Siirry sisältöön

Viermikuullâm šoŋŋâdâhlaavâst: Algâaalmugij ađai sämmilij vuoigâdvuođah já toi turvim

Kysymysmerkki 0
Kysely | Helsingin yliopisto, Ympäristöministeriö
Kysely on päättynyt

Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmiteh eidu. Tááláá šoŋŋâdâhlaavâst iä lah sierâ mainâšum algâaalmugij vuoigâdvuođah. Šoŋŋâdâhlaavâ heiviitdijn kalga kuittâg turviđ vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid. Muštâl mijjân, ete maht algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođâid kolgâččii čäälliđ šoŋŋâdâhlaahân. Kuullâm vástádâsâin rähtih čuákánkiäsu, mii toimâttuvvoo laavâ valmâštâllee pargojuávkun.

Tuávááštiätu

Taan viermikuullâm vievâst pirâsministeriö norá aalmugjesânij uáinuid tast, ete maht sämmilij vuoigâdvuođâid já toi turvim kolgâččii väldiđ huámmášumán šoŋŋâdâhlaavâst.

Viermikuullâm lii olášuttum oovtâstpargoost Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkâmušhavváin (BIBU). BIBU ohtâ tutkâmčuosâttâh lii aalmugjesânij uásálistemmáhđulâšvuođah demokratiast. Šoŋŋâdâhlaavâ viermikuullâm lii uási BIBU-haavâst tuáimee Demokratiakiihdyttämö, mii totká eereeb iärrás uđđâ teknologiai rooli aalmugjesânij uásálistmist ohtsâškoddepolitiikân.

Kuullâm vástádâsâin rähtih čuákánkiäsu, mii toimâttuvvoo laavâ valmâštâllee pargojuávkun já almostittoo pirâsministeriö viermisiijđoin sehe Demokratiakiihdyttämöst. BIBU-haahâ totká šoŋŋâdâhlaavâ viermikuullâm kuáskulâžžân tahhee prosesin já iššeed čuákánkiäsu rähtimist.

Kulâmân uásálistem lii rijjâtátulâš. Kulâmân uásálistdijn uásálisteeh adeleh mietâmâš tutkâmušân uásálistmân. Tiäđuid kevttih ovdiibeln tärkkilubbooht valdâlum ohtsâškoddetieđâlii tutkâmušân, mast vástádâsâid jyehih luokkaid teemai mield. Vástádâsâid iä árvuštâl ton vuáđuld, ete láá-uv toh riehtâ vâi puástud teikâ šiev já hyeneh. Puátusijd raportisteh tienuuvt, ete ovtâskâs västideijee ij paste tubdâđ. Nurrum amnâstuv pieijih arkkâdâhân nomâttemmin tohhum häämist. Tiäđuid kieđâvušeh čuávvoo, almos tiätusyejiasâttâs 6 artikkâl 1 saje miäldásii aggáin: almos hiätun kyeskee pargo, tieđâlâš tutkâmuš (tiätusyejilaavâ 4§ 3 saje).

Joođoost meid koijâdâllâm uásálistmist, tiäđufinniimist já vuoigâlii sirduumist

Joođoost lii eidu meid viermikuullâm, mast selvâtteh tom, ete maht aalmugjesâneh kolgâččii pasteđ uásálistiđ šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámân já čuávumân sehe maht sirdum čiđđâneutraal ohtsâškode kulij puáhtá toohâđ vuoigâlávt. Koijâdâlmân puáhtá västidiđ tääbbin.

Lasetiäđuh:

Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmittem:

ollâškovlâhárjuttâllee Karin Cederlöf, pirâsministeriö,karin.cederlof@ym.fi

sierânâsäššitobdee Elina Vaara, pirâsministeriö, elina.vaara@ym.fviestâdemäššitobdee Kaisa Ryynänen, pirâsministeriö, kaisa.ryynanen@ym.fi

BIBU-haahâ:

totkee Isak Vento, Helsig ollâopâttâh, isak.vento@helsinki.fi

Tuávááš šoŋŋâdâhlaavâst

Tááláš šoŋŋâdâhlaahâ poođij vuáimán 2015. Šoŋŋâdâhlaahâ kenigit tuše staatâ virgeomâháid, ij ovtâskâs ulmuid tâi irâttâsâid. Laavâst asâtteh vuáváámijn, moi vievâst Suomâ luoštuuh kepiduvvojeh já šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduveh. Lasseen laavâst kenigiteh staatâ virgeomâháid čuávvuđ já raportistiđ luoštâovdánmist. Nubenáál ettum, šoŋŋâdâhlaavâst asâtteh sierâlágán šoŋŋâdâhvuáváámijn já toid kyeskee čuávumist.

Haldâttâsohjelmist láá asâttâm raamijd laavâ uđâsmitmân. Ohjelm mield laavâ uđâsmiteh tienuuvt, ete ulme čiđđâneutraalvuođâst ađai luoštui já njiälui täsitiädust jukseh ive 2035 räi. Laahân lasetteh koskâuulmijd ivvijd 2030 já 2040, já ive 2050 luoštâkepidemulme peividuvvoo. Šoŋŋâdâhlaahân siskálmiteh meid šaddovistekaasuid áimukeerdist meddâlistee njiälui naanoodmân kyeskee ulme.

Suomâ vuáđulaavâ mield almos väldi kalga turviđ vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid. Sehe Suomâst já aalmugijkoskâsávt láá pisovávt tubdâstum, ete šoŋŋâdâhnubástus uhked vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi olášume. Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmitmist vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi tile tarkkuumist lii tondiet stuorrâ tiädduárvu. Ovdâmerkkân vuoigâdvuođâst tiervâslii pirrâsân, vuoigâdvuođâst uásálistmân ja vuoigâdvuođâst elimân já torvolâšvuotân láá liiŋkah šoŋŋâdâhlaahân.

Lase šoŋŋâdâhlaavâst já ton uđâsmitmist pirâsministeriö viermisiijđoin (suomâkielân, ruotâkielân, eŋgâlâskielân).

Perustiedot

Päättynyt: 12.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Maŋgâ pirâslaahâ siskeeld sämmilâškulttuur háárán hiäjusmittemkiäldu tâi ovdedemkenigâsvuođâ. Taat meerhâš, ete šoŋŋâdâhlaavâ tooimah iä uážu hettiđ sämmilij máhđulâšvuođâid ovdediđ kulttuuris, tego ärbivuáválii puásuituálu já kuálástem.
Ovdâmerkkân kuáivuttâhlaahâ váátá sämmilâškulttuurân kyeskee vaikuttâsâi árvuštâlmij toohâm.
Sämitigge oovdâst sämmilijd virgálijn koččâmušâin. Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh ráđádâleh sämitiggijn puoh vijđáht vaigutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih njuolgâ já eromâš vuovvijn vaiguttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin. Lasetiätu ráđádâllâmkenigâsvuođâ olášutmist (riehtiministeriö muštottemčáálus).
Sämmilij vuáháduumeest šoŋŋâdâhnubástusân lii tohhum luávdee tutkâmuš ive 2020 (VN TEAS SAAMI-haahâ). Tutkâmuš mield sämmiliih láá aiccâm nubástusâid iveaaigijn, liegâsvuotâtiileest, arvemeerijn, šadolâšvuođâst, elleevaljeest já poccui lattiimist. Tiilij mulsâšume lii lasanâm já luhottesvuotâriskâ lii stuárrum. Tutkâmuš koskâsâš puáđus lii, ete puásuituálu puáhtá iäláttâssân vuáháduđ šoŋŋâdâhnubástusân, mutâ lii uáli uhkevuálásâš kulttuurlâš eellimvyehhin.