Kaavoittajan vastaus

Hei, kiitos kaikille kommentoijille. Kommentteja on tullut niin paljon, että päätin kirjoittaa yhteenvedon, jossa on kootusti vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Jatkan edelleen kuitenkin myös vastaamista yksittäisiin kysymyksiin. Alla vastaukseni rakennusoikeden määrään liittyviin kysymyksiin, sekä rakennusperintöön liittyviin kysymyksiin. Aiheet sivuavat toisiaan, joten suosittelen tutustumaan molempiin vastauksiin. 

Rakennusoikeuden määrä

Tutkimme palautteen perusteella jatkosuunnittelun aikana mahdollisuutta nostaa minimi-rakennusoikeus noin130 m2 per tontti. Rakennusoikeuksia ei ole luonnosvaiheessa vielä lyöty lukkoon. Tonttikohtainen rakennusoikeus on arvioitu ympäröivän rakennuskannan, maiseman, maastonmuotojen perusteella, eikä siksi voi olla samanlainen kaikilla tonteilla. Kaava antaa kuitenkin mahdollisuuden kehittää olemassa olevia rakennuksia lisärakentamisella tai korvaamalla huonokuntoisen rakennuksen uudella. Rakentamattomille tonteille se mahdollistaa omakotitalon rakentamisen.

Asemakaavan tarkoitus on mahdollistaa viihtyisän pientaloalueen rakentuminen. Tiivistä rakentamista alueella rajoittavat etenkin jyrkät maastonmuodot, sillä jyrkkiin rinteisiin ei voida kaavoittaa, koska ajoyhteydet ja rakentaminen olisi haastavaa ja riskialtista. Lisäksi rajoittavana tekijänä on yksityinen maanomistus, sillä kunnan maapoliittisten linjausten mukaan yksityiselle maalle ei voida kaavoittaa enempää kuin 500 m2 ilman maankäyttösopimusta. Näistä syistä johtuen uuden kokoojakadun varteen ei ole pystytty osoittamaan enempää tontteja.

Alueen ilme vehreänä ja huvilamaisena alueena pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Rakentamisen pienipiirteisyyttä puoltaa myös valmisteluvaiheessa alueesta teetetty rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys. Siinä todetaan, että ”koska alueen arvot pääosin liittyvät poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen ja yhtenäiseen rakennuskantaan, olisi aluetta syytä suojella kokonaisuutena, eikä ainoastaan rannan läheisyydessä sijaitsevia alueita.” Lisäksi todetaan näin: ”(suojeltavien) Osa-alueiden ulkopuolelle jääville alueillekin olisi syytä määritellä alueen arvokkaan kulttuuriympäristön kannalta sopiva rakentamisen mittakaava ja rakennustapa.”

Jokainen kaavoitettava alue on yksilöllinen, eikä siihen voida suoraan soveltaa rakennustehokkuuksia toisilta alueilta. Kaavoitus on tehtävä alueen ehdoilla, ja mahdollisuuksien mukaan alueen identiteetin kulmakivet säilyttäen, jotta alueet eivät olisi vain kopioita toisistaan.

Jos haluatte keskustella tiettyyn kiinteistöön liittyvistä kysymyksistä, kehotan olemaan suoraan yhteydessä alueen kaavoittajaan eli minuun, tai kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytiseen. Näin pystymme luultavasti antamaan yksityiskohtaisemman vastauksen, kuin mitä tässä keskustelussa on mahdollista. Sähköpostiosoitteet ovat pieta.kupiainen@sipoo.fi ja jarkko.lyytinen@sipoo.fi.

Rakennusperintö

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, ja veloittaa asemakaavan yhteydessä laatimaan riittävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja muinaismuistoista kaavoituksen lähtökohdiksi (MRL 9 §). Kaavaa laadittaessa arvioidaan sen vaikutukset säilyttämiseen ja suojeluun sekä kaava-alueen rakennusperinnön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Alueen arvokkaita ominaispiirteitä kehittävä kaava vahvistaa paikan ainutkertaisuutta ja identiteettiä sekä vähentää alueiden samanlaistumista.

Asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) mukaan kaavaa laadittaessa tulee rakennettua ympäristöä vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavan tehtävänä on luoda edellytykset valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiselle.

Edelleen MRL:n 57 §:n mukaan jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, voidaan asemakaavassa antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Taasjärven itäpuolelle on valmisteluvaiheessa laadittu kulttuuriperintöselvitys hyvämaineisen konsulttiyrityksen toimesta. Lisäksi kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana Porvoon museo antaa lausuntonsa siitä, onko kaavassa huomioitu rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöasiat tarpeeksi hyvin. Myös ELY-keskus antaa kaavaluonnoksesta lausuntonsa, joka ohjaa kaavan jatkosuunnittelua.

Asemakaavan laatimisessa on siis huomioitava rakennusperintöasioiden osalta MRL, sekä Maakuntamuseon ja ELY-keskuksen ohjaava vaikutus. Kaavoittaja on siis lain mukaan velvollinen huomioimaan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöasiat kaavassa.