Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.
Syksyllä 2019 järjestetyssä ensimmäisessä kansalaiskyselyssä nousi vahvasti esiin kaksi teemaa: kansalaisten mahdollisuus osallistua ilmastopolitiikkaan ja mahdollisuus saada tietoa ilmastolain suunnitelmista. Nyt avatun kyselyn tarkoituksena on saada vielä syvällisempi ymmärrys siitä, miten kansalaisten osallistuminen ilmastopolitiikkaan ja tiedonsaanti ilmastoon liittyvistä suunnitelmista voitaisiin turvata. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan kansalaisten ajatuksia siitä, miten siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti.
Nykyisessä ilmastolaissa ei ole erikseen mainittu alkuperäiskansan oikeuksia. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo. Erillisellä kyselyllä kerätään tietoa siitä, miten alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.
Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti.Vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivustolla.
Kansalaisten osallistumista, tiedonsaantia ja oikeudenmukaisuutta kartoittava kysely on saatavilla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Saamelaisten oikeuksia kartoittavaan kyselyyn voi vastata pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.
Verkkokuuleminen on toteutettu yhteistyössäKansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen (BIBU) kanssa. Kuuleminen on osa BIBU-hankkeessa toimivaaDemokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan.
Ilmastolakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti
Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.
Hallitusohjelman mukaan ilmastolakia uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta, saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.
Lisätietoja:
Kysely osallistumisesta, tiedonsaannista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi.
Kysely saamelaisten oikeuksista pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi, suomeksi.
Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi
BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi
Lisää ilmastolaista ja sen uudistamisestaympäristöministeriön verkkosivustolla.
Perustiedot
Julkaistu: 15.10.2020
- #ympäristö ja luonto
- #lainsäädäntö ja oikeudet
Liitteet
- @Admin moderoi sisältöä: Ympäristöministeriö lisätty hankkeen omistajaksi
