Siirry sisältöön

Kysy lisää hankkeesta Taasjärven itäpuolen asemakaava T 6

Puhekupla 57
Keskustelu 2 päivää, 8 tuntia jäljellä | Sipoon kunta

Perustiedot

Avoin: 27.10.2020 - 30.11.2020

Päättymispäivä: 30.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Puhekupla Uusi kommentti

27. lokakuuta 2020 kello 14.45.13. Kommentti poistettu.

  • 29.10.2020 klo 15.38 @PietaKupiainen moderoi sisältöä: Tällä sivulla on tarkoitus keskustella Taasjärven Itäpuolen asemakaavasta.

Tehokkusluku

Profiilikuvan paikka

ta2002
2. marraskuuta 2020 kello 10.23.02

Miksi täydennysrakentamisen vyöhykkeellä B tehokkuus on vain e=0,075? Tontinkäyttösuunnitelmaan on kirjattu asukkaiden toiveita, jossa rakennustehokkuudeksi on toivottu e= 0,1-0,25. Tehokkuus pitäisi nostaa ainakin tuohon 0,1:een, jolloin "pienemmillekin" tonteille saadaan rakennettua järkevän kokoinen omakotitalo.

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
27. marraskuuta 2020 kello 18.57.32

Avoimuus? Vastaukset tänne, kiitos. kirjoitti:

Tämä on foorumi, jolla on tarkoitus käydä avointa keskustelua. Tämä on oikeusministeriön ylläpitämä edustaen avoimuutta ja demokratiaa.

Sen sijaan, että te kaavoituksen virkamiehet vastaisitte täällä, pyydätte tuossa yllä kysymyksen esittäjää ottamaan suoraan yhteyttä teihin. Mitä sellaista on, jota ei voi tässä keskustelussa vastata?

Kaikilla on oikeus saada lukea vastaukset täällä kysyttyyn. Olette nyt laittaneet erilleen tuohon alkuun jonkun yleisvastauksen eri viestiketjuun. Ei täällä nyt niin paljon kysymyksiä ole, että niihin ei voisi tässä keskustelussa vastata. Älkää irrottako asiayhteydestä!

Hei, kiitos kysymyksestäsi!

Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin täällä niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. Jos kysyjä haluaa vastauksen tiettyä kiinteistöä koskevaan kysymykseen, hän voi laittaa kysymykseen kiinnteistötunnuksensa. Kiinteistötunnus on kuitenkin helppo yhdistää henkilöön, jolloin kysymys ei ole enää nimetön. Jos osalliset haluavat keskustella tällä foorumilla avoimesti omilla nimillään ja kiinteistötunnuksillaan, se on toki mahdollista. Yksityisyyden säilyttämiseksi on kuitenkin parempi hoitaa spesifit kysymykset sähköpostilla tai puhelimitse. Kun minulla ei ole tiedossa tarkkaa kiinteistöä tai sijaintia, mitä kysymys koskee, on siihen vaikeata vasta kovin yksityiskohtaisesti. MInuun henkilökohtaisesti yhteyttä ottamalla on mahdollista saada tarkempi vastaus koskien omaa kiinteistöään.

Mukavaa viikonvaihdetta!

Näytä lisää vastauksia

ASUMISMUOTO

Profiilikuvan paikka

Kysyjä
2. marraskuuta 2020 kello 16.25.32

Liittyen edelliseen kommentoijaan, jokaiselle taloudelle on taattava samanarvoiset elinolosuhteet, siis toivomus on, että tehokkuuslukua nostetaan. Seuraava kysymys, minkälaista asumismuotoa kunnan rakennettaville tonteille kaavaillaan..? Omistus- , asumisoikeus-, osaomistus- , vuokra- hitas- asuntojako.? Omistus - vai vuokratontit?
Kestääköhän järvemme näin tiiviin rakentamisen.? Toivoisin, että järvemme suojeluun valjastettaisiin valtakuntamme ammattitaitoisin asiantuntevuus. Tällä palstalla meille on annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä kera mielipiteiden. Toivon vilkasta keskustelua ja mukavaa syksyä


Profiilikuvan paikka

Tasapuolisuus
24. marraskuuta 2020 kello 19.30.34

Kaavoitettava Taasjärven itäinen alue sijaitsee Söderkullan keskustassa, keskustan palveluihin ja koululle 0-1 km etäisyydellä. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeudet ovat 0,05- 0,075 tulevien kiinteistöjen osalta. Rakennusoikeus 0,05 vastaa puistoalueiden rakennusoikeutta käytännössä, ei taajama aluetta eikä edes haja-asutus aluetta Haja-asutus alueiden rakennusoikeus 0,1 on väljän rakentamisen rakennusoikeutta. Jo rakennetuilla kiinteistöllä rakennusoikeus on joidenkin osalta korkeampi kuin 0,05-0,075. Lisäksi kaikilla kiinteistöillä kaavassa ei ole lainkaan rakennusoikeutta.
Tasapuolisen kohtelun oikeudella kaikkia kiinteistöjä on kohdeltava myös kaavoituksessa tasapuolisesti. Ei voi olla niin, että kiinteistöt, jotka ovat ehtineet rakentaa talonsa aiemmin, ovat eri asemassa, kuin muut kiinteistöt. Rakentamattomat kiinteistöt ovat alueella väljiä, kaava-alueeksi tontit ovat huomattavan suuria, näin ollen taajama-alueiden rakennusoikeus 0,1 tarkoittaisi väljää rakentamista viher-, pensas ja puustoalueineen. Kaikkia kiinteistöjä on kohdeltava tasapuolisesti!

Näytä lisää vastauksia

Päärakennuksen maksimikoosta

Profiilikuvan paikka

e-luvulla on väliä
11. marraskuuta 2020 kello 16.31.06

Tontinkäyttösuunnitelmassa ehdotetaan vyöhykkeen A tehokkuusluvuksi 0,05 ja B:n 0,075. Olemme toivoneet kaikille vähintään 0,1:tä. Tontille saa rakentaa yhden päärakennuksen, maksimikoko 150 neliötä. Jos minulla on 4000 neliön tontti, saan rakentaa 150 neliön talon (rak.oikeus A:lla 200 ja B:llä 300 neliötä, mutta maksimimäärä supistaa kummallakin vyöhykkeellä 150 neliöön). Jos sama maa-alani muodostuu kahdesta eri tontista, koot 2100 ja 1900 neliötä, A:lla saan rakentaa 105 ja 95 neliön talot, B:llä 150 (rakennusoikeus 157 neliötä) ja 142 neliön talot. Olenko ymmärtänyt oikein? Minua askarruttaa, onko 150 neliötä (ulkomitat) riittävä omakotitalon koko esim. 3-lapsiselle perheelle nykyaikana. Apurakennus on 60 neliötä. Autotalli, puuvaja, varasto yms. ovat selkeitä, mutta entä pihasauna pukuhuoneineen. Onko se apurakennus vai verottaako se päärakennuksen pinta-alaa, vaikka onkin erillään siitä?

Profiilikuvan paikka

Kommentti
17. marraskuuta 2020 kello 18.21.08

@PietaKupiainen kirjoitti:

Kiitos kysymyksistäsi. Laskelmat vaikuttaisivat olevan oikein. Rakennusoikeus on samaa suuruusluokkaa koko vyöhykkeellä. Kuitenkin niitä on pyöristetty alaspäin ja pyritty korjaamaan suurien tonttien kohdalla niin, ettei alueelle sallittaisi kovin suurien omakotitalojen rakentamista. Tämä liittyy periaatteeseen alueen pienipiirteisen maisemakuvan ja luonnonläheisen ja huvilamaisen ympäristön säilyttämisestä.

Tulemme tarkastelemaan alimman rakennusoikeuden nostoa ehdotusvaiheessa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa. He linjaavat siitä voidaanko alueella sallia suurempi rakentamistehokkuus, ja samalla säilyttää alueen maisemalliset arvot ja erityispiirteet.

Pihasauna lasketaan piharakennukseksi, eli se kuuluu tuohon 60 neliömetriin.

Kiitos vastauksesta.

Eikä olisi nykyarvojen mukaista, että kun infrastruktuuria rakennetaan, niin mahdollistettaisiin mahdollisimman suuri asukasmäärä ja pientaloalueelle esim. monen sukupolven asumista saman katon alla ts. paritaloja ja monen perheen taloja. Moni tekee nykyisin etätyötä ja sen puolesta tarvitsee entistä enemmän neliöitä. Tämän onnistuminen edellyttää sitä, että kunnalla on halua osallistua yhteisiin talkoisiin ja mahdollistaa myös tässä kaavoituksessa aidosti autoton elämäntapa.

Millä tavalla huomioitte aidosti autottoman elämäntavan mahdollistumisen kaavoituksessa?

Näytä lisää vastauksia

Omaleimainen, harvinainen, yhtenäinen = sekalaista sillisalaattia

Profiilikuvan paikka

T.H.
15. marraskuuta 2020 kello 20.09.27

Itä-Taasjärven rakennusukanta ei ole yhtenäistä.

Rakennushistoriallisessa ja kulttuuriympäristöselvityksessä silmille hyppää se ristiriita, että toisaalta aluetta kuvaillaan yhtenäiseksi ja toisaalla samassa selvityksessä kerrotaan varsin selvästi, että rakennuskanta on eri aikakausilta ja varsin vaihtelevaa. Yhtenäisyyttä alueesta saa hakemalla hakea, kaavan pohjatyönä olleessa selvityksessä ja reaalimaailmalla on aika vähän tekemistä keskenään.

Onko Sipoon kaavoituksesta vastaavien henkilöiden mielestä Itä-Taasjärven nyt kaavoitusehdotuksissa oleva alue harvinainen kokonaisuus?

Mitkä piirteet yhdistävät tonteilla olevia rakennuksia tai aluetta muuten?

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
26. marraskuuta 2020 kello 14.26.18

Hei! Kiitos kysymyksestäsi! Taasjärven itäpuolen alue tosiaan koostuu eri aikakausilta olevista rakennuksista, mutta se on kuitenkin ympäristöstään selkeäsi erottuva alue pienipiirteisine huvilamaisine rakennuksineen. Alueen rakennuksia yhdistää esimerkiksi puu rakennusmateriaalina, sekä puutarhamaiset pihat. Rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että rakennukset edustavat varhaista vaatimatonta loma-asuntorakentamista, vaikka niiden ulkoasussa onkin variaatiota. Selvityksessä todetaan myös, että aluetta tulisi suojella ja kehittää kokonaisuutena.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Alueella on kuitenkin selvityksenkin mukaan vain paikallista arvoa, eikä sitä ole mainittu esimerkiksi maakuntakaavassa. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa alue on kuitenkin esitetty luonteeltaan nykyisellään säilytettäväksi alueeksi. Kyseessä on kutenkin vasta luonnos, eikä osayleiskaavaa ole vielä viety ehdotusvaiheeseen. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tämä kohta tule muuttumaan.

Kaikesta huolimatta Taasjärven itäpuolen asemakaava mahdollistaa alueen muuttumisen omakotialueeksi, ja kaikille tonteille omakotitalon rakentamisen. Olemme pyrkineet skaalaamaan mittakaavan sopivaksi ympäröivään rakennuskantaan. Ainoana poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka olemassaolevia rakennuksia pyritään suojelemaan maiseman säilyttämiseksi. Kaavaehdotusvaiheessa myös rantavyöhykkeelle määritellään lisärakentamisoikeutta niin, että myös rantatontteja voi kehittää, ja että niissä on mahdollista asua tulevaisuudessa.

Suosittelen tutustumaan rakennusperintöarvoja käsittelevään vastaukseeni, jonka olen lisännyt tälle sivulle omaksi keskustelukseen. Siitä selviää kaavoituksen velvollisuudet rakennusperintö- ja kulttuuriarvojen selvittämisestä kaava-alueella.


Vedätyksen makua

Profiilikuvan paikka

Tuulikki
15. marraskuuta 2020 kello 22.25.03

Kaavaluonnosten luulisi palvelevan kuntaa. Nyt esim. Taasjärventien koulun puoleisille tonteille, jotka jäävät Pähkinärinteen kerrostalojen kainaloon, ei saisi rakentaa mitään. Mitä tämä tällainen on ja mitä tällä ajetaan takaa? Estetään rakentaminen = estetään kehitys ja pakotetaan tonttien omistajat näännytystaistelulla siihen, että kaikki rapistuu. Sitten pakkolunastetaan pilkkahintaan virkistysalueeksi? Itä-Taasjärvi visio 2030?

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
27. marraskuuta 2020 kello 17.51.23

Kaavaluonnoksessa on osoitettu jokaiselle tontille rakennusoikeutta, jolle se vain on ollut mahdollista. Myös suunnittelualueen eteläosaan Pähkinälehdon läheisyydessä sijaitseville tonteille on osoitettu rakennusoikeutta. Kaikille tonteille on mahdollista rakentaa omakotitalo tai korjata/laajentaa olemassa olevaa rakennusta. Kuten olen aiemmissa vastauksissani todennut, alimman rakennusoikeuden nostoa suunnilleen 130 m2 tarkastellaan ehdotusvaiheessa.

Rantavyöhykkeen tonttien rakennusoikeuden määrä tullaan päättämään kaavaehdotusvaiheessa, Porvoon museon (maakuntamuseo) lausunnon perusteella. Rakennusoikeutta myönnetään niin paljon kuin se on ympäristön asettamien reunaehtojen (maisema-arvot, luontoarvot, rakennettavuus, korkeuskäyrät) rajoissa mahdollista.

Tarkempi vastaus ei tässä ole mahdollinen, sillä en tiedä mistä kiinteistöstä on kysymys. Voit ottaa minuun tai Jarkko Lyytiseen suoraan yhteyttä sähköpostilla tai jättää virallisen mielipiteen kunnan kirjaamoon, jolloin siihen laaditaan vastine ehdotusvaiheessa.


Vanhat materiaalit lausuttavana ja karttakyselyssä

Profiilikuvan paikka

Virastopäällikkö
16. marraskuuta 2020 kello 13.01.45

Karttakyselyn kartassa ei näy Pähkinärinteen alueen nykytilaa. Kartta on vanha, vuosien takainen ja esittää aluetta sen jossain aikaisemmassa kehitysvaiheessa. Lausuttava alue ja mm. Pähkinärinteen kerrostaloalue ja Sipoonlahden koulun alue ovat läheisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Jotta nyt karttakyselyn alla oleva alue olisi oikeassa ja asianmukaisessa asiayhteydessä, olisi karttakyselyyn mitä pikimmin asetettava uusi päivitetty kartta.

Millä aikataululla kunta korjaa lausuttavan kartan ajantasalle?

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
27. marraskuuta 2020 kello 18.27.43

Unohdetaan vaan ihmiset kirjoitti:

Kaavoituksessa kunta voi päättää mille antaa painoarvon ja mille ei. Laki antaa puitteet tälle. Selvityksiä voi tilata myös uusia eri tahoilta. Tämä kaavoitusehdotus voisi palata pöydälle.

Luonnonrauhan keskellä olevaa idylliä ei mm. Pähkinälehdon kerrostalojen rakentamisen jälkeen enään ole. Tässä pitäisi katsoa kokonaisuutta.

Tonttien pilkkominen ja rakennusoikeuden antaminen vastaisi alueella jo olevien ihmisten tarpeita. Kaavoitusehdotus keskittyy nähdäksemme uusiin tontteihin.

Kiitos kommentista! Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, ja veloittaa asemakaavan yhteydessä laatimaan riittävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja muinaismuistoista kaavoituksen lähtökohdiksi (MRL 9 §). Kaavaa laadittaessa arvioidaan sen vaikutukset säilyttämiseen ja suojeluun sekä kaava-alueen rakennusperinnön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Alueen arvokkaita ominaispiirteitä kehittävä kaava vahvistaa paikan ainutkertaisuutta ja identiteettiä sekä vähentää alueiden samanlaistumista.

Kaavoittaja ei siis itse päätä mille seikoille annetaan kaavoituksessa painoarvoa, vaan laki sanelee huomioitavat asiat. Lisäksi esimerkiksi ELY-keskus ja Porvoon museo (maakuntamuseo) antavat lausuntonsa kaavaluonnoksesta, joiden mukaan aluetta kehitetään. Kaavoittajan on myös huomioitava ylemmät kaavatasot. Sibbesborgin osayleiskaavassa, joka on juuri valmisteilla, Taasjärven itäpuolen alue on merkitty osittain nykyisellään säilytettäväksi alueeksi.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Taasjärven itäpuolen alue muuttuu omakotitaloalueeksi, ja jokaiselle tontille on mahdollista rakentaa omakotitalo tai korjata olemassaolevaa rakennusta. Saadun palautteen peruteella ehdotusvaiheessa tarkastellaan alimman rakennusoikeuden nostoa suunnilleen 130 m2 per tontti tai jopa enemmän, jos se on jossakin alueen osassa mahdollista, huomioiden edellämainitut seikat. Tonttien arvo tulee nousemaan asemakaavan myötä.

Uudet tontit on luonnoksessa sijoitettu uuden kokoojakadun varrelle tiiviisti, koska se on strategisesti järkevä sijainti, ja jotta kaavatalous saadaan kannattavaksi.

Tämä kaavaluonnos palaa pöydälle, jossa siitä muotoillaan saadun palautteen ja lausuntojen perusteella kaavaehdotus.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Näytä lisää vastauksia

Asemakaavan viihtyisyys kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen

Profiilikuvan paikka

Kiinnostunut
16. marraskuuta 2020 kello 14.21.31

Kiitos mielenkiintoisesta kaavaehdotuksesta.
Kaavaselostuksen ilmakuvasta näkyy, että kaava-aluelle on paljon puustoa, joka tuo alueelle vehreyttä ja viihtyisyyttä ja myös korkeuseroista mainitaan kaavaselostuksessa. Kuitenkin useat Taasjärven kaavat on toteutettu niin, että kunta kaataa kaikki sellukuitupuuta suuremmat puut ja maanrakennusyritys tasaa korkeuserot räjäyttämällä kalliot ja murskaamalla kiviaineksen paikan päällä. Lopputulos on tasainen ja ankea näkymä, jossa ei kasva mitään (ks. esim. Taasjärven pohjoispuoli ja Mäntymäen takainen hieno metsä ja kallioalue, johon nyt rakennetaan murskatulle tasamaalle). Taasjärvellä on toimittu aivan toisin kuin esim. Eriksnäsissä, jossa vanhempaa puustoa, korkeuseroja ja maastonmuotoja on säilytetty.
Mikä on kaavoittajan näkemys omakotitonttien ympäristöstä, kun kaava on aikoinaan tullut voimaan ja tiet ja kunnallistekniikka rakennettu? Voiko tontin varannut esim. vaikuttaa siihen mitkä puut säilytetään, rakentaako korkeuserot huomioiden vai tullaanko kaikki "pistämään sileäksi, kuten tapana tuntuu olla"?

Profiilikuvan paikka

Jos on naapurialueihin katsomista...
27. marraskuuta 2020 kello 11.17.12

@PietaKupiainen kirjoitti:

Kiitos kysymyksistäsi. Taasjärven itäpuolen asemakaavassa tielinjaukset on pyritty vetämään mahdollisimman tasaisiin kohtiin maisemassa. Alue on kallioinen ja mäkinen, joten korkeuskäyrät ovat pitkälti määrittäneet teiden sijoittamista. Näin kallioiden louhinta ja räjäyttely alueella pyritään minimoimaan. Jotta uusi kokoojakatu olisi tasainen ja turvallinen, kallioita joudutaan luultavasti jonkin verran tasaamaan. Luonnosvaihtoehdossa 2 Harjakaiset, tonttikadut ja tonttien muotoilu noudattelevat hieman enemmän korkeuskäyrien linjoja kuin vaihtoehdossa 1.

Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille. Hulevesiselvityksessä suositellaan kiinteistönomistajille alkuperäisen kasvillisuuden säilyttämistä tonteilla mahdollisuuksien mukaan, sillä se ehkäisee hulevesien Taasjärvelle aiheuttamaa kuormitusta.

Kunta pyrkii säilyttävään omistamiensa tonttien maisemassa tärkeän puuston, kuten esimerkiksi tammet ja männyt. Koivikko ja vesakko yleisimmin hakataan pois. Lisäksi kunnallistekniikan rakentuessa alueelle joudutaan maastoon louhimaan putkikanaalit tieverkon yhteyteen. Tämä valitettavasti usein katkoo puiden juuria. Itä-Taasjärven maasto on niin kallioista, että puiden juuret kasvavat maan pintaa pitkin kallioiden päällä, jolloin niiden juuret todennäköisesti vaurioituvat, vaikka olisivatkin metrien päässä tiestä. Näin ikävä kyllä menetetään jonkin verran puustoa. Kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetulle alueelle on kuitenkin välttämätöntä, ja se vedetään yleensä katujen yhteyteen.

"Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille."

Jos katsomme Taasjärven länsi- ja pohjoispuolta, on pihoille jätetyt puut karkeasti laskettavissa yhden käden sormin. Siellä puolet tonttien pinta-alasta on taloa ja autotallia/ulkorakennusta neljäsosa terassia ja loput on kivimursketta tai asfalttia. Yksi jos toinen tuija koristaa sisääntuloa, istutettuna ruukkuun. Kaukana ovat tontit siellä siitä luonnonmukaisuudesta, joka tällä hetkellä vallitsee Itä-Taasjärvellä.

Näytä lisää vastauksia

Ei kerskarakentamista Itä-Taasjärvelle

Profiilikuvan paikka

Kaikki eivät ole samaa mieltä
17. marraskuuta 2020 kello 19.20.16

Ylisuurten, pääosin tyhjillään olevien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen tulisi jo loppua. 100–150 m2 on nykypäivää!

Kiitos hyvästä ja harkitusta suunnittelusta. Mielestäni kaavoittajat ovat suoriutuneet hankalasta tehtävästä oikein hyvin. Molemmat kaavaluonnokset vaikuttavat järkeviltä.

Kiitos siitä, ettei tällä alueella mennä rakennustehokkuus edellä. On vaikeaa ymmärtää, miksi täällä haukutaan luonnosta niin paljon. Kompromissi siitä, että rakennetaan tiiviisti kokoojakadun varteen, mutta silti jätetään edes vähän luontoa muualle, on kunnianhimoinen ja sopii hyvin luonnonläheiseen Söderkullaan.

Profiilikuvan paikka

Mikä on normaali talo?
19. marraskuuta 2020 kello 8.53.12

Toisaalta, pienempien talojen suosio on kasvussa. 73 prosenttia uusista omakotitaloista on 159 m2 tai alle. Yli puolet uusista omakotitaloista ovat jopa alle 140 m2 (Rakennustutkimus RTS).

Nythän ei ole kyse mistään minitaloista. Kaavoittaja on sijoittanut 100–150 m2-taloja reilusti ympäri kaava-aluetta. Riippuen kaavaluonnosvaihtoehtoista löytyy myös 225–280 m2 omakotitaloja kokoojakadun varrella. Eli suurperheet ovat myös otettu huomioon näissä kaavoissa.

Näytä lisää vastauksia

Kysymys Pietalle

Profiilikuvan paikka

Melusuunnitelma?
19. marraskuuta 2020 kello 9.16.17

Olisiko mahdollista tehdä jotain liikennemelulle? Eli voisiko kunta rakentaa meluvallin/meluaidan moottoritien varrelle?

Profiilikuvan paikka

Muu meluhaitta ja levottomuus
21. marraskuuta 2020 kello 19.42.58

@PietaKupiainen kirjoitti:

Hei, kiitos kysymysestä. Meluselvityksen mukaan suurimmassa osassa kaava-aluetta päiväajan keskiäänitaso jää alle 45 desibelin. Vuoteen 2035 tehdyssä ennusteessa melutaso tulee kohoamaan alueella jonkin verran, mutta pysyy edelleen valtioneuvoston asuinalueille asettaman 55 dB:n ohjeellisen päivämeluarvon, ja 45 dB:n ohjeellisen yömeluarvon alapuolella. Tämän kaavan yhteydessä ei siis ole tarvetta kaavoittaa erityisiä meluvalleja.

Meluselvitys löytyy kaavan nettisivuilta, jos haluat tarkastella sitä tarkemmin.

Likenteen melu on yksi tekijä. Toinen on pitkin Taasjärveä pitkin kesää kulkeutuva jatkuva koirien haukunta . Koirien uimapaikka kokoaa koiraa aamuvarhaisesta myöhään iltaan ja tuo jatkuvaa meteliä. Sinällään todella kiva asia, mutta kyllä siinä luonnonrauhaa saa hakea. Toinen on uimaranta, jonka tuoma levottomuus ja trafiikki on myös mittavaa kesäisin. Nyt kun alueen asukasmäärä tulee vielä moninkertaistumaan, niin ei nämä häiriöt ole ainakaan vähenemään päin.

Näytä lisää vastauksia

Aspelundin tila

Profiilikuvan paikka

HKTY ry
23. marraskuuta 2020 kello 20.53.53

Omistajina ihmettelemme sitä, että ko. tilaan on näköjään edelleen kaavoitettu kaareva kylätie, joka ilmeisesti oikeuttaisi kenen tahansa kulkemaan vanhan rakennuksen pihan kautta. Jos olemme ymmärtäneet kaavaa oikein, näyttää siltä, että aluelle ei johdetakaan kunnallistekniikkaa. Onko tarkoitus näivettää alue jonkinlaisen raakamaan ja "virkistysalueen" välimuodoksi? Näihin kysymyksiin haluamme suoran vastauksen.


Ihmettelen

Profiilikuvan paikka

Arvo
24. marraskuuta 2020 kello 23.32.09

Taasjärven rantatontin omistajana ihmettelen ettei kaavaehdotuksessa tullut edelleenkään tarkkaa rakennusoikeuslukua kaikille yksityisten omistamille tonteille joille ei ole saanut rakentaa mitään viiteenkymmeneen vuoteen ja vaikka viereiselle pähkinälehdon alueella rakennetaan jatkuvasti ja juuri tonttini lähelle isoa vuokrataloa. Taasjärven alueelle halutaan vain puurakennuksia vaikka viereisen pähkinälehdon kaikki näkemäni rakennukset on betonista. Ihmettelen miksi, kummatkin omistamani tonttini on merkitty ranta-alueeksi vaikka vain alempi tontti on kiinni järvessä eikö ranta-aluetta voi määritellä metreissä eikä peräkkäisinä tontteina.


kunta hoi

Profiilikuvan paikka

heikki
24. marraskuuta 2020 kello 23.53.46

Pitäisi saada näitä vastauksia tänne kaavoitukselta. Yksipuolista keskustelua on. Paljon kyllä hyviä ja vastauksen arvoisia kysymyksiä.

Profiilikuvan paikka

Vastaukset tänne kiitos
25. marraskuuta 2020 kello 14.29.46

@PietaKupiainen kirjoitti:

Hei,

kysymyksien suuresta määrästä johtuen kirjoitin kootun vastauksen yleisimpiin kysymyksiin. Se on omana keskustelunaloituksenaan tällä sivulla, nimellä Kaavoittajan vastaus (näkyy sivun vasemmassa reunassa). Siinä siis vastaukseni liittyen rakennusoikeuden määrään, sekä maiseman ja rakennusten suojeluarvoihin. Vastailen kuitenkin edelleen myös yksittäisiin kommentteihin täällä.

Olisi hyvä saada ne vastaukset tänne keskusteluun mukaan. Ja vastaukset esitettyihin kysymyksiin!

Näytä lisää vastauksia

Vetääkö kunta vedet, viemärit, lisäsähköt?

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 17.21.41

Vetääkö kunta vedet ja viemärit ja lisäsähköä alueelle?

Profiilikuvan paikka

Hyvä kysymys!
25. marraskuuta 2020 kello 19.58.30

Hyvä kysymys Nimetön! Menee yleensä niin, että kunta vetää tontille. Kaikki siitä eteenpäin on omistajien piikkiin. Esim. rantatonttien kunnallistekniikka tulee maksamaan n. 15 000 euroa (liittymismaksu 2 580 e (0–101m2 taloille) tai 4 840 (101–200m2) + pumppaamo n. 5 000 euroa + kaivutyöt n. 5 000 euroa).

Kysymys kunnalle: voiko kunta kenties maksaa pumppaamot, liittyminen kun tulee pakolliseksi?


Pieneneekö rakennusoikeus kun tiet vedetään?

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 17.24.16

Pieneneekö rakennusoikeus tonteilla kun uudet tiet vedetään/levennetään?


Rantatonttien rakennusten laajentaminen 120m2 asti

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 17.28.42

Infotilaisuudessa kesällä oli puhetta, että rantatonttien rakennuksia saa laajentaa 120m2 asti. Tätä en tietoa en löytänyt ehdotuksista. Mihin se on kadonnut? Ei ole mitään järkeä liittää kylmiä kevyesti rakennettuja kesämökkejä kunnallistekniikkaan jos rakennuksia ei voi laajentaa ja modernisoida.


Mihin toimiin kunta ryhtynyt järven kunnostuksessa?

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 17.35.07

50 vuoden historialla voin kertoa, että kesämökkiläiset ovat pitäneet järven erinomaisessa kunnossa. Nyt kun kunta on rakentamisellaan pilannut järven puutteellisilla suojelutoimillaan, miten kunnostusta on alettu edistää? Asia ei tunnu edistyvän ja siksi kysynkin toimia tällä palstalla. Toivottavasti kunta hoitaa virheensä ja ryhtyy vaadittaviin toimiin eikä laita mökkiläisiä ja heidän mahdollisia rakennushankkeitaan maksumiehiksi ja kärsimään kunnan omista laiminlyönneistä.


Rakennus-oikeus, huoneistoala, kerrosala?

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 19.48.53

Mitä lisärakennusneliöt itse asiassa ovat: talon ulkomitat vai oikeat asumisneliöt vai mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan?


Suurimpien tonttien jakaminen kahtia

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 20.03.53

Hei, miksei suurimpia tontteja voisi jakaa kahtia? Se olisi kaavoituksessa helposti mahdollista. Näin saataisiin lisää asukkaita kunnalle. Mökkialueena ympäristö ei enää jatkossa toimi ja koulut, tarhat, kaupat ovat kaikki lähellä. Luontoystävällinen ja metsäinen ympäristö voidaan kuitenkin säilyttää.


Lisää rakennusoikeutta, tonttien pilkkominen

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 20.30.53

Tontit ovat pitkään olleet samojen perheiden omistuksessa ja niille pitäisi saada enemmän rakennusoikeutta. Tontit voitaisiin myös pilkkoa pienemmiksi ja saada täten lisää asukkaita alueelle.

Rakennukset ovat pääosin erittäin pieniä, huonokuntoisia ja eikä niiden kunnostaminen ole järkevää. Pitkään on jo vietetty ns. viimeisiä kesiä ja odotettu uuden mahdollisuuden saamista. Tarpeen olisi vanhan mökin purku ja tilalle 1 tai useampi omakotitalo.

Miksei alueelle voisi muuten rakentaa rivitaloja?

Eniten ihmetyttää ettei rantakaistaleen taloja saakaan laajentaa? Tästäkin oli aluksi puhe.

Profiilikuvan paikka

Alkuperäiset asukkaat
25. marraskuuta 2020 kello 20.57.29

Hyvä että tämä asia tuodaan esiin. Rantakaistale ei voi kyllä kenelläkään tarkoittaa koko tonttia.

Meillä perhe mahtuu "mökkeilemään" isolla tontilla vain niin, että osa on teltassa tai asuntoautossa. Meillä on "mökissä" (oikeasti pieni omakotitalo) asunut perheemme nuoria yksi toisensa perään kun ovat olleet asunnontarpeessa esim. opiskelijavaihdosta tullessaan.
Mutta kirjoille Sipooseen eivät ole olleet tervetulleita.

Meillä olisi halua ja tarvetta rakentaa tai vähintään laajentaa nykyistä (laajennus 50-80m2), jotta saataisiin tarpeen mukaiset normaalit asuinolot. Mutta vanhasta aikansa ns. tavallisen väen pikkutalosta on aika vaikeaa saada enää nykyasumista palvelevaa. Kaikista järkevintä ja ekologisinta olisi saada rakentaa tien varteen lähes kiinni yksi tai kaksikerroksinen rivari, näin saataisiin esteettömät kodit meille ikääntyville ja seuraavalle polvelle saman katon alle.


Puuttuva rakennustieto: 878-1

Profiilikuvan paikka

Nimetön
25. marraskuuta 2020 kello 21.36.17

Reunimmaisella tontilla 878-1(numero näkyy kuvassa huonosti), vanhalla Kalmeen omistamalla tontilla, on arkkitehti Toivo Löyskän suunnittelema saunarakennus.


Rakennustehokkuus

Profiilikuvan paikka

Tulevaisuus
26. marraskuuta 2020 kello 17.36.58

Olen ollut puhelimitse yhteydessä molempiin kaavoittajiin. Asiani koski katujen linjausta. Toivomus on että nykyisin käytössä oleva tie jäisi käyttöön.. Kysymys miten tielinjaus kulkee koko alueella tasapuolisesti ottaen huomioon, että jokaiselle tontille kuuluu olla kulku. Pieta Kupiainen sanoi, että ovat huomioineet asian ja tekevät uusia ehdotuksia tielinjauksista.

Tärkeimpänä asiana esitin näkökantani rakennusoikeudesta tonteille. Tontit rajautuvat kunnan alueisiin. Naapureina on pieniä tontteja, joilla suuria omakotitaloja. Kunta on kaavoittanut omat alueensa hyvin tehokkaasti(0.20). Täten alueelle on muuttanut runsaasti uusia veronmaksajia.
Nyt esillä oleva Itä-Taasjärven kaavaluonnos ei mahdollista meidän yksityisten maanomistajien hyödyntää omaisuuttamme tasavertaisesti kunnan omistamien maiden kanssa, kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Rakennusoikeudet Itä-Taasjärvellä on määritelty ihan minimiin, joka ei vastaa nykypäivän rakentamista.
Kunta on myös määritellyt rakennuspaikat. Luultavasti suurin osa asukkaista haluaa itse määritellä kotinsa paikan ja ilmansuunnan tontillaan.
Alun alkaen kaavoitusta suunniteltaessa ja vielä viime kesän kyläyhdistyksen kokouksessa Jarkko Lyytinen mainitsi 0.15 rakennustehokkuuden.
Kunta on kaavoittanut omille tonteilleen Kokoojakadun varteen tehokkaasti (0.20) omakotitaloja. Rajanaapureina on noin 2000neliön mökkitontteja, joille ehdotettu rakennusoikeuttan.100neliötä.
Pieta Kupiainen vetosi Museoviraston määräyksiin Itäpuolen kaavoituksessa. Ihmettelen miksi ne säännökset eivät ole aikanaan koskeneet kunnan omistamia maita. Keskeisin historiallinen paikka Taasjärvellä oli Reitzin kartanon alue, jonka kunta on tuhonnut täysin. Kaikki upeat ulkorakennukset on purettu ja päärakennus jätetty lahoamaan, pihapiiri on hoitamaton törkykasa. Kaikki metsät ja upeat kalliot ovat hävinneet länsi- ja pohjoispuolelta rakennusten alle. Järvi on rehevöitynyt kunnan ahneen kaavoituksen ja välinpitämättömän hulevesijärjestelmän seurauksena.
Länsi- ja pohjoispuolella kunnan alueilla ei ole mitenkään huomioitu historian tai luonnon arvoja. Etenkin pohjoispuolella on suuria betonitaloja, jotka eivät myötäile vanhaa metsäaluetta, joka näin on täysin hävitetty.
Meidänkö kustannuksella nämä luontoarvot vaaditaan nyt säilytettäviksi. Mihin perustuu Museoviraston määräykset?? Museoviraston suositus, määräys pitää saada kirjallisena nähtäväksi.
Ehkä rantamökit ovat museovirastolle oma lukunsa, mutta muuten Itä-Taasjärven alue ei ole mikään säilyttämisen arvoinen alue, jossa paljon huonokuntoisia, pieniä kesämökkejä, joiden remontoiminen on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Suurin osa mökeistä on perustettu huonosti ja rakennettu huonosta materiaalista. Mökkejä ei ole voinut kunnolla korjata tai uutta rakentaa aiemmin, koska kunnassa on ollut laiton rakennuskielto yli 20 vuotta.
(Onko rantatonteilla olemassa jokin rajoitus?. Länsipuolella, yleisen uimarannan läheisyydessä olevat talot ovat alle 100m rantaviivasta, rakennustehokkuus 0.20)
Onko virkamies, kaavoittaja toiminut vastoin säädöksiä soveltaessaan Taasjärven alueella omistuspohjasta riippuen erilaisia rakentamisen teholukuja?
Yksityisen omistaman omaisuuden arvo ei saa poiketa oleellisesti kunnan omistamasta omaisuudesta samalla alueella.
Itä-Taasjärvellä on useita tonttien omistajia, jotka haluavat myydä tonttinsa eikä jäädä mökkiläiseksi kunnan kaavoittaman tehorakennetun kivikylän puristukseen. On myös perheitä, joissa useamman sukupolven perheet haluavat rakentaa nykypäivän vaatimusten mukaisesti ja jäädä vakituisesti asumaan Taasjärvelle, omalle tontilleen.
Kun Itä-Taasjärvelle saadaan rakennustehokkuus vähintään 0,1, se ei tarkoita sitä että mökkiläisten tarvitsisi luopua lintukodostaan. (Pohjoispuolella mökkiläisten lintukoto katosi jo liki 10 vuotta sitten.) Joillakin omistajilla ei ole ehkä tarvetta ajatella elämää eteenpäin, seuraavia sukupolvia.
Jokainen päättäköön tonttinsa käyttötarkoituksen, mutta rakennusoikeuden on oltava nykypäivää ja tulevaisuutta. Siten toteutuu maanomistajien yhdenvertaisuusperiaate.
On myös kunnan edun mukaista saada uusia asukkaita yksityisomistuksessa oleville tonteille. Tämä edellyttää Itä-Taasjärven kaavoituksessa (sis LTn)toteutettujen ja käytettyjen teholukujen soveltamista koko alueella. Talojen kokoluokan tulee olla minimissään 150m/2 lisäksi n. 60-70m/2 apurakennus, jotta veronmaksukykyiset perheet ovat kiinnostuneita tästä alueesta. On myös kohtuuton vaatimus pakottaa liittymään kalliiseen infraan, vesi, viemäri, kadut jos alue jää mökki- ja puistokyläksi. Luulisi kunnallekin olevan kallista infran rakentaminen mökki-puistoalueelle. Hyvällä arkkitehtuurilla ja ympäristösuunnittelulla säilyy luontoarvot ja “historian havina” nykyaikastettuna, halutuksi asuinalueeksi tulevillekin sukupolville.


Taasjärventie

Profiilikuvan paikka

Tietämätön
27. marraskuuta 2020 kello 12.23.41

Hei! Kiitos kaavoitajille mahdollisuudesta päästä kommentoimaan ehdotuksia! Mietin sitä, mitä käytännössä tapahtuu Taasjärventielle. Nythän tie
a) on paikoitellen todella kapea. Kapeimmillaan on tien toisella puolella heti kiinni pensasaita ja toisella taasen sähkölinja. Miten tällaisissa tilanteissa tien leventäminen ratkaistaisiin?
b) on niin korkealla, ettei paikoitellen kaikkiin pihoihin pääse ajamaan, tien noustua vuosien saatossa. Nousemiselle tai pikemminkin korotukselle linee syynsä siinä, että tielle ollaan tuotu lisää soraa koskaan vanhaa poistamatta ja tasoittamatta. Tuleeko tie madaltumaan? Vai korotetaanko sitä entisestään?
Kiitos vastauksista!


Luontoselvityksen riittävyys

Profiilikuvan paikka

Kaikille kestävien elinympäristöjen puolesta
27. marraskuuta 2020 kello 12.58.03

Luontoselvityksessä on kaiketikin oltava jokin lähtökohta, ja tässä se on ollut EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Luontohavainnot ovat selvityksen mukaan tehdyt 28.7.2016. Nyt kaavaehdotuksia tarkasteltaessa on havainnoista ja laskennoista kulunut yli 4 vuotta.
Tässä ajassa on lähialueita myllätty ja myllätään edelleenkin. Miten tämä on vaikuttanut niillä alueille asuneisiin eläimiin?

Miten on, että luontoselvityksen riittäviksi perusteiksi esim. pesimälinnuston osalta riittävät kolmen päivän tiedot, kolmen kuukauden ajalta vuodelta 2016. Itä-Taasjärven alueen puusto on vaihtelevuudeltaan ja ikärakenteeltaan juuri oikeanlaista paljon laajemmalle lajistolle, kuin mitä luontoselviytyksessä on kolmena päivänä havaittu.

Selvityksen sivulla 23 lukee, että "Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenkorennot, viitasammakko) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Viitasammakon esiintyminen on mahdollista Taasjärven eteläpäässä." Selvityksen laatijat ovat olleet liikkeellä 28.7. Viitasammakkoa ei niin vaan eroteta tavallisesta sammakosta. Tavallisen sammakon tavoin on se piileskelevä, eikä ulkonältään eroa kovasti sammakosta. Kuono on vähän terävämpi ja ulkonäon osalta on varmin tunnistuskeino takajalassa sijaitseva metatarsaalikyhmy, joka tavalliseen sammakkoon verratuna on iso ja kova. Kutemisaikaa huhti-toukokuussa on lajimääritys mahdollista tehdä pulputtavan äänen perusteella.

Taasjärvi on siitä uniikki, ettei järveen laske vesistöjä, jotka saisivat aikaan veden virtaamista. Tämä mahdollistaa sen, että järven rannassa on keväällä havaittavissa sammakojen kutua. Kukapa ei olisi heinäkuun ensimmäisinä viikkoina nähnyt järven ympäröiviä teitä täynnä järvestä nousseita pikkuruisia sammakonpoikasia? Sammakot syövät esimerkiksi hyönteisiä, matoja ja etanoita. Sammakoita taasen syövät haikarat, käärmeet, ketut ja linnut. Mitä näille muille lajille tapahtuu, jos sammakot muuttavat tilanpuutteessa pois Taasjärventien itäpuolelta, tiivistetyn rakentamisen alta? Kestävätkö järven eliöstö ja Itä-Taasjärven luonto sen, että luonnontila (oli se sitten esim. puutarhamaiset pihat tai metsätilkut) muuttuu?


Lisää uusi Kommentti