostamatta esille, tehdään puutteellisesti tai eivät nouse esille.

Lapsia koskevissa toimissa lapsen edun on oltava päätöksenteossa ensisijaisen harkintakriteeri. Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusarvioinnin perustana on, että myös lapset tulisivat kuulluksi heitä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. (mm. MML)

Palveluverkkoehdotuksessa Heinolaan syntyy voittajia ja häviäjiä: lapsia, perheitä ja alueita. Onko tämä yhdessä hyväksytty? Sammutetaanko tulevaisuudessa valot lapsiperheiltä mm. Tommolasta ja Jyrängöstä? Mitä mieltä asiasta ovat näiden alueiden lapset, perheet ja muut asukkaat? Nähdäänkö ns. voittaja-alueilla muiden alueiden elinvoimaisuutta arvona vai ohjaako päätöksentekoa vahvemmin oman alueen etu?

On hyvä muistaa, että koulukiinteistöjen kunto on pitkälti määrittänyt ja määrittämässä nykyisessä ehdotuksessa tulevaisuutta. Sopivaan aikaan alta ”lahonneiden” ja kunnostus-/uudistusrakentamisen pariin päässeet koulut (asuinalueet) ovat säilyttämässä paikkansa (koulunsa). Tämäkö on se kriteeri, jonka pohjalta päätökset pitkälle tulevaisuuteen tehdään?Toivoisin, että Heinola olisi vielä enemmän asukkaidensa näköinen kaupunki päätöksenteossa, lapsia siinä päätöksenteossa unohtamatta.


Lusissa käytiin koulua jo kun heinolassa vielä asuttiin perunakuopissa :)

Profiilikuvan paikka

Timo Ojanen
24. lokakuuta 2019 kello 10.41.11

Uskomatonta että aiemmin kaikkien demokratian sääntöjen mukaan tehty päätös rakentaa Lusin palanut koulu uudelleen vakuutusrahoilla on jotenkin pystytty vesittämään!! Nyt valtuutetut ja virkamiehet selkä suoraksi ja pidetään tehdyistä päätöksistä kiinni!! Eihän teihin voi kohta enää luottaa ollenkaan?! No, toisaalta siellä kaupungintalolla on kohta jo vuosikymmeniä ollut missiona Lusin koulun lakkauttaminen, ja sinä aikana kun ollaan koulumme puolesta taisteltu, on Heinolan kaupunkialueella homehtunut, mätääntynyt pystyyn ja/tai purettu maan tasalle niin paljon koulurakennuksia ettei pysty käsittämään sitä rahan tärväämisen määrää! NYT JÄRKI KÄTEEN SIELLÄ!!


Turvallisen koulumatkan kannattaja

Profiilikuvan paikka

Paluumuuttaja (kohta uudelleen lähtevä?)
24. lokakuuta 2019 kello 14.41.09

Tänne on muutettu takaisin siinä toivossa ,että pienessä kaupungissa olisi hyvä ja turvallinen lasten elää.
Mielestäni pienissä kouluissa on suuremmat edut lasten kannalta olla kuin suurissa, lyhyesti sanottuna suuremmassa joukossa lapsen ääni hukkuu joukkoon. Syitä on lukuisia ,en niitä rupea tässä erottelemaan , koska suurin huolenaiheeni on se,kuinka turvaton lapsiemme koulumatka tulisi olemaan.
Kovinkaan pitkä koululaistemme matka ei ehkä tulisi kailaan kouluun Tommolasta olemaan , mutta ei myöskään turvallinen . Jo matkalla tommolan kouluun huomaa,kuinka moni autoilija ajaa tiellä ,varsinkin pienen ihmisen näkökulmasta ,hurjaa vauhtia ja jarruttaa juuri ja juuri suojatien eteen, jos silloinkaan.
Kailaan koululle olisi huomattavasti enemmän vaarallisia tienylityksiä ja myös raskasta liikennettä . Pienen ekaluokkalaisen matka koululle saattaisi mennä odotellessa tien reunassa, että milloin uskaltaa mennä tien yli,monesti kun toiselta puolelta tietä saattaa auto antaa tietä, niin toisesta suunnasta tuleva taas ei.
Kannatan siis turvallista koulumatkaa ja pienen ,toimivan tommolankoulun säästämistä.


Ei-koulun lakkauttamiselle Tommolassa

Profiilikuvan paikka

Tulevan ekaluokkalaisen äiti, tommolasta
24. lokakuuta 2019 kello 14.42.53

Lapseni on nyt Tommolassa esikoulussa ja koululainen ensivuonna. Asumme myös Tommolassa, matka Tommolataloon on lapsillemme hyvän matkan päässä joka mahdollistaa turvallisen koulumatkan ja yksinkävelyn mahdollisuuden. Hirvittää ajatus laittaa ensisyksynä edes kolmosluokkalainen kulkemaan Kailaaseen, saati ajatus ekaluokkalaisesta. Aina kun normaali työssäkäyvillä vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa. Päättäjät, järki käteen ja ajatelkaa lasten tulevaisuutta ja edes jonkinmoista turvaa ensimmäisille kouluvuosille, jolloin kaikki on uutta ja opettelua. Edes koulumatkan soisi olevan pienelle lapselle mahdollisimman inhimillinen kulkea, sekä turvallinen.


Lapsiemme tulevaisuus pelottaa

Profiilikuvan paikka

Tulevaisuuden koululainen
24. lokakuuta 2019 kello 15.13.24

Onko tosiaan näin,että Tommolassa ja lähialueella (reuma\rainio etc) ei jatkossa mukamas ole tarpeeksi pieniä asukkaita,jotta voitaisiin säilyttää esikoulu ja ne jäljellä olevat 1-2 luokat. Itsellänikin kaksi tulevaisuuden koululaista täällä. Lähiössä monta useampilapsista ystäväperhettä.

Huolestuttaa jo valmiiksi pienten koululaisten koulumatkat. En aio laittaa lastani kouluun,jossa oppilasmäärät alkavat olla naurettavan isoja. Ei sitä 90-luvullakaan olleessa luokkakoossa riittänyt opettajalla aikaa kaikille,miten ajattelitte jatkossa,jos luokkakoko vain suurenee. Suureneeko valvojien silmäparien määrät myös.
Hoitopaikatkin tulee jatkossa löytyä jokaisesta kaupunginosasta.

Ei jokaisella perheelläkään ole aikaa saati kahta autoa,edes yhtä ajoneuvoa tai kortillista kuljettamaan lapsia edestakaisin,ehtiäkseen itse töihin\kouluun. Järjestyykö vuoropäivähoitokaan jatkossa lähellä.

Olen aina ajatellut asua perheeni kanssa Heinolassa,mutta koska kaikki palvelut siirtyvät pikkuhiljaa kauemmas ja kauemmas harkitsen todellakin muuttoa toiseen kaupunkiin.

Viekää kaikki läheltä,mekin menemme. Haudatkaa perheystävällinen Heinola,toivottakaa tervetulleeksi autiokaupunki. Ei täällä pian ole mitään tarvetta päättäjillekään.


Valikoitujen lukujen valossa...

Profiilikuvan paikka

Arttu Liikala
24. lokakuuta 2019 kello 19.48.02

Vastine esitykseen Heinolan päiväkotien ja koulujen palveluverkon uudistamiseksi vuosina 2020-2026.

Asun itse Jyrängössä ja lapseni käyvät koulua Jyrängön koulussa - ehtisivät kuitenkin siirtyä Lyseonmäen yläasteelle ennen kuin Jyrängön koulu lopettaisi toimintaansa. Toimin Jyrängön koulun vanhempainryhmässä ja tarkastelen muutosehdotusta näistä näkökulmista.

Jyrängön alueen näkökulmasta katsoen päiväkotipalvelut ollaan säilyttämässä lähialueella eli elämänkaaritalossa. Siltä osin tilanne vaikuttaa äkkiseltään toimivalta. Jyrängön päiväkoti on kiinteistönä todettu peruskorjausta vaativaksi ja lapsimäärät sellaiseksi että elämänkaaritalon uudehkot ja hyvät tilat riittävät.

Jyrängön koulun suhteen tilanne on käsittämättömämpi. Oletan että suurin vaikuttava tekijä selvityksen johtopäätöksissä on laskelmissa todennettavissa oleva raha. Ymmärrettävästi niin. Laskelmiin on kuitenkin valikoitu vain ne kulut, jotka voidaan tietää ja laskea eikä se vastaa todellisuutta kokonaisuutena.

Oletan, että taloudellisesti tarkastellen voidaan kouluverkko kutakuinkin samalla kustannuksella toteuttaa toisinkin. Laskelmissa todennettavien eurojen lisäksi jonkinlainen arvo tulisi päätöksenteossa laskea myös lasten koulumatkojen pituudelle, koulumatkaan käytettäville kulkuneuvojen kuluille ja kulkemiseen käytettävälle ajalle, asuntojen arvonalenemalle sekä asuinalueiden vetovoimaisuudelle tulevaisuudessa. Nämä ovat varmasti mahdottomia yksityiskohtaisesti arvottaa tai ennustaa euroina laskelmalle ja siksi houkutus niiden sivuuttamiseen on ymmärrettävää. Poliittisen päätöksenteon kokonaiskuvan kannalta on kuitenkin kestämätöntä, ettei niitä huomioitaisi edes oikeansuuntaiseksi ajateltujen uskomusten ja oletusten tasolla. Nämä ovat niitä poliitikkojen arvovalintoja, joissa pitää laskelmalle valikoitujen tilastoeurojen lisäksi katsella asiaa vähän laajemminkin - myös sieltä missä mikään numero, laskelma tai teoria ei anna tai vahvista varmaksi oikeaa ja helppoa vastausta. Lopulta, kuten elämässä yleensä, täytyy toimia parhaaksi uskomansa oletuksen pohjalta, vailla täyttä varmuutta. Siinä mielessä lautakunnan päätös jättää asia pöydälle ja pyytää kuntalaisilta kannanottoja oli perusteltu. Toivon ja uskon että kyse on muusta kuin pelkästä poliittisesta teatterista.

Ymmärrän että kaikille tiloille tulee laskea jonkinlainen kustannus. Ja että kustannuksista tehdään laskelmia. Nyt vaikuttaa että päätöksiä ollaan tekemässä eurolaskelmat edellä, mutta niissäkään ei ole huomioitu kokonaisuutta loppuun saakka. Vanhoissa rakennuksissa täytyy huomioida ylläpitoon ja remontointiin tarvittavat kulut. Uusissa rakennuksissa tulee lisäksi (neliöperusteinen) rakennuskustannus. Ja niistä uusistakin kiinteistöistä syntyy taas uutta (neliöperusteista) ylläpitokulua. Käsitykseni mukaan sekä Jyrängön (että Tommolan) koulukiinteistöt ovat rakennuksina terveitä - seikka joka valtakunnanlaajuisestikin tarkasteltuna tuntuu olevan poikkeuksellisen hyvä asia. Käsittääkseni rakennukset ovat kunnan omaisuutta, vaikka niistä rahaa siirtyykin kunnan sisällä yhdestä taskusta toiseen vuokran muodossa.

Siltä osin pointtini on tämä: Vaikka kouluverkkolaskelmassa vuokratulot jäävät pois koulutuksen kuluista eivät rakennukset, eikä niiden ylläpitoon tarvittavat rahat häviä kaupungin tarpeista mihinkään. Laskelmassa ei käsittääkseni kuitenkaan ole otettu kaupungin kontolle yhä jäljelle jääviä ylläpitokuluja huomioon ja siltä osin laskelma vääristyy. Vaikka tilat olisivat tyhjillään, eikä niitä tarvitsisi varsinaisesti remontoida maksaa niiden pitäminen nykyisessä kunnossa sekä lämmittäminen kuitenkin jotain. Vai onko ajatus että rakennukset jätetään kylmilleen ja annetaan niiden ränsistyä?

Vai kuvitteleeko kaupunki vuokraavansa tilat jollekulle ja jos niin kenelle ja millä perusteella? Jos tilat jäävät vuokraamatta niin minkä toimialueen taskusta tilojen ylläpitoon tarvittavat eurot silloin otetaan? Jos tiloja ei saada vuokrattua ja ylläpitokulut paisuvat liian suuriksi (turhiahan tyhjän tilan ylläpito toki onkin) niin laskelmassa tulisi olla huomioituna purkukustannukset. Kouluissa on kuitenkin myös liikuntasalit, jotka ovat koululaisia laajemmin kuntalaisten käytössä. Jos koulurakennukset käytön puutteessa purettaisiin, niin miten korvattaisiin liikuntatilat? Ei ole ilmaista sekään. Sivuhuomautuksena kouluasiaan, etten tiedä onko laskelmissa huomioitu sitäkään ettei Jyrängön päiväkotikaan rakennuksena häviä mihinkään ja sen olemassaolosta tai purkamisesta syntyy kuluja - aivan kuten peruskorjauksestakin olisi syntynyt.

Vaikka jokainen toimialue niin mielellään tuijottaa vain oman toimialueensa taskuja ja tekee sen mukaisia laskelmia, niin kaupunkilaisen (toivottavasti myös kaupungin johdon) näkökulmasta kaupunki ja sen menot on kokonaisuus, johon kuuluu kaikki kaupungin taskut. Jos yhden taskun säästö on toisen kulu, niin sehän on sitä kuuluisaa hölmöläisen peiton jatkamista.
Ymmärrän että esim. henkilöstökuluissa, siivouksessa, ruokalakuluissa voi olla saavutettavissa jotain synergiaetuja. Laskelmassa ei kuitenkaan voida näitä syntyviä synergiasäästöjä huomioida täysimääräisenä, jos ei yhtä aikaa edellä mainittuja kulujakaan huomioida loppuun asti mietittynä.

Ymmärrän, että koulutuksen järjestämisen näkökulmasta Tommolan koulun tilojen luokka-, oppilas- ja opettajamäärä ovat haastavia ja voivat vaatia luovia ratkaisuja. Tommola koulun tilat ovat kuitenkin terveitä ja jos niitä ollaan jättämässä tyhjilleen, ne eivät silti pysy kunnossa ilmaiseksi.

Vaikka lapseni siirtyvätkin ennen Jyrängön koulun sulkemissuunnitelmia jo toisaalle, minulla on ymmärrettävästi Jyrängön näkökulma ja Tommolan alueen ihmiset voivat hyvällä perusteilla olla eri mieltä. Mutta jos sekä Tommola että Jyränkö oppilasmäärän pienuudesta johtuen hiipuvat ja opetus muuttuu sen johdosta hankalaksi järjestää molemmissa, olisi Jyrängön koulu Tommolan alueen oppilaille kuitenkin mielestäni turvallisemman koulumatkan päässä. Laskelmista ei käy ilmi, mutta oletan, että yhdessä Jyrängön ja Tommolan alueen lapsimäärä olisi riittävä ylläpitämään elinvoimaista Jyrängön koulua kohtuullisella kustannuksella €/oppilas.

Muistutan myös että kyseessä on terveeksi todettujen tilojen lisäksi myös opetustavoiltaan todettu poikkeuksellisen laadukkaaksi kouluksi ja voittanut mm. eurooppalaisten koulujen liikuntapalkinnon 2019. Tässäkö on päätöksentekijöiden näkökyky, kiitos ja tunnustus hyvin tehdystä työstä, opetuksen sisällöstä ja laadusta?

Vastaavasti en tiedä, olisiko Tommolan koulun olemassaoleva ja terve kiinteistö käytettävissä luontevasti päiväkotilaisten / esiopetuksen tiloina, jos se kouluopetuksen kannalta arvioidaan toimimattomaksi?

Kyseenalaistan vahvasti tilanteen jossa kaupungilla on tervettä, päiväkoti, esikoulu ja koulutarkoitukseen soveltuvaa kiinteistömassaa, monipuolisesti sijoitettuna eri lähiöihin ja jossa rakennettaisiin uutta tilaa (Kailas) nykyisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa, aikaansaaden kuoliniskun antavan tarpeen siirtää oppilaita omista lähikouluistaan keskustan alueelle. Peräänkuulutan uuden kiinteistömassan rakentamista vain siinä laajuudessa kuin jo olemassa olevien terveiden kiinteistöjen mielekkään käyttöasteen jälkeen se näyttää ehdottoman tarpeelliselta.

Kiitän kaupunkia kaikille avoimen kuulemistilaisuuden järjestämisestä. Toivon että mahdollisimman moni lasten vanhempi saapuu paikalle keskustelemaan rakentavassa hengessä.

Arttu Liikala

Profiilikuvan paikka

Tommolan äippä
27. lokakuuta 2019 kello 20.20.47

Omat lapseni oireilivat Jyrängön koulussa ja Kailaassa sekä Sempalla. Ei Tommolassa. Harmittaa että puhdas rakennus on vajaakäytöllä..


Uusi koulu Lusiin palaneen tilalle!

Profiilikuvan paikka

Pekka Ojanen
24. lokakuuta 2019 kello 23.58.12

Muistan lukeneeni Lusin koulun historiaa, liittyen palaneen, vanhemman osan rakennus vaiheisiin 1930 luvulla. Siinä tukeuduttiin Lusin isäntien talkoo apuun. Isännät lahjoittivat ja vetivät hevosilla pitkiä ja paksuja tukkeja rakennus työmaalle, jossa hirret sitten veistettiin ja asennettiin paikoilleen. Syntyi uusi hirsikoulu Lusiin. Nyt ollaan esittämässä, että koulutoiminta Lusissa lopetetaan ja siirretään Kirkonkylään. Kaikki Heinolan kaupungin päättävät elimet ovat aiemmin yksimielisesti hyväksyneet uuden koulun rakentamisen palaneen tilalle. Nyt näitä päätöksiä ollaan romuttamassa ja hylkäämässä jo pitkällä oleva rakennus suunnitelma. Eikö ole väärin, että vanha talkoopanos haihtuu näin savuna ilmaan, vaikka se voitaisiin vakuutuksen turvin korvata. Tämähän on tiedossa että jos vakuutusrahat käytetään muuhun kuin palaneeseen kohteeseen, saatava rahasumma on huomattavasti pienempi kuin mitä uudisrakennus palaneen tilalle tulee maksamaan. Tätähän se on täydestä arvosta vakuuttaminen. Eli uuden rakennuksen saa palaneen tilalle, mutta ei niin paljon rahassa otettuna, kuin mitä uusi rakennus tulee maksamaan. Jos vielä tarkemmin suomennetaan, niin ollaan tuhlaamassa melkoinen summa selvää rahaa, jos jätetään rakentamatta. Samalla jää käyttökelvottomaksi palossa säästynyt osa, sitähän ei voi tuollaisenaan mihinkään käyttää. Ei kyläläiset, eikä kukaan muukaan. Näin meille on kerrottu. Samalla kun koulu loppuu, häviää kylältä sisäliikuntapaikat, sekä tilat kaikenlaiseen muuhun harrastustoimintaan! Vielä viitsitään puhua Heinolasta liikuntakaupunkina! Tätäkö se on Pienen kaupungin Iso elämä? Ei Lusin rahoilla rakenneta kovin isoa nurkkaa keskustan ylisuuriin ja kalliisiin kouluihin. Ottakaa nyt hyvät virkamiehet ja päättäjät järki käteen, kun se vielä on mahdollista. Muuten tällä menolla tulee käymään vielä niin, että jää Pieni kaupunki ja Pieni elämä!


Voi voi

Profiilikuvan paikka

ins. YAMK
25. lokakuuta 2019 kello 2.05.43

Tosiasia on niin, että Kk:n koulu tulee säilymään, Lusin sekä Jyrängön koulut lopetetaan. Päätös on aivan realistinen ja kaupungin talouden kannalta oikea ratkaisu.

Profiilikuvan paikka

Voivoi
27. lokakuuta 2019 kello 18.51.50

Enpä ole ennen kuullutkaan että insinöörit osais yhteensovittaa lasten hyvinvoinnin ja talouden, mutta älä ole huolissasi ei osaa poliitikotkaan

Näytä lisää vastauksia

Päättäjille

Profiilikuvan paikka

Jani
25. lokakuuta 2019 kello 6.56.13

Heinolassa näyttää olevan nyt hirveä kiire lakkauttaa lähikoulut.
Joku tuossa jo aiemmin kirjoitti että näiden lähikoulujen lakkauttaminen aiheuttaa näiden alueiden kiinnostuksen menettämisen lapsiperheiltä. Näin toimimalla saadaan nämä alueet kuihdutettua pois.
Lähikoulut hävittämällä saadaan lapsiperheet pois Heinolasta mistä aiheutuu että ikärakenne muuttuu enemmän eläkeläisvoittoiseksi mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Heinolan pitäisi saada muutenkin houkuteltua lapsiperheitä uusiksi asukkaiksi.
Hyvin monelle lapsiperheelle on tärkeä oma lähikoulu .Se vaikuttaa hyvin monen perheen asuinpaikan valintaan, ja nyt sitä vähätellään päättäjien keskuudessa ihan kun asialla ei ole mitään väliä perheille missä lapset käyvät koulunsa.

Nyt päättäjät järki käteen ja lopetatte tämän lähikoulujen lakkauttamisen. Jos olette tehneet aikasemmin virheitä koulujen kohdalla niin ei pidä laittaa lähikouluja näiden pieleen menneiden päätösten ratkaisuksi.

Lusin kylälle koulu on tärkeä , ja ainoita asioita joka on syy lapsiperheille muuttaa Lusiin. Lusin koululla myös ollut erittäin hieno tapa kun kylän seniorit ovat olleet usein koululla käymässä ja siirtäneet omaa tietoa ja elämänkokemusta nuorille. Lisäksi koulu toimii kyläläisille myös tapaamispaikkana. Ennen koulupaloa koululla oli myös paljon muutakin tapahtumaa iltaisin, mitkä nyt palon jälkeen on kaikki jääneet pois. Lusi tarvitsee oman koulun kylän selviytymisen vuoksi.
Pienessä koulussa Oppimistulokset olivat hyviä ja heikommilla lapsillakin oli hyvät mahdollisuudet pysyä muiden mukana koska ryhmät olivat sopivan kokoisia.


Lähikoulujen puolesta

Profiilikuvan paikka

Mika Yli-Kaakinen
25. lokakuuta 2019 kello 12.30.34

Vaikka näin lapsettomana ihmisenä minua ei asia omakohtaisesti kosketa, niin itse liputan selkeästi pienempien yksiköiden ja lähikoulujen puolesta. En näe mitään järkeä tehdä Kailastalosta jotain järjettömän isoa. Pienissä yksiköissä kaikki tuntevat ja tietävät toisensa ja uskoisin kaiken maailman lieveilmöitä koulukiusaamisesta alkaen olevan vähemmän. Ja niihin puuttuminenkin olisi helpompaa. Lyseonmäellä lopetettiin ylijäämäruoan tarjoilu kun isossa yksikössä on kuulemma vaikea valvoa mitä siellä tapahtuu. Väitän ettei joku huumekauppa olisi jossain Jyrängön koulussa onnistunut niin helposti. Lusille on myös koulun palamisen jälkeen luvattu koulun uudelleen rakentaminen. Monilta menee se viimeinenki usko politiikkaan jos päättäjien sanaan ei voi luottaa lainkaan. Eli tiivistettynä usemapi pieni yksikkö kuin yksi iso. Uudesta lukiosta on kuitenkin tehtävä riittävän suuri, että siihen saadaan ilta-ajoiksi toimintaa myös muille kaupunkilaisille, unohtamatta kaupungissa olevaa kunnon liikuntasalin ja auditorion puutetta. Kiitos.

Profiilikuvan paikka

Opetuksen taso
25. lokakuuta 2019 kello 17.07.05

Mites Mika kun opettajat ovat sitä mieltä, että tasokas, nykyaikainen opetus ei onnistu pienissä yksiköissä?


Ei tunteella vaan järjellä

Profiilikuvan paikka

Järkeä päätöksen tekoon
25. lokakuuta 2019 kello 13.09.40

Niin oikeita ja hellyttäviä kuin pikkukoulujen puolustajien kommentit ovat, toivon että päättäjät ottavat huomioon olemassa olevat faktat ja ennusteet väestön kehityksestä. Kaupunki velkaantuu ja Heinolassa ei ole varaa hukkainvestointeihin. En usko, että kukaan haluaa veroprosenttia nostettavan. lienee viisasta yrittää pitää tässä pikku kaupungissa väestön vähetessä edes keskusta elinvoimaisena ja houkuttelevana.

Profiilikuvan paikka

Niinpä niin
27. lokakuuta 2019 kello 17.24.12

Tuonhan voisi ajatella myös, että mitäpä jos lakkautettaisiin ensin ne koulut joissa on jo ongelmia sisäilman ja kosteuksien kanssa. Ja jätettäisiin suosiolla ne koulut käyttöön jossa niitä ei ole. Ei menisi turhaa rahaa kailakseen eikä kirkonkylään. Voidaanhan sieltä ottaa bussikuljetus oppilaille myös toiseen suuntaan. Kirkonkylältä voisi tulla terveen sisäilman omaavaan pienempään kouluun. Annetaanko mahdollisuus vanhemmille ja katsotaan sitten mitkä ne ennusteet tuleville vuosille ovat...

Näytä lisää vastauksia

Koulu joka kylään

Profiilikuvan paikka

Ajatus
25. lokakuuta 2019 kello 17.04.47

Mielestäni uusi koulu Lusiin ja äkkiä remontti kirkonkylään. Jyränkö, Tommola säilytetään ja uudet rakennetaan.
Satsataan lapsiin! Tarpeen vaatiessa nostetaan veroja. Kaupungin henkilöstöstä voidaan myös muuten vähentää helposti 400 henkeä , siitä saadaan säästöjä paljon.


Ihmettelen jos poliitikot eivät ymmärrä

Profiilikuvan paikka

Ihmettelen
25. lokakuuta 2019 kello 18.27.41

Ihmettelen jos poliitikot ei ymmärrä, että opettamiseen tarkoitetut rahat pitää käyttää opetukseen, eikä aluepolitiikkaan. Jos ei lapsia ole edes luokallista, niin ei kyllä voi perustella koulun sijoittamista kylään.

Jyrängössä on lapsia riittävästi ja toimiva (hyvä!) koulu. Sitä pitäisi joutua murehtimaan vasta sitten JOS lapsimäärä todella vähenee niin paljon ja samaan aikaan koulurakennus on tiensä päässä.

Kirkonkylässä riittävästi lapsia mutta koulurakennus huonossa kunnossa —> koulu kuntoon ja pian, että ei vaikuta lapsimäärään.

Lusissa ei edes yhtä luokallista lapsia ikäryhmässä. Siellä on alle 40 lasta YHTEENSÄ eri luokilla. Esikoululaisia on syksyllä aloittamassa pari! Aika harva taitaa edes tietää tätä? Toivottavasti poliitikot kuitenkin!

Eikö siis mietittäisi lapsia ja opetusta ennemmin, kuin noita edellisten kommenttien muita perusteluja? Koulutukseen varatuilla rahoilla paras mahdollinen opetus, pienet luokat ja turvalliset koulut.


Lähikoulut ovat pikkukaupungin vetovoimatekijä!

Profiilikuvan paikka

Heinolan puolesta
26. lokakuuta 2019 kello 14.07.01

Heinola tarvitsee asukkaita. Siksi ei pidä tehdä päätöksiä, jotka ovat tämän realiteetin vastaisia. Pikkukaupungin merkittävä vetovoimatekijä ovat lähikoulut, ja siksi niiden lopettaminen on hyvin harkitsematonta: Ei ole todellakaan Heinolan edun mukaista tehdä päätöksiä, joiden seurauksena kaupungista muuttaa pois lapsiperheitä. Koulujen keskittäminen keskustaan saattaa toimia suurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenne tukee ratkaisua. Heinolassa bussit eivät kulje niin tiheään tahtiin, että ratkaisu olisi toimiva.

Täysin järjetöntä ja epäoikeudenmukaista olisi se, että keskustaan rakennettaisiin liian suuri alakoulu, ja sen vuoksi muiden kaupunginosien koulut on lopetettava. Keskustan koulun suunnitelmat on avattava uudestaan, koulu on mitoitettava keskustan lapsiluvun ja lapsilukuennusteen mukaan. Eri kaupunginosia tulee kohdella tasa-arvoisesti, jotta mahdollisimman moni kaupunginosa pysyy elinvoimaisena. Tämä on koko kaupungin etu!

Jyrängön koulu on palkittu, erinomainen koulu. Sen Liikkuva koulu -toimintamallit ovat olleet esimerkkejä muiden kaupunkien kouluille, jopa muiden maiden kouluille. Miksi ihmeessä siis Jyrängön koulu halutaan lopettaa? Jos koulurakennuksessa on liikaa tilaa tulevina vuosina, rakennukseen voitaisiin keskittää myös päivähoitoa.

Kaiken kaikkiaan: Lähikoulujen lopettaminen on täysin järjetön ajatus pikkukaupungissa. Asukkaat pysyvät pikkukaupungissa, jos siellä ymmärretään säilyttää pikkukaupungin edut. Lähikoulut ovat ehdoton pikkukaupungin vetovoimatekijä.


Lähikoulut ovat tärkeä osa Heinolan elinvoimaa

Profiilikuvan paikka

Opettaja-äiti Jyrängöstä
26. lokakuuta 2019 kello 21.19.23

Lähikoulu on perheille todella tärkeä. Asumme itse Jyrängössä vuokralla. Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta. Esikoinen on nyt Jyrängön eskarissa. Olemme viihtyneet hyvin Jyrängässä ja olemme ajatelleen, että Jyrängöstä voisi ostaa talonkin, jos sopiva tulee vastaan. Yksi tärkeä syy Jyrängössä viihtymiseen on hyvä ja sopivan kokoinen lähikoulu, johon mielellään omat lapset laittaisi. Emme nimenomaan haluaisi muuttaa Kailaan koulun oppilaaksiottoalueelle, sillä ajattelemme, että pienessä koulussa lapsen on hyvä ja turvallista oppia ja kasvaa. Pienemmässä koulussa jokainen huomataan.

Nyt pitää todella miettiä uudelleen asuinpaikka (onneksi emme ole vielä ostaneet mitään taloa). Uskon, että samaa joutuu pohtimaan moni muukin niin Jyrängössä, Tommolassa kuin Lusissa. Lapsiperheet todella valitsevat asuinpaikkansa myös koulun ja päiväkodin perusteella! Jos kouluja yhtäkkiä lakkautetaan, se on suorastaan kaupunkilaisten pettämistä ja ikävä kyllä elävien asuinalueiden kuihduttamista - mahdollisesti koko kaupungin. Jyrängön asukkaissa voi hyvinkin olla menossa pian sukupolvenvaihdos. Ne kenellä on aiemmin ollut kouluikäisiä lapsia asuvat vielä omakotitaloissa, mutta pikkuhiljaa ikääntyessään muuttavat pienempiin asuntoihin. Jyrängössä nimittäin on tällä hetkellä vain vähän omakotitaloja kaupan, joten omakotitaloa haluaville lapsiperheille ei ole kovasti valinnanvaraa. Väestöennusteet ovat todella vain ennusteita - jotka tosin toteuttavat itseään, jos niiden perusteella tehdään suuria ratkaisuja kouluasioissa.

Pitkät koulumatkat ovat pienille koululaisille ja koko perheelle suuri haaste. Koulumatkoilla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista (myös lyhyillä, saatikaan monta kertaa pidemmillä...) Autojen käyttö tulee lisääntymään kouluun kulkemisessa. Arvioitu kävelyaika meidän nykyisestä kodista Kailaan koululle on 48 minuuttia (aikuisen vauhtia, keskustan halki). Ekaluokkalaisen matka-ajan saa kertoa kahdella.

Tommolatalon eskarin ja 1.-2.-luokkien lakkauttamista on perusteltu sillä, että se on liian pieni opetusyksikkö. Tässä ei nyt kyllä ajatella lasten ja perheiden tarpeita, vaan nimenomaan vain aikuisia. Tommolan koulun toiminnan lakkauttaminen ei säästä yhtään rahaa, sillä tilathan jäävät joka tapauksessa päiväkodin käyttöön ja Tommolasta tulee täysi luokallinen lapsia. Kyllä opettajat saavat kollegiaalista tukea Kailaasta. Mahtuisihan Tommolataloon kuusikin luokkaa - silloin ei olisi työyhteisö liian pieni.

Pienet lähikoulut ovat Heinolalle suuri vetovoimatekijä, joista ei saa luopua. Järkevää olisi mitoittaa Kailaan koulu selvästi pienemmäksi sekä hyödyntää Jyrängön ja Tommolan kouluja. Lusin koulu puolestaan on Heinolan helmi ja osoitus siitä, että maaseutuakin arvostetaan. Toivon, että pikkukaupungissa on jatkossakin hyvä kasvaa isoksi. Tavoitellaan uusia lapsiperheitä Heinolaan, eikä karkoteta nykyisiä.


Satulinnan ja Lusin koulun kohtalo vaikuttaa koko Pohjois-Heinolan alueeseen

Profiilikuvan paikka

Erityisopettaja
26. lokakuuta 2019 kello 21.40.09

Erityisopettajana en voi kuin ihmetellä kaupungin ajatusta Lusin päiväkodin ja koulun alasajamisesta. Tietenkään rahaa ei ole ikinä liikaa mutta olisi mielenkiintoista nähdä tämän hetkiset kulut päiväkodista ja koulusta sekä lasten erilaisista terapia-ja erityisopetuskuluista. Voi olla ettei niitä ole saatavilla, onkohan niitä osattu edes ottaa huomioon. Siihen päälle kun lisätään tulevaisuuden kasvavat koulukuljetuskustannukset ja mietitään todennäköisesti lisääntyvät kulut erilaisista terapioista ja lisääntyvästä erityisopetuksesta, niin meneeköhän tasan. ..
Vuosia olen itsekin jo tehnyt erityisopetusta ja se on oma havainto, että erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kasvanut, tuen tarpeet ovat syventyneet ja tukea annetaan enemmän kuin esim. kymmenen vuotta sitten. Tämä havaintoni perustuu puhtaasti siihen määrään erityisen tuen suunnitelmia ja päätöksiä, joita olen tänäkin vuonna monen perheen kanssa tehnyt.
Mm. Kasvatustieteen tohtori Erja Sandberg on tutkinut asiaa monelta kantilta ja todennut, että positiivinen pedagogiikka kaikkine virikkeineen on hyvä asia kaikenikäisten lasten kehityksessä. Suurien koulujen ongelma on vain se, että tätä positiivista pedagogiikkaa ei pystytä joka paikassa toteuttamaan, koska opettajilla on alituinen kiire. Isot ryhmäkoot, sijaisten palkkauskielto lyhyissä poissaoloissa, kaikki opetuksen päälle tehtävä työ (mm. erilaiset palaverit ja kirjaamiset), muutamia mainitakseni tästä kiireestä. Tästähän on ollut useampikin uutinen ainakin Helsingin Sanomissa.
Nyt Heinolassa ajetaan nähtävästi tätä itseohjautuvuuden pedagogiikkaa eli yhtä isoa ryhmää koululaisille, jossa heidän tulisi itsenäisesti osata opiskella, pahimmillaan jopa ekaluokasta lähtien. Sitten ihmetellään rekrytointivaikeuksia, joita on jo nyt havaittavissa ainakin varhaiskasvatuksessa, ihan täällä Heinolassakin. Omiakin kolleegoita on vaihtanut alaa, koska eivät enää jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan eli sitä jatkuvaa resurssipulaa.

Kaupungille terveisiä, että täällä Pohjois-Heinolassakin on elämää. ”Pieni kaupunki, iso elämä”... Tietenkin on oma valinta asua maalla. Juurikin maaseudun luonto, mutkaton elämäntyyli ja oma kyläkoulu oli syy muuttoon ja nyt saa alkaa miettimään, että minne sitä seuraavaksi sitten muuttaisi. Töitä kyllä itselle löytyy, jos vaan jaksaa pysyä erityisopetuksen parissa.

Jos ette ota kaupungin valtuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa huomioon aikuisia, niin ottakaa edes lapset! Niissä on tämänkin kaupungin tulevaisuus, minne he haluavat muuttaa kun kotikaupunki tyhjenee. Kun palvelut lähtevät, lähtevät myös asukkaat. Sekö on tavoitteenne?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006245988.html?share=f3f83b969dbcdd6c44d6be0e09753bee

https://www.hs.fi/elama/art-2000006241878.html?share=9aaa76ebe6e858845b4db540a3758391

https://www.hs.fi/paivanlehti/17092019/art-2000006240802.html?share=6e23bd9c76fbbf44fdaa901bd0a5d9e7

https://www.erjasandberg.eu/julkaisut/

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006242134.html?share=a1915517b03a7fc392ed96b2a81cbf93

https://www.hs.fi/kaupunki/jarvenpaa/art-2000006224863.html?share=8cc28e30b5efc1c43d13fd935083b919




Lähikoulujen puolesta

Profiilikuvan paikka

Jyrängön eskarilaisen isä
26. lokakuuta 2019 kello 22.14.55

Jyrängön koulun opetuksen siirtäminen Kailas-taloon tuo liian pitkän matkan lapsille matkustaa kaupungin halki. Koulukoon suurentaminen samalla heikentää oppilaan koulukokemusta. Lähikoulut ovat arvo sinänsä ja niitä tulisi kehittää eikä ajaa alas. Myös Lusin koulua.

Koulupolitiikan vellominen luo lapsiperheille työntövoimaa pois Heinolasta. Tulevissa rakentamishankkeissa tulisi huomioida ennustettu oppilasmäärä. Turhat neliöt maksavat rakentamisvaiheessa helposti yhteensä useita miljoonia euroja, mutta näiden tulevan ylläpidon kautta paine käyttötaloudessa on siihen verrattuna vielä moninkertainen. Investointikustannus jää lopulta pieneksi. Kouluista on järkevää tehdä tilatehokkaita ja viihtyisiä. Kuulkaa lapsia ja koulun henkilökuntaa (myös siivous) koulujen suunnittelussa.


Heinolan puhtainkoulu jälleen käyttöön

Profiilikuvan paikka

Entinen Lusilainen
26. lokakuuta 2019 kello 23.25.19

Entisenä Lusilaisena pidän tosi tärkeänä, että he saavat koulun ja päiväkodin jatkossa toimintaan. Pidämme yhdessä maaseutu arvokkaana. Se palkitsee monia, jotka eivät halua keskustojen kiireitä elämään. Älkäämme kuolettako Lusia. Lusissa on tälläkin hetkellä uusia perheitä joilla koululaisia kasvamassa ja kenties lisääkin tulee. Lusin koulu on Heinolan puhtaimpia kouluja.
Jaksan uskoa, että koululaisia riittää Lusin kouluun jatkossakin. Monessa tullutkin esille Lusin koulu on Lusin sydän.
Kaupunki saa varmasti tonttejaan myytyä paremmin mikäli kylältä koulu löytyisi jatkossakin. Sitä kautta varmasti oppilasmäärät voi nousta tahi pysyä ainakin ennallaan.
Lusi tarvii koulu ja kylän sydämen.


Hla:n kaupungin strategiat

Profiilikuvan paikka

Kouluasiaa
26. lokakuuta 2019 kello 23.33.29

Yritän ymmärtää säästöt mitä kaupunki yrittää tavoitella koulujen lakkauttamisella,mutta... kun lueskelee kaupungin strategioita (esim. Hyvinvointiohjelmaa) onko koulujen lakkauttaminen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman mukaista? Kyllähän se vaan niin on, että Lusin kyläkoulu on se mikä lapsiperheitä houkuttelee.. olis mahtavaa saada säilyttää se, Heinolalla olisi yksi erilainen vetovoimatekijä lisää mitä markkinoida.


Kummituskaupunki

Profiilikuvan paikka

Yrittäjä
27. lokakuuta 2019 kello 18.42.37

Tämä koulujen ja nimenomaan ihanan Lusin koulumme lopetustouhu on kyllä itselleni viimeinen piste. Heinola ei tue myöskään yrityksiä eikä edesauta yritysten kehitystä. Muissa kunnissa nämäkin asiat paljon paremmin. Voin omasta kokemuksestani kertoa kuinka Hämeenlinnan elinkeinotoimi on erittäin aktiivisesti houkutellut minua ja yritystäni sinne. Kävimmekin tutustumassa siellä vaimoni kanssa. Jäi kyllä todella hyvä kuva. Ehkäpä joskus tulemme sitten katsomaan josko Heinola olisi saanut kalliit katukivetyksensä valmiiksi ja häädettyä lapsiperheet ja yrittäjät pois. No ompahan sitten tilaa kävellä epätasaisia mukulakivikatuja edestakas kun tyhjät liikehuoneistot tuovat mieleen vain muistoja mitä missäkin joskus hyvinä aikoina oli. Tehdäänkö heinolasta kummituskaupunki vai?


Kouluista paras

Profiilikuvan paikka

Maalaisjärki
27. lokakuuta 2019 kello 18.52.31

Lusi olisi mahtava kehitys mahdollisuus hyvine kulkuyhteyksineen!!


Lusi

Profiilikuvan paikka

Heiska
27. lokakuuta 2019 kello 20.21.15

Ostimme talon lusista 2015 ja remontoinnin jälkeen pääsimme muuttamaan sinne 2016 ja parasta oli meidän 3 lapselle pieni kyläkoulu ja päiväkoti. Mitä tänne jää nyt? Ei mitään jos koulua ei rakenneta ja pidetä eikä myöskään päiväkotia jos sekin loppuu. En ymmärrä sitä että sullotaan kaikki lapset samaan paikkaan ahtaisiin tiloihin ja isoihin luokkiin. Jossa lasten opetus kärsii eikä pystytä pitämään opetusta enää laadukkaana. Eikö vakuutusyhtiöltä saadut rahat ole tarkoitus laittaa uuteen koulurakennukseen? Päiväkodin voisi rakennuttaa samaan koululaisten kanssa.

Mikä saa ihmisiä muuttamaan Heinolaan? Ei mikään jos kaikki lopetetaan. Joitakin lapsiperheitä kiehtoo maaseudun rauha jossa on kyläkoulu ja päiväkoti.

Kaikki ovat varmaan nähneet tämän https://www.facebook.com/498818586819850/videos/1638528749515489/

Tässä on video jossa puhutaan vaan ja lupaillaan asioita ja sanotaan ettei tarvitse huolehtia. Ihme kaupunki tämä Heinola,kun asiat eivät kuitenkaan ole näin.


Tommola-talo

Profiilikuvan paikka

Tommolan äippä
27. lokakuuta 2019 kello 20.32.49

Tommolan kouluhan on jo lakkautettu. Tommola-talon 1-2 luokat ovat Kailaan satelliittiluokkia ilman omaa hallintoa. Kiinnostaisi ihan faktatieto kuinka paljon halvempaa olisi järjestää 1-2 luokan opetus pääkoululla vs tommolatalolla? Siis rakennushan joka tapauksessa jää jäljelle päiväkodin käyttöön.

Tommolan lapsia tarvittiin jo aiemmin keskustaan Sempan oppilaiksi että Semppa pystyisi jatkamaan. Nyt Jyrängössä hamutaan oppilaita Tommolasta. Epäreilulta tuntuu. Tommolatalo on aivan alku Tommolassa. Tulkaa te Jyrängöstä ja osasta keskustaa mieluummin sinne? Ei Tommolan lapset aina voi olla heittopusseja ja täyttää milloin mitäkin kouluja.

Omat lapset ovat kokeilleet opiskelua kaikissa "keskustan" kouluissa ja Tommola on ainut missä ei sisäilmasta oireita tule. Mitä järkeä pitää perus tervettä rakennusta puoli tyhjänä? Koulumatka Siltakadun yli Kailaaseen on ihan painajainen..

Tosiaan koulujen sijainnilla ohjaillaan perheellisten asuinpaikkoja. Sekin kannattaa muistaa kun tulevaisuuden näkymiä maalaillaan. Kailas pienemmäksi ja muut koulut pysyvät paikoillaan. Siinä säästöä.


Lähipalvelut kaikkien oikeus - ei vain keskustan alueella asuvien

Profiilikuvan paikka

Lasten oikeudet
27. lokakuuta 2019 kello 22.21.03

Oma kommenttini koskee Lusin koulua ja päiväkotia, mutta siirrettävissä myös toiseen kontekstiin.
Perheemme on valinnut asuinpaikaksi Lusin. Oma rauha, tilaa ympärillä, turvallinen elinpiiri ja luonnon läheisyys ovat meille tärkeitä arvoja. Samalla arvostamme myös nopeita kulkuyhteyksiä ja elinvoimaista kylää. Toinen meistä perheen vanhemmista käy töissä muualla, tuoden verorahat Heinolaan, toinen myös työllistää yrityksessään muita heinolalaisia.

Varhaiskasvatus ja lähiopetus ovat meille itsestäänselvyys. Meidän alueen lapsilla on oikeus omiin juuriin ja oikeus kasvattaa rauhassa ja turvallisesti siivet, jotka kantavat sitten, kun tarve on. Meidän alueen lapsilla on oikeus saada olla lapsia. Jo useiden vuosien ajan on esitetty Lusin koulua puoltavia kannanottoja, kokemuksellisia ja tutkimuksellisia. Näitä tarkemmin toistelematta on selvää, että pieni, yhteisöllinen, turvallinen ja ympäristöä kunnioittava kasvualusta on lapsen edun mukaista.

Tiedossa on myös, että pitkien matkojen takaa, muualta tulleena, isoissa yksiköissä on hälyistä ja epävarmaa lapsen olla ja oppia, työläämpää jaksaa kasvaa isoksi. Isot yksiköt eivät ole lapsen edun mukaista. Ei millään asteella, ei missään kaupunginosassa. Säästöt on löydettävä jostain muualta, kuin ylläpito,- huolto- ja henkilöstökuluja yhdistämällä. Tämä edesauttaa veronmaksajien kaikkoamista kaupungista ja ne jotka jäävät, voivat muutamien vuosien/vuosikymmenten jälkeen todeta, että Heinolassa ei todellakaan ole hyvä kasvaa isoksi.

Haluan kertoa, että tällainen edestakainen päätöksenteko (Lusin koulun säilyttäminen, uudelleen rakentaminen, päiväkodin yhdistäminen uuteen koulurakennukseen, eikun sittenkin kaiken kasvatuksen siirtäminen KK:N kouluun) aiheuttaa erittäin ison epäluottamuksen kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien toimintaan.

Haluan vielä ilmaista huoleni siitä, että terveitä yksiköitä suljetaan ja lapsia ollaan siirtämässä ”peruskorjattuihin” rakennuksiin tai väistötiloihin. Tällä viimeisimmällä kouluverkkoehdotuksella lapseltamme suljettaisiin alta Satulinnan päiväkoti, kohta Kettukallion päiväkoti ja lopulta siirto ehkäpä KK:n tuleviin parakkeihin, kunnes lopulta KK:n kouluun. Tämä kaikki ennen esikouluikää. Sanomattakin selvää, että etsimme ja löydämme muut ratkaisut, mikäli tämä toteutuu.

Lopuksi kiitos tästä mahdollisuudesta ottaa kantaa ja tulla kuulluksi. Tämä on demokratiaa. Toivottavasti päätöksetkin.


Lähikoulut on investointia tulevaisuuteen

Profiilikuvan paikka

Tero Pitkä
28. lokakuuta 2019 kello 7.35.25

Heinolassa on nyt erittäin tärkeää investoida tulevaisuuteen ja parhaiten tätä tukevat uudet työpaikat mutta myös lähikoulut, muutoin palvelut on kohtuullisella tai hyvällä tasolla. Lähikoulujen lakkautus on viesti "olemme luovuttaneet, alasajo voi alkaa". Ja kun aletaan alasajamaan se vaikuttaa myös niihinkin palveluihin jotka vielä toimivat. Väki ikääntyy ja uusia tekijöitä että veronmaksajia tarvitaan. En kannata Lusin enkä Tommolan tai jyrängön koulun lakkautuksia. Kailas koulun kokoa suhteessa Tommolan kouluun kannattaisi tarkastella jakamalla keskustan alue näiden kahden kesken. Tommolassa luokat jatkuisivat näin 6 luokkaan asti. Mutta siinä ei että lopetetaan koko koulu ja esikoulu ei ole vähäisintäkään järkeä. Eikä säästöjä synny. Heinolassa on investoitu keskustan kehittämiseen runsaasti rahaa, tämä kaikki menee hukkaan jos ei tänne saada uusia perheitä, uutta verta ja varsinkin jos nykyisiä perheitä lähtee kasvukeskuksiin koulu lakkautusten myötä. Investoikaamme tulevaisuuteen, säilyttäkäämme lähikoulut!


Lusi vetovoimaiseksi

Profiilikuvan paikka

Heidi ja perhe
28. lokakuuta 2019 kello 8.06.15

Olemme huolissamme mitä tapahtuu meidän lähikoulullemme (Lusin koululle) kouluverkkoselvityksen myötä. Lusin koulun palon myötä Lusin alueen lapset ovat käyneet väistössä kirkonkylän koulussa, joka on pahimmillaan tarkoittanut päivittäin kahden tunnin matka-aikaa koululaiselle! Se on valtava määrä alakoululaiselle päivän ajasta (ensin taksilla Lusin koululle ja sieltä bussikyytiin bussin aikataulun mukaisesti).

”Koululaisen päivä alkaa kotiovelta. Koulumatka odotuksineen saa kestää lain mukaan enintään kaksi ja puoli tuntia, tai jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Aikarajan lisäksi kannattaa miettiä myös sitä, millaiseksi lapsen päivän kokonaisuus muodostuu. Näyttää siltä, että koulukuljetusaika on lisäystä lasten ruutuaikaan samassa suhteessa: Matkan ajan tuijotetaan pientä älypuhelimen ruutua. Tällä voisi olettaa olevan vaikutuksia sekä lasten näköön että ryhtiin.” (Kuntaliitto)

Meitä huolestuttaa, miten lasten jaksamisen ja oppisen kanssa käy tässä yhtälössä! Kun toisena vaihtoehtona on käydä alakoulu lähikoulussa, jonne taksi vie lapset (ajallisesti matkaan menee noin 15 min / päivä).

Olemme myös huolissamme oppimisympäristöstä. Lusin koululla on mahtavat puitteet monipuoliselle oppimiselle. Lapsemme on monta kertaa kysynyt, että koska pääsee takaisin Lusin kouluun. Maalaismiljöö ja puitteet monipuoliselle oppimiselle ovat olleet erittäin tärkeitä jo päiväkotiaikana! Lapsemme on myös moneen kertaan kysynyt milloin eskarilaiset tulevat heidän ekaluokkalaisten kanssa samoille tunneille. Yhteisöllisyys ja eri ikäluokkien välinen toiminta on ollut todella merkittävää Lusin koulussa. Emmekä voi missään nimessä unohtaa ikäihmisten roolia! Yhteiset oppimiskokemukset alakoululaisten, päiväkotilaisten ja ikäihmisten kesken ovat tuoneet lisäoppia ja –arvoa koulutaipaleelle. Miten tälle kaikelle käy, jos Lusin koulua ei rakenneta. Olen varma, että tällainen yhteisöllisyys ja yhteistekeminen on vain vahvistanut ikäihmisten hyvinvointia ja kotona selviytymistä sen lisäksi mitä uutta lapset ovat oppineet ikäihmisiltä ja myös päinvastoin!

Aikanaan muutimme Lusiin juuri sen takia, että koulu ja päiväkoti olivat kylällä ja halusimme maalaismiljööseen. Lapsemme kasvaessa oli luonnollista ja turvallista hänen käydä ensin Lusin päiväkotia ja siitä ajatuksena siirtyä Lusin kouluun, ja vähitellen siirtyä yhä isompiin ympyröihin. Yhteisöllisyys ja pienemmät ryhmäkoot tuovat turvaa lapsen kasvulle ja kehitykselle, ja uskon vahvasti että huolella tehty pohjatyö luo hyvän perustan aikuisuudelle.

Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kautta turvallisuus oppimisympäristöä ja muita koululaisia kohtaan kasvaa. Pienemmässä koulussa kaikki tuntevat toisensa, autetaan toisia herkemmin ja vedetään yhtä köyttä. Lapsilla ei ole paineita asettua tiettyyn muottiin, vaan jokainen saa kasvaa ja kehittyä omaan tahtiinsa. Samalla opitaan toisiltamme ja opitaan auttamaan, hyväksytään ja ymmärretään että kehitymme eri tahtiin. Yhdysluokkatoimintaa tukee se, että jos kehityt ja opit hitaammin, niin sinun ei tarvitse jäädä luokalle, vaan voit seuraavana lukuvuonna edetä tuttujen luokkakavereidesi kanssa, mutta kuitenkin omaa polkuasi. Todennäköisesti saat ikäluokkasi kaverit kiinni seuraavan vuoden aikana. Ja toisaalta, jos kehityt ja opit nopeaan tahtiin, niin sinulla on mahdollisuus edetä vanhemman ikäluokkasi tahtiin, jolloin koet koulunkäynnin mielekkääksi.

Aina katsotaan ennusteita, mutta eivät ne ole aina toteutuneet arvioiden mukaan. Heinolan väkiluku hiipuu ja nyt pitäisikin ajatella, miten saamme lisää asukkaita Heinolaan (eikä vain ikäihmisiä). Heinolalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet tarjota erilaista toimintaa eri puolella kaupunkia. Lusissa on suuret mahdollisuudet kehittyä Heinolan pohjoispuolen keskittymäksi. Ympäristökunnat pienenevät, joten nyt olisi hyvä luoda katse sille ajatukselle, että miten kehitämme Heinolaa ja parannamme sen imagoa. On perheitä, jotka haluavat maalle asumaan, mutta eiväthän he muuta sinne, jos siellä ei ole lähikoulua. Lusi on niin mainiolla paikalla liikenneyhteyksienkin kannalta, että missään nimessä tätä ei pidä jättää huomiotta.


Kailastalolla kiire

Profiilikuvan paikka

perheenisä
28. lokakuuta 2019 kello 15.06.09

Kailastalossa on sisäilmaongelmia jo joka puolella päärakennusta. Näistä kärsii niin oppilaat kuin koulun henkilökuntakin. Huono sisäilma voi pilata nuoren terveyden loppuiäksi, jolloin peruskoulun jälkeen pahimmillaan seuraa loppuiän työkyvyttömyys. Nämä nykyiset koulurakennukselle tehtävät toimenpiteet ovat vaan tekohengitystä koomapotilaalle -ainoa toimiva ratkaisu on uusi koulurakennus ja pikaisesti. Tontti on jo valmiina ja raivattuna, nyt vain päättäjät PIKAISESTI nuijimaan päätöksen rakentamisesta. Ainoa mitä pitää vielä miettiä on rakennuksen koko. Pidetään Tommola-talo nykyisellään, jos siellä sisäilma kunnossa ja rakennetaan Kailastaloon riittävästi tilaa muille kouluun tuleville oppilaille.

Jos päätöksenteossa vitkastellaan "kun liikaa rakennettavaa kerralla" niin se on nopeasti äänestetty jaloilla -taas yksi lapsiperhe vähemmän Heinolassa. Lasten terveydellä ei ruveta leikkimään!


Suuri koulu Heinolassa (ko)?

Profiilikuvan paikka

Blondi
28. lokakuuta 2019 kello 15.43.58

Kommenteissa on tuotu esiin järjettömiä ja suuria kouluja Heinolassa!! Heinolassa ei mikään koulu tule olemaan "suuri" jatkossa, ei edes Kailas, vaikka sinne tulisikin muualta koululaisia. Monessa kaupungissa on jouduttu tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa keskittämään opetustoiminta todella suuriin kouluihin... Ollaanko me valmiita maksamaan lisää veroja , että voidaan ylläpitää kaikki koulut.


Huolestuttaa

Profiilikuvan paikka

Jyränköläinen
28. lokakuuta 2019 kello 17.11.49

Perheemme muutti Heinolaan töiden perässä vuosi sitten. Harkitsimme myös muita paikkoja, mutta koulu oli ratkaiseva tekijä tänne muuttoon. Lahden isot ja huonokuntoiset koulut eivät innostaneet. Uskon että perheemme ei ole ainoa joka arvottaa asuinpaikan valinnassa koulut korkealle. Jos Heinola haluaa olla lapsiperheille vetovoimainen, tulee hyvin tarkkaan harkita pienempien koulujen säilyttämistä.
Huolettaa myös Jyrängön alueen tulevaisuus. Tämä on hyvää aluetta asua, niin kauan kuin täällä on koulu ja päiväkoti. Miten käy asuntojen kanssa jos ne häviävät?
Mielestäni pitäisi myös tehdä sellaisia päätöksiä joilla kannustetaan henkilöautoilun vähentämiseen ei lisäämiseen! Jos lähikoulut häviävät, se tulee lisäämään autoilua.