Siirry sisältöön

Neahttagullan dálkkádatlágas: Eamiálbmogiid dahjege sápmelaččaid rievttit ja daid dorvvasteapmi

Kysymysmerkki 4
Kysely | Helsingin yliopisto, Ympäristöministeriö
Kysely on päättynyt

Dálkkádatlága ođasmahttet báráige. Dálá dálkkádatlágas eai leat sierra máinnašan eamiálbmogiid rivttiid. Dálkkádatlága heivehettiin galgá goittotge dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid. Muital midjiide, mo eamiálbmot sápmelaččaid rivttiid galggašii merket dálkkádatláhkii. Gullama vástádusain dahkko čoahkkáigeassu, mii doaimmahuvvo lága válmmastallan bargojovkui.

Duogášdieđut

Dáinna neahttagullamiin birasministeriija čohkke riikkavuložiid oainnuid das, mo sámiid rievttit ja daid dorvvasteapmi galggašii vuhtiiváldot dálkkádatlágas.

Neahttagullan lea ollašuhtton ovttasbarggus Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -dutkanfidnuin (BIBU).

BIBU okta dutkančuozáhagain lea riikkavuložiid oassálastinvejolašvuođat demokratiijas. Dálkkádatlága neahttagullan lea oassi BIBU-fidnus doaibman Demokratiakiihdyttämöä, mii dutká earrer eará ođđa teknologiijaid rolla riikkavuložiid oassálastimis servodatpolitihkkii.

Gullama vástádusain čohkkejuvvo čoahkkáigeassu, mii doaimmahuvvo lága válmmastallan bargojovkui ja almmustahtto birasministeriija neahttasiidduin ja Demokratiakiihdyttämös. BIBU-fdinu dutká dálkkádatlága neahttagullama oassálasti proseassan ja veahkeha čoahkkáigeasu gárvvisteamis.

Gullamii oassálastin lea eaktodáhtolaš. Gullamii oassálasttedettiin oassálastit addet miehtama dutkamuššii oassálastimii. Dieđut geavahuvvojit ovdalis dárkileappot govviduvvon servodatdieđalaš dutkamuššii, mas vástádusat klassifiserejuvvojit temáid mielde. Vástádusat eai árvvoštallo dan mielde, leatgo dat riekta vai boastut dahje buorit ja fuonit. Bohtosat raporterejuvvojit nu, ahte ovttaskas vástideaddji ii sáhte earuhit. Čohkkejuvvon materiála arkiverejuvvo anonyman dahkkon hámis. Dieđuid eai gieđahala čuovvovaš oppalaš diehtosuodjeásahusa 6 artihkkala 1 čuoggá čuvvon ákkain: oppalaš ovddu guoskan doaibma, dieđalaš dutkan (diehtosuodjelága 4 §:a 3 čuokkis).

Jođus lea maiddái jearahallan oassálastimis, dieđuoažžumis ja vuoiggalaš sirdáseamis

Báráige lea jođus maiddái neahttagullan, mas čielggadat dan, mo riikkavuložiid galggašii sáhttit oassálastit dálkkádatpolitihka plánemii ja čuovvumii ja mo sirdáseapmi čitnaneutrála servodaga guvlui sáhtašii dahkkot vuoiggalaččat. Gulaskuddamii sáhttá oassálastit dáppe.

Lassidieđut:

Dálkkádatlága ođastus:

allaskuvlahárjehalli Karin Cederlöf, birasministeriija,karin.cederlof@ym.fi

sierraáššedovdi Elina Vaara, birasministeriija, elina.vaara@ym.fgulahallanáššedovdi Kaisa Ryynänen, birasministeriija, kaisa.ryynanen@ym.fi

BIBU-fidnu:

dutki Isak Vento, Helssega universiteahtta, isak.vento@helsinki.fi

Duogáš dálkkádatlágas

Dálá dálkkádatláhka bođii fápmui 2015. Dálkkádatláhka geatnegahttá dušše stáhta virgeoapmahaččaid, ii ovttaskasaid dahje fitnodagaid. Lágas ásahuvvo plánain, maiguin Suoma bázahusat geahpeduvvojit ja dálkkádatnuppástuhttit vuogáiduvvat. Lassin lágas geatnegahttet stáhta virgeoapmahaččaid čuovvut ja raporteret bázahusovdáneamis. Nuppiiguin sániiguin, dálkkádatlágas ásahit earálágan dálkkádatplánain ja daid guoskevaš čuovvumis.

Ráđđehusprográmmas leat biddjon rámmat lága ođasteapmái. Prográmma mielde láhka ođastuvvo nu, ahte mihttomearri čitnaneutrálavuođas dahjege bázahusaid ja njieluid dássedeattus fáhtejuvvo jagi 2035 rádjai. Láhkii lasihit gaskamihttomeriid jagiide 2030 ja 2040, ja jagi 2050 bázahusgeahpedanmihttomearri beaiváduvvo. Dálkkádatláhkii biddjo sisa maiddá šaddogárdegássaid áibmogearddis jávkadan njieluid nannema guoskevaš mihttomearri.

Suoma vuođđolága mielde almmolaš váldi galgá dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid. Sihke Suomas ja riikkaviidosaččat leat stáđásman vuogi mielde dovddastan, ahte dálkkádatrievdan áitá vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama. Dálkkádatlága ođastusas vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid dili guorahallamis lea danin stuorra deaddoárvu. Ovdamearkan riekti dearvvašlaš birrasii, riekti oassálastimii ja riekti eallimii ja dorvvolašvuhtii laktásit dálkkádatláhkii.

Lassin dálkkádatlágas ja dan ođasteamis birasministeriija neahttasiidduin (suoma-, ruoŧa- ja eŋgelasgillii).

Perustiedot

Päättynyt: 12.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Máŋggat biraslágat sisttisdollet sámekultuvrra guoskevaš heajudangildosa dahje ovddidangeatnegasvuođa. Dát oaivvilda, ahte biraslága doaimmat eai sáhte hehttet sámiid vejolašvuođaid ovddidit kultuvrras, dego árbevirolaš boazodoalu ja guollebivddu.
Vastaukset
  • Dát livččii hirbmat dehálaš ášši jus fal albmaláhkai doaibmá! Omd. dál de fertešii GULLAT sámiid, muhto loahpa loahpas das ii oro leamen makkárge vaikkuhusat loahpalaš mearrádusaide. Rivttes heajudangielddus livččii hui buorre jurdda.

  • Juo prinsihpas dakkar gielddus ja/dahje geatnegasvuohta lagat livcce hui dehalas danin go dat prinsihpas juo nanne samiid sajadaga algoalbmogin ja samiid rivttiid ollasuhttima ja ollasuvvama. Suopma ii dovddas iige dovdda samiid automahtalaccat, vaiko govt vuoddolagas samiid algoalbmogin dovddastuvvo. Madi davjjit samit algoalbmogin bohtet ovdan ovttaskas samiid rivttiid guoski lagain, dadi buorot.

  • Dat livččii buorre, ahte maid dálkkadatláhkii boađálii diekkar headjudangielddus

  • Heajudangielddus lea dehalaš, muhto dat galgá leat doarvái nanus. Mu áddejumi mielde Suoma lágain nannosamos sámekultuvrra heajudangielddus lea dál čáhcelágas. Dássi galgá leat unnimustá dát. Sámekultuvrra galgá meroštallat lágas čielgasit oaivvildit maiddái árvevirolaš ealáhusaid, ii dušše giela ja kultuvrra olgguldas dovddaldagaid.

Ovdamearkan ruvkeláhka gáibida dahkat sámekultuvrra guoskevaš váikkuhusaid árvvoštallamiid.
Vastaukset
  • Áinnas! Muhto dat ii leat doarvái ahte beare dahkat árvvoštallamiid baicce ferte leat maid geatnegasvuohta doaibmat ja bargat buoridemiid árvvoštallamiid bohtosiin. Jus beare dahkat árvvoštallamiid almbma váikkuhusaidhaga de dat lea beare resurssaid duššiidgeavaheapmi.

  • Vaikkuhusaid arvvostallan galga leat duodalas vaikkuhusaid arvvostallan. Beare gaibidit arvvostallama ii lest doarvai. Ruvkelaga gaibadus ii dalge dorvvas, iige ovddit duodalas vaikkuhusaid arvvostallama. Vaikkuhusaid arvvostallamis ii dasge akto reahkka dat, ahte cealkin lea samediggi.

  • jua diehttalaš galggašii diekkar árvvoštallama dahkat

  • Juo. Árvvoštallamis galgá analyseret kumulatiiva váikkuhusaid ja čalmmustahtit mat negatiiva váikkuhusat doaimmain sáhttet eamiálbmot sámiide leat. Okto árvvoštallan ii leat doarvái, muhto daid vuođul galgá dahkat mearrádusaid, mat albmaláhkai suddjejit sámekultuvrra.

Vastaukset
  • Olles servošii váikkuheaddji áššiid! Ja livččii hirbmat dehálaš guorahallat áššiid ollislaččat. Dál menddo dávjá guorahallat áššiid sierra. Omd. jurddašit ahte eana lea beare eana ja nie ja nie galle njealljehaskilomehtera njuoskideapmi ii daga maidige, vaikko dat ii leat nu. Áššit váikkuhit eandalitge luonddus maŋgga áššái. Jus árbevirolaš ealáhusain ii leat šat sadji de dat ii beare váikkut dan ealáhussii baicce goarida olles servvodaga.

  • Samit, vaikko leat akta albmot njeallji riikas, eai leat homogenat, muhtu heterogenalas albmot. Dan dihte arvvostallan ferte leat viiddis ja mangabealat nu, ahte dat fatmastta olles Sami iige beare ovtta Sami servosa. Samiid guovllut ja dilit leat sierralaganat iige sahte ovtta guovllu ja servosa gullama vuodul cealkit buot guovlluid ja samiid bealis. Diedusge dalkadat ja dalkadatrievdan leat assiid, mat eai leat radjemis beare muhtin guovlui ain havil ja vaikuhusat samiide sahttet seammesullasaccat, muhtu goit fertelii arvvostallamis muitit ja vuhtii valdit olles Sami.

  • Obbalaččat geahččat buot doaibmabijuid ja doibmiid váikkuhusaid dálkkadagaide ja birrasii ja diekko bokte sápmelaččaid eallinvejolašvuođaide sápmelažžan

  • Attan ovdamearkka. Dálkkádatdoaimmain, maid ulbmil lea beassat čitnaneutralitehtii, ferte giddet fuomášumi dasa, ahte doaimmat soitet vahágahttit eamiálbmotkultuvrraid vuođu, giela ja olbmuid ealáhusaid. Das lea stuorra ruossalasvuohta. Okta ealáhus (omd. energiija, hydrogenaindustriija) ii galgga sáhttit beassat duššadit dološ eamiálbmotealáhusa (omd. boazodoallu) – case 100-276 bieggamillu fárma ja hydrogenaplánat (Davvi-fidnu/St1 ja earát) sámiid bassi duoddarii ja dehalaš sámi boazodoalloguvlui (Rásttigáissá guovlu).

Sámediggi ovddasta sámiid virggálaš áššiin. Sámediggelága § 9 mielde virgeoapmahaččat ráđđádallet sámedikkiin buot viiddis ja mearkkašahtti doaimmain, mat sáhttet njuolga dahje sierra vugiin váikkuhit sámiid sajádahkan eamiálbmogin (vuoigatvuođaministeriija muittuhančála).
Vastaukset
  • Dieđuge ja dasto dasa ferte maid merket ahte Sámedikkis lea álbma vejolašvuohta váikkuhit áššiide. Dál menddo dávjá gullo dat, ahte Sámediggi lea cealkkan ahte muhttun áššii ii leat dohkálaš sámiide, de dat ášši goit ollašuvvá das fuolátkehttá. "Gullat din, muhto eat guldal!"

  • Lea vaidalahtti, ahte stahtta gulahalla virggalaccat beare samedikkiin. Samediggi ii soaite nakcet gokcit ja gohccit olles dan Sami, man dat berre. Suomas systema lea goit nu, ahte virggalas ovddasteaddji lea samediggi ja dan dihte livcce vuordihahtti ahte maid dalkadatlagas livcce raddadallangeatnegasvuohta samedikkiin. Raddadallamat- dego ovdal juo celkon vaikkuhusaid arvvostallamat- galget goit leat albma, eai beare sanit main ii leat mearkasupmi. Dego dal orru ahte buot raddadallamat leat- guoros bukstava.

  • dat lea unnimus gáibadus ahte galgá ráđđadallat

  • Buorre merket, vaikke rievtti mielde ii galggašii leat dárbu, daningo sámediggelágas lea jo 9 §.

Sámiid vuogáiduvvamis dálkkádatrievdamii lea dahkkon viiddis dutkamuš jagi 2020 (VN TEAS SAAMI-fidnu). Dutkamuša mielde sápmelaččat leat áican nuppástusaid jagiáiggiin, liekkasvuođain, arve- ja muohttemearis, šattolašvuođas, ealliin ja bohccuid láhttemis. Diliid molsašuddan lea lassánan ja lihkohisvuođariska lassánan. Dutkamuša guovddáš boađus lea, ahte boazodoallu lea ealáhussan dálkkádatrievdamii vuogáiduvvi,muhto hui áittavuloš kultuvrralaš eallinvuohkin.
Vastaukset
  • In diede govt Sami arbevirolas boazodoallu lea dalkadatrievdamii vuogaiduvvi- jus Suomas boazu livcce beare samiid giedain, in jahke ahte livcce nu beare ”duohta” ahte boazodoallu vuogaiduvva- eai livcce dat doarjagat ja buhtadusat, maid gussadoalu, eanandoalu malle mielde biggejuvvon boazodoalus dal leat ja mat dal leat dorvvasteamin birgejumi. Samiid kultuvra lea Suomas stahta daguin juo ila, ila guhkas suomaiduvvan ( omd. buhtadusat ja doarjagat suomaiduhttet boazosamiid ja dan mielde min kultuvrra geadgejuolggi) iige beare dalkadatlahka bastte samiid sat beastit.
    Sami boazodoallu ii soaite vuogaiduvvi dalkadatrievdamii. Ies boazu eallin, dego buot eallit gal lea vuogaiduvvi dalkadatrievdamii.

    Dalkadatrievdan dovdo ja vuhtto goit vuosttazin davvin. Davvin ealla maid boazu ja boazosapmelas. Dalkadatlaga geatnegasvuohta livcce buot doaimmain dovddastit ja dovddadit dan, ahte buot mii dahkko, guoska davas, davi lundui, ealliide ja deid bakte samiide albmogin ja samekultuvrii.

  • váttis jearaldat, go boazodoallu lea juo bággus šaddan vuoigaiduvvat juo dánge rádjái buot rievdademiide. Goas eará doibmit álget vuoigaiduvvat boazodollui??

  • Sámi dálkkádatpanela galgá vuođđuduvvot. Maiddái eará vuogit ávkkástallat sámi árbevirolaš dieđu dálkkádatrievdama dustemii dárbbašuvvojit. Sápmái dárbbašuvvojit maiddái fástaresurssat dálkkádatáššiid dutkamii, dieđu juogádeapmái ja olbmuid rávvemii sámi perspektiivvas. Dát dieđut galget váldojuvvot vuođđun mearrádusaid dahkamii vai sámekultuvrras lea vejolašvuohta ceavzit. Dárbbašuvvojit doarjjaortnegat heajos, molsašuddi ja árvitmeahttun jagiid, goavvejagiid ja garra luonddudiliid várás.