Siirry sisältöön

Kysymyksiä liittyen Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyöhön (nämä kysymykset suunnattu kansalaisille)

Kysymysmerkki 22
Kysely | Turvallisuuskomitea
Kysely on päättynyt

Nämä kysymykset suunnattu kansalaisille.

Alla on esitetty kysymyksiä liittyen Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyöhön (http://urly.fi/BY6). Vastauksia käytetään hyväksi päivitystyön aikana ja täydennetään kuulemistilaisuudessa Helsingissä 25.5.2016. Viimeistään 23.5. tulleita vastauksia voidaan hyödyntää kuulemistilaisuudessa. Kommentointimahdollisuus suljetaan 31.5.2016. Kyselyssä olevat liitteet löytyvät, kun klikkaatte kohtaa "Näytä lisätiedot".

Perustiedot

Päättynyt: 31.5.2016

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • Vakavimmat tai todennäköisimmät yhteiskuntaa koskevat uhat ja niihin varautuminen.

  • Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistaminen, koska vakavan uhan toteutuessa koulutettua reserviä on vähän.
    Sekä ulkopuolelta että maan sisältä tulevan propagandan ja harhaan johtavan disinformaation hallitseminen, koska nämä heikentävät kansan henkistä kestävyyttä.

  • Konkreettisia konsepteja viranomaisten yhteistoiminnasta; kuvata johtovastuut, kuka tekee ja miten tekee

  • Strategia antaa ääriviivat, mutta jos strategiaa tukemaan ei kehitetä proceduureja ja taktisen tason toimintaohjeita, on strategia kuollut kivi. Kaipaan selkeää kuvaa miten strategia jalkautetaan ja kuka on siitä vastuussa.

  • Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen ja valmiuden varmistaminen (kts. Sveitsi ja Norja). Vastuullinen maahanmuutto-politiikka.

  • Uuden näkökulman. Sellaisen, jossa on aidosti keskiössä se kansalainen, jota nykyinen strategia pyrkii ideatasolla suojaamaan. Meidän tulee vastuuttaa kansalainen toimimaan oman turvallisuutensa hyväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiselle annetaan perusosaaminen, hyvä uhkatilannekuva ja mahdollisuus suojata itsensä ja lähimmäisensä tuli vastaan mitä tuli. Nykyiset lainsäädännöt ja etenkin "ei-kerrota-riskeistä-kansalaiselle" -kukkahattutäteily passivoivat kansalaisen. Olisihan se hienoa, jos viranomaisen nykyinen vakuuttelu heidän kaikkivoipaisuudestaan pitäisi paikkansa. Tositilanteessa kansalainen on kuitenkin aika pitkän ajan yksin, oli sitten kyse vesikriisistä tai terrori-iskusta. Toki kanssauhreja kyllä riittää.

  • Miten turvallisuusstrategia vaikuttaa yksittäisiin kansalaisiin ja miten yksilö voi vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen. Suuntaviivoja siihen, kuinka kansalaisen riskitietoisuutta lisätään, ja pohdintaa siitä, kuinka yhteiskunta saadaan pysymään yhtenäisenä esimerkiksi hybridisodankäynnin keinojen, kuten disinformaation paineessa. Todellisten uhkien ja niiden todennäköisyyksien esittämistä kansalaisille avoimesti ja realistisesti.

  • Kansalainen ja hänen turvallisuutensa keskiöön! Mukaan arjen turvallisuuden rakennuspalikat: Sosiaalinen pääoma, luottamus julkisiin palveluihin kaikissa oloissa, turvallisuustoiminnan uskottavuus sisäisesti, viranomaisten totuudenmukaisesti ja avoimesti toteutettu viestintä.

  • Pitkän sekä lyhyen tähtäimen suunnitelmat mahdollisten uhkien neutralisoimiseksi.

  • Ohjeet esim. Tietoliikenteen kaatumisen varalle.
    Sote -ja sairaalatoiminnan haavoittuvuuden minimointi tietoteknisissä asioissa
    Kansalaisten kotivara-, evakuointi-, perusensiapuvalmiuksien konkreettinen päivittäminen alkaen yläasteelta kansalaisopistoihin ja korkeakouluihin.

Vastaukset
  • Ehkä vielä enemmän kansalaisen näkökulmasta, mitä kansalainen voisi tehdä.

  • Kansakunnan henkisen kestävyyden ja yhtenäisyyden edistäminen.

  • Kyberturvallisuus ja strateginen viestintänkaikissa eri valmiustiloissa

  • Nykyajan kriisit ovat vahvasti mediasidonnaisia ja äärimmäisen nopeita. Strategian tulisi ottaa mallia nykyajan ketteristä kehitysmenetelmistä ja yhtiöistä. Miten luodaan strategia, joka on kriisitilanteessa ja nopeasti muuttuvissa tapahtumissa riittävän joustava, mutta toisaalta riittävän selkeä, jotta kaaokseen luodaan järjestystä?

    Vanhat strategiakehityksen mallit ja työvälineet eivät nyt riitä, vaan asiaa tulee katsoa juuri nopeuden ja toiminnan josutavuuden näkökulmasta.

  • Mahdollisuus korkeaan valmiuteen uhan toteutuessa - yksityinen (luvallinen, valvottu) aseenomistus on varmistettava.

  • Käytäntöä - tehdään strateginen linjaus siitä, että asiat myös toteutetaan. Näillä papereilla on hyvä taipumus vaipua unholaan. -----
    Yhteisöllisyyttä - esim. Puolustusvoimat koostuvat tositilanteessa enimmäkseen reserviläisistä. Pelastuslaitokset ja veparit ovat tositilanteessa samalla puolella. Sosiaali- ja terveystoimi hoitavat tositilanteessa hommia yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Ihan jokainen viranomainen tarvitsee tositilanteessa kansalaisten apua, joko työn tekemiseksi tai naapuriapua oman perheensä ja kotinsa turvaamisen kannalta. ------ Sietokykyä on tarvetta korostaa! Emme me kykene estämään kaikkea. Ja kun jotain tapahtuu, vahinkojen määrä, laatu jne. ovat vahvasti kiinni siitä, miten kykenemme ottamaan iskuja vastaan ja toipumaan. ------ Tarvitsemme lisää kansalaisten osallistamista. Viimekertainen hallitsematon maahantulo oli todella pieni ongelma, mutta silti se tuntui pahalta. Voisi olla järkevää perustaa monen maan tavoin vapaaehtoinen, mutta tiukasti valtion näpeissä oleva kodinturvaorganisaatio, joka kykenee tukemaan olemassa olevia eri viranomaisia erilaisissa uhkakuvissa. Jos nykyisessä järjestelmässä olevaa selvää sosiaalista tilausta ei täytetä, meillä on kohta maa täynnä kansalaisten tuen saavia Soldiers of Odin -tyyppisiä rikollisten koordinoimia porukoita. Emme me sitä halua.

  • Muuttuneiden riskitekijöiden vaikutus kansalaisten arkeen. Minkälainen uhka esimerkiksi globaali terrorismi ja massamaahanmuuton aiheuttama paine on yhteiskunnalle. Kuinka kansalainen voi toimia kyseisten uhkien kanssa.

  • Kansalaisten henkinen kriisinsietokyky. Tällä hetkellä eri tahot lietsovat pelkoa.

  • Suomen demografinen tilanne ( alhainen syntyvyys, eläkepommi), kansalaisten informointi, energiaturvallisuus, omavaraisuus, logistiikan turvaaminen kriisitilanteessa, ulkomaiset kulttuurivaikutteet demografiaan ja ilmapiiriin (dekadenssi)

  • Konkretiaa tksittäisen kansalaisen kannalta
    MPK-ihmisille tehtävät tiedoksi erilaisten katastrofien varalle
    Kuljetuskaluston ja avustavan henkilöstön saatavuus.

Vastaukset
  • Ei.

  • Sekä ulkopuolelta että maan sisältä tuleva propaganda ja disinformaatio

  • Informaatiosodankäynti ja harmaan vaiheen disinformaatio. Miten tuetaan kansan medialukutaitoa vihamielisessä tilanteessa?

  • Uskottavan tiedonsaannin palauttaminen - YLE on menettänyt uskottavuuden puolueettomana uutistenvälittäjänä.

  • Muut uhat? Emme me tiedä mitä tulevaisuutemme tuo. ----- Hybridisodankäynnin uhkaa voisi olla ajankohtaista korostaa entisestään. ----- Monen uhan samanaikainen toteutuminen?

  • Eip. Tossa ne kai on.

  • Maan sisäinen informaatiovaikuttaminen mukaan, on se sitten tarkoituksellista tai muihin vaikuttimiin perustuvaa.

  • Objektiivinen informointi. Geopolitiikan perusteet kansalaisille. Tutkivan journalismin kehittäminen.

  • Ranta-alueiden, liikennesolmujen ja strategisten alueiden myynti tai siirtäminen vieraan vallan hallintaan pitää estää. Nyt sitä tapahtuu normaali maanoston lisäksi yritysostoin.
    Hyvä esimerkki Rosatomin voimala ja Helsingin Tehtaankadun päässä oleva telakka, joka todellisuudessa on tappiota tuottava, Viipurin telakan alihankkija keskellä Suomen pöäkaupunkia valmiina laivastotukikohtana vieraalle vallalle vuokratulla maalla. Järjetöntä

  • Puolustusvoimille oma tiedotus sivusto. virallisten uutiskanavien uskottavuus on kärsinyt pahoin.

Vastaukset
  • Ei

  • Tiedotus. Jos kansa ei saa oikeaa tietoa, huhut ja propaganda heikentävät henkistä kestävyyttä.

  • Tiedonkulku toisaalta viranomaiskoneistossa kuin myös kansalle.

  • Aselaki järkeistettävä.

  • Yhteiskunta on kansalaisia varten. Tavan tallaajan kannalta verot pysyvät samoina, valta on edelleen etäällä ja tiet ajokuntoisia vaikka Suomi katoaisi ja tilalle tulisi vaikkapa Venäjä. Jos haluamme tehdä turvallisuusstrategian joka on aidosti hyvä, joudumme ottamaan kansalaisnäkökulman nykyistä paremmin huomioon. Suomen elintärkein toiminto on rehellinen, osallistuva ja vastuunsa kantava, tänne investoiva ja veronsa maksava kansalainen. Ilman häntä meillä ei ole mitään. Ei yhtään mitään.

  • Henkisen kriisinkestävyyden merkitystä voisi painottaa.

  • Henkiseen kriisinsietokykyyn mukaan esim. kansalaisten aktiivisuus kansalaisjärjestöissä ja toimivien hätäkeskus-, ensihoito-, poliisi- ja pelastuspalveluiden turvaaminen.

  • Ulkomaiset kulttuurivaikutteet vaikuttavat vahvasti henkiseen kriisinkestävyyteen. Aidon sananvapauden palauttaminen yhteiskunnan ulkopuolelle sulkemista. Liian vahvalla poliittisella korreltiudella viedään maa vain autoritäärisempään suuntaan.

  • Tiedotus ja ihmisten kyky varautua toimimaan.

  • Tiedotus ja omavaraisuuden lisääminen elintarvike tuotannossa.

Vastaukset
  • Kyllä.

  • Ulkoasu soveltuu paperille tulostettavaksi. Verkkosivustoksi tehtynä se olisi useamman saatavilla ja helpompi navigoida tietokoneella tai mobiililaitteilla.
    PDF-tiedosto EI ole hyvä tapa jakaa tietoa verkossa.

  • Kyllä

  • Siitä puuttuu sujuva tapa tarkastella strategian toteutumista.

  • Kyllä.

  • Kyllä.

  • Kyllä.

  • Kyllä

  • Kyllä.

  • Olen

Vastaukset
  • Kyllä

  • on

  • Kyllä

  • Mielenkiintoisesti muotoiltu kysymys. Strategiassa käytetään virkamieslogiikkaa - kun asia on paperilla, se on myös tehty. Strategian toimet pystyy toteuttamaan paperiversiona ilman käytännön varautumistoimia. Strategiassa tuleekin olla tiukempi ote sen toteutuksen seurantaan. Lisää yhteistyötä, lisää etsivää työtä heikkouksien paikkaamista varten, lisää selkärankaa vastuussa olevalle viranomaiselle, lisää oman elämänsä vastuuta kansalaisille. Toimenpiteiden tulee edetä ministeriöstä asentajalle saakka - käytäntöön.

  • Kyllä.

  • Strategia, jos tätä sellaiseksi voi kutsua, on tehty organisaation näkökulmasta. Kokonaisvaltainen ja kansalaisesta lähtevä näkökulma tilalle.

  • Ei kai tämä nyt se oikea strategia ole? Tämähän on vain medialle ja kansalla tarkoitettu versio.

  • Enemmän tulisi olla kansalaisen silmin nähtyä osaaa.

  • Kyllä mutta stradekia voisi olla varautuvampi itse kriiseihin

  • Suurin piirtein on järkevä rakenne, vielä ehkä enemmän voisi olla (strategia nimestä huolimatta) avattu sitä mitä jollakin tarkoitetaan

Vastaukset
  • Ei

  • ei

  • Ei

  • Henkistä kriisinkestävyyttä käsitellään asiattoman heikosti. Suomeen kohdentuvat turvallisuusuhat ovat nousussa, joten näin vähälle käsittelylle ei ole enää tarvetta. Sama juttu monen muunkin toiminnon kohdalla. Näin ympäripyöreään käsittelyyn ei ole enää tarvetta, hommat tulee hoitaa kunnolla.

  • Ei.

  • Joitakin voisi karsia pois, mikäli dokumentti kohdistuu enemmän kansalaisten arkeen. Esim. valtion johtaminen on valtiohallinnon sisäinen asia.

  • Ei.

  • En osaa sanoa.

  • Ei

  • ei

Vastaukset
  • Turvallisuusstrategian liitteet erittäin hyviä, tuo esille sanaston. Paljon tekstiä, joten jos mahdollista niin osaa voisi karsia, ainakin päällekäisyyksiä.

  • Kuten dokumentissa todetaan, poliisi huolehtii yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa ennaltaehkäisyä ja tapahtuneiden asioiden tutkimista. Yllättävästi tapahtuvien rikosten estäminen tai pysäyttäminen ei useimmiten ole poliisille mahdollisia. Olisi selvitettävä tapoja, joilla vahvistettaisiin kansalaisten mahdollisuuksia torjua heihin kohdistuvia rikoksia.

  • olisiko pdf:n rinnalle mahdollista luoda esim mobiililaitteille soveltuva aktiivinen tietopaketti (linkkejä, aktiivisia sanoja, jne) PDF:ää tarvitaan, jotta tieto on jaettavissa ja käytettävissä myös off-line, mutta silti mobiili on jatkuvasti kasvava median kulutusmuoto. Ilman sen huomioimista tieto ei kulje

  • Lähes jokainen listattu uhkamalli tuo mukanaan kansalaiseen kohdistuvan suoran tai välillisen väkivallan uhan. Valtion tärkein tehtävä on taata hyvät elinolot kansalaisilleen. Listatuissa uhkamalleissa tapahtumien laajuus estää helposti valtion koneiston toteuttaman suojaamisen, tämä on syytä myöntää rehellisesti ja sallia kansalaiselle työkalut itsensä ja läheistensä suojaamiseen. Edellinen puute on jo tunnistettu ja korjattu monissa EU-valtiossa - ilman sen vastaperusteena käytettyjen uhkakuvien toteutumista. Vai onko Saksa muuttunut jonkun mielestä suojeluperusteisten aselupien myöntämisen takia villiksi länneksi? He tunnustavat kansalaisen oikeuden puolustaa itseään, vaikka siellä on Suomeen verrattuna melkein tuplasti enemmän poliiseja per asukas.

  • Strategiaa pohdittaessa kannattaa miettiä miten se saavuttaa mahdollisimman suuren osan kansalaisista. Strategia jää turhaksi nipuksi paperia jos siihen ei kukaan tutustu. Viidakkorummut soimaan. Ugh.

  • Laadinnassa aktivoitava ja hyödynnettävä keskeisiä yhteistyökumppaneita (PV, poliisi, pelastuslaitos, kirkko etc.), jotta saadaan niiden näkökulmat ja jotta ne myös itse aktivoituvat.

  • Todella tärkeä ja ajankohtainen asia! Laajasti osallistaen suurta joukkoa eri stakeholdereita, niin YTS saadaan kaikkien mieliin!

  • Kansalaistaitojen hipntaa varautumisperspektiivillä, henkistä kestävyyttä, ymmärrystä kokonaisuuksista.
    Historian opetusta EI saa vähentää...vain se opettaa ymmärtämään tulevaa ja nykyinfoemaatiotæ.

  • Parempaa tiedotusta,, someen puolustusvoimien oman tiedotus sivusto tai vastaavaa ?

  • Poliitikoille pitäisi opettaa, mistä asioista keskustellaan julkisesti ja mitkä hoidetaan hiljaisuudessa. Turvallisuusasioita käsitteleville poliitikoille psykologinen testi, jossa mitattaisiin kykyä kylmään oman maan edun mukaiseen harkintaan ja toimintaan. Testin perusteella turvallisuuspoliittisen keskustelun ja päätöksenteon ulkopuolelle jätettäisiin poliitikot, joilla on lapsenomainen usko muiden maiden pyyteettömään auttamishaluun tai -kykyyn. Samoin päätöksenteon ulkopuolelle jätettäisiin poliitikot, joilla on lapsenomainen usko rauhantilan säilymiseen ja yksipuoliseen aseistariisuntaan. Persoonallisuuspiirteiden lisäksi testattaisiin, että turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osallistuvilla poliitikoilla on erittäin hyvät tiedot Suomen ja yleisestä historiasta, vähemmät tiedot eivät riitä pienessä maassa, isossa maassa pärjäisi kyllä huonommillakin tiedoilla.