s38 ehdotusselostuksessa viittaa sekä kyläprofilointeihin että taajamaprofilointeihin, joita ei ole aiemmin esitelty ja avattu mitä niillä tarkoitetaan eikä selostuksessa myöskään viitata näihin myöhemmin. Kuitenkin profiloinneilla selkeästi annetaan ymmärtää, että vain taajamaprofilointi viitoittaa pitkälle tulevaisuuteen.
Tämä perustavaa laatua oleva jaottelu on omiaan jakamaan Vihti kehitettäviin ja ei-kehitettäviin alueisiin, mikä ei siis huomioi sitä seikkaa, että meidän nykyisetkin taajamamme ovat saavutettavuudeltaan taajamakeskusluonteisia palvelukyliä, mitä nimikettä käytetään monesti kuvaamaan palveluluiltaan erikoistunutta kylää. Jos miettii siis tätä kahtiajakoa, niin jako on selkeästi unohtamssa koko Vihdin kehityksen kannalta tärkeää seikkaa, eli sitä, että kaavoituksella voitaisiin oikeasti taata kaikissa kylissä kehittymisen edellytykset yksinkertaisin keinoin: saavutettavuudella, palvelujen saatavuudella, tietoliikenneyhteyksillä ja kuntalaisten aktivoinnilla. Passivoimalla osa kunnasta kahtiajakavalla kylä- ja taajamaprofiloinnilla on eriarvoistavaa ja mielestäni kasvua muuttovoittokuntana vaihtoehdottomuudellaan hidastavaa.
s18 prosenttianalyysi näyttää masentavalta ja varsinkin ajatellen ehkäpä Vihtiin muuttavaa henkilöä tai perhettä. Myös kylien niputtelu tilastossa ei tee oikeutta. Paikkatietopalvelu ja avoimet tilastot esim. Paavo postinumeroalueittain antaa tietty samansuuntaisia lukuja, mutta prosenttien sijaan kannattaisi käyttää ehkä absoluuttisia lukuja.
Kuitenkin väestönkasvun kannalta mielestäni tärkeimmät seikat on jätetty huomiotta: https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/c7e1895d-f0b3-4298-beea-56a69ae60d59 png kuva tiedosto https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/22f4ec9c-0fa1-4a55-ba3c-3542702d0812 Eli perheiden määrä on kasvanut erittäin hienosti Vihdissä ja ainoastaan taannoisten kyläkoulusotien aikaan on nähtävissä perheiden määrässä pientä hikkaa. Oikein terve tilastollinen harjoitus voisi olla se, että tutkittaisiin miten perhesuunnitteluun ja sitämyöten syntyvyyteen vaikuttaa mm. se, että elinvoimaa pyritään tiivistämään kyläkeskuksista ja kyläkeskuksissa olevista alakouluista pois kohti taajamia.
Väestökasvua ja muuttovoittoisuutta pitäisi siis mielestäni tutkia erillisinä ilmiöinä ja Vihdin kannattaisi huomioida se seikka, että verrattuna kalliseen pääkaupunkiseutuun, minne ei ole varaa muuttaa kuin käytännössä vuokralle tarjoaa Vihti oivan paikan pesimiselle ja Suomen tulevaisuudenkin kannalta syntyvyyden lisääminen toisi kestävyyttä kehitykseen pitkässä juoksussa mihin 2050 strategialla varmasti pyritään ?
Kannattaa muuten verrata perheiden määrän kehittymistä esim. Lohjalla ja Karkkilassa vs. Vihti.
Kunta voisi monen muun suomalaisen kunnan tavoin aktiivisesti edistää omaa houkuttelevuuttaan ja elinvoimaisuuttaan paremmilla tietoliikenneyhteyksillä. Tietoliikenneyhteydet ovat siis koko kunnassa elinvoimatekijä mikä siis sekä mahdollistaa digitalisoitujen palvelujen käytön kaikkialla kunnassa että takaa Vihtiläisten yrittäjien saatavuutta globaalissa verkottuvassa markkinassa. Tämä tietoliikennyhteyksien puuttuminen vyöhykemallista vaikuttaa vanhanaikaiselta lähestymistavalta.
s38 - kylä- ja taajamaprofilointi terminologia eriarvoistavaa ja epäselvää
@paavo_muranen
29. joulukuuta 2019 kello 20.09.08
s38 ehdotusselostuksessa viittaa sekä kyläprofilointeihin että taajamaprofilointeihin, joita ei ole aiemmin esitelty ja avattu mitä niillä tarkoitetaan eikä selostuksessa myöskään viitata näihin myöhemmin. Kuitenkin profiloinneilla selkeästi annetaan ymmärtää, että vain taajamaprofilointi viitoittaa pitkälle tulevaisuuteen.
Tämä perustavaa laatua oleva jaottelu on omiaan jakamaan Vihti kehitettäviin ja ei-kehitettäviin alueisiin, mikä ei siis huomioi sitä seikkaa, että meidän nykyisetkin taajamamme ovat saavutettavuudeltaan taajamakeskusluonteisia palvelukyliä, mitä nimikettä käytetään monesti kuvaamaan palveluluiltaan erikoistunutta kylää.
Jos miettii siis tätä kahtiajakoa, niin jako on selkeästi unohtamssa koko Vihdin kehityksen kannalta tärkeää seikkaa, eli sitä, että kaavoituksella voitaisiin oikeasti taata kaikissa kylissä kehittymisen edellytykset yksinkertaisin keinoin: saavutettavuudella, palvelujen saatavuudella, tietoliikenneyhteyksillä ja kuntalaisten aktivoinnilla.
Passivoimalla osa kunnasta kahtiajakavalla kylä- ja taajamaprofiloinnilla on eriarvoistavaa ja mielestäni kasvua muuttovoittokuntana vaihtoehdottomuudellaan hidastavaa.
s18 väestönkasvuun liittyvien tilastojen analysoinnista
@paavo_muranen
7. tammikuuta 2020 kello 17.52.28
s18 prosenttianalyysi näyttää masentavalta ja varsinkin ajatellen ehkäpä Vihtiin muuttavaa henkilöä tai perhettä. Myös kylien niputtelu tilastossa ei tee oikeutta. Paikkatietopalvelu ja avoimet tilastot esim. Paavo postinumeroalueittain antaa tietty samansuuntaisia lukuja, mutta prosenttien sijaan kannattaisi käyttää ehkä absoluuttisia lukuja.
Kuitenkin väestönkasvun kannalta mielestäni tärkeimmät seikat on jätetty huomiotta:
https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/c7e1895d-f0b3-4298-beea-56a69ae60d59 png kuva tiedosto
https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/22f4ec9c-0fa1-4a55-ba3c-3542702d0812
Eli perheiden määrä on kasvanut erittäin hienosti Vihdissä ja ainoastaan taannoisten kyläkoulusotien aikaan on nähtävissä perheiden määrässä pientä hikkaa. Oikein terve tilastollinen harjoitus voisi olla se, että tutkittaisiin miten perhesuunnitteluun ja sitämyöten syntyvyyteen vaikuttaa mm. se, että elinvoimaa pyritään tiivistämään kyläkeskuksista ja kyläkeskuksissa olevista alakouluista pois kohti taajamia.
Väestökasvua ja muuttovoittoisuutta pitäisi siis mielestäni tutkia erillisinä ilmiöinä ja Vihdin kannattaisi huomioida se seikka, että verrattuna kalliseen pääkaupunkiseutuun, minne ei ole varaa muuttaa kuin käytännössä vuokralle tarjoaa Vihti oivan paikan pesimiselle ja Suomen tulevaisuudenkin kannalta syntyvyyden lisääminen toisi kestävyyttä kehitykseen pitkässä juoksussa mihin 2050 strategialla varmasti pyritään ?
Kannattaa muuten verrata perheiden määrän kehittymistä esim. Lohjalla ja Karkkilassa vs. Vihti.
s42 FCG vyöhykemallista uupuu tietoliikenneyhteydet kriteerinä
@paavo_muranen
16. tammikuuta 2020 kello 9.44.44
Kunta voisi monen muun suomalaisen kunnan tavoin aktiivisesti edistää omaa houkuttelevuuttaan ja elinvoimaisuuttaan paremmilla tietoliikenneyhteyksillä. Tietoliikenneyhteydet ovat siis koko kunnassa elinvoimatekijä mikä siis sekä mahdollistaa digitalisoitujen palvelujen käytön kaikkialla kunnassa että takaa Vihtiläisten yrittäjien saatavuutta globaalissa verkottuvassa markkinassa.
Tämä tietoliikennyhteyksien puuttuminen vyöhykemallista vaikuttaa vanhanaikaiselta lähestymistavalta.