Neahttagullan dálkkádatlága birra: Oassálastin, dieđu oažžun ja vuoiggalaš sirdašuvvan

Kysymysmerkki 3
Kysely | Helsingin yliopisto, Ympäristöministeriö
Kysely on päättynyt

Osallistu hankkeeseen

Sápmelaččaid vuoigatvuođaid girjemis dálkkádatláhkii čoaggit oainnuid neahttagažademiin

Dálkkádatlága leat aiddo dál ođasmahttimin. Muital midjiide, mo riikkavuložat galggašedje du mielas sáhttit oassálastit dálkkádatpolitihka plánemii ja čuovvumii sihke mo sirdašuvvama karbonaneutrála servvodaga guvlui sáhttá dahkat vuoiggalaččat. Gullama vástádusain čoaggit čoahkkáigeasu, mii doaimmahuvvo lága válmmaštalli bargojovkui.

Duogášdieđut

Dán neahttagullama vehkiin birasministeriija čoaggá riikkavuložiid oainnuid das, mainna lágiin ođđa dálkkádatlágas galggašii váldit vuhtii riikkavuložiid oassálastima ja dieđu oažžuma. Dát fáttát badjánedje olu ovdii vuosttas neahttagažadeamis, man čoahkkáigeasu sáhtát lohkat dáppe. Dán gullama ulbmilin lea háhkat vel čiekŋalat áddejumi das, mo riikkavuložiid mielas dálkkádatpolitihkkii oassálastima ja dieđu oažžuma galggašii dorvvastit.

Neahttagullan lea ollašuhttojuvvon ovttasbarggus Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -dutkanprošeavttain (BIBU). Okta BIBU dutkančuozáhagain lea riikkavuložiid oassálastinvejolašvuođat demokratiijas. Dálkkádatlága neahttagullan lea BIBU-prošeavttas doaibmi Demokratiakiihdyttämö oassi, mii dutká earret eará ođđa teknologiijaid rolla riikkavuložiid oassálastimis servvodatpolitihkkii.

Gullama vástádusain čoaggit čoahkkáigeasu, mii doaimmahuvvo lága válmmaštalli bargojovkui já almmustahttojuvvo birasministeriija neahttasiidduin sihke Demokratiakiihdyttämös. BIBU-prošeakta dutká dálkkádatlága neahttagullama mieldeváldi proseassan ja veahkeha čoahkkáigeasu ráhkademiin.

Gullamii oassálastin lea eaktodáhtolaš. Gullamii oassálasttedettiin oassálastit addet miehtama dutkamuššii oassálastimii. Dieđuin ávkkástallet ovdal dárkilappot válddahallon servvodatdieđalaš dutkamušas, mas vástádusaid šláddjejit temáid mielde. Vástádusaid eai árvvoštala dađe mielde, leatgo dat riektá vai boastut dahje buorit ja fuonit. Bohtosiid raporterejit nu, ahte ovttaskas vástideaddji ii sáhte dovdát. Čoggojuvvon materiála arkiverejuvvo anonymiserejuvvon hámis. Dieđuin ávkkástallet čuovvovaš almmolaš diehtosuodjeásahusa 6 artihkkala 1 oasi mieldásaš ákka vuođul: almmolaš ovdui guoski bargu, dieđalaš dutkamuš (diehtosuodjelága 4 § 3 oassi).

Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra lea iežas gullan aiddo rabas

Eamiálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis dálkkádatlágas lea jođus sierra neahttagullan. Gažadeapmái sáhttá vástidit dáppe.

Lassedieđut:

Dálkkádatlága ođasmahttin:

allaskuvlahárjehalli Karin Cederlöf, birasministeriija, karin.cederlof@ym.fi

spesiálaáššedovdi Elina Vaara, birasministeriija, elina.vaara@ym.fi

kommuniserenáššedovdi Kaisa Ryynänen, birasministeriija, kaisa.ryynanen@ym.fi

BIBU-prošeakta:

dutki Isak Vento, Helssega universitehta, isak.vento@helsinki.fi

Dálkkádatlága duogáš:

Dálá dálkkádatláhka bođii fápmui 2015. Dálkkádatláhka geatnegahttá dušše stáhta eiseválddiid, ii ovttaskas olbmuid dahje fitnodagaid. Lágas ásahit plánaid birra, maiguin geahpidit Suoma luoittuid ja vuogáiduvvat dálkkádatnuppástussii. Lassin lágas geatnegahttet stáhta eiseválddiid čuovvut ja raporteret luoitoovdáneamis. Nuppiin sániiguin, dálkkádatlágas ásahit iešguđetlágan dálkkádatplánaid ja daidda guoski čuovvuma birra.

Ráđđehusprográmmas leat ásahan lága ođasmahttima váldoulbmiliid. Prográmma mielde láhka ođasmahttojuvvo nu, ahte karbonaneutrálavuođa nappo luoittuid ja njieluid dássedeattu mihttomearri juksojuvvo maŋimustá 2035. Láhkii lasihit gaskamihttomearit jagiide 2030 ja 2040, ja jagi 2050 luoitogeahpidanmihttomearri beaiváduvvo. Dálkkádatláhkii biddjojuvvo maiddái šaddovistegásaid áibmogearddis eret čadni njieluid (erenoamážit vuvddiid) nanosmahttimii guoski mihttomearri.

Suoma vuođđolága mielde almmolaš váldi galgá dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid. Sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat lea vuogáiduvvan dovddastit, ahte dálkkádatnuppástus dorvvohuhttá vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama. “Dálkkádatlága ođasmahttimis vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid seassamis lea danin stuorra deaddu. Ovdamearkka dihte vuoigatvuohta dearvvaslaš birrasii, vuoigatvuohta oassálastimii ja vuoigatvuohta eallimii ja dorvvolašvuhtii laktásit dálkkádatláhkii.

Lasi dálkkádatlága ja dan ođasmahttima birra birasministeriija neahttasiidduin.

***

Dán oasis mii jearrat dálkkádatlága mieldásaš plánaid oassálastimii laktáseaddji gažaldagaid. Oassálastin sáhttá mearkkašit ovdamearkka dihte dálkkádatpolitihkalaš plánaid kommenterema plánenmuttus ja vejolašvuođa čuovvut, mo plánat ollašuhttojuvvojit.

Perustiedot

Päättynyt: 12.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

1. Oassálastin dálkkádatlága plánaide ja ollašuhttimii
Sierra ministeriijat dahket dálkkádatlága mieldásaš plánaid vai juksat dálkkádatmihttomeriid. Dálá dálkkádatlága mielde álbmogii galgá várret dilálašvuođa oahpásnuvvat dálkkádatplánaid hápmosiiguin ja vejolašvuođa addit iežaset oaivila daid birra čálalaččat.
Vastaukset

  • Rabas diediheapmi ja dieduid oaccun planema alggu rajis lea dehalas. Digitala-aiggis diehtu johta jodanit ja alkit, nu ahte vuogit oassalasttit galggalet leat gal, jus hallu fal lea.

  • Galgá beassat váikkuhit áiggil. Galgá leat vejolašvuohta kommenteret jo hápmenmuttus. Dieđu galgá hábmet nu, ahte olbmuin lea álki áddet dan. Mađi álkit kommenteren lea, dađi buoret. Ministeriijat galget maid hutkat vugiid juksat sámi eallilanolbmuid.

Muttut leat earret eará dálkkádatlága mieldásaš plánaid ja doaimmaid plánen, válmmaštallan ja ollašuhttin.
Vastaukset

  • Jo plánaid rájes! Ii sáhte leat nu, ahte easka válmmaštallama muddus jearrat oaiviliid dan dihte go dávjá dalle válmmaštallan lea jo nu guhkkin, ahte plánaide ii leat rievtti mielde šat makkárge vejolašvuođat vaikkuhit.

  • Alggu rajis- doaimmaid ja planaid planema rajis juonne dahkat vejolaccan, ahte diehtu lea rabas ja vejolasvuohta cealkit jus haleda.

  • Juohke muttus galgá leat vejolašvuohta kommenteret hápmosiid.

Oassálastima ollašuhttima ulbmil lea, ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta oassálastit. Dát mearkkaša, ahte buohkaide galgá dorvvastit duohta vejolašvuođa oassálastit.
Vastaukset

  • Dálá áiggis dákkár virtuála gullamat leat buorit, JUS FAL ÁIGGIL DIEđIHIT! Deaddu fertešii leat dieđiheamis. Omd. ieš in lean dán jearahallamis obba gullange ja dát nohká jo donbeaivve. Dieđiheapmi ja oahpaheapmi lea A&O.

  • Digitala-aiggis neahttasiiddut, neahttagazadeamit, aktiiva diediheapmi. Ja giella ja gazaldagat nu, ahte dat leat ipmirdahttit buohkaide, eai beare sidjiide, geat leat assedovdit dahje mudui vudjon assai dahje virgeolbmot. Ministeriijain bargi virgeolbmuin ( ovdamearkajoavkun) lea davja alki vajalduhttit ahte sin virgegiella ii rahpas dabalas olbmuide.

  • Juohke čuozáhatjovkui galgá hutkat iežas dieđiheami: omd. tubeteaddjit, some, videot, aviisačállosat, dilálašvuođat. Vuos galgá áddehahtti vuogi mielde čilget mas lea gažaldat. De fállat olu iešguđet kanálaid, maid bokte olbmot sáhttet cealkit.

Vastaukset

  • Spesialajoavkuide guoski oassalasttimis lea dehalas dovddahit ja dovddastit sierra joavkuid iesvuodaid ja darbbuid ja hapmet oassalasttima daid vuodul. Sahtta gaibidit vehas eanet navccaid ja gillema, muhtu ii leat eara vuohki- ja ferte gillet jus juo duodas haleda dorvvastit ja cadahit oassalasttima. Go lea hallu, de gille. Gillemis lea ollu gitta.

  • Skuvllaid, servviid, boarrásiidsiiddaid jna bokte.

Álbmotráđđi lea okta evttohuvvon jurdda mo nanosmahttit oassálastima. Dat čohkkejuvvošii deivvolaš váldosis riikkavuložiid, geat ságastalašedje dálkkádatlága birra ovdal mearrádusaid dahkama. Álbmotráđđi sáhtášii doaibmat ovdamearkka dihte plánaid válmmaštallama oktavuođas.
Vastaukset

  • Soaita buorre jurdda, jus juo raddi lea doarvai viiddis.

  • Álbmotrádis galget leat dábálaš olbmot eaige dušše bellodagaid ja aktiivvalaš ja bures ortniiduvvan álbmotservviid ovddasteaddjit.

Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 2 / 3
  • 4=oalle seamme miela 1 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 1 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 1 / 3
  • 4=oalle seamme miela 1 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 1 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 0 / 3
  • 4=oalle seamme miela 2 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 0 / 3
  • 4=oalle seamme miela 3 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 1 / 3
  • 4=oalle seamme miela 2 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 0 / 3
  • 4=oalle seamme miela 3 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 1 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 0 / 3
  • 4=oalle seamme miela 0 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 2 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 2 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 0 / 3
  • 4=oalle seamme miela 1 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 0 / 3
Árvvoštala ceahkkálasain 1-5 (1=oalát sierra oaivilis, 2=joksege seammá oaivilis, 3=ii seammá iige sierra oaivilis, 4=oalle seamme miela, 5=oalát seammá oaivilis)
Vastaukset
  • 1=oalát sierra oaivilis 0 / 3
  • 2=joksege seammá oaivilis 0 / 3
  • 3=ii seammá iige sierra oaivilis 1 / 3
  • 4=oalle seamme miela 1 / 3
  • 5=oalát seammá oaivilis 1 / 3
Juoga eará, mii?
Vastaukset

  • Zoom-ságastallamat.

2. Dieđu oažžun dálkkádatplánaid birra
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut dieđu ovdamearkka dihte dálkkádatlága plánaid birra. Riikkavuloš sáhtášii dáhttut dieđu ovdamearkka dihte das, mii válmmaštallojuvvo, maid plánejit bargat ja goas mearridit áššiid. Vuođđolága vuolggasadjin lea, ahte dieđu galgá oažžut máŋgga hámis: ovdamearkka dihte čálalaččat, govvan ja sánálaččat.
Vastaukset

  • In

  • In leat bivdan dieduid.

  • Lean ohcan dieđu ministeriijaid neahttasiidduin.

Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut dieđu ovdamearkka dihte dálkkádatlága plánaid birra. Riikkavuloš sáhtášii dáhttut dieđu ovdamearkka dihte das, mii válmmaštallojuvvo, maid plánejit bargat ja goas mearridit áššiid. Vuođđolága vuolggasadjin lea, ahte dieđu galgá oažžut máŋgga hámis: ovdamearkka dihte čálalaččat, govvan ja sánálaččat.
Vastaukset

  • Sierra dalkadatlaga neahttasiidu, gos gavdna buot planaid, buot ministeriijain jna. Dehalas lea, ahte diehtu gavdno alkit, iige neahtasge easka olluid boaluid ja balgaid duogin. Spesialajoavkuide ferte de dorvvastit diedu oaccuma maid, iige neahtta soaite das buoremus, muhtu dakkar dabalas neahtas vanddardeaddji gavdna dan aigge diedu alkimusat neahtas. Beare go ii leat sosialamedia danin go buohkat eai leat harjanan sosialamediai.

  • Čállojuvvon raporttaid lassin grafihkat, ráidogovat, YouTube-videot, speallolágan neahttasiiddut, gažadeamit (quiz), dálkkádatáppa iešguđet gillii, minidokumentárat jna.

Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut dieđu ovdamearkka dihte dálkkádatlága plánaid birra. Riikkavuloš sáhtášii dáhttut dieđu ovdamearkka dihte das, mii válmmaštallojuvvo, maid plánejit bargat ja goas mearridit áššiid. Vuođđolága vuolggasadjin lea, ahte dieđu galgá oažžut máŋgga hámis: ovdamearkka dihte čálalaččat, govvan ja sánálaččat.
Vastaukset

  • Neahttasiidu, gos gavnnan de visot planain beavdegirjjiide, mii ihkenas assai gullo.

  • Áppa, mii ávkkástallá spealuid iešvuođaid (pelillistetty appi)

3. Vuoiggalaš sirdašuvvan karbonaneutrála servvodaga guvlui
Dálkkádatnuppástussii goazaheapmi ja sirdašuvvan karbonaneutrála servvodaga guvlui gáibidit nuppástusaid servvodagas. Lea dehálaš, ahte dát nuppástusat ollašuhttojuvvojit vuoiggalaččat sihke vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttimiin. Sosiála vuoiggalašvuohta mearkkaša ovdamearkka dihte dan, ahte juohkehaččas leat ovttaveardásaš vejolašvuođat eallimis. Dálkkádatnuppástusa goazaheamis galgá bidjat erenoamáš fuomášumi daid joavkkuide ja doaibmasurggiide, maidda dálkkádatnuppástus váikkuha erenoamáš garrasit.
Vastaukset

  • Suopma lea guhki, davvin luksa ja lulde davas lea guhkes matki iige leat ollenge daddjon, ahte sii geat Helssegis assiin mearridit, ipmirdit duodas, makkar vaikuhusat sin mearradusain olggobealde oaivegavpotguovllu leat. Omd. biillat, mat davvin leat ”eallineaktu” beassat baikis nuppai, go almmolas johtolat illa lea. Gavpogis haledit goasi dussadit buot biillaid, dasgo jurdda lea, ahte dat nuoskidit. Biilaboaldamus ja vearut dego divrot. Ii leat riekta, iige ovttaveardasas, jus omd. dan biillaide guoski assis eai valdojuvvo vuhtii sierra guovlluid iesvuodat ja eavttut. Gavpogis, gos almmolas johtolat lea, sahtta biilla guoddit ruoktot. Boaitobeal`guovlluin ja davvin ii biilla haga vaidalahtti birge.

  • Mii galgat geahččalit juksat čitnaneutralitehta 2035, muhto eat mainna beare hattiin. Omd. juohke guvlui ii sáhte hukset bieggamilluid, daningo dat gottašivčče eamiálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid. Árktalaš eamiálbmogat gillájit jo dál sakka dálkkádatrievdamis ja livčče boastut addit sidjiide duopalráŋggáštuda ruoná kolonialismma hámis. Maiddái eará ruonán steampálastton fidnuid oktavuođas (omd. Jiekŋameara ruovdegeaidnu) galgá jearrat alddis ”what would indigenous peoples say” nappo muitit smiehttat ášši maid ii-oarjemáilmmi geahččanguovllus.

Dálkkádatnuppástussii goazaheapmi ja sirdašuvvan karbonaneutrála servvodaga guvlui gáibidit nuppástusaid servvodagas. Lea dehálaš, ahte dát nuppástusat ollašuhttojuvvojit vuoiggalaččat sihke vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttimiin. Sosiála vuoiggalašvuohta mearkkaša ovdamearkka dihte dan, ahte juohkehaččas leat ovttaveardásaš vejolašvuođat eallimis. Dálkkádatnuppástusa goazaheamis galgá bidjat erenoamáš fuomášumi daid joavkkuide ja doaibmasurggiide, maidda dálkkádatnuppástus váikkuha erenoamáš garrasit.
Vastaukset

  • Dalkadatrievdan lea stuora assi. Iige dat leat beare ovtta stahta assi. Gulahan sis geat oaivegavpotguovllus orrot ja mearridit, ahte sii cuvget iezaset olles Suoma diliin. Gulahan sis vaimmu viisodaga gullat ja gudnejahttit maid min, geat leat oaidnemeahttumat ja gullomeahttumat gavpoga gahtain ja kafebevddiin. Din, mearrideaddjiid giedain lea loahpa loahpas sosiala vuoiggalasvuohta ja dat ollasuvvago dat vai ii.

  • Sosiála vuoiggalašvuohta mearkkaša, ahte Suoma láhkaásahussii (maid dálkkádatlágat) váldojuvvo mielde free, prior and informed consent, ja dat maiddái čuvvojuvvo. Dat galgá dárkkuhit, ahte sámit sáhttet dadjat maid ii.

Dálkkádatnuppástussii goazaheapmi ja sirdašuvvan karbonaneutrála servvodaga guvlui gáibidit nuppástusaid servvodagas. Lea dehálaš, ahte dát nuppástusat ollašuhttojuvvojit vuoiggalaččat sihke vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttimiin. Sosiála vuoiggalašvuohta mearkkaša ovdamearkka dihte dan, ahte juohkehaččas leat ovttaveardásaš vejolašvuođat eallimis. Dálkkádatnuppástusa goazaheamis galgá bidjat erenoamáš fuomášumi daid joavkkuide ja doaibmasurggiide, maidda dálkkádatnuppástus váikkuha erenoamáš garrasit.
Vastaukset

  • Sosiála vuoiggalašvuohta ii leat álo vejolaš ollašuhttit. Karbonaneutrála servvodahkii sirdašuvvama ovddásvástádusa ii sáhte sirdit ovttasgas olbmuid ála. Stáhta ja stuorra fitnodagain lea suorimus ovddásvástádus! Maid ferte váldit vuhtii dan, ahte ii buohkain leat seammalagan dilli olles Suomas. Omd. iežas biilla oamasteapmi ii leat dárbbašlaš gávpotguovlluin JUS doppe lea buorre almmolaš johtolat. Doppe gos lea buorre almmolaš johtolat livččii vejolašvuohta rádjet iežas biillain johtima, muhto seammalagan ráddjehusaid ii sáhte olles riikkii dahkat.

  • Omd. vastadusas 3.1 biillat-

    Dalkadatrievdamis stuora doibmiin lea stuorimus ovddasvastadus.

  • Eahpevuoiggalašvuohta oidno nu, ahte ”ruoná” industriijafidnut dulbmet vuollái eamiálbmogiid kultuvrra ja ealáhusaid (ruoná kolonialisma). Dát lea duppalráŋggáštus eamiálbmogiidda ja menddo garra haddi. Mii beassat čitnaneutralitehtii gottekeahttá olles eamiálbmogiid. https://theskylark.org/2020/09/03/without-us-having-a-possibility-to-give-or-withhold-consent-attempts-at-dialogue-are-pointless/