Yleinen keskustelu liittyen Vihdin Strategiseen yleiskaavaehdotukseen

Avoimen demokratian nimissä osallistamissuunnitelmat ja tavat toimia vaatisivat mielestäni remonttia ja nykyaikaistamista. Tähän tarjoaa mm. tämä otakantaa-palvelu hyvän toimintatavan, varsinkin mikäli kuntamme sen ottaisi aktiivisesti käyttöön kaikissa osallistamissuunnitelmissaan.
Kannattaa käydä tutustumassa Ympåristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun, mistä löytyy paljon tietoa myös osallistamisesta. Ei yllätä, että Opas osallistumisesta linkki julkaisuarkistoon Helda, ei toimi.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Kaavoituksen_eteneminen/Osallistuminen_kaavoituksessa

Löytyy myös mielenkiintoinen Kansalaisjärjestöjen kokemuksia kaavoitukseen osallistumisesta Kansalaisjärjestökysely 2005 missä selkeästi tutkitusti kerrotaan:
- osallistumattomuuden syyt s.21
- tärkeimmiksi koetut vaikuttamiskeinot s.26
- Taulukko 11. Osallistuneiden kokemukset vaikutusmahdollisuuksista, % s.30

Syyt miksi meidän pitäisi nykyaikaistaa tapoja toimia, ja tämä kaikki jo vuonna 2005 todettuna ovat siinä faktassa, että täysin tyytyväisiä lopulliseen kaavaratkaisuun on hälyttävän alhainen 11% (lähde tuo yllämainittu taulukko).

Miten siis kaavoitus oikeasti voi palvellla kuntalaisiaan, mikäli sekä osallistaminen että täysin tyytyväisten määrä on erittäin alhaisella tasolla. Tämän lisäksi mm. tämän muistutus-kierroksen vaikutusmahdollisuuksiin ei tuon tutkimuksen perusteella niin uskota, vaan luotetaan esim. yhdistysten toiimttamiin palautteisiin.

Itse koen näiden yhdistysten osallistamisen osaksi ongelmaa osallistamisessa, koska kuten tuossa tutkimuksessa todetaan, on yhdistysten valinnassa ja motivaatiossa osallistua toivomisen varaa. Myös siinä miten yhdistysten suoraan kirjaamoon toimittamat muistutukset ovat kaikille yhdistyksen jäsennille näkyvissä ja mahdollisesti yhdistyksen toimesta hyvin osallistetusti työstetty, on toivomisen varaa. Yli yhdistysten syntyviä "mekin olemme samaa mieltä" kommentteja ei pääse syntymään, jolloin tarkoitushakuinen osallistaminen saattaisi kilpailuttaa yhdistyksiltä toinen toisensa kumoavia kommentteja. Tämä kaikki kommenttien arvioiti tapahtuisi siis sekin osallistumissuunnitelman teettäjän toimesta vähemmän avoimesti, jolloin mitään kyselyteknistä tilastollista arviointia tms. luotettavaa iso-otoksista ei välttämättä ole saatavilla päätöksentekijöille. Vain kommenttikoosteet, joiden pohjalta mm. teknisten muutosten teettäminen per valmisteluvaihe saattaa muodostaa päättäjille painetta hyväksyä dokumentteja, joiden sisältö on räikeässä ristiridassa esim. äänestäjien tahtotilaan.

Näistä syistä johtuen osallistamissuunnitelmia pitää oikeasti avata ja ottaa rohkeasti kantaa julkisesti, vaikkakin sillä riskillä, että joku näkee myös myöhemmin mitä mieltä asioista on ollut.

Kaavaehdotuksesta käy ilmi, että mikäli ihminen haluaa asua korvessa, mahdollisimman rauhallisessa paikassa, niin Vihti kannattaa ohittaa. Luonnoksessa oletetaan (virheellisesti) että kansa haluaa pääasiassa shoppailemaan kauppakeskuksiin. Helsinki on lähtenyt toteuttamaan tätä oletusta, ja lopputulos on ettei sielläkään riitä väkeä näihin pytinkeihin.
Kylissä kulttuuritoimintaa on paljon, mikäli vain on joku monitoimitalo tms missä kokoontua. Näiden olemassaolevien rakennusten säilyttäminen on tärkeää. Niiden kauttaa yhteisöllisyys omasta ympäristöstä välittäminen kehittyvät automaattisesti.

VISY dokumentteja tutkiessa jää kaipaamaan ihan erilliset ilmastonmuutokseen keskittyvät strategiat:
- Vihdin ilmastonmuutoksen hillintä - strategia
- Vihdin ilmastonmuutokseen sopeutumisen - strategia

Jolloin itse VISY 2050 strategiaselosteita voisi keventää näiden asioiden osalta ja toisaalta huomioida paremmin omissa itsenäisissä strategioissaan ilmastonmuutokseen liittyviä seikkoja. Näin myös näiden strategioiden hallinnollinen käsittely olisi helpompaa, kun strategiat ja niihin liittyvä tulosten raportointi olisi käsiteltävissä erikseen strategisesta yleiskaavasta.
Toisaalta strateginen yleiskaava voisi sitten olla se toteuttava suunnitteluväline millä kys. strategioita pystytään toteuttamaan. Eli strateginen yleiskaava ei olisi se mikä sanelisi miten kunnastamme esim. tulee vähähiilinen tai miten kuntamme reagoisi metsäpaloihin tai erilaisiin luonnonmullistuksiin.

Kuntalaisen kannalta siis tämä omalta osaltaan keventäisi tätä VISY dokumentaatiota, kuitenkaan asioiden merkityksellisyyttä unohtamatta.

VISY dokumentaatiossa on erittäin paljon viittauksia MAL-sopimukseen.
Olisiko syytä tehdä ihan erilliset MAL-sopimusta avaavat esitykset irralleen VISY strategisesta selosteesta ja kertoa miten MAL sopimuksen eri vuosille jaksotetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Näin varsinkin, jos MAL-sopimusta tehdään uusiksi tuleville vuosille ja tavoitteet elävät.

VISY tuntuu pyrkivän vaikuttamaan siihen miten julkista liikennettä kehitetään koko kunnassa ja karttoja lukemalla näyttäisi siltä, että julkista liikennettä ei välttämättä olisi jatkossa siellä missä sitä nyt on? Kartat ovat vain niin pieniä ettei tästä jää varmaa tunnetta?

Joukkoliikennesuunnitelmaa sekä joukkoliikenteen kehittämisen periaatteita selkeinä kuvauksina. Myös nykyiset ja mahdollisesti käynnistettävät joukkoliikennehankkeet voisivat olla selkeästi ilmaistuna omana dokumenttinaan. Nyt VISY tuntuu olevan vain perustelu sille miksi joukkoliikennettä ei tulisi olemaan jatkossa jossain, mikä käytännössä merkitsisi kys. alueelle tosi paljon ikävyyksiä.

Siirrän tänne Facebookista kommenttiani toiveesta. Höystän hieman lisää.

Ensinnäkin, kankeat verkkopalvelut, lomakkeet, suljetut järjestelmät, suljetut päätöksenteot ja kommentoinnit ovat kauaksi taakse jäänyttä tapaa toimia. Jos näin koitetaan edelleen toimia, voidaan olla varmoja että osallistuminen jää aivan minimiin. Osallistuminen pitää olla helppoa ja kivaa.

Näin väljästi asutulla seudulla (kylät, taajamat) "kasvun" voi koittaa ohjata tiheimmin asutuille paikoille, mutta kasvun ollessa hyvinkin maltillista, en usko että tällä strategialla on juurikaan vaikutusta. Ihmiset hakeutuvat joko palveluiden lähelle tai syrjempään muuttaessa ja niin varmasti on jatkossakin. Mikäli Vihti onnistuu brändäämään paljon entistä paremmin itseään vaihtoehtona kaupunkiasumiselle ja muuttovirta kasvaisi hyvin selkeästi, tällöin näillä strategioilla on enemmän merkitystä mielestäni.

Julkisia palveluita mietittäessä kannattaa tietysti keskittää sinne, missä asutus on tiiviimpää, jotta palvelee mahdollisimman helposti mahdollisimman montaa. Näin uudelle vihtiläiselle eri kylien mahdolliset palvelut ja toimijat ovat hankalasti löydettävissä ja tässä Vihdin kannattaisi organisoida verkkoon oma tämän päivän hengessä toteutettu yhteisö. Yhteisön pyörittämisestä voisi vastata osa-aikaisesti tietysti joku kuntalainen, palkkaa vastaan.

Nyt me kuljetaan kävellen ja autolla tutkimassa meidän upeita kyliä ja koitamme selvitellä mitä kylistä löytyy ja mielellämme esim. ruokatuotteita hankittaisiin suoraan tuottajilta täältä. Vihdissä on mukavaa!

Tässä siis koostetusti yhdessä paikassa ehdotukset ja näkemykset:

-Strateginen yleiskaava kymmenien vuosien päähän OK - tällä ei kuitenkaan juurikaan merkistystä jos muuttopositiivisuus kuntaan on luokassa +-200 ihmistä/vuosi

-Kunnan tulisi hankkia osaamista ja apua siihen, miten olemassa olevat uudet/vanhat rakennukset ja alueet saavat elinvoimaa: tukea vuokriin yrittäjille, ei kauppakeskuksien suunnittelua, tämän päivän hengessä toteutettua avointa ja helppoa kyläläisten/kuntalaisten palveluiden ja foorumien ylläpitoa, kuntalaisten yrityksien ja palveluntarjoajien esille nostoa, rakennuslupien ja lupakäytäntöjen sujuvuuden varmistaminen (siinä kohtaa kun harkitaan kuntaa uudeksi kodiksi, näillä asioilla on suuri merkitys!)

-Jotta kuntalaiset (me uudet mukaanlukien) saadaan pidettyä kiinnostuneina kunnan kehittämisestä, byrokratia pitäisi minimoida, osallistuminen modernisoida ja mikäli kuntaan halutaan kasvua asukasmääriin, tulisi kunnan uudistaa toimintatapoja ja käyttää kuntalaisia imagon rakentamiseen (ei konsultteja). Kunnassa on varmasti paljon osaamista ja intoakin, mikäli asioiden edistäminen ja kunnan elinvoimaisuuteen panostaminen on sujuvaa. Mitä jos kunnan kehitykseen, ylläpitoon ja viestintään suhtautuisi kuin modernin pk-yrityksen kehitykseen? (tällöin toimintakyvyn edellytys on jatkuva muutos ja asioiden virtaviivaistaminen)