Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Nykyisessä ilmastolaissa ei ole erikseen mainittu alkuperäiskansan oikeuksia. Ilmastolakia sovellettaessa tulee kuitenkin turvata perus- ja ihmisoikeudet. Kerro meille, miten alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle.
Tämän verkkokuulemisen avulla ympäristöministeriö kerää kansalaisten näkemyksiä siitä, miten saamelaisten oikeudet ja niiden turvaaminen pitäisi huomioida ilmastolaissa.
Verkkokuuleminen on toteutettu yhteistyössä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen (BIBU) kanssa. BIBUn yksi tutkimuskohteista on kansalaisten osallistumismahdollisuudet demokratiassa. Ilmastolain verkkokuuleminen on osa BIBU-hankkeessa toimivaa Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan.
Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä Demokratiakiihdyttämössä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa yhteenvedon tekemisessä.
Kuulemiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kuulemiseen osallistuessa osallistujat antavat suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Tietoja käytetään edellä tarkemmin kuvattuun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, jossa vastauksia luokitellaan teemoittain. Vastauksia ei arvioida sen perusteella, ovatko ne oikein vai väärin tai hyviä ja huonoja. Tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei pysty tunnistamaan. Kerätty aineisto arkistoidaan anonymisoidussa muodossa. Tietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisella perusteella: yleistä etua koskeva tehtävä, tieteellinen tutkimus (tietosuojalain 4§:n 3 kohta).
Käynnissä myös kysely osallistumisesta, tiedonsaannista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä
Parhaillaan on käynnissä myös verkkokuuleminen, jossa selvitetään sitä, miten kansalaisten tulisi voida osallistua ilmastopolitiikan suunnitteluun ja seurantaan sekä miten siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Kyselyyn voi vastata täällä: Kysely osallistumisesta, tiedonsaamisesta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä
Lisätietoja:
Ilmastolain uudistus:
erityisasiantuntija Elina Vaara, ympäristöministeriö, elina.vaara@ym.fiviestintäasiantuntija Kaisa Ryynänen, ympäristöministeriö, kaisa.ryynanen@ym.fi
BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi
Taustaa ilmastolaista
Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä. Toisin sanoen, ilmastolaissa säännellään erilaisista ilmastosuunnitelmista ja niitä koskevasta seurannasta.
Hallitusohjelmassa on asetettu raamit lain uudistamiselle. Ohjelman mukaan lakia uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen (etenkin metsät) tasapainosta saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeudet. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo. Esimerkiksi oikeus terveelliseen ympäristöön, oikeus osallistumiseen ja oikeus elämään ja turvallisuuteen linkittyvät ilmastolakiin.
Lisää ilmastolaista ja sen uudistamisesta ympäristöministeriön verkkosivustolla (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi).