Siirry sisältöön

Kysely avoimuusrekisterivalmistelusta

Kysymysmerkki 36
Kysely | Oikeusministeriö
Kysely on päättynyt

Lobbaus on edunvalvontaa, jonka tarkoitus on vaikuttaa keskustelulla, asiantuntemuksella ja tiedolla päätöksentekoon tai tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon. Lobbaus tuottaa päättäjille asiantuntevaa ja monipuolista informaatiota sekä parantaa päätösten valmistelua ja täytäntöönpanoa. Lobbaus on osa demokratiaa. Ennen päätöksentekoa on viisasta kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta ja hankkia tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista. 

Avoimuusrekisterin tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Mitä mieltä sinä olet? Mitä avoimuusrekisterivalmistelussa pitää ottaa huomioon? Vastaa alla olevaan kyselyyn!

Perustiedot

Päättynyt: 6.5.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • Julkisesti tai luottamuksellisesti tapahtuvaa vaikuttamista päätöksentekoon vaikuttajan omien etujen ajamiseksi.

  • Toiminnan mukaan, ei toimijoiden. Kuka tahansa voi lobata eli pyrkiä vaikuttamaan päätöksentekoon.

  • Lobbaus on ammattimaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun oman organisaation, edustetun yhteisön tai intressiryhmän eduksi.

  • Mahdollisimman laajasti. Yrityksen tai muun tahon edunvalvonta suhteessa julkisen vallankäyttöön.

  • Lobbaus on ylä- ja alatason päättäjien omalle puolelle saamista. Erilaisia suoran henkilökohtaisen kontaktoinnin ja vaikuttamisen keinoja, taikka niiden yhdistelmiä hyödyntäen. Lyhyt tai pitkäkestoisesti käyttäen. Myös asian kohteena olevien ylätason päättäjien lähipiiriin keinovalikoimat ulottaen.

  • Lobbauksen tulee olla kokonaan kiellettyä.

  • Lobbaus on keino saada eri intressiryhmien näkemykset valmisteltavaan asiaan. Eri ryhmien kuulemisella valmistelun avoimuus lisääntyy ja osapuolten ymmärrys käsiteltävän asian vaikutuksista paranee.

  • päätöksentekoon vaikuttamista eri keinoin jotta vaikuttajan omien ja /tai hänen intressiryhmiensä etujen ajamiseksi

  • Tulisi määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti mitä tarkoittaa vaikuttaa päätöksentekoon, mitä tarkoitetaan lobbauksen asiantuntijuudella ja miten ja millä tavoin ja missä muodossa tietoa annetaan.

  • Luottamuksellisesti ja /tai julkisesti tapahtuvaa vaikuttamista päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun vaikuttajan ja edustamansa ryhmän etujen edistämiseksi

Vastaukset
  • 1. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt, heidän palkalliset avustajansa ja varahenkilönsä sekä perheenjäsenensä. 2. Julkisen sektorin viranhaltijat ja heidän perheenjäsenensä.

  • Laajasti. Kaikki sellainen poliittinen päätöksenteko, joka on kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta merkityksellistä.

  • Valtioneuvoston jäsenet, valtiosihteerit, erityisavustajat, keskeisimmät virkamiehet, kansanedustajat, näiden palkalliset avustajat, eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden henkilöstö. Ainakin.

    Toinen tapa tarkastelulle on organisaatiokohtainen. Jos valmistellaan aluksi vain kansallisen tason ratkaisu, tulevat tarkasteluun Valtioneuvosto ja ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä Eduskunta.

  • Henkilö, joka on joko valmistelevassa vastuussa tai päättävässä asemassa julkisessa hallinnossa.

  • Lobbauksen kohde on jokainen sellainen toimija eli henkilö tai organisaatio, jolla on päätös-, esitys- ja vaikutusvaltaa kulloinkin kyseessä olevan asian suhteen.

  • Lobbaus kielletään.

  • Henkilöt jotka ovat mukana joko valmistelussa tai päätöksenteossa julkisessa hallinnossa.

  • Kohde on laaja ja koskee kaikkea päätöksentekoa, joka on merkityksellistä kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta

  • Tulisi määritellä julkisen vallan vastuu ja valta kansallisella tasolla.

  • Vaaleilla valitut luottamushenkilö valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, poliittisesti nimetyt päätöksentekijät heidän avustajansa sekä tukijoukot sisältää valmistelijat että päätöksentekijät

Vastaukset
  • 1. Yritykset ja niiden muodostamat etujärjestöt. 2. Ammattiyhdistysliike. 3. Aatteelliset painostusjärjestöt, ns. ajatuspajat. 4. Kansalaisjärjestöt.

  • Toiminnan perusteella: jokainen joka pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon em tavalla, kuuluisi rekisterin piiriin.

  • Toiminnan perusteella: jokainen päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivän tahon tulisi rekisteröityä. Lisäksi olisi hyvä todeta, että edunvalvontaa harjoittavat erilaiset organisaatiot, kuten yritykset, järjestöt, julkisyhteisöt, ajatuspajat ja kansalaisjärjestöt. Tässä EU:n läpinäkyvyysrekisterin luokitus olisi hyvä puite.

  • Mahdollisimman laajasti. Mukana tulisi olla myös asianajotoimistot, joilla usein toimeksiantoja, joissa vaikutetaan lainsäädäntöön.

  • Lobbari on jokainen sellainen toimija eli henkilö tai organisaatio, joka suoraan tai välillisesti hyötyy kulloinkin vireillä olevan asian päättämisestä hänen tai hänen edustamansa toimeksiantajan hyväksi.

  • Rangaistavaa edes yrittää.

  • Yhdistykset, etujärjestöt, yritykset, kansalaisryhmät, kunnat ja sellaiset viranomaiset jotka eivät ole päätöksenteossa mukana mutta joiden edustaman organisaation toimintaan päätöksellä vaikutetaan.

  • Lobbari on sellainen toimija ( henkilö , ornisaatio ym) joka hyötyy edustamansa toimintarahoja vaikuttamisesta

  • Tulisi määritellä selkeästi kohderyhmittäin toiminnan perusteella jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon.

  • organisaatiot/henkilöt, jotka pääasialisesti tai osana perustehtäväänsä vaikuttavat ammatillisesti päätöksentekijöihin sekä päätösten valmistelijoihin. Konsultit, yksityinen sektori ja niiden etujärjestöt, ajatuspajat kansalaisyhteiskunnan toimijat

Vastaukset
  • Toimiala, jäsenluettelo, budjetti ja vastuuhenkilön yhteystiedot.

  • Kaikki oleellinen jotta ns. lainsäädännöllinen jalanjälki olisi mahdollisimman täydellinen.

  • EU:n läpinäkyvyysrekisteri tarjoaa hyvän pohjan, jota voisi täydentää huomioiden lainsäädännöllinen jalanjälki.

  • Toimijan perustiedot, henkilöiden nimet, toimeksiantajat

  • Kaikki sidonnaisuudet, kulloinkin esillä olevaan lobbauksen kohteena olevaan asiaan, on julkaistava. Sisältäen myös lobbarin omat ja lähipiirin osakkeenomistukset. Eli lobbarin perustietojen lisäksi, kulloisetkin hankekohtaiset sidonnaisuudet on tärkeää saadaa päivänvaloon.

    Hyvät lähteet ison kuvan ymmärtämiseksi tulevat tässä: 1. Kukkosen lista 2012. 2. Seppo Konttinen ”Lakien synty”. 2. Lasse Laatunen ja Arto Nieminen ”Kolmikannan kulisseissa”. 3. Anders Blom ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”. 4. Vanhasen lista 2012.

  • Omistajien nimet ja edustukset/omistussuhteet eri yrityksissä.

  • Toimiala, toimija, vastuuhenkilöt, sidokset ja yhteystiedot

  • EU:n rekisteröinti mallina läpinäkyvyyteen

  • Toimiala, vastuuhenkilö, toimeksiantajat, henkilötiedot.

  • yksiselitteisesti tarpeellinen ja välttämätön; perustiedot toimeksiantajat, oleellisten sidonnaisuuksien julkaiseminen

Vastaukset
  • Internetistä.

  • Lähinnä lehdistöltä, myös tutkijoilta.

  • Internet.

  • Mm. EU:n rekisterit

  • Tuoreista toimijoista, etujärjestöjen, eduskunnan, ministeriöiden ja potilas- sekä kansalaisjärjestöjen tietolähteistä. Vanhemmista toimijoista, erilaisista kirjoista ja valtioneuvoston hankkeet - sivustolta, kun annetut lausunnot ovat esimerkiksi lakihankkeen päättymisen jälkeen julkisia.

    Yksi parhaista, kautta aikojen, tietolähteistä ylätason toimijoiden verkostojen päivänvaloon tuomiseen suhteen, lienee edelleen Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmä?

  • Internet.

  • Internetistä ja verkoston kautta

  • Lehdet
    Ja internet

  • Rekistereistä ja internetistä.

  • Internet, viestintävälineet,

Vastaukset
  • Kyllä 12 / 36
  • Ei 15 / 36
  • En osaa sanoa 9 / 36
Vastaukset
  • Säännöllisin väliajoin raportteja siitä, ketä on tavattu ja paljonko vaikuttamiseen on käytetty rahaa.

  • Tieto keskittyy liikaa lopputulokseen. Lisätieto kaivataan esim. vaihtoehdoista, joita matkan varrella harkittiin mutta jotka lopulta hylättiin.

  • Lainvalmistelun vaiheita ja eri toimijoiden positioita pitäisi avata nykyistä paremmin. Tämä auttaisi paremmin hahmottamaan myös lainsäädännön jalanjälkeä ja miten se on rakentunut.

  • Näihin kolmeen kysymykseen haluaisin tiedot vuoden 2020 aikana. Kiitos.

    1. Kenellä on todellinen valta lakisääteisissä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa?
    2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen käyttämässä, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
    3. Mikseivät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) uskalla ja saa puuttua, pitkään heidänkin tiedossaan olleeseen tilanteeseen?

  • Mihin asioihin lobbaus on kohdentunut? Mitkä tahot ovat lobanneet? Millaisia esityksiä heillä on ollut? Ovatko esitykset edenneet valmisteluun ja päätöksentekoon asti?

  • lobbaustilasto
    Mitä milloin ja kuka

  • Hyvän good governance järjestelmän mukaisesti raportit ketä on kuultu, ketkä ovat vaikuttaneet, mitä he ovat esittäneet, miten paljon vaikuttamistyöhön on käytetty erilaisia resursseja

  • Avoin, hakukelpoinen tietokanta valmistelussa olevasta lainsäädännöstä ja alemmasta normatiivisesta ohjauksesta, julkishallinnon hankkeista, ylimpien virkamiesten nimityksistä ja näihin liittyvästä vaikuttamisesta/lobbauksesta

  • lobbying statistics
    What when and by whom

  • Mitä, milloin ja kuka on lobannut erityisesti epämiellyttäviä lakipykäliä säädettäessä

Vastaukset
  • Vaikuttajista ja vaikutuksen kohteista pitäisi olla vertailukelpoiset rekisterit.

  • Ei kannata luoda mitään symbolista mutta tosiasiassa tehotonta (lue: sanktiotonta) sääntelyjärjestelmää, josta on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä.

  • Määriteltävä hyvä edunvalvontatapa. Selkeät ja uskottavat sanktiot siitäkin huolimatta, että lobbareiden enemmistö sitä vastustaisi.

  • Rekisteröityneille sallittaisiin pääsy esim. eduskuntaan tai ministeriöihin. Ei-rekisteröityneiden tulisi ensin rekisteröityä ennen sisäänpääsyä.

  • Ylätason virkamiesten ja heidän läjipiiriensä sidonnaisuuksien läpinäkyvyys ensin kuntoon.

    Virkamieslain 8 a § mukaan virkamiesten osakeomistukset ovat salaiset. Joten eipä ihme, että Kukkosen listan; 8.10.2012 ehdotukset eivät ole edenneet edes keskustelujen asteelle.

  • Ei lobbausta.

  • Lobbausta tapahtuu myös erilaisissa valmistelevissa työryhmissä joihin sidosryhmien edustajia otetaan mukaan. Näiden jäsenten ja muun lobbauksen välinen ero tai samanlaisuus olisi hyvä tunnistaa. Henkilöt jotka kulloinkin ovat vaikuttamisen kohteena olisi myös hyvä julkistaa tai tunnistaa

  • rekisterit kaikista vaikuttajista

  • oikeusperiaatteen toteuttaminen, vertailukelpoiset tiedot

  • Avoimuusrekisterin väärinkäyttö informaatiovaikuttamisen keinona tulee estää

Vastaukset
  • Onko rekisterin laatijoihin kohdistettu lobbausta, esimerkiksi koskien lobbaajan määritelmää tai avoimuusvelvollisuuksia?

  • Onko rekisterin laatijoihin kohdistettu lobbausta, esimerkiksi koskien lobbaajan määritelmää, avoimuusvelvollisuuksia, sanktioita tai estellisyyttä?

  • 1. Tullaanko viimeinkin Suomen lainsäädäntöön saamaan ja voimaan kaikki ne ehdotukset, jotka Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin GRECO on vuodesta 2000 lähtien nähnyt Suomeen tarpeelliseksi tehtävän?

    2. Onko avoimuusrekisteri sama kuin lobbarirekisteri?

    3. Miten tullaan tekemään ja mihin mennessä, läpinäkyvämmäksi Suomen poliittiseen järjestelmään sisäänrakennettu lobbarijärjestelmä? Siinähän etujärjestöt ja isot talouselämän toimijat skouttaavat entistä tiheämmällä kammalla politiikan, median, julkisen vallan piirissä kannuksensa hankkineita henkilöitä palvelukseensa. Näin on pystytty viemään niin sanottu tutun kauppa aivan uudelle 365/12/24/7 - tasolle. Jolloin myös valta-asemaa uhkaavat lakihankkeet voidaan kampittaa järjestelmän sisältä päin. Kaikessa hiljaisuudessa.

  • Miksi lobbaus on edes mahdollista, se aina ajaa vain pienen siivun etua.

  • Tehtävä on tärkeä ja tarpeellinen. Onko työn tekemiseen kohdistunut voimakkaita paineita suuntaan jos toiseen?

  • Avoimmuusrekidteri ja lobbarirekidteri/ lobbausrekidteri. Onko sama?
    Korruption vastaiset toimet Suomessa?

  • Tullaanko lobbausrekisteri, rekisteröinti ja rekisteröityminen tekemään lakisääteiseksi ja rikkominen sanktioiduksi?

  • 1. Will all the proposals that the Council of Europe's anti-corruption body, GRECO, has seen necessary for Finland since 2000, be finally transposed into Finnish law?

    2. Is the Transparency Register the same as the Lobby Register?

    3. How and by when will the lobbying system built into the Finnish political system be made more transparent? After all, interest groups and big economic actors are scouting more and more people who have gained their encouragement in politics, the media and public power. In this way, it has been possible to take the so - called familiar trade to a whole new level of 365/12/24/7. In which case, draft laws threatening dominance can also be tackled from within the system. In all silence.

  • Mitä hyötyä tällaisesta rekisteristä on jos se rikkoo GDPR-direktiiviä?

  • Onko valmistelussa kuultu muitakin, kuin poliittisen ja virkamieseliitin edustajia? Onko koko hankkeen tarkoitus vahvistaa julkishallinnon korruptiota suuntaamalla huomio yksityiseen sektoriin?

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Edunvalvoja 8 / 36
  • Kansalaisjärjestö 7 / 36
  • Yksityishenkilö 9 / 36
  • Julkista valtaa käyttävä toimija 5 / 36
  • Poliittinen toimija 1 / 36
  • Muu 6 / 36